Dr Qasim Chaudhry, kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean varapuheenjohtaja ja kosmeettisten valmisteiden sisältämiä nanomateriaaleja käsittelevän työryhmän puheenjohtaja

Euroopan komissio on pyytänyt kuluttajien turvallisuutta käsittelevältä riippumattomalta tiedekomitealta (SCCS) lausuntoa nanomuotoisen piidioksidin (silikan), hydratoidun piidioksidin ja pintamodifioitujen piidioksidien, kuten alkyylisilanoitujen piidioksidien, turvallisuudesta. Näitä nanomateriaaleja käytetään kosmeettisissa ihon-, hiusten-, huulten-, kasvojen- ja kynsienhoitovalmisteissa, jotka joko jätetään vaikuttamaan tai huuhdellaan pois.

SCCS käsittelee komission pyynnöstä epäilyjä non-food-kulutustavaroiden terveys- ja turvallisuusriskeistä esimerkiksi kosmeettisten tuotteiden ja niiden ainesosien kohdalla. EU:ssa säännellään kaikkea nanomateriaalien käyttöä kosmeettisissa valmisteissa, ja kaikkien kosmetiikkayhtiöiden on tehtävä Euroopan komissiolle ilmoitus kuusi kuukautta ennen kuin ne saattavat markkinoille nanomateriaaleja sisältäviä tuotteita.

Komissio voi pyytää tiedekomiteaa antamaan tieteellisen lausunnon riskinarvioinnista, jos se on saanut ilmoituksen jostakin ainesosasta, joka herättää huolta mahdollisten terveysvaikutustensa vuoksi eikä siitä aiemmin ole tehty kattavaa riskinarviointia. 

Tässä tapauksessa oli saatu 172 ilmoitusta tuotteista, jotka sisälsivät yhtä tai useampaa neljästä nanomuotoisesta piidioksidista. 

Tehtävänkuvansa mukaisesti SCCS tarkasteli yritysten sille toimittamaa tietoa sekä asiaa koskevia englanninkielisiä tutkimuksia. Perusteellisen tarkastelun jälkeen SCCS totesi maaliskuussa 2015 verkossa julkaisemassaan lausunnossa, että ei ole todisteita siitä, että nanomuotoiset piidioksidit läpäisisivät ihon tai olisivat myrkyllisiä. Yhtä merkittävä oli kuitenkin myös huomio siitä, että tämän epäilyn kumoamiseksikaan ei ole riittävästi luotettavaa näyttöä.  

Tarvitaan enemmän nanomateriaaleja koskevaa tietoa – ennen muuta kosmeettisissa tuotteissa käytettäväksi tarkoitettujen nanomuotoisten piidioksidityyppien ihoabsorptiosta varsinkin rikkoutuneen ihon kautta ja niiden mahdollisesta yleistoksisuudesta – ennen kuin nämä tuotteet voidaan todeta joko turvallisiksi tai vaarallisiksi. 

Lisäksi eräissä tutkimuksissa, jotka koskevat erityyppistä nanomuotoista piidioksidia kuin kosmeettisissa tuotteissa käytettävä, on tullut ilmi genotoksisia vaikutuksia. Tarvitaan siis lisätutkimusta siitä, onko kosmeettisissa aineissa käytettävillä nanomuotoisilla piidioksidityypeillä mahdollisesti samanlaisia vaikutuksia, kun solut ottavat niitä sisäänsä.

Kuluttajat voivat luottaa siihen, että Euroopan komissio suojelee heidän terveyttään ja seuraa valppaasti kuluttajatuotteissa käytettävien kemiallisten ja nanomuotoisten ainesosien kehitystä. Jos uutta näyttöä ilmaantuu, SCCS tarkastelee nanomuotoisen piidioksidin turvallisuutta uudestaan ja julkaisee siitä lausunnon.

http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/dyna/enews/enews.cfm?al_id=1594

Saatavilla olevien uusien tietojen vuoksi Euroopan komissio on pyytänyt kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevää tiedekomiteaa (SCENIHR) ajantasaistamaan aiempia lausuntoja, jotka koskevat sähkömagneettisille kentille altistumista (EMF).

