EC REPRESENTATIONS - Newsletter Archives

Date:

Language:

Items Per Page:

Reset

24/03/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 24. maaliskuuta 2022

Komissio edistää globaalia ruokaturvaa ja tukee EU:n viljelijöitä ja kuluttajia (24/03/2022)

Komissio on esittänyt lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia globaalin ruokaturvan parantamiseksi ja viljelijöiden ja kuluttajien tukemiseksi EU:ssa. Toimissa otetaan huomioon elintarvikkeiden hintojen nousu sekä energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten kustannusten kasvu. Komissio on muun muassa hyväksynyt 500 miljoonan euron tukipaketin niiden tuottajien tukemiseksi, joihin Ukrainan sota on vaikuttanut eniten. Paketin ansiosta EU-maat voisivat tarjota viljelijöille lisää rahoitustukea globaalin ruokaturvan tukemiseksi tai puuttua markkinahäiriöihin, jotka johtuvat tuotantopanosten kustannusten noususta tai kaupan rajoituksista. Etusijalla olisi tuki viljelijöille, jotka ovat sitoutuneet kestäviin käytäntöihin.

Ukraina: EU:n tukitoimilla autetaan jäsenmaita vastaamaan pakolaisten tarpeisiin (24/03/2022)

EU:hun on Venäjän ilman provokaatiota ja perusteettomasti käynnistämän hyökkäyksen jälkeen saapunut vain neljässä viikossa noin 3,5 miljoonaa ihmistä – pääasiassa naisia ja lapsia. Ukrainan sisällä siirtymään joutuneita arvioidaan olevan noin 6,5 miljoonaa. EU on ensimmäistä kertaa aktivoinut tilapäistä suojelua koskevan direktiivin, joka tarjoaa EU:n alueelle saapuneille nopeaa apua ja selkeän oikeudellisen aseman. EU antaa välitöntä tukea jo rajalla sekä vastaanottorakenteiden ja pelastuspalvelun kautta. Komissio on esitellyt nyt lisätoimet, joilla autetaan EU-maita vastaamaan Ukrainasta sodan vuoksi pakenevien tarpeisiin. Tukitoimet liittyvät muun muassa koulutukseen, terveydenhuoltoon, majoitukseen, työpaikkoihin ja lasten suojeluun.

Komissio ehdottaa kaasun varastoinnin vähimmäistasoja talven varalle (24/03/2022)

Jatkotoimena REPowerEU-tiedonannolle ja Versailles’n julistukselle komissio on esittänyt ideoita EU:n yhteisiksi toimiksi, joilla puututaan kaasumarkkinoihin liittyvän ongelman perimmäisiin syihin ja varmistetaan toimitusvarmuus kohtuuhinnoin ensi talvesta alkaen. Komissio on muun muassa esittänyt energian toimitusvarmuuden turvaamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Ehdotuksen mukaan EU-maiden on varmistettava, että niiden maanalaisten kaasuvarastojen täyttöaste on vähintään 80 prosenttia 1. marraskuuta 2022 mennessä. Seuraavina vuosina vaadittu täyttöaste nousee 90 prosenttiin helmikuusta lokakuulle asetettavin välitavoittein. Varastointipaikkojen pitäjien olisi ilmoitettava täyttöasteensa kansallisille viranomaisille. EU-maiden olisi puolestaan seurattava täyttöasteita kuukausittain ja raportoitava niistä komissiolle.

Komissio tukee EU-maita Ukrainasta tulevien pakolaisten vastaanottamisessa sekä venäläisistä fossiilisista polttoaineista luopumisessa (24/03/2022)

Komissio myöntää erityistukea EU-maille, jotka ottavat vastaan Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi lähteneitä pakolaisia. Lisäksi erityistuella helpotetaan asteittaista luopumista Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista. Tukea myönnetään teknisen tuen välineestä EU-maiden esittämien pyyntöjen perusteella. Hyväksyttyään pyynnön komissio antaa tuen käyttöön välittömästi. Teknisen tuen väline on merkittävin komission käytössä oleva väline teknisen tuen antamiseksi EU-maissa toteutettaviin rakenneuudistuksiin. Tukea myönnetään kansallisten viranomaisten hakemusten perusteella. Väline on osa monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 ja Euroopan elpymissuunnitelmaa.

