Teollisuus ja yritystoiminta
Innovointi
Innovointi on yritysten elinehto
Innovointi on happea yrityksille. Yritykset, jotka eivät innovoi eivätkä pysy teknisen kehityksen tasalla, menettävät vähitellen markkinaosuuksiaan ja niillä voi olla riski joutua lopettamaan liiketoimintansa. Ilman innovoinniin happea yritykset eivät voi hengittää.
Innovointi tarvitsee investointeja. Valmistusteollisuus on aina ollut keskeinen toimija innovoinnin alalla. Se on EU:n yksityissektorilla tutkimus- ja kehitystyössä vahvimmin mukana oleva ala, ja sen osuus kokonaisinvestoinneista on 80 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä.
Eurooppalainen tutkimus on maailman kärkeä monilla aloilla. Vaikka arvokkaita patentteja on haettu ja saatu runsaasti, ei tieteellistä johtoasemaa ole osattu muuttaa teolliseksi menestykseksi. Hyvä esimerkki tästä on tilanne litiumparistojen alalla: eurooppalaisilla yrityksillä on niihin liittyvistä patenteista hallussaan yli 30 %, mutta tällaisia paristoja ei tuoteta lainkaan EU:ssa.
"Innovointiin investoiminen on olennaisen tärkeää, jotta voimme säilyttää kilpailukykymme maailmanlaajuisesti ja elvyttää kasvua EU:ssa. Ilman innovointia emme saavuta EU:n uuden teollisuuspoliittisen strategian tavoitetta, jonka mukaan valmisteteollisuuden osuus EU:n BKT:stä olisi 20 %. Tämän vuoksi on yhä tärkeämpää, että näitä toimintapolitiikkoja koordinoidaan pikaisesti EU:n tasolla."
Lisäksi innovointitoiminta on edelleen jakautunut hajanaisesti ja epätasaisesti eri puolille EU:ta. Vielä huolestuttavampaa on, että Euroopan komission vuotuinen innovoinnin tulostaulu osoittaa maiden välisten innovointierojen kasvaneen.
Innovoinnista olisi tultava yhteinen tavoite, johon kaikki EU-maat pyrkivät yhteisiä toimia koordinoiden. Komissio on käynnistänyt suunnitelman toimivan innovaatiounionin perustamiseksi ja ehdottanut yhteistä strategiaa. Strategialla halutaan edistää investointeja tiettyihin innovointialoihin, joiden uskotaan vauhdittavan innovointia laajemminkin EU:ssa.
EU:n teollisuuspolitiikassa on innovointi-investoinneille kuusi ensisijaista alaa: rahoituksen saatavuus, yrittäjyyden tukeminen, innovaatiokysynnän edistäminen ja muu kuin teknologinen innovointi.
EU:n toimien painopistealueita ovat myös nk. kehitystä vauhdittavat keskeiset teknologiat, joihin kuuluvat mikro- ja nanoelektroniikka, kehittyneet materiaalit, teollinen bioteknologia, fotoniikka, nanoteknologia ja kehittyneet valmistusjärjestelmät. Kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan vuoteen 2015 kasvavan yli 50 %, eli 646 miljardista eurosta yli biljoonaan euroon, mikä vastaa noin 8 % EU:n BKT:stä.
Uusi teknologia mullistaa teknisen suunnittelun (esim. älykkäät materiaalit) ja muuttaa tavaroiden tuotannon (esim. 3D-tulostus) sekä tarjoaa perinteisille markkinoille täysin uusia perustoja, kuten älykkäät verkot, saastuttamattomat ajoneuvot ja biopohjaiset muovit. Vaikka EU on kiinnostunut huipputeknologian aloista, se tukee samalla myös EU:n low-tech- ja medium-tech-pk-yritysten merkittäviä innovaatioita.
Innovatiiviset tuotteet eivät synny tyhjästä. Usein ne perustuvat pieniin parannuksiin, joita nykyisiin teknologioihin on tehty vuosikymmenien kuluessa. EU on teknologian kultakaivos, sillä se on yksi maailman teknologisesti edistyneimmistä ja teknologiajohtoisimmista alueista. Jo pienillä lisätoimilla voidaan saada valtavia tuloksia, jotka perustuvat EU:n suunnattomaan teknologiseen potentiaaliin.
Lisätietoa 
