Euroopan komissio esittää tarvittavia muutoksia EU:n sosiaalisiin rahoitusohjelmiin kriisinjälkeisten sosiaalisten ja työttömyyshaasteiden päihittämiseksi.

Euroopan komissio on tekemässä tarvittavia muutoksia EU:n sosiaalisten toimien rahoitusohjelmiin, jotta se voi puuttua tärkeimpiin sosiaalisiin ja työllisyyttä koskeviin haasteisiin, jotka ovat edessä kriisin jälkeisellä aikakaudella. Näihin kuuluvat esimerkiksi nuorisotyöttömyyden kasvu, elintarvikkeiden, perusravinnon ja avun ohjaaminen kaikkein vähäosaisimmille sekä lapsiköyhyyden riski. Tämän päivän rahoitusehdotukset auttavat myös työntekijöitä, jotka navigoivat vihreiden ja digitaalisten muutosten välillä, investoimalla taitojen kehittämiseen. Näin työntekijät voivat menestyä ilmastoneutraalissa, digitaalisessa ja osallistavassa yhteiskunnassa. Samaan aikaan teemme rahoitustoimistamme kestäviä myös tulevaisuudessa esittelemällä kriisitilanteiden torjuntamekanismin hätätapauksia varten.

Tämä edellyttää pikaista päivitystä sekä nykyisten rahoitusohjelmien että tulevien budjettiesitysten sääntöihin, jotta voimme vastata uusiin haasteisiin. Euroopan sosiaalirahasto on tärkein taloudellinen väline Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ottamisessa käyttöön. Tärkein pyrkimyksemme on varmistaa sosiaalisesti yhdenvertainen toipuminen. Muita välineitä, kuten olemassa olevaa Euroopan sosiaalirahastoa (ESF) ja Vähävaraisimmille suunnattua eurooppalaisen avun rahastoa (FEAD) tehostetaan uudella rahoituksella, jotta pyrkimykset ihmisten saamiseksi takaisin työpaikoille ja avun ohjaamiseksi haavoittuvimmille voivat alkaa välittömästi.

Työllisyysasioista ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit sanoi: ”Euroopan muokkaaminen kestäväksi, pysyväksi ja osallistavaksi tulevaisuudessa tarkoittaa sijoittamista ihmisiin, erityisesti nuorempiin sukupolviin. Ensisijainen tavoitteemme on päihittää koronaviruskriisin aiheuttama taloudellinen shokki nopeasti ja varmistaa, ettei kukaan jää jälkeen.”

Välitön vastaus: Huomattavia lisäresursseja Euroopan sosiaalirahastolle (ESF) ja Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastolle (FEAD)

Koheesiokäytännön rahastojen (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto) ehdotetaan saavan 55 miljardia euroa lisää rahaa vuosina 2020–2022 koronaviruksen negatiivisen vaikutuksen lieventämiseksi työmarkkinoilla. Käytettävä työkalu on REACT-EU, jossa Euroopan sosiaalirahasto 2014–2020 on tärkeässä roolissa ylläpitämässä työllisyyttä ja tukemassa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

ESF:n lisäresurssit tulee ohjata tukemaan pääasiassa seuraavia:

• työpaikkojen ylläpitäminen, mukaan lukien lyhytaikaisella työllä sekä itsensä työllistävien tukeminen heidän tulojensa suojaamiseksi
• uusien työpaikkojen luominen erityisesti heikossa asemassa oleville henkilöille
• nuorten työllistymistoimenpiteet
• opetus ja koulutus
• osaamisen kehittäminen tukemaan erityisesti ympäristöystävällisiä ja digitaalisia siirtymiä
• toimenpiteet, joilla parannetaan pääsyä sosiaalisiin ja terveydenhoitopalveluihin, myös lapsille.

Komissio ehdotti myös, että jäsenvaltiot voivat kohdistaa Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon (FEAD) lisäresursseja vuoteen 2022 saakka REACT-EU-ohjelman kautta. Tämä tarjoaa lisäresursseja ruokaan ja perushyödykkeinä annettavaan apuun sekä muita toimenpiteitä varten sekä erillisiä sosiaalisen osallisuuden menetelmiä.  Sen avulla varmistetaan, että kriisin keskeisten korjaustoimenpiteiden ja vähävaraisimmille myönnettävän tuen rahoitus voi jatkua keskeytyksettä.