31.3. (24/03/2022)

Kiertotalous vauhdittaa vihreää siirtymää – Paneelikeskustelu Euroopan komission kiertotalouspaketin uusista toimista. Tervetuloa komission ja Sitran paneelikeskusteluun kuulemaan, mistä kiertotalouspaketin uusissa toimissa on kyse ja millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuo suomalaisyrityksille. Keskustelun alustaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, ja keskusteluun osallistuvat Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, Euroopan komission pääsihteeristön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -yksikön päällikkö Vesa Terävä ja Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen. Juontajana toimii komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa Helsingissä 31. maaliskuuta klo 14.00–15.30, ja sitä on mahdollista seurata myös verkossa. Ilmoittautumisia pyydetään verkkolomakkeella.

2.–4.4. (24/03/2022)

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin (EUYO) Suomen-vierailu. EUYO harjoittelee ja esiintyy niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilaisuuksissa samoin kuin innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa nuorten helsinkiläisten ja tamperelaisten muusikoiden kanssa. Orkesterissa soittaa 95 nuorta muusikkoa. Soittajia on kaikista 27 EU-maasta. Ohjelmassa on avoimia harjoituksia ja tapahtumia sekä keskustelua nuorten kulttuurin tulevaisuudesta Euroopassa osana Euroopan nuorison teemavuotta 2022. EUYO esiintyy muun muassa 2. huhtikuuta klo 16.30–17.30 yhdessä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoiden sekä nuorten Tempo Oulu -orkesterin kanssa Taavi Oramon johdolla Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Vierailu huipentuu Musiikkitalossa 3. huhtikuuta klo 19.00–21.00 järjestettävään konserttiin. Jälkimmäinen konsertti on maksullinen. Konserttilipulla pääsee osallistumaan maksutta EUYO:n Late Night Session -klubi-iltaan klo 21.30 alkaen Musiikkitalon Black Boxissa.

Osallistu EU-lainsäädännön selkeyttämistalkoisiin (24/03/2022)

Miten voisimme yksinkertaistaa EU-lainsäädäntöä? Fit for Future -foorumi on asiantuntijaryhmä, jossa ovat edustettuina EU-maat, Euroopan alueiden komitea, talous- ja sosiaalikomitea ja eri alojen etujärjestöt. Foorumin tehtävänä on auttaa komissiota yksinkertaistamaan nykyistä EU-lainsäädäntöä, vähentämään sääntelytaakkaa ja ottamaan EU-säädöksissä huomioon tulevaisuuden vaatimukset. Foorumi on hyväksynyt vuoden 2022 työohjelmansa, johon on koottu tänä vuonna uudistettava EU-lainsäädäntö. Aihealueina ovat muun muassa verotus, rahoituspalvelut, energia, kemikaalit ja ruokahävikki. Sinäkin voit osallistua foorumin työskentelyyn Kerro mielipiteesi -sivun kautta. Katso, mitkä kaikki alat työohjelmassa mainitaan, ja jos mielessäsi on niiden sääntelyyn liittyviä ideoita, tartu toimeen! Voit myös esittää uusia aloja, joilla sääntelyä pitäisi yksinkertaistaa ensi vuonna.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (24/03/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Työpaikat EU:n toimielimissä (24/03/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (24/03/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

17/03/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 17. maaliskuuta 2022

EU sopi uudesta pakotepaketista Venäjää vastaan (17/03/2022)

EU:n neuvosto on hyväksynyt neljännen Venäjään kohdistuvan pakotepaketin. Pakotteet lisäävät entisestään Kremliin kohdistuvaa taloudellista painetta ja heikentävät sen kykyä rahoittaa hyökkäystään Ukrainaan. Pakotteet on koordinoitu kansainvälisten kumppaneiden kanssa, ja niihin kuuluvat muun muassa kielto toteuttaa liiketoimia tiettyjen Venäjän valtion omistamien yritysten kanssa, energia-alaan kohdistuva uusien investointien kielto ja ylellisyystuotteiden vientikielto. Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon on otettu lisää oligarkkeja ja Kremliin yhteydessä olevaa liike-elämän eliittiä sekä sotilaallisilla ja puolustusaloilla toimivia yrityksiä, jotka tukevat hyökkäystä logistisesti ja materiaalitoimituksin. Lisäksi pakoteluetteloon on lisätty disinformaatiota levittäviä toimijoita. EU päätti myös yhdessä muiden WTO:n jäsenten kanssa kieltää venäläisiltä tuotteilta ja palveluilta suosituimmuuskohtelun EU:n markkinoilla.

