Euroopan unioni tukee ja täydentää EU-maiden toimia sosiaaliturvan ja sosiaalisen osallisuuden aloilla.

Sillä on käytössään laaja valikoima keinoja, joilla torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä, nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja edistetään tiettyjen ryhmien, kuten lasten, vammaisten henkilöiden ja asunnottomien, sosiaalista osallisuutta.

Toimintakehys

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisille ja toimiville työmarkkinoille ja sosiaalisen suojelun järjestelmille. Pilari ohjaa EU:ta majakan lailla kohti vahvaa uuden vuosisadan sosiaalista Eurooppaa, joka on oikeudenmukainen, osallistava ja täynnä mahdollisuuksia.

Sosiaalisen suojelun ja osallisuuden kannalta tärkeimmät periaatteet on koottu pilarin kolmanteen lukuun.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmalla halutaan muuttaa nämä periaatteet konkreettisiksi ja kaikkia hyödyttäviksi toimiksi.

Toimintasuunnitelmassa esitetään työllisyyteen, aikuiskoulutukseen ja köyhyyteen liittyvät tavoitteet vuodelle 2030. Nämä kolme tavoitetta pohjautuvat älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaan. Asetetun tavoitteen mukaisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää pyritään vähentämään vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä, ja näistä vähintään viiden miljoonan tulisi olla lapsia.

Euroopan komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, Portugalin pääministerin (Portugali oli tuolloin EU:n puheenjohtajamaa), Euroopan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen toukokuussa 2021 allekirjoittamassa Porton sosiaalialan sitoumuksessa sitouduttiin edistämään näitä kolmea yleistavoitetta vuodeksi 2030. Eurooppa-neuvosto suhtautui tavoitteisiin myönteisesti kesäkuussa 2021 antamissaan päätelmissä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitetään myös useita aloitteita, joilla tuetaan pilarin periaatteiden toimeenpanoa. 

Sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen liittyvät tärkeimmät aloitteet ovat

• neuvoston suositus eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta 
• ehdotus neuvoston suositukseksi vähimmäistoimeentulosta
• asunnottomuuden torjunnan eurooppalainen foorumi
• EU:n kertomus peruspalvelujen saatavuudesta ja pitkäaikaishoitoa koskeva aloite
• hyvinvointivaltion tulevaisuutta tutkiva korkean tason asiantuntijaryhmä
• ohjeet etukäteen laadittavien jakaumavaikutusten arviointien hyödyntämiselle.

Toimien seuranta ja koordinointi

Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu

Pilarin täytäntöönpanoa seurataan Euroopan komission vuoden 2021 alkupuolella esittelemän ja EU:n työ- ja sosiaaliministerien kesäkuussa 2021 hyväksymän päivitetyn sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla.

Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu on jaoteltu pilarin rakenteen mukaisesti, ja se sisältää indikaattoreita sosiaalisen osallisuuden ja suojelun alalta. Pääindikaattoreihin sisältyy köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä, jota käytetään myös köyhyyden torjuntaa koskevan vuoden 2030 tavoitteen seuraamiseen.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso on vakiintunut kehys, jolla koordinoidaan talous-, työllisyys- ja sosiaalialan uudistuksia ja investointeja.  Sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet on vuodesta 2018 lähtien sisällytetty kaikille talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon kuuluville politiikan aloille.

Yhteisessä työllisyysraportissa ja maakohtaisissa raporteissa analysoidaan sosiaalista tilannetta EU:ssa ja sen jäsenmaissa. Kansalliset haasteet ja niihin ehdotetut ratkaisut esitetään maakohtaisissa suosituksissa.

Sosiaalisen suojelun komitea

Euroopan komissio tekee EU-maiden kanssa yhteistyötä sosiaalisen suojelun komiteassa käyttämällä avointa koordinointimenetelmää sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja eläkkeiden alalla (sosiaalialan avoin koordinointimenetelmä).

Sosiaalialan avoin koordinointimenetelmä on EU-maiden poliittista yhteistyötä ohjaava vapaaehtoinen prosessi, jossa sovitaan ensin yhteisistä tavoitteista ja yhteisistä indikaattoreista, joiden avulla voidaan arvioida etenemistä kohti tavoitteita. Prosessiin kuuluu myös tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta mukaan lukien.

Rahoitus

Poliittisten uudistusten täytäntöönpanoa tuetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja elpymis- ja palautumistukivälineestä.