JM Caldas de Almeida, koordinaattori, mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva EU:n yhteinen toiminta
Mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskeva EU:n yhteinen toiminta käynnistettiin vuonna 2013 edistämään mielenterveyden asemaa Euroopan kansanterveyspolitiikassa ja kehittämään työvälineitä, joilla jäsenmaita autetaan parantamaan mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon edellytyksiä.
Yhteisen toiminnan päätöskonferenssi pidettiin Brysselissä 21.–22.1.2016. Tilaisuudessa keskusteltiin viimeisten kolmen vuoden aikana tapahtuneesta edistyksestä sekä mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevasta toimintasuunnitelmasta, joka on hankkeen merkittävin tulos.
Yhteiseen toimintaan osallistuneiden viiden työryhmän esittämiin tärkeimpiin toimintasuosituksiin perustuva toimintasuunnitelma voi vaikuttaa merkittävästi tapaan, jolla Euroopan maat ohjaavat mielenterveysstrategioitaan tulevaisuudessa.
Tämä toimintasuunnitelma on jäsenvaltioiden tukena, kun ne tarkastelevat politiikkojaan ja jakavat kokemuksiaan toimien tehostamisesta innovatiivisten lähestymistapojen avulla sekä ottavat samalla huomioon paikalliset, alueelliset ja kansalliset tarpeet. Suunnitelma voi lisäksi auttaa EU:ta sen omien politiikkojen tarkastelussa ja kehittämisessä.
Tämä antaa uutta toivoa kaikille, jotka välittävät eurooppalaisten mielenterveydestä – toivoa siitä, että toimintasuunnitelma osoittautuu välineeksi, jota EU ja sen jäsenmaat kipeästi tarvitsevat todellisen ja tehokkaan eurooppalaisen mielenterveysstrategian kehittämiseksi.
Kun otetaan huomioon, että mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 22 % kaikista vammaisuuden muodoista Euroopassa, käsittävät monenlaisia sairauksia masennuksesta Alzheimerin tautiin, traumaperäiseen stressireaktioon ja skitsofreniaan, ja että hyvä mielenterveys on yksilöiden ja yhteiskunnan keskeinen voimavara, on meillä oltava strategia, jolla on todellinen vaikutus. Nykyisin EU:ssa vain noin puolet vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä henkilöistä saa asianmukaista hoitoa. Luku on paljon pienempi lievemmistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien kohdalla. Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy- ja mielenterveyden edistämistoimet tavoittavat tätäkin harvemman apua tarvitsevan.
Siksi on ratkaisevan tärkeää, että jäsenmaat ottavat toimintasuunnitelman suosituksia käyttöön erityistarpeidensa mukaisesti. Euroopan komission tulee myös täydentää EU-kompassin kohdalla jo käynnistettyä seurantaa sisältämään aloitteet, jotka tukevat mitattavissa olevien tavoitteiden määrittelemistä. Nämä tavoitteet saavutetaan toteuttamalla toimintasuunnitelmaan sisällytetyt suositukset. Kyseessä ovat lukemattomat ihmishenget, joiden vuoksi on tehtävä kaikki tehtävissä oleva.