EU:n koheesiopolitiikka: uudessa portaalissa yli 1,5 miljoonaa EU:n rahoittamaa hanketta (17/03/2022)

Komissio on käynnistänyt uuden julkisen ”Kohesio”-nimisen verkkoportaalin. Siihen on kerätty tietoa yli 1,5 miljoonasta hankkeesta, joita toteutetaan EU-maissa. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Koheesioasioista vastaavan komissaarin Elisa Ferreiran mukaan ”portaali tarjoaa entistä kattavampaa tietoa siitä, miten koheesiopolitiikalla vahvistetaan unionia. Sen ansiosta koheesiopolitiikasta tulee entistä läpinäkyvämpää ja avoimempaa. Muutamalla klikkauksella kuka tahansa voi käydä katsomassa, miten EU investoi tietylle alueelle tai tiettyyn kaupunkiin ja näin edistää alueiden lähentämistä ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.” Portaali tulee saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä lähikuukausien aikana.

Etelä-Suomeen uusi sairaala Euroopan investointipankin tuella (17/03/2022)

Euroopan investointipankki on allekirjoittanut sopimuksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille myönnettävästä 175 miljoonan euron lainasta. Lainalla rahoitetaan Hämeenlinnaan rakennettavaa uutta Ahveniston keskussairaalaa, ”Assia”. Hankkeeseen kuuluu kokonaan uuden sairaalarakennuksen rakentaminen nykyisen sairaalan viereen ja sen liittäminen olemassa olevaan logistiikkakeskukseen. Uusi sairaalarakennus auttaa korjaamaan nykyisten hoitotilojen puutteita ja vastaamaan alueen ajankohtaisiin haasteisiin, joita ovat väestön ikääntyminen, pätevän terveydenhuoltohenkilöstön puute, lisääntyvä hoitotarve ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset. Nykyinen Kanta-Hämeen keskussairaala on vuodelta 1979. Se on Suomen ainoa akuuttisairaanhoitoa tarjoava sairaala, jota ei ole sen jälkeen peruskorjattu tai korvattu uudella.

18.3. (17/03/2022)

Pyöreän pöydän keskustelu: Mitä suomalaiset odottavat Euroopalta? Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnon suomalaisosallistujat keskustelevat eduskunnassa meppien, kansanedustajien ja Eurooppa-ministerin kanssa konferenssin annista. Mitä ajatuksia EU:n tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista suomalaisedustajat ovat viemässä tulevaisuuskonferenssin viimeisiin täystuntoihin, joissa sen johtopäätöksiä käsitellään? Keskustelunaiheina ovat EU:n arvot ja turvallisuus, vihreä kasvu ja digitaalinen siirtymä. Keskustelu käydään 18. maaliskuuta klo 11.30–13.00. Yleisö voi osallistua keskusteluun suoran verkkolähetyksen keskustelupalstalla osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Lähetystä voi seurata myös Facebookissa ja eduskunnan YouTube-kanavalla. Keskustelu on samalla eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Valiokunnan puheenjohtaja on Satu Hassi, ja keskustelun juontaa toimittaja Sakari Sirkkanen. Tilaisuuden järjestävät eduskunnan suuri valiokunta, valtioneuvoston kanslia, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja komission Suomen-edustusto.

31.3. (17/03/2022)

2.–4.4. (17/03/2022)

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin (EUYO) 95 nuorta ja taitavaa muusikkoa kaikista EU-maista harjoittelevat ja esiintyvät yhdessä niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilaisuuksissa samoin kuin innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa nuorten helsinkiläisten ja tamperelaisten muusikoiden kanssa. Ohjelmassa on avoimia harjoituksia, avoimia yhteisötapahtumia sekä kulttuuriteemaista keskustelua. Tarkempi listaus tapahtumista ja tapahtumapaikoista julkaistaan lähempänä vierailua. Orkesteri esiintyy 2. huhtikuuta klo 16.30–17.30 yhdessä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoiden sekä nuorten Tempo Oulu -orkesterin kanssa Taavi Oramon johdolla Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Vierailu huipentuu Musiikkitalossa 3. huhtikuuta klo 19.00–21.00 järjestettävään konserttiin. Jälkimmäinen konsertti on maksullinen, ja liput ovat nyt myynnissä. Konserttilipulla pääsee osallistumaan maksutta EUYO:n legendaariseen Late Night Session -klubiin klo 21.30 alkaen Musiikkitalon Black Boxissa.