Sähkömagneettiset kentät huolestuttavat ihmisiä, koska jokainen meistä on päivittäin alttiina niille enemmän tai vähemmän – riippuen elämäntyylistä sekä asuin- ja työpaikasta. Kenttien taajuudet vaihtelevat erittäin matalista (esim. voimalinjat, muuntajat), keskitasoon (induktioliedet ja muut kodinkoneet) ja radiotaajuusalueeseen (matkapuhelimet ja muut vastaavat laitteet). 

Tiedekomitean asiantuntijat ovat tarkastelleet merkittävimpiä tieteellisiä tutkimuksia, jotka on julkaistu vuonna 2009 annetun lausunnon jälkeen, ja arvioineet niitä uudessa sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdollisia terveysriskejä koskevassa lausunnossa (27.1.2015). Lausuntoa varten analysoitiin yli 700 tieteellistä tutkimusta. Yleisesti ottaen päätelmät ovat rauhoittavia: Uusimman tutkimuksen tulokset osoittavat, että ilmeisiä kielteisiä terveysvaikutuksia ei esiinny, jos altistus ei ylitä EU:n lainsäädännön suosituksia.

On kuitenkin huomattava, että keskitaajuusalueella merkittävänä lähteenä ovat induktioliedet, joista on tullut hyvin yleisiä viime vuosina. Ne voivat altistaa käyttäjät magneettikentille, jotka ylittävät suositellut viitearvot.

Radiotaajuusalueesta ja syöpäriskistä todetaan lausunnossa, että näyttö lisääntyneestä aivokasvainten (gliooma) riskistä on heikentynyt, mutta mahdollista yhteyttä kuulohermokasvaimiin (akustikusneurinooma) on tutkittava lisää. Tutkimukset eivät osoita lasten syöpien ja lähetyslaitteille altistumisen välillä olevan yhteyttä.

Jotkin epidemiologiset tutkimukset katsovat lapsuusiän leukemian riskin voivan kasvaa, jos lapsi altistuu erittäin matalien taajuuksien kentille. Näitä tuloksia selittäviä mekanismeja ei kuitenkaan ole yksilöity eikä kliinisistä kokeista ole saatu niille tukea. Koska epidemiologisissa tutkimuksessa on lisäksi puutteita, ei syy-yhteyttä voida osoittaa.

Uusissa tutkimuksissa ei ole havaittu lisääntymisen kannalta haitallisia vaikutuksia tai muita oireita, jotka liittyisivät sähkömagneettisille kentille altistumiseen. Viimeaikaiset tutkimukset eivät ole vahvistaneet aikaisemmin esitettyä yhteyttä sähkömagneettisille kentille altistumisen ja Alzheimerin taudin riskin lisääntymisen välillä.

Tämä ei kuitenkaan poista kaikkia epäilyjä, joita liittyy erityisesti kumuloituneeseen altistumiseen eri lähteiden aiheuttamille sähkömagneettisille kentille.  Lausunnossa on myös SCENIHRin laatima luettelo keskeisimmistä tutkimussuosituksista, metodologisia ohjeita kokeiden suunnitteluun sekä vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan tietojen laatu ja käyttökelpoisuus.

http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/dyna/enews/enews.cfm?al_id=1581

Bisfenoli A:ta (BPA) käytetään pehmittimenä muovituotteissa parantamassa niiden muotoiltavuutta. Ihmiset altistuvat BPA:lle ennen muuta elintarvikkeiden pakkausten kautta, ja tutkijat käyvät vilkasta väittelyä altistumisen tasosta ja mahdollisista vaikutuksista.

BPA:ta käytetään myös lääkinnällisissä laitteissa, kuten katetreissa ja implanteissa, sekä joissakin hammashoidossa käytettävissä laitteissa. Euroopan komissio on pyytänyt vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevää tiedekomiteaa (SCENIHR) tutkimaan, liittyykö tällaiseen käyttöön terveysriskejä.

Koska useimmissa sovelluksissa – myös hammaslääketieteellisissä – siedettävän vuorokausiannoksen (4 μg/painokilo/vrk) raja ei ylity, ei BPA-altistuman katsota aiheuttavan haitallisia vaikutuksia. Lisäksi lääkinnällisten laitteiden kohdalla altistuma BPA:lle on yleensä vain lyhytkestoista, kun taas siedettävää vuorokausisaantia määriteltäessä oletetaan altistuman olevan elinikäistä ja päivittäistä.

