Nuorisotyöllisyysaloite on EU:n keskeisiä nuorisotakuun täytäntöönpanon rahoitusvälineitä vuoteen 2023 saakka. EU käynnisti aloitteen vuonna 2013 tukeakseen nuoria alueilla, joilla nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia.

Jäsenmaat voivat vuosina 2021–2023 kasvattaa koronaviruskriisistä kärsineiden nuorten auttamiseen käytettäviä nuorisotyöllisyysaloitteen ja Euroopan sosiaalirahaston varoja koheesiota ja Euroopan alueita tukevasta elpymisavusta (REACT-EU-väline) saatavan lisärahoituksen avulla.

Nuorisotyöllisyysaloitteen tuki on suunnattu nuorille, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (ns. NEET-nuoret). Kohderyhmään kuuluvat muun muassa pitkäaikaistyöttömät ja ne, jotka eivät ole rekisteröityneet työnhakijoiksi. Tavoitteena on antaa kohdennettua tukea nuorille niillä Euroopan alueilla, joilla tilanne on vaikein. Nuorisotyöllisyysaloitteen tyypillisiä tukikohteita ovat

• oppisopimuskoulutus
• työharjoittelu
• nuorten työpaikat
• tutkintoon johtava täydennyskoulutus.

Nuorisotyöllisyysaloite tukee nuorisotakuun täytäntöönpanoa. Nuorisotakuu edellyttää EU-maiden varmistavan erityistoimin, että 25-vuotiaille ja sitä nuoremmille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat lopettaneet koulunkäynnin tai jääneet työttömiksi.

Nuorisotyöllisyysaloite täydentää nuorisotakuuohjelmien kansallisia toimia, jotka saavat tukea erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Sosiaalirahastosta tuetaan yksilötason suorien toimien lisäksi myös työvoima-, koulutus- ja sosiaalipalvelujärjestelmien ja niihin liittyvien palvelujen uudistamista.

Rahoitus

Ohjelmakausi 2021–2027

Kaudella 2021–2027 nuorisotyöllisyysaloite sisällytettiin yksinkertaistamisen vuoksi Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+). Aloitteessa keskitytään edelleen nuorten työllisyyden parantamiseen.  Kaikkien jäsenmaiden on investoitava asianmukainen määrä ESR+ -määrärahoistaan kohdennettuihin toimiin ja rakenneuudistuksiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä ja koulutusta.

Lisäksi jäsenmaiden, joissa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus ylitti vuosina 2017–2019 EU:n keskiarvon, on käytettävä vähintään 12,5 prosenttia ESR+ -määrärahoistaan nuorten auttamiseen.

Ohjelmakausi 2014–2020

Nuorisotyöllisyysaloitteen kokonaisbudjetti kaudella 2014–2020 oli 8,9 miljardia euroa. Alkuperäinen budjetti oli 6,4 miljardia euroa, mutta EU kasvatti sitä vuosina 2017, 2019 ja 2020 yhteensä 2,5 miljardilla eurolla, koska nuorisotyöttömyysluvut olivat edelleen korkeat.

Puolet budjetista tulee nuorisotyöllisyysaloitetta koskevasta budjettikohdasta, jota täydennetään vastaavalla ESR:stä tulevalla määrällä. Tukikelpoiset jäsenmaat täydentävät ESR:n määrärahoja edelleen kansallisella yhteisrahoituksella. Aloitteen täytäntöönpanossa sovelletaan ESR:n sääntöjä.

Jotta nuorisotyöllisyysaloitteen toimet saataisiin käyntiin nopeammin, EU myönsi jäsenmaille runsaasti rahoitusta ennakkomaksuina. Vuonna 2015 ennakkomaksuosuus nostettiin poikkeuksellisesti 30 prosenttiin aloitetta koskevan budjettikohdan määrärahoista. 

Euroopan nuorison teemavuosi 2022

Euroopan nuorison teemavuoden järjestämisestä päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa 2021. Komissio koordinoi vuoden 2022 mittaan monenlaisia toimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin, jäsenmaiden, alue- ja paikallisviranomaisten, nuorisojärjestöjen ja nuorten itsensä kanssa.

Lisätietoa on Euroopan nuorisoportaalissa.