Teollisuus ja yritystoiminta
Terästeollisuus
Varmistetaan EU:n terästeollisuuden tulevaisuus
Nyky-Eurooppa on syntynyt teräksestä. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) loi ensimmäisen perustan nykyiselle Euroopan unionille. Maailma on sittemmin muuttunut, mutta teräsala on edelleen tärkeä EU:n taloudelle. Se työllistää 360 000 henkeä 23 maassa ja tarjoaa perusmateriaaleja, joita nyky-yhteiskunnassa tarvitaan kaikkialla rakennuksista jääkaappeihin.
Jos teräksen tuotanto ehtyy, EU:n teollisuuden toimintakyky heikkenee. Auton- ja laivanvalmistajien, koneteollisuuden sekä puolustus- ja rakennusalan olisi silloin haettava raaka-aineet ulkomailta kalliimpaan hintaan.
"Vuodesta 1951 alkaen Euroopan yhdentymiskehitys on perustunut hiileen ja teräkseen. Mutta sen jälkeen kun EHTYn perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002, terästeollisuus on jäänyt oman onnensa nojaan. On aika kiinnittää uudestaan huomiota teräkseen. Tarvitsemme terästä rakennus- ja autoteollisuuden lisäksi myös vihreän kasvun lähteiden hyödyntämiseen. Terästeollisuus on edelleenkin strateginen sektori EU:ssa, ja meidän on yhdistettävä voimamme selvitäksemme nykyisestä kriisistä yhdessä."
Euroopan komissio haluaa säilyttää teräksen tuotannon EU:ssa riittävänä, vaikka teollisuudenalan maailmanlaajuinen tilanne onkin viime aikoina nopeasti vaihdellut.
EU on maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja, vaikka EU:n osuus maailmanlaajuisesta teräksen tuotannosta laski 22 prosentista 12 prosenttiin vuosina 2001–2011. EU:n teräksen tuotanto on noin 17 prosenttia alle vuoden 2007 tason, ja jopa 25 prosenttia tuotantokapasiteetista on käyttämättä. Tämän seurauksena monia tehtaita uhkaa sulkeminen tai ne on jo jouduttu sulkemaan.
Suunnanmuutos edellyttää, että teräksen kysyntä, joka tällä hetkellä on talous- ja rahoituskriisin takia vähäistä, käännetään kasvuun.
Kriisi voidaan voittaa tehokkaan investointipolitiikan avulla ja elvyttää auto- ja rakennusteollisuus, jotka ovat teräksen suurimpia kuluttajia EU:ssa. Niiden käyttöön menee noin 40 prosenttia terästuotannosta. Komissio on ehdottanut useita konkreettisia toimia molempien alojen aktivoimiseksi.
Myös EU:n ilmastopolitiikka on tarkistettava ja sitä on joustavoitettava. EU johtaa vihreää vallankumousta, ja sen olisi jatkettava johtoroolissa. Jos teräksen valmistajat siirtyvät EU:n ulkopuolelle välttääkseen tiukkoja ympäristönormeja ja verotusta, on EU:n toiminta ilmastonmuutoksen torjunnassa vaarassa vesittyä.
Kasvihuonekaasut tuhoavat maapalloa riippumatta siitä, mistäpäin ne ovat peräisin. Koska maailmanlaajuinen teräksen tuotanto lisääntyy, meidän olisi edistettävä sen tuotantoa EU:ssa, jossa ympäristöä suojellaan paremmin kuin monissa maissa, jotka eivät ole edes allekirjoittaneet ilmastonmuutosta koskevaa YK:n Kioton pöytäkirjaa. Tämä olisi hyväksi ympäristölle, ja samalla se myös parantaisi työllisyyttä EU:ssa
Lisäksi meidän olisi saatava pienennetyksi terästehtaiden energiakuluja, jotka ovat nykyisin EU:ssa jopa 40 prosenttia niiden kokonaiskustannuksista. Tämä on huomattavasti enemmän kuin Yhdysvalloissa, Venäjällä, Lähi-idässä ja Kiinassa.
Näitä kaikkia kysymyksiä käsitellään komission kesäkuussa 2013 julkaisemassa teräsalan toimintasuunnitelmassa, jota on asteittain alettu panna täytäntöön.