Kenraaliharjoitus

"No, ettekö jo usko, että he ovat valmiita liittymään Euroopan unioniin?", kysyy huumorimielellä ja provosoivasti Andrzej, joka työskentelee maatalouden rakenneuudistuksesta ja nykyaikaistamisesta vastaavan viraston (ARIMR) palveluksessa. Virasto hallinnoi SAPARD-ohjelmaa1 Puolassa, ja Chrobak toimii ohjelman rajatylittävästä yhteistyöstä vastaavana pääneuvonantajana. Hän esittelee ranskalaiselle keskustelukumppanilleen useita ohjelmasta tukea saavia maatiloja, joista yksi on Jadwiga ja Zdzislaw Sidorekin Jeleniewossa sijaitseva maitotila. Sidorekit ovat varustaneet uuden parsinavettansa, jossa 35 lehmää voi käyskennellä vapaasti, eurooppalaisten vaatimusten mukaiseksi 12 400 euron suuruisen SAPARD-tuen turvin. "Olemme jättäneet toisen hakemuksen", kertoo Zdzislaw: "10 000 euroa, jolla ostetaan tällä kertaa muun muassa uudentyyppisiä mattoalustoja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi." Sidorekien toiminta on tyypillistä nuorehkoille puolalaisille maanviljelijöille, jotka ovat vakaasti päättäneet säilyttää tilansa ja kehittää sitä senkin jälkeen, kun maa on liittynyt unioniin. "He ovat aitoja ja aktiivisia yrittäjiä, joilla on rohkeutta ja kiinnostusta innovaatioihin", kehuu ARIMR:n paikallisen toimiston edustaja Grzegorz Chelminski. Kiertelemme Podlaskien voivodien (alueen) pohjoisosassa, tarkemmin sanottuna Augustowin, Suwalkin, Grajewon ja Sejnyn poviateissa (piirikunnissa), Puolan koilliskulmassa, Puolan, Valko-Venäjän ja Liettuan rajojen tuntumassa. Myös Kaliningradin venäläinen erillisalue sijaitsee aivan lähellä. Tämän alueen yleisin maatalouden ala on maidontuotanto. SAPARD-ohjelmasta rahoitetaan siis pääosin investointeja, joilla pyritään parantamaan maitotilojen tuotantoa ja ympäristönhoitoa. Rahoitusta myönnetään esimerkiksi rehunvalmistusmateriaaleja, lypsykoneita, eläinjätteiden käsittely-yksiköitä ja lietelannan levittimiä varten. Sidorekien ainoana pelkona on "olla piirikunnan ainoat eurooppalaisten vaatimusten mukaiset maidontuottajat, jolloin vaarana on, että meijeri ei enää kierrä hakemassa maitoa täältä huonon kannattavuuden vuoksi. Täällä on vallalla odottava asenne: monet maanviljelijät päättävät vasta liittymisen jälkeen, jatkavatko toimintaansa." Grajewon meijeri (450 työpaikkaa) on yksi "Mlekpol"-osuuskunnan kuudesta tuotantopaikasta. Osuuskunnassa on 13 000 jäsentä ja 15 000 tuottaja-maanviljelijää. Tämä Puolan suurin UHT-maidon tuottaja, jolla on toimipaikat Mazuriessa ja Podlaskien pohjoisosassa mutta jonka tuotteita myydään koko maassa, on investoinut 4 miljoonaa euroa alueelle perustamaansa voin tuotantoyksikköön. Huippumodernin tehtaan - joka tuotantojohtaja Groszyk Zbigniewin mukaan on "Euroopan ehdotonta huippua" - kustannuksista 40 prosenttia on rahoitettu SAPARD-ohjelmasta. Jalan, ratsain, meloen Podlaskien BKT asukasta kohden oli vuonna 2001 vain 31 prosenttia viidentoista jäsenvaltion unionin keskiarvosta (kun se koko Puolassa oli 41 prosenttia ja Varsovan alueella 64 prosenttia). Podlaskie on siis köyhä, mutta monenlaisten mahdollisuuksien alue. Etenkin sen pohjoisosassa on useita matkailuvaltteja: sen halki kulkee "Via Baltica" (E67), lyhin reitti Suomesta Keski-Eurooppaan Baltian maiden kautta. Alueella on tuhansia järviä, ja puolet siitä on valtavien metsäalueiden peitossa. Siellä on yksi Euroopan viimeisistä koskemattomista metsistä. Alue on luontoharrastajien paratiisi, joka tarjoaa loistavat mahdollisuudet retkeilylle jalan, polkupyörällä, ratsain, laivalla ja varsinkin meloen. Valtava järviverkosto ja Augustowin kanava, joka on rakennettu Ranskan Canal du Midin mallin mukaan, mahdollistavat useiden päivien mittaiset retket kanootilla, kajakilla ja muilla pienillä