Komission Juvenes Translatores -käännöskilpailun voittaja Emma Kuusinen Tammerkosken lukiosta: ”Kielten tärkeyttä ei voi painottaa liikaa” (17/03/2022)

Haastattelimme Juvenes Translatores 2021/22 -kisan voittajaa Emma Kuusista, kun hän oli kuullut voitostaan. Emma pitää eri kielten osaamista tärkeänä erityisesti siksi, että se auttaa ymmärtämään toisia todellisuuksia. ”Kielten opiskeleminen antaa aivan uudenlaisen näkökulman maailmaan, ja uuden kielen oppiminen on ehkä paras tapa laajentaa omaa maailmankuvaa. Silloin asioita näkee myös muiden kuin oman itsen tai oman kansan näkökulmasta. Luen nykyisin myös uutisia eri kielillä, ja koen, että esimerkiksi yksi kieli ei riittäisi tämän monimutkaisen maailman ymmärtämiseen.” Emma ottaa myös puheeksi, kuinka lukioissa ja korkeakoulujen pääsykoekriteereissä on tällä hetkellä voimakas painotus matemaattisiin aineisiin. Hän pelkää, että pahimmillaan se johtaa kielitaidon huononemiseen ja vähentää ymmärrystä maailmasta. ”Mielestäni kieliä pitäisi painottaa koulussa enemmän, koska maailma on yhä enemmän ja enemmän yhdistynyt. Kielten tärkeyttä ei voi painottaa liikaa”, Emma toteaa.

Strateginen kompassi näyttää suunnan eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuudelle (17/03/2022)

Komission Suomen-edustustossa järjestetty paneelikeskustelu Euroopan unionin puolustuspolitiikasta osui ajankohtaiseen hetkeen. Panelistit keskustelivat maanosan turvallisuusnäkymistä, EU:n uudesta strategisesta kompassista sekä uhkien ehkäisemisestä. Keskustelussa nousivat väistämättä esiin myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen herättämät uudenlaiset kysymykset maanosan puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle. Lisäksi panelistit muistuttivat, että perinteisen puolustuspolitiikan lisäksi on huomioitava myös muita turvallisuuden osa-alueita. ”Puolustuspaketin ohella julkaistiin vähintään yhtä merkittävä paketti, joka koski EU:n avaruusjärjestelmiä sekä niihin liittyviä asetuksia ja lakialoitteita. Niillä on erittäin suuri merkitys tulevaan turvallisuusympäristöön ja kykyymme vastata turvallisuusuhkiin”, painotti Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolla työskentelevä Jonas Cederlöf.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman ensimmäiset haut avautuneet alueilla (17/03/2022)

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmalla tuetaan elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Ohjelmakauden 2021−2027 rahoitushaut avataan vaiheittain, ja ensimmäisinä ovat avautuneet ELY-keskusten yritysrahoitushaut. Yritykset voivat hakea avustusta investointeihin ja erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä. Tarkemmat tiedot hakukriteereistä löytyvät ELY-keskusten hakuilmoituksista ja alueellisista rahoituslinjauksista. Uutisia avautuvista hauista voi seurata rakennerahastot.fi -sivuilta ja EURA 2021 -järjestelmästä.

