Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla korostetaan koheesiopolitiikkaa ja sen roolia niiden alueiden tukemisessa, joihin Venäjän Ukrainassa käymä sota on vaikuttanut

  • 09 October 2023
Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla korostetaan koheesiopolitiikkaa ja sen roolia niiden alueiden tukemisessa, joihin Venäjän Ukrainassa käymä sota on vaikuttanut

Tänään järjestetyssä Euroopan alueiden ja kuntien 21. teemaviikon käynnistäneessä lehdistötilaisuudessa koheesio- ja uudistuskomissaari Elisa Ferreira ja alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro korostivat koheesiopolitiikan keskeistä roolia energiakriisin vaikutusten lievittämisessä ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneiden ja heitä auttaneiden ihmisten ja alueiden tukemisessa.

Kohtuuhintaisen energiahuollon tukemista (SAFE) koskevan aloitteen ansiosta EU-maat voivat nyt auttaa pk-yrityksiä ja haavoittuvia kotitalouksia selviytymään energian hintojen noususta. Tähän tarkoitukseen on jo osoitettu ja kohdennettu uudelleen yli 725 miljoonaa euroa koheesiopolitiikan varoja. Kaikki EU-maat eivät vielä ole viimeistelleet suunnitelmiaan, mutta SAFE-toimien kokonaisarvon odotetaan nousevan jopa 4 miljardiin euroon.

Jopa 17 miljardia euroa on varattu koheesiopoliittisen tukitoimen Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) paketeille. EU-maat ovat tähän mennessä kohdentaneet uudelleen noin 1,3 miljardia euroa pakolaisten majoitukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, työllisyyteen, koulunkäyntiin sekä lääketieteelliseen, sosiaaliseen ja psykologiseen tukeen. CARE-tukitoimen tarjoamia joustomahdollisuuksia jatketaan ohjelmakaudella 2021–2027, mukaan lukien 5 prosentin ennakkomaksut maksuvalmiuksien lisäämiseksi. Lisäksi EU myöntää 30. kesäkuuta 2024 saakka 100 prosentin yhteisrahoituksen toimenpiteille, joilla helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista. Vähintään 30 prosenttia näiden toimenpiteiden rahoituksesta on osoitettava paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kehittämiin toimiin.

Esimerkkejä EU:n solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan

  • Puolassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) tuettiin kymmenen asunnon rakentamista Zamośćin kaupunkiin lähellä Puolan ja Ukrainan rajaa. Olemassa oleva rakennus mukautettiin sopivaksi asuinpaikaksi Venäjän hyökkäystä Ukrainasta paenneille ihmisille (erityisesti naisille, joilla on lapsia).
  • Saksan Ala-Saksin osavaltiossa käytettiin 15 miljoonaa euroa EAKR:n ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoja pakolaisten tukiohjelmiin. CARE-hankkeessa rahoitettiin pakolaisille tarkoitettuja saksan kielikursseja, jotka auttoivat integroitumaan yhteiskuntaan ja valmensivat osallistujia koulutus-, opiskelu- ja työmahdollisuuksiin.

Esimerkkejä EU:n tuesta pk-yrityksille ja haavoittuville kotitalouksille korkeista energianhinnoista selviytymiseksi

  • Slovakia on jo käyttänyt yli 650 miljoonaa euroa koheesiopolitiikan rahoitusta täydentääkseen kansallista energiatukijärjestelmäänsä, jolla tuetaan haavoittuvia kotitalouksia energialaskujen maksamisessa. Järjestelmään sisältyy kaasun hintojen ja lämmityskustannusten nousun kompensointi kotitalouksille ja erityinen energian hintahyvitys sähkön ja kaasun pienasiakkaille.
  • Bulgaria on puolestaan osoittanut 24,3 miljoonaa euroa koheesiopolitiikan varoja SAFE-toimenpiteisiin haavoittuvien kotitalouksien tukemiseksi.
  • Romania on siirtänyt yli 50 miljoonaa euroa ESR:n varoja tukeakseen kotitalouksia selviytymään energialaskuistaan.

Kansalaiset kokevat, että EU:n rahoittamilla hankkeilla on myönteinen vaikutus

Komission tänään julkaisemasta uudesta eurobarometritutkimuksesta käy ilmi, että 39 prosenttia vastaajista on yleisesti tietoisia EU:n rahoittamista hankkeista, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin 12 vuotta sitten. Niistä, jotka ovat tietoisia EU:n rahoittamista hankkeista, 79 prosenttia katsoo, että hankkeilla on myönteinen vaikutus alueisiin.