veneillä. Tätä ominaisuutta hyödynnetäänkin jo suoraan: Augustowissa (30 000 asukasta) toimii kolme laivoja ja huviveneitä rakentavaa yritystä, jotka tarjoavat yhteensä peräti 1 000 työpaikkaa. Augustowin kunta aloitti Phare-ohjelman2 tuella kunnianhimoisen ohjelman (7 miljoonaa euroa, josta yhteisön rahoitusosuus on 4,2 miljoonaa) kaupunkiympäristön elvyttämiseksi ja matkailun kehittämiseksi kanavan ympärille. Kaupungin viranomaiset pitävät matkailua keskeisenä kehitysmahdollisuutena. Kaupunki on vuodesta 1993 lähtien ollut kylpyläkaupunki; siellä on 4 000 vuodepaikkaa ja siellä vierailee vuosittain 100 000 matkailijaa. "Tavoitteena on pidentää sesonkia, joka keskittyy vielä liiaksi heinä-elokuuhun, ja houkutella lisää ulkomaalaisia matkailijoita, jotta työpaikkoja syntyisi mahdollisimman paljon", selittää kaupunginjohtaja Leslek Cieslik. Laivanrakennuksesta, maatalouskoneiden kokoamisesta, kylpylähoidoista ja savuketehtaasta huolimatta Augustowin työttömyysaste ei ole koskaan laskenut alle 16 prosentin, edes kesällä. Kanava "Augustowin kanavan kohentaminen ja markkinointi" on Phare-hanke, jota Euroopan komission Varsovan-edustusto pitää "yhtenä Puolan monipuolisimmista Euroopan unionin rahoittamista hankkeista". Sen yhteydessä kanavan rannat kunnostettiin ja muutettiin hitaan liikenteen väyläksi 2 800 metrin pituudelta, viisi tärkeintä kanavalle johtavaa kaupungin katua - joista yksi on pätkä Via Balticaa - pantiin kuntoon kanavoinnin, valaistuksen, katukiveyksen ja kaupunkikalusteiden osalta ja keskusaukiolle rakennettiin tiedotuskeskus (futuristinen laivan muotoinen rakennus), jossa on matkailijoiden infopiste, kahvila, kokoussali ym. Monet keskikaupungin tilat on myös varattu yritystoimintaan. Keväästä talveen 2003 toteutetussa yhtenäisessä ja jäsennellyssä hankkeessa yhdistyvät taloudellinen kehitys ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen. "Nyt on vielä luotava välineet - kuten verkkosivut, esitteet, näyttelyosastot - joiden avulla kanavaa voidaan mainostaa ulkomailla", lisää Augustowin apulaiskaupunginjohtaja Jerzy Demianczuk ja täsmentää, että Augustowissa tehdyt työt ovat vasta alkua. "Toivomme, että hanke saa seuraajia muualta kanavan varrelta. Kanavassa on neljätoista sulkua Puolan alueella, joista yksi on Valko-Venäjän rajalla, ja neljä Valko-Venäjällä. Valko-Venäjän viranomaiset ovatkin juuri päättäneet kunnostaa ne vuoteen 2005 mennessä ja myös perustaa rajalla sijaitsevalle sululle tarkastuspaikan, jotta melojien on helpompi suorittaa tarvittavat rajanylitysmuodollisuudet." Suwalki (68 000 asukasta), joka sijaitsee 31 kilometriä Augustowista pohjoiseen, on teollistuneempi kaupunki: siellä toimii 150 puun ensimmäisen ja toisen asteen jalostukseen erikoistunutta pk-yritystä. Lisäksi siellä on juustoloita, siipikarjatiloja ja kevyttä metalliteollisuutta. Vuonna 1996 perustetulla vapaakauppa-alueella toimii parikymmentä monia eri aloja edustavaa yhtiötä. Siitä huolimatta kaupungin työttömyysaste on yli 22 prosenttia, mikä aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja rikollisuutta. Suwalkin kunta toteutti vuosina 1995-1999 yhdeksän Phare-hanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat 1,7 miljoonaa euroa ja yhteisön rahoitusosuus 0,6 miljoonaa euroa. Hankkeet koskivat pääasiassa liikenneväylien ja pienten kaupunki-infrastruktuurien kunnostamista. Phare-hankkeesta "Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio 2002" rahoitetaan osa (1,94 miljoonaa euroa 2,88 miljoonan euron kokonaiskustannuksista) Suwalkiin rakennettavien teknisten infrastruktuurien ja 25 hehtaarin laajuiseen käsiteollisuusalan yrityspuistoon johtavien teiden rakennustöistä. Suwalki on myös ollut yksi ensimmäisistä