Järjestä Suomessa kumppanitapahtuma EU:n vihreällä viikolla! (17/03/2022)

EU:n vihreää viikkoa 2022 vietetään 30.5.–5.6., ja viikon aikana järjestetään erilaisia paikallisia kumppanitapahtumia. Komission ympäristöpääosasto pyytää lähettämään ehdotuksia paikallistapahtumiksi. Tapahtumat tulee kytkeä tämän vuoden vihreän viikon teemaan ”EU:n vihreän kehityksen ohjelma – Tavoitteista totta” (EU Green Deal – Make it real). Teeman piiriin kuuluu useita aihealueita ja sektoreita, kuten teollisuus ja uudet teknologiat, biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi työpajoja, verkkoseminaareja, näyttelyjä tai opastettuja kävelyjä. Ne olisi toteutettava mahdollisimman ympäristöystävällisellä ja kestävällä tavalla. Paikallistapahtumien tarkoituksena on tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien aktiivinen rooli Euroopan vihreän siirtymän edistämisessä. Järjestäjät saavat lisää näkyvyyttä tapahtumilleen komission somekanavilla. Tapahtumaehdotuksia otetaan vastaan 15. huhtikuuta saakka.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (17/03/2022)

Tieto- ja viestintätekniikan osaajia haussa kahdella virkakilpailulla (17/03/2022)

Oletko IT-alan osaaja? EU:n toimielimet hakevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita ja avustajia pysyvälle virkauralle. Haussa on muun muassa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Hakuilmoitukset on julkaistu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta klo 13.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/03/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/03/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/03/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

10/03/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 10. maaliskuuta 2022

Ukraina: EU:lta lisää tukea sotaa pakeneville (10/03/2022)

EU auttaa Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä sekä heitä vastaanottavia EU-maita huomattavalla tuella. Komissio on esitellyt tuen sisällön: siihen sisältyvät suora humanitaarinen apu, kiireellinen pelastuspalveluapu ja rajoilla annettava tuki. Sotaa pakeneville annetaan myös selkeä oikeudellinen asema, jonka myötä he voivat saada välitöntä suojelua EU:ssa. Humanitaarisena apuna EU:n talousarviosta osoitetaan vähintään 500 miljoonaa euroa sodan humanitaaristen seurausten hoitamiseen sekä Ukrainassa että sen ulkopuolella. Tähän sisältyvä 90 miljoonan euron humanitaarinen apu on jo matkalla. Se käytetään ruoan, veden, terveydenhuollon ja suojan järjestämiseen sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden perustarpeiden kattamiseen.

REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa Eurooppaan (10/03/2022)

Komissio on esittänyt luonnoksen REPowerEU-suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Suunnitelmassa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joilla reagoidaan energian hinnan nousuun Euroopassa ja täytetään kaasuvarastot ensi talvea varten. Energian hinta on Euroopassa noussut jo useiden kuukausien ajan, ja nyt epävarmuus toimituksissa vielä pahentaa ongelmaa. REPowerEU-suunnitelman avulla on tarkoitus monipuolistaa kaasuntoimituksia, nopeuttaa uusiutuvien kaasujen käyttöönottoa ja korvata kaasu lämmityksessä ja sähköntuotannossa muilla energialähteillä. Näin EU:ssa voitaisiin korvata kaksi kolmasosaa Venäjältä tuotavasta kaasusta jo tämän vuoden aikana.

Komissio hyväksyi tuettavia uudistushankkeita – Suomessa tukea kuudelle hankkeelle (10/03/2022)

Komissio on hyväksynyt 225 hanketta, joille myönnetään tukea teknisen tuen välineestä. Hankkeilla autetaan EU-maita suunnittelemaan, valmistelemaan ja toteuttamaan uudistuksia, joissa tavoitteena on nykyaikainen, kriisinsietokykyinen julkishallinto, ekologisesti kestävät kasvustrategiat ja selviytymiskykyiset kansantaloudet. Suomea komissio tukee kuudessa hankkeessa, jotka liittyvät vihreään siirtymään, julkishallintoon ja hallinta- ja ohjausjärjestelmiin, muuttoliikkeen hallintaan sekä digitaaliseen rahoitukseen.

Kansainvälinen naistenpäivä 2022: Uudet EU-säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi (10/03/2022)

Komissio ehdotti kansainvälisenä naistenpäivänä uusia EU-sääntöjä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Ehdotetuilla säännöillä kriminalisoidaan raiskaus suostumuksen puutteen perusteella, naisten sukuelinten silpominen sekä verkkoväkivalta, kuten ilman suostumusta tapahtuva intiimien kuvien jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa tapahtuva yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan. Säännöillä myös parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta ja kannustetaan EU-maita ottamaan käyttöön keskitettyjen palvelupisteiden järjestelmä, jossa kaikki tuki- ja suojelupalvelut sijaitsevat samassa paikassa. Lisäksi ehdotuksessa vaaditaan uhreille asianmukaista ja heidän tarpeensa huomioon ottavaa suojelua ja tukea esimerkiksi maksuttomien hätäpuhelinpalvelujen sekä raiskauskriisikeskusten kautta. Ehdotukseen sisältyy myös kohdennettu tuki ryhmille, joilla on erityistarpeita tai jotka ovat vaarassa, mukaan lukien aseellista selkkausta pakenevat naiset.