Suurin arvioitu BPA-altistuma tapahtuu pitkällisissä lääkinnällisissä hoidoissa – erityisen alttiina voivat olla tehohoidossa olevat vastasyntyneet, pitkäaikaisessa lääkinnällisessä hoidossa olevat pienet lapset ja dialyysipotilaat. Käytettävissä olevien tietojen perusteella SCENIHIR toteaa, että tällaisissa tapauksissa voi olla riski BPA:n haitallisista vaikutuksista, koska altistuminen ylittää viitearvon ja kyseinen populaatio voi olla erityisen herkkä altistumaan.   

Lääkinnällisistä laitteista saatava hyöty on myös otettava huomioon – esimerkiksi keskosen henkiinjääminen voi riippua niistä. Kun tarkastellaan mahdollisuutta korvata BPA näissä tuotteissa joillakin toisilla materiaaleilla, on otettava huomioon niiden hoidollinen tehokkuus sekä vaihtoehtoisten materiaalien toksikologiset ominaisuudet.

http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/dyna/enews/enews.cfm?al_id=1580

Vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea (SCENIHR) on Euroopan komission pyynnöstä ajantasaistanut lausuntoa hammasamalgaamista. Se on hiljattain julkaissut lausunnon hammasamalgaamin ja vaihtoehtoisten paikkausmateriaalien turvallisuudesta potilaille ja käyttäjille.

Hammasamalgaami on metalliseoksesta valmistettu paikkausaine, jossa on alkuainemuotoista elohopeaa, ja sen tuottamiin elohopeahöyryihin liittyvät terveysriskit ovat herättäneet huolta.

Nykytutkimukset eivät kuitenkaan ole antaneet vahvistusta näille huolille. SCENIHIR tutki nykyisen tieteellisen näytön ja totesi, ettei hammasamalgaami eivätkä vaihtoehtoiset materiaalit ole tavanomaisissa oloissa käytettyinä vaarallisia.

Vaihtoehtoiset paikkausmateriaalit ovat kannattava vaihtoehto uusiin hammaspaikkoihin, mutta ei olemassa olevia amalgaamipaikkoja ei kehoteta korvaamaan muilla materiaaleilla, ellei potilaalla ole ilmennyt allergista reaktiota, sillä amalgaamin poistaminen altistaa potilaan enemmälle elohopealle kuin paikkojen jättäminen ennalleen. 

Kun potilaat ja hammaslääkärit valitsevat paikkamateriaalia, heidän on otettava huomioon, onko paikka tulossa maitohampaaseen vai pysyvään hampaaseen, mihin kohtaan hammasrivistöä se tulee ja onko potilas allerginen elohopealle tai muille ainesosille.  Kuten kaikissa muissakin lääkinnällisissä toimissa, on hampaiden korjausmateriaalin valinnassakin noudatettava varovaisuutta, jos hoidettava on raskaana.

http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/dyna/enews/enews.cfm?al_id=1591

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että juomavedestä peräisin oleva kromi VI voi johtaa erilaisiin syöpiin koe-eläinten ruoansulatuskanavassa. Nykytiedon valossa ei voida sulkea pois epäilyä, että suun kautta nautittu kromi VI voi johtaa syöpään myös ihmisillä. Tämän vuoksi on kromi VI:n käytännön turvallisuuden tasoa alennettu. Monissa valmistusteollisuuden tuotteissa, kuten lasten leluissa, on kromi VI:ta. EU:n leluturvallisuusdirektiivissä asetetaan tiukat rajat kemiallisen yhdisteen enimmäismäärälle, joka saa kulkeutua lelusta lapseen. Tällainen migraatioraja on asetettu kaikille EU:ssa myytäville leluille. 

Euroopan komissio on pyytänyt riippumatonta terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevää tiedekomiteaa (SCHER) arvioimaan uudestaan tuoreimpia tutkimuksia ja antamaan lausunnon kromi VI:sta leluissa. SCHER totesi lausuntonsa päätelmissä, että kromi VI:n nykyisiä migraatiorajoja olisi lelujen kohdalla tarkistettava vastaamaan käytännön turvallisen tason uutta madallettua raja-arvoa. Koska juomavedestä ja ympäristöstä tulee kromi VI:ta, SCHER suosittelee lisäksi, että kaikki leluista johtuva kromi VI:lle lisäaltistuminen on minimoitava mahdollisimman alhaiselle tasolle, kun käytetään parhaita käytössä olevia teknologioita.

http://ec.europa.eu/dgs/health_food-safety/dyna/enews/enews.cfm?al_id=1566