Teollisuus ja yritystoiminta
Klusterit
Klusterit
Lähes 40 % eurooppalaisista tekee töitä yrityksille, jotka toimivat osana klusteria. Klusterilla tarkoitetaan yritysryhmää, jonka yritykset sijaitsevat lähellä toisiaan ja ovat keskittyneet tiettyihin tuotteisiin, taitoihin, resursseihin, palveluihin ja toimittajiin. Euroopan klusterien seurantakeskus on laskenut Euroopassa olevan noin 2000 tilastollisesti merkittävää klusteria, jotka yrittävät jatkuvasti lisätä innovoinnin, kasvun ja työpaikkojen määrää.
Yritysryhmät ovat keskeinen osa Euroopan teollisuuden perustaa, sillä klustereissa on kehitetty monia innovatiivisia tuotteita, jotka ovat muovanneet alueen taloushistoriaa, esimerkkeinä Lorrainen ja Saarlandin terästehtaat, Sheffieldin ruokailuvälineet, Pohjois-Italian silkin valmistusalue (nykyisin avantgarde–henkisten tekstiilien värjäyspaikka) ja Alppien alueen metalliteollisuus.
”Klusterit ovat avain alueelliseen kehitykseen. Ne edistävät paikallisten vahvuuksien hyödyntämistä ja optimoivat voimavaroja ja ideoita. Klusterit ovat Euroopan teollisuuden tukipilareita ja sellaisina niiden tulee säilyä jatkossakin. Tämä on ollut yritysryhmien rooli jo vuosisatoja. Varmistaaksemme, että klusterit säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa, meidän on oltava kunnianhimoisia ja mahdollistettava uusien maailmanluokan klusterien synty lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä ja huippuosaamista."
Edellä mainittujen alueiden kaltaiset keskittymät ovat pääsääntöisesti markkinavetoisia ilmiöitä. Monet klusterit ovat syntyneet spontaanisti luonnollisten kilpailuetujen, kuten alueella esiintyvien erityisten voimavarojen pohjalta. Yritysryhmien synnyttyä markkinavoimilla on taipumus alkaa suosia lähialueiden toimitusketjujen kehitystä. Esimerkiksi Stuttgartin ympäristöön on kehittynyt huipputeknologisten autonosien klusteri, joka toimittaa puuttuvia osia paikallisille autonvalmistajille, kuten Daimlerille ja Porschelle.
Klusterit eivät kuitenkaan aina synny itsestään. Viime vuosina julkisen sektorin toimet, yrityshankkeet, huipputason tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat olleet keskeisiä tekijöitä vahvojen klusterien luomisessa. Euroopan komissio on sitoutunut auttamaan nykyisiä klustereita vankentamaan asemaansa ja edistämään niiden syntyä uusilla liiketoiminta-alueilla.
Keskeisenä tavoitteena on laajentaa Euroopan klusterien toimintakenttää ja edistää kansainvälistä yhteistyötä. Parhaiten klusterit kehittyvät ympäristössä, jolle on tyypillistä yrittäjähenkisyys ja paikallisten yritysten väliset synergiat. Voimakkaasti kilpailuhenkisessä ja globalisoituneessa maailmassa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää olla osana myös maailmanlaajuisia arvoketjuja ja panostaa jatkuvaan innovointiin.
Hyvä esimerkki selviytymiskyvystä on pieni Keski-Italian kaupunki Sassuolo, joka on vuosisatojen ajan ollut yksi tärkeimmistä laattatuotannon keskuksista. Laattaklusteri syntyi alueen korkealaatuisen saven ansiosta. Vuosisatojen saatossa kaupungin savivarannot kuitenkin ehtyivät. Tästä huolimatta Sassuolo ja Faenza (jonka nimestä on johdettu termi "fajanssi") ovat edelleen tärkeimpiä käsitteitä alan yritysten keskuudessa - nykyisin kuitenkin ennemmin asiantuntijuudessa kuin raaka-aineissa. Selviytyminen on innovaation ja vuosisataisten taitojen hiomisen ansiota.
Lisätietoja 