18.3. (10/03/2022)

2.–4.4. (10/03/2022)

EU:n tuki ukrainalaisille – uusi sivusto (10/03/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto tulee olemaan lähipäivinä saatavilla kaikilla EU-kielillä sekä ukrainaksi.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja verkkohäirintä lisääntynyt EU:ssa koronapandemian aikana (10/03/2022)

Naisiin kohdistuva väkivalta on ollut ongelma EU:ssa pitkään. Yksi kolmesta yli 15-vuotiaasta naisesta EU:ssa on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Jopa 50 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää, ja 10 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää. Koronapandemian myötä perheväkivallasta tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut useissa EU-maissa. Fyysisen väkivallan lisäksi kasvussa on ollut verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta. ”Asiantuntemuksen lisääminen isoilla verkkoalustoilla ja teknologiayrityksissä on tärkeää. Kun teknologiaa käytetään väkivallan teon välineenä, hämärtyy usein se, kuka on tehnyt väärin. Digitaalista väkivaltaa vähätellään, vaikka se vahingoittaa siinä missä muunkinlainen väkivalta. Ammattilaisten kouluttaminen digiväkivallan ja verkkohäirinnän tunnistamiseen on siksi tärkeää”, sanoo Naisten Linjan hankepäällikkö Louna Hakkarainen.

TEHDAS-hankkeessa kehitetään pelisääntöjä terveysdatan hyötykäyttöön Euroopassa (10/03/2022)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra koordinoi osana Terveysdata 2030 -projektia EU:n terveysalan TEHDAS-hanketta, jonka tarkoituksena on yhteisten pelisääntöjen luominen terveysdatan hyötykäyttöön Euroopassa. ”Terveysdata 2030 -projektin alkuvaiheessa keskityimme tilannekuvan luomiseen niin haastattelujen, työpajojen kuin selvitystenkin avulla. Haluamme viedä Suomea kunnianhimoisesti eteenpäin terveysdatan käytön suhteen. Teemme selvityksiä esimerkiksi hajautetuista ja virtuaalisista lääketutkimuksista, ja tuotamme uutta tietoa terveysdatan hyödyntämisestä. Aiomme myös luoda pitkän aikavälin strategiaa, joka haastaa suomalaista yhteiskuntaa uudistumaan. Suomi on terveysdatan käytön edelläkävijä EU:ssa, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa kestävää menestystä”, kertoo Markus Kalliola, Terveysdata 2030 -projektin projektijohtaja.

Tasa-arvokomissaari Helena Dalli: ”Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa on ehkäistävä kaikkialla EU:ssa” (10/03/2022)

”Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat yleinen yhteiskunnallinen ongelma kaikissa EU-maissa ja kaikissa sosiaaliryhmissä”, kirjoittaa Helena Dalli Hufvudstadsbladetissa 8. maaliskuuta. ”Ongelmaan ei ole puututtu riittävän tehokkaasti, ja sen vuoksi monet naiset ja tytöt paitsi kohtaavat väkivaltaa myös jäävät ilman oikeusjärjestelmän tukea ja suojaa.” Komissio antoi kansainvälisenä naistenpäivänä säädösehdotuksen, joka sisältää kaikkia EU-maita koskevat vähimmäisvaatimukset naisiin ja perheenjäseniin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisystä, uhrien suojelusta ja tuesta sekä muun muassa oikeussuojan saatavuudesta. Komissio ehdottaa naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisointia, mukaan lukien väkivalta ja häirintä verkossa, esimerkiksi intiimien kuvien, videoiden ja äänitteiden levittäminen tai tällaisella teolla uhkailu, ja raiskaus, joksi katsotaan kaikenlainen tunkeutumien toisen kehoon ilman suostumusta. ”Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä säädöksellä voidaan parantaa naisten asemaa koko EU:ssa”, Dalli toteaa.