Tausta

Koheesiopolitiikka on EU:n tärkein investointipolitiikka, johon käytetään noin kolmannes EU:n talousarviosta (monivuotisesta rahoituskehyksestä). Koheesiopolitiikan tavoitteena on kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja EU:ssa.

Koronapandemian aikana EU-maat pystyivät koronavirusinvestointialoitteen (CRII) ansiosta kohdentamaan kauden 2014–2020 käyttämättä jääneet varat uudelleen hätätilannekuluihin, joihin kuuluivat muun muassa tilapäiset työjärjestelyt, digitaaliset laitteet verkkokursseja varten, maskit ja muut suojavarusteet, hengityskoneet ja jopa rokotteet. Näiden aloitteiden ansiosta yli 24 miljardia euroa kohdennettiin uudelleen.

CARE-paketeille myönnetyllä enintään 17 miljardilla eurolla kevennettiin maiden ja alueiden taloudellista taakkaa osoittamalla ja kohdentamalla uudelleen koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014–2020 varoja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneiden ja heitä auttavien ihmisten ja alueiden tukemiseen. CARE-tukitoimen tarjoamia joustomahdollisuuksia jatketaan ohjelmakaudella 2021–2027, mukaan lukien 5 prosentin ennakkomaksut maksuvalmiuksien lisäämiseksi. Lisäksi EU myöntää 30. kesäkuuta 2024 saakka 100 prosentin yhteisrahoituksen toimenpiteille, joilla helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista. Vähintään 30 prosenttia näiden toimenpiteiden rahoituksesta on osoitettava paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kehittämiin toimiin.

SAFE-aloite mahdollistaa käyttämättömien varojen kohdentamisen erityisesti sellaisten pk-yritysten ja haavoittuvien kotitalouksien tukemiseen, jotka kärsivät korkeista energian hinnoista, sekä työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittamiseen, jotta ihmiset säilyttävät työpaikkansa. EU-maat voivat käyttää enintään 10 prosenttia koheesiopolitiikan määrärahoistaan energian hintojen jyrkän nousun kompensoimiseen.

Bryssel isännöi Euroopan alueiden ja kuntien 21. teemaviikkoa 9.–12.10.2023. Brysselin päätapahtumaan odotetaan yli 7 000 osallistujaa paikan päälle, ja viikon aikana järjestetään yli 300 muuta tapahtumaa, joissa ääneen pääsee yli 1 000 puhujaa eri puolilta EU:ta ja sen ulkopuolelta. Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikon aiheita ovat rajatylittävän yhteistyön esteiden poistaminen, paikalliset energiasiirtymät turvallisuuden ja kestävyyden edistämiseksi, sosiaalisen innovoinnin edistäminen, jälkiteollisessa siirtymävaiheessa olevat alueet, osaajien säilyttäminen alueellisen kasvun tarpeisiin sekä kasvua edistävät pienet ja keskikokoiset kaupunkikeskukset.

Koronaviruspandemian aikana koheesiopolitiikan rahoitussääntöjä mukautettiin ennennäkemättömällä ja nopealla tavalla EU-maiden ja alueiden tukemiseksi, ja se on edelleen ollut keskeinen väline EU:n reagoidessa viimeaikaisiin kriiseihin. Sen lisäksi, että politiikalla on tuettu Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä heti ensimmäisestä päivästä alkaen, siihen sisältyvällä SAFE-aloitteella on autettu haavoittuvia kotitalouksia ja pk-yrityksiä maksamaan energialaskunsa. Tämä on selkeä osoitus koheesiopolitiikan ytimessä olevasta solidaarisuudesta ja konkreettinen osoitus sitoutumisesta siihen, että ketään ihmistä tai yhtäkään aluetta ei hylätä.

Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komission jäsen Elisa Ferreira - 09/10/2023

Paikallis- ja aluetason toimijat ovat ottaneet ohjat käsiinsä kriisien keskellä olipa kyse sitten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan seurauksista, lisääntyneistä ilmastokatastrofeista, energiakriisistä tai sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Kuten alueiden ja kuntien tilaa käsittelevästä kertomuksestamme käy ilmi, on ratkaisevan tärkeää estää uusien eroavaisuuksien syntyminen rakennemuutosten seurauksena ja valmistautua tulevaisuuteen. Koheesiopolitiikkaa on vahvistettava, jotta voidaan kuroa umpeen alueellisia eroja, hallita digitaalista ja vihreää siirtymää käytännössä ja tukea ihmisiä Euroopan joka kolkassa.

Vasco Alves Cordeiro, President of the European Committee of the Regions - 09/10/2023

Lisätietoja