John F. Ryan, vt. johtaja, Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto
EU:n toisesta terveysohjelmasta 2008–2013 tehdyn riippumattoman jälkiarvioinnin mukaan ohjelmasta on ollut runsaasti hyötyä EU:n terveyspolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Ohjelmasta tuettiin EU-maita terveysalan keskeisissä toimissa sekä rahoitettiin tietoon ja tieteelliseen näyttöön perustuvien hyvien toimintatapojen tunnistamista ja levittämistä. Arvioinnin tulokset esitetään komission kertomuksessa, joka hyväksyttiin tällä viikolla ja toimitettiin Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Arvioinnissa todettiin, että EU:n toisesta terveysohjelmasta saatiin paljon hyviä tuloksia ja se on merkittävällä tavalla tukenut EU:n terveyspolitiikkaa ja EU-maiden toimia niiden kansallisilla painopistealueilla. Pääasiallisena tukimuotona on ollut yhteisten toimien, hankkeiden ja palvelusopimusten rahoitus. Arviointi auttaa myös hyödyntämään saatuja kokemuksia nykyisen kolmannen terveysohjelman toimien suunnittelussa, niin että niiden myönteinen vaikutus EU-maiden terveyspolitiikkaan on entistä vahvempi.
Toinen terveysohjelma sai tunnustusta myös siitä, että sen avulla kehitettiin useille tärkeille aloille annettua tukea. Näitä aloja ovat esimerkiksi harvinaiset sairaudet, rajat ylittäviä terveysuhkia koskevien valmiuksien kehittäminen, sydän- ja verisuonitautien ja muiden kroonisten sairauksien ehkäisy, elinsiirtojen valvonta, terveystietojen kerääminen sekä innovatiivisten välineiden kehittäminen terveysteknologian arviointiin ja sähköiseen terveydenhuoltoon.
Arvioinnissa kuitenkin osoitettiin myös aloja, joita olisi kehitettävä, jotta kolmannesta terveysohjelmasta saataisiin vieläkin enemmän konkreettista arvoa: terveystoimien yhteyksiä käynnissä oleviin toimintapoliittisiin aloitteisiin on selvennettävä, tulosten levittämiseen ja toimien jatkuvaan seurantaan on oltava valmiit suunnitelmat, toteuttamiskelpoisia muutosesityksiä on tehtävä keskipitkällä aikavälillä, soveltamisalan on oltava hyvin rajattu ja tavoitteiden selkeästi määriteltyjä jokaiselle toimelle, toimintalogiikan on oltava selkeää ja kaikki tarpeelliset tahot on saatava mukaan yhteistyöhön. Nämä ja muut suositukset otetaan huomioon, kun kehitetään nykyistä EU:n kolmatta terveysohjelmaa, jonka täytäntöönpanossa on alkamassa kolmas vuosi.
Komission kertomuksen mukaan terveysohjelmassa on keskityttävä toimiin, joilla on vahva yhteys terveyspoliittisiin aloitteisiin, niin että voidaan tukea komission yleisiä painopisteitä, täydentää EU-maiden kansallisia strategioita ja tuottaa korkeaa EU:n lisäarvoa. On etsittävä synergioita muiden EU:n terveysohjelmien kanssa ja kannustettava mukaan kaikkia EU-maita ja kaikkia niitä ulkopuolisia maita, jotka jakavat terveydenhuollon alalla samat periaatteet ja arvot ja haluavat tehdä yhteistyötä.
Komissio pyrkii nyt konkreettisiin toimiin, joilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia. Tämä on erityisen haastavaa priorisointivaikeuksien vuoksi, varsinkin kun käytettävissä olevat määrärahat ovat niukat. Samalla on myös varmistettava, että toimet ja niiden tulokset ovat kestäviä. Tätä varten on kehitetty indikaattoreita, joilla seurataan tavoitteiden saavuttamista ja joiden avulla raportoidaan säännöllisesti onnistumisista ja epäonnistumisista.
Painopistettä on jo alettu siirtää tiedonsiirtoon ja ohjelman tulosten jakamiseen, jotta niitä voidaan hyödyntää tehokkaasti EU-maissa. Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan, viestintä ryhmien kanssa on avointa ja säännöllistä ja niille kerrotaan terveysohjelman tuloksista ja hyödyistä.