Miten terveystietoja hyödynnetään tulevaisuudessa? – Vastaa kyselyyn! (10/03/2022)

Terveysdata on meistä lääkärikäynnin ja hoidon yhteydessä kertyvää tietoa. Tällä hetkellä terveystietojamme hyödynnetään pääsääntöisesti meidän hoitoomme, mutta sen nykyistä paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin myös ehkäistä sairauksia ja hoitaa niitä tehokkaammin. Tätä varten hyödynnetään jo ja tarvitaan edelleen terveysdataa. Sitran koordinoiman TEHDAS-yhteistoimintahankkeen (Joint Action Towards the European Health Data Space) kyselyssä selvitetään ihmisten näkemyksiä siitä, mihin heidän dataansa pitäisi käyttää, kuka sitä voi käyttää ja kenen hyödyksi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään TEHDAS-hankkeen suosituksissa Euroopan komissiolle ja jäsenmaille siitä, minkälainen rooli kansalaisilla tulisi olla terveystietojen käytössä ja jakamisessa. Kysely on saatavilla englanniksi, ranskaksi ja hollanniksi, ja se on avoinna 4. huhtikuuta saakka.

Tieto- ja viestintätekniikan osaajia haussa kahdella virkakilpailulla (10/03/2022)

Työpaikat EU:n toimielimissä (10/03/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (10/03/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (10/03/2022)

03/03/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 3. maaliskuuta 2022

EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle (03/03/2022)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä mutta myös yhdistänyt Euroopan unionin ja sen kumppanit. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui Euroopan parlamentin täysistunnossa tiistaina: ”Tämä on Euroopan totuuden hetki. Kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus riippuu siitä, miten Venäjän toimiin vastataan tänään. Meidän on osoitettava demokratioidemme voima. EU hyväksyi nopeasti historiansa suurimman pakotepaketin. Olen tietoinen siitä, että tästä aiheutuu kustannuksia taloudellemme. Uskon kuitenkin, että eurooppalaiset ymmärtävät, että meidän on torjuttava hyökkäys. Vapaudella ei ole hintaa. Emme voi pitää turvallisuuttamme itsestäänselvyytenä. Meidän on puolustettava sitä.” EU myös tuomitsee Ukrainan vastaisen disinformaatiosodan ja kohdistaa pakotteita keskeisiin disinformaation levittäjiin Venäjällä. Kaikki EU:n tukitoimet Ukrainalle on koottu yhdelle sivustolle:

EU:n talousarvio: Komissio julkaisi ohjeistusta ehdollisuusmekanismista (03/03/2022)

Vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota ja NextGenerationEU-välinettä varten on otettu käyttöön mekanismi unionin talousarvion suojaamiseksi siinä tapauksessa, että oikeusvaltion periaatteita rikotaan EU-jäsenmaissa. Komissio on nyt hyväksynyt tätä ehdollisuusmekanismia koskevaa ohjeistusta. ”Oikeusvaltioperiaate on unionia koossapitävä voima, ja se on yhtenäisyytemme perusta. Me emme koskaan väsy sen puolustamiseen”, totesi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. ”Tänään julkaistut suuntaviivat tuovat lisää selkeyttä komission jatkaessa sen varmistamista, että kaikkiin EU:n talousarvioon yhteydessä oleviin oikeusvaltion periaatteiden rikkomisiin puututaan. Meidän on varmistettava, että jokainen euro ja jokainen sentti käytetään tarkoitukseensa ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.”

NextGenerationEU: Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano hyvässä vauhdissa (03/03/2022)

Komissio on hyväksynyt ensimmäisen vuosikertomuksensa NextGenerationEU-välineeseen keskeisenä kuuluvan elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta. Vuosikertomuksen mukaan täytäntöönpano on hyvässä vauhdissa. Välineestä myönnetään EU-maille jopa 723,8 miljardia euroa (käypinä hintoina) lainoja ja avustuksia perustavanlaatuisten investointien ja uudistusten tukemiseen. Vuosikertomuksessa esitetään useita esimerkkejä tähän mennessä hyväksyttyihin 22 kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista ja uudistuksista, joita välineestä rahoitetaan. Esimerkeissä kuvataan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään välineestä annetussa asetuksessa määriteltyjä kuutta keskeistä politiikan toiminta-aluetta, kuten vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Vuosikertomus antaa tämän vuoksi tärkeää tietoa niiden toimenpiteiden laajuudesta ja vaikutuksesta, joita eri puolilla EU:ta toteutetaan elpymis- ja palautumistukivälineen ansiosta.

