Lähetä linkki
RSS
google +
Tulostusversio

Marina Maggini (Italian kansallinen terveysvirasto, Rooma) ja Jelka Zaletel (Slovenian kansallinen kansanterveyslaitos, Ljubljana)

Marina Maggini (Italian kansallinen terveysvirasto, Rooma) ja Jelka Zaletel (Slovenian kansallinen kansanterveyslaitos, Ljubljana)

Diabetes on yleinen ja vakava sairaus: kansainvälisen diabetesliiton hiljattain esittämien arvioiden mukaan vuonna 2015 diabetesta sairasti maailmassa 415 miljoonaa aikuista (20–79-vuotiaita). Tämä vastaa noin yhdeksää prosenttia kyseiseen ikäryhmään kuuluvasta väestöstä. Jos tilanteeseen ei puututa, vuonna 2040 diabetesta sairastaa arvioilta noin 642 miljoonaa ihmistä. Diabeteksen yleisyys vaihtelee EU:ssa: Liettuassa, Virossa ja Irlannissa diabetesta sairastaa noin 4,0–4,5 prosenttia väestöstä, kun taas Kyproksella, Maltalla ja Portugalissa sairastuneita on lähes 10 prosenttia.

Diabetes lisää monien vakavien terveysongelmien riskiä. Tällaisia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, sokeus, neuropatia, jalkaongelmat ja munuaisvauriot. Elämäntapojen korjaaminen saattaa kuitenkin estää monia riskiryhmään kuuluvia sairastumasta kakkostyypin diabetekseen, joka on diabeteksen yleisempi muoto, tai viivästyttää merkittävästi sen puhkeamista. Lisäksi monet diabetesta sairastavat pystyvät ehkäisemään tai viivästyttämään komplikaatioiden syntymistä oikealla hoidolla, elämäntapojen muutoksilla ja tehokkaalla itsehoidolla.

Kroonisia sairauksia ja terveenä ikääntymisestä edistävä yhteinen toiminta JA-CHRODIS käynnistettiin vuonna 2014. Sen avulla pyritään Euroopan komission kehotuksen mukaisesti kokoamaan voimavarat ja tekemään yhteistyötä tärkeimpien kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Kroonisten sairauksien hoidon kehittämiseksi tehtävän tapaustutkimuksen aiheeksi valittiin diabetes. Tapaustutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on käytettävissä olevien tietojen avulla parantaa maiden välistä koordinointia ja yhteistyötä sekä vaihtaa hyviä käytänteitä diabeteksen ehkäisemiseksi.

JA-CHRODIS-toiminnan yhteydessä kartoitettiin Euroopassa toteutettavia kansallisia diabetesohjelmia. Kartoituksen perusteella laadittiin selvitys ja nimettiin tekijöitä, joilla voidaan edistää kansallisten diabetesohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja kestävyyttä. EU-maat ovat edistyneet diabeteksen järjestelmällisessä torjunnassa ja hoidossa, vaikkakin eri keinoin. Aikaisemmat kokemukset voivat tukea maiden pyrkimyksiä luoda onnistunut ja kattava strategia diabeteksen ja yleensä kroonisten sairauksien ehkäisyä ja hoitoa varten.