Anna Marzec-Bogusławska, M.D., M.P.H., Puolan aids-keskuksen johtaja,
Hiv/aids-tartunta oli 1980-luvulla kuolemantuomio, mutta nykyisin on monessa tapauksessa kyse hallittavissa olevasta kroonisesta sairaudesta. Tähän dramaattiseen muutokseen on tarvittu päättäjien poliittista sitoutumista ja monentyyppisiä toimia, kuten tiedotuskampanjoita, neulanvaihto-ohjelmia, tutkimusta ja jatkuvasti kehittyvää, kattavaa hoitoa.
Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana tapahtuneen edistyksen taustalla puolestaan ovat Dublinin julistuksessa esitetyt strategiat ja julistuksen allekirjoittaneiden maiden sitoutuminen niiden toteuttamiseen. Vuonna 2004 annettujen Dublinin ja Vilnan julistusten jälkeen Euroopan komissio laati toimintapuitteet hivin/aidsin torjunnalle EU:ssa ja sen lähialueilla ja julkaisi myöhemmin kaksi tiedonantoa ja kolme operatiivista toimintasuunnitelmaa (2006–2009 ja 2009–2013).
Huomattavasta edistymisestä huolimatta hiv/aids aiheuttaa edelleen paljon kärsimystä Euroopassa ja muualla maailmassa. Vaikka hoitoa on saatavilla, parannuskeinoa ei kuitenkaan ole ja hiv/aids on edelleen vakava terveysuhka, jolla on myös sosiaalisia vaikutuksia.
Raportoitujen tuoreiden hiv-tapausten määrä kasvaa Euroopan alueella etenkin miesten välistä seksiä harjoittavien miesten (MSM) keskuudessa. Heidän osuutensa uusista diagnosoiduista tapauksista oli 42 prosenttia vuonna 2013. Lisäksi EU:n ja ETA:n alueella 47 prosenttia hiv/aids-diagnooseista tehdään vasta myöhäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet eivät tiedä saamastaan tartunnasta. Testeihin osallistuminen on usein vähäistä syrjinnän ja leimautumisen pelon vuoksi.
Emme saa herpaantua. Olemme ehkä voittaneet muutamia taisteluita, mutta emme koko sotaa – kamppailu aidsia vastaan ei suinkaan ole ohi.
Euroopan komissio on päättänyt jatkaa hiv/aids-toimintasuunnitelman toteuttamista vuoteen 2016 asti, jotta taataan EU:n toimien jatkuvuus. Toimien toteuttamisessa tarvitaan meidän jokaisen panosta. Meidän on tavoitettava kaikkein vaikeimmassakin asemassa olevat ihmiset, jotka kuuluvat erityisiin riskiryhmiin: MSM-miehet, maahanmuuttajat ja suonensisäisten huumeiden käyttäjät. Lisäksi meidän on kerrottava kaikille muillekin, että kukaan ei ole suojassa: esimerkiksi noin 30 prosenttia hiv/aids-tartunnoista on heteroseksuaalien saamia.
Jos haluamme, että lapset ja nuoret voivat kasvaa ilman aidsia, meidän on käärittävä hihat ja jatkettava työtä. Voimme päästä lopulliseen tavoitteeseemme ja nujertaa hivin/aidsin vain, jos se on edelleen poliittinen prioriteetti ja tilannetta valvotaan koko Euroopassa.