ISPA-tuen3 saajista Puolassa. Vuonna 2001 käynnistetyn hankkeen "Suwalkin veden laadun parantaminen" (kokonaiskustannukset: 12,468 miljoonaa euroa, josta unionin rahoitusosuus on 50 prosenttia) tarkoituksena on parantaa koko kaupungin ja kuntaan kuuluvien kylien viemäri- ja vesijohtoverkostoa ja tehdä siitä eurooppalaisten standardien mukainen. Hankkeessa rakennetaan 25 km vesijohtoa, 55 km putkistoa, 44 pumppauslaitosta ja 2 jätevedenpuhdistuslaitosta. Lisäksi perustetaan vedenpuhdistamo, jonka kapasiteetti on 600 m³ tunnissa, asennetaan Suwalkin vedenpuhdistuslaitokseen apugeneraattoreita, jotka käyttävät uusiutuvia energialähteitä, kuten biokaasua, ostetaan kauko-ohjattavia laitteita yhdeksään pumppauslaitokseen ja laaditaan vesihuoltosuunnitelma. Luonnonsuojelua, taloutta, kasvatustiedettä ISPA-hankkeen avulla parannetaan paikallisen väestön elämänlaatua ja edistetään Wigryn kansallispuiston (150 km²) ainutlaatuisten vesistöjen suojelua. Monet Suwalkin alueen paikkakunnista sijaitsevat sen rannalla. "Hankkeen toinen positiivinen seuraus on erittäin merkittävä luonnonsuojelun ja talouden kannalta", kertoo Suwalkin kaupunginjohtaja Jozef Gajewski. "Matkailu on myös meille tärkeä kehitysmahdollisuus, ja kansallispuisto järvineen ja majavineen on tärkein vetonaulamme." Kaupunginjohtaja luettelee monenlaisia hankkeita, jotka hän haluaisi toteuttaa: keskustan elvyttäminen, 146 vanhan rakennuksen kunnostaminen, pienen lentoaseman roolin vahvistaminen, pyöräteiden, ratsastusteiden ja hiihtolatujen kunnostaminen... "Ei meiltä ideoita puutu. Eikä oikeastaan voimavarojakaan... Pahin puute on perustavanluonteisempi: meiltä puuttuvat hyvät viestintäyhteydet ulkomaailmaan, joiden avulla alue pääsee eroon eristyneisyydestään." "Haluaisimme myös luoda tiedepuiston ja rajatylittävän innovaatiokeskuksen Liettuan kanssa", jatkaa Przybysz Darlusz, Suwalkin kunnan ISPA-ympäristöhankkeista vastaava virkailija. "Toteutamme ISPAn avulla lisäksi erilaisia pienempiä hankkeita, jotka voivat olla varsin hyödyllisiä rajatylittävän yhteistyön kannalta. Sellainen on esimerkiksi hanke, jossa myös Liettuan puolella virtaavaan Czarna Hancza -jokeen asennetaan jäteveden erottelulaitteita." Suwalkin vesiyhtiön johtajan Witliasz Rychlikin mielestä hänen toteuttamassaan ISPA-hankkeessa on toinenkin hyvä puoli: "Olemme saaneet ISPAsta paljon metodologista oppia ja tutustuneet näiden hankkeiden ansiosta yhteisön toimintahenkeen, menettelyihin ja hyviin käytäntöihin. Olemme siis täysin valmiita liittymään joukkoonne!" (1) SAPARD (”Special Accession Programme for Agriculture and Rural Development”) on vuonna 2000 käynnistetty ohjelma, jonka avulla helpotetaan Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioiden maatalousrakenteiden ja maaseutualueiden sopeutumista jäsenyyteen. (2) Vuonna 1989 alun perin Puolaa ja Unkaria varten perustettua Phare-ohjelmaa ("Pologne, Hongrie, Aide à la Restructuration Economique") toteutetaan kaikissa Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioissa. Phare-ohjelmasta rahoitetuissa toimissa keskitytään kahteen painopistealaan: auttamaan ehdokasvaltion hallintoa hankkimaan yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tarvittavat valmiudet ja tukemaan investointeja aloihin, joille niitä kaivataan kaikkein eniten: perusinfrastruktuurit, yritykset, sosiaaliset toimenpiteet. (3) ISPA-välineestä ("Instrument structurel de préadhésion") tuetaan laajamittaisia investointeja liikenne- ja ympäristöinfrastruktuuriin Bulgariassa, Tšekin tasavallassa, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Slovakiassa. Euroopan komissio hyväksyi kaudella 2000-2004 324 hanketta, joissa ISPA-ohjelman rahoitusosuus oli yhteensä 7 miljardia euroa.