Näiden varojen käytössä jäsenvaltioiden on edistettävä asianmukaisesti sukupuolten tasa-arvoa, joka on sosiaalisen rahaston lainsäädännön horisontaalinen periaate.

Pitkän aikavälin vastaus: Vahvistettu Euroopan sosiaalirahasto plus -ehdotus

Tänään käyttöönotettujen tulevaisuuden pitkäaikaisen EU-budjetin 2021–2027 uusien ehdotusten kehyksessä komissio ehdotti tärkeitä täydennyksiä Euroopan sosiaalirahasto plus (ESF+) -ehdotukseen.

• Muokattu ehdotus sisältää vahvemman tuen nuorten työllistämiselle. Jäsenvaltioiden, jotka ylittävät Euroopan unionin keskiarvon niiden 15–29-vuotiaiden osuudessa, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai opetuksessa, tulee sijoittaa vähintään 15 % (10 % alkuperäisessä ESF+ -ehdotuksessa) ESF+ -resursseistaan kyseisten ikäryhmien tukemiseen.
• ESF+ auttaa myös torjumaan lapsiköyhyyttä. Yhtäkään lasta ei voida unohtaa koronaviruspandemian jälkeen. Muokattu ESF+ -ehdotus edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden kohdistavan vähintään 5 % valtion ESF+ resursseista lapsiköyhyyttä vähentävien menetelmien käyttöönottoon.
• Lisäksi ESF+ vaikuttaa voimakkaasti vihreisiin ja digitaalisiin siirtymiin edistämällä sijoittamista kykyjen kehittämismahdollisuuksiin, jotta työntekijät pärjäävät ilmastoneutraalissa, digitaalisemmassa ja osallistavassa yhteiskunnassa.
• Jotta tuleviin hätätilanteisiin voidaan vastata paremmin, ESR+ sisältää kriisintorjuntamekanismin. Näin varmistetaan, että komissio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa mukauttaa sitä vastatakseen tällaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa nopeasti muuttaa rahaston hallintoa koskevia määräyksiä jäsenvaltiokohtaisesti.

Vahvistettu Euroopan globalisaatiorahasto (EGF)

 Euroopan globalisaatiorahasto (EGF) tukee työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työnsä merkittävien rakennemuutosten seurauksena, rahoittamalla kohdennettua koulutusta sekä muuta tukea työmarkkinoille paluuta varten. Koska kysynnän odotetaan kasvavan koronaviruspandemian jälkeen, komissio ehdottaa, että vuosittain käytössä olevaa rahoitusta lisätään 386 miljoonaan euroon vuodesta 2021 eteenpäin.

Lisärahastot, jotka edistävät työllisyyttä ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista

Lisäksi monet muut rahastot investoivat merkittävästi sosiaalisten ja työllisyystavoitteiden tukemiseen.

Uudella elpymis- ja kestävyyspaketilla on 560 miljardin euron budjetti, jota jäsenvaltiot voivat käyttää sosiaalisten toimintojen ja uudistusten tukemiseen avustusten ja lainojen avulla. Facility linkittyy Euroopan ohjausjakson ohjeisiin, jotka perustuvat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin.  Näin ollen se auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan rakenteelliset taloudelliset ja sosiaaliset haasteet useilla alueilla, kuten sosiaalisissa toimissa, työllisyydessä, osaamisessa ja koulutuksessa.

Komissio ehdotti huomattavaa lisärahoitusta Just Transition Fund -rahastolle, jolloin yhteissumma olisi 40 miljardia euroa. Rahoitusta käytetään lieventämään ilmastoneutraaliutta kohti siirtymisestä aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia vaikeimmilla alueilla, esimerkiksi tukemalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta.

InvestEU hyötyy myös paremmista resursseista, joilla tuetaan sosiaalista infrastruktuuria tai yrittäjien mikrotaloutta erityisesti sosiaalisen talouden piirissä. InvestEU:n kokonaisbudjetiksi ehdotetaan 32 miljardia euroa.

Lisäksi Erasmus, jonka ehdotettu kokonaisbudjetti on 25 miljardia euroa, sijoittaa nuoriin ja tarjoaa heille mahdollisuuksia saada uusia kokemuksia ulkomailta. Se tarjoaa myös tärkeää rahoitusta taitojen ja ammatillisen koulutuksen (VET) alalla.