Jos haluat suoraan navigointipolkuun, ohita sivuston työkalut ja kielivalikko

Työlainsäädäntö

Mitä tarkoittaa työlainsäädäntö?

Työlainsäädännössä määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet.

EU:n työlainsäädäntö kattaa kaksi keskeistä alaa:

  • työolot – työaika, osa-aikainen ja määräaikainen työ sekä työkomennukset ulkomailla
  • tiedottaminen ja työntekijöiden kuuleminen esimerkiksi joukkoirtisanomisten ja yritysten omistusjärjestelyn muuttumisen yhteydessä.

Miten se toimii?

EU ja työlainsäädäntö

EU-politiikassa on viime vuosikymmeninä pyritty

  • saavuttamaan korkea työllisyysaste ja vahva sosiaaliturva
  • parantamaan elin- ja työoloja sekä
  • turvaamaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

EU haluaa edistää sosiaalista kehitystä ja parantaa eurooppalaisten elin- ja työoloja. Nämä periaatteet on vahvistettu jo EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) johdanto-osassa.

Työlainsäädännön osalta EU täydentää yksittäisten EU-maiden poliittisia aloitteita määrittelemällä lakien vähimmäisvaatimukset. SEUT-sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan mukaisesti EU antaa lakeja (direktiivejä), joilla asetetaan vähimmäisvaatimukset:

  • työoloille ja -ehdoille
  • tiedottamiselle ja työntekijöiden kuulemiselle.

EU-maat voivat halutessaan asettaa myös tiukempia vaatimuksia työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Esimerkiksi EU:n työaikadirektiivi oikeuttaa työntekijät 20 palkalliseen vuosilomapäivään, mutta monissa maissa vuosilomaoikeus on tätä parempi.

Kansalliset viranomaiset ja työlainsäädäntö

EU antaa direktiivit, jotka sen jäsenvaltiot sisällyttävät kansalliseen lainsäädäntöönsä täytäntöönpanoa varten. Tämä velvoittaa kansalliset viranomaiset – kuten työsuojeluviranomaiset ja oikeusistuimet – valvomaan säädösten noudattamista.

EU:n tuomioistuin ja työlainsäädäntö

Jos kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-asiassa tulee epäselvyyttä siitä, miten EU-direktiiviä tulkitaan, tuomioistuin voi pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. EU:n tuomioistuimen vastaus auttaa kansallista tuomioistuinta tekemään ratkaisunsa.

Euroopan komissio ja työlainsäädäntö

Komissio tarkastaa, että EU-direktiivit on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, ja valvoo järjestelmällisesti sääntöjen noudattamista.

Jos EU-maa ei ole komission mielestä sisällyttänyt jotain direktiiviä asianmukaisesti kansalliseen lainsäädäntöönsä, komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn.

Näin varmistetaan, että direktiivissä säädetyt oikeudet ovat tosiasiallisesti sovellettavissa kansallisella tasolla. Komissio ei voi kuitenkaan toimia yksityishenkilöiden oikeusasioissa (esim. vahingonkorvaus- tai muutoksenhakuasioissa), koska tämä on kansallisten viranomaisten tehtävä.

Lopputulos

EU:ssa on työelämässä yli 240 miljoonaa työntekijää, ja EU:n työlainsäädännöstä on monille kansalaisille suoraa hyötyä yhdessä heidän suurimmista arkipäiväisistä asioistaan.

EU:n työlainsäädäntö hyödyttää myös työnantajia ja koko yhteiskuntaa

  • tarjoamalla selkeät puitteet oikeuksille ja velvollisuuksille työpaikalla
  • suojelemalla työntekijöiden terveyttä ja
  • edistämällä kestävää talouskasvua.

EU:n työlainsäädäntö on myös linjassa EU:n sisämarkkinoiden kanssa. Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus tarvitsee tuekseen työlainsäädännön, jolla varmistetaan, että EU-maat ja yritykset kilpailevat rehdisti pelkillä tuotteillaan eivätkä heikentämällä työlainsäädännön turvaa.

    Jaa

  • Lähetä Twitteriin Jaa Facebookissa Jaa Google+:ssa