Komission ehdottamalla datasäädöksellä edistetään oikeudenmukaista ja innovatiivista datataloutta (24/02/2022)

Komissio on ehdottanut uusia sääntöjä siitä, kuka voi käyttää ja saada käyttöönsä EU:ssa tuotettua dataa talouden eri aloilla. Datasäädöksellä on tarkoitus turvata oikeudenmukaisuus digitaalisessa ympäristössä, edistää kilpailukykyisiä datamarkkinoita, avata mahdollisuuksia datavetoiseen innovointiin ja parantaa datan saatavuutta yleisesti. Uudet säännökset mahdollistavat uusia, innovatiivisia palveluja sekä kilpailukykyisemmät hinnat verkkoon liitettyjen tuotteiden jälkimarkkinapalveluissa ja korjaamisessa. Komission datastrategian mukaisesti datasäädöksellä on keskeinen rooli digitalisaation tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2030 mennessä.

Oikeudenmukainen ja kestävä talous: Yritysvastuulainsäädäntö (03/03/2022)

Euroopan komissio on hyväksynyt direktiiviehdotuksen, joka koskee yritysten kestävään toimintaan liittyvää vastuuta (due dilligence). Tällä yritysvastuuta koskevalla lainsäädäntöehdotuksella pyritään edistämään yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa. Tarkoituksena on puuttua muun muassa yritysten toiminnan kielteisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin. Yrityksille uudet säännöt merkitsevät oikeusvarmuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kuluttajien ja sijoittajien näkökulmasta ne lisäävät läpinäkyvyyttä. Useat EU-maat ovat jo ottaneet käyttöön yritysvastuuta koskevia kansallisia sääntöjä, ja osa yrityksistä on toteuttanut toimenpiteitä omaehtoisesti. Tarvitaan kuitenkin mittavampia parannuksia, ja niiden saavuttaminen vapaaehtoiselta pohjalta on vaikeaa.

EU:n akkualan yhteenliittymä etenee: uusi Euroopan akkuakatemia tuo lisää osaamista nopeasti kasvavaan Euroopan akkuekosysteemiin (03/03/2022)

EU:n akkualan yhteenliittymä on antanut lähtölaukauksen Euroopan akkuakatemian perustamiselle. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja EIT InnoEnergy kirjoittivat asiasta aiesopimuksen, ja komissio tukee akatemiaa 10 miljoonan euron REACT-EU-avustuksella. Akatemian tavoitteena on koordinoida tehokkaasti uudelleen- ja täydennyskoulutusta Euroopan tasolla ja mahdollistaa korkealaatuisen koulutuksen aloittaminen välittömästi kaikissa EU-maissa. Akatemia on osa Euroopan osaamisohjelmaa ja osaamissopimusta ja EU:n konkreettinen panos siihen, että 800 000 työntekijälle annetaan jatko- tai täydennyskoulutusta vuoteen 2025 mennessä, jotta voidaan vastata akkuteollisuuden kysyntään.

4.3. (03/03/2022)

EU:n puolustuspolitiikka -webinaari: Mikä on strategisen kompassin suuntima? EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on kehitetty määrätietoisesti. Komissio julkaisi puolustusta koskevan ohjelmansa helmikuussa, ja EU-maat hyväksyvät maaliskuussa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa linjaavan uuden strategian eli ns. strategisen kompassin. Mikä on komission rooli EU:n puolustuspolitiikassa? Miten (suur)sodan uhka ja uudet turvallisuushaasteet heijastuvat EU:n linjauksiin ja puolustuspolitiikan kehitykseen? Puhujina: pääjohtaja Timo Pesonen komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastosta, kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, osastopäällikkö Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta ja johtava tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista (UPI). Puhetta johtaa UPIn Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela. Keskustelua voi seurata verkossa 4. maaliskuuta klo 10.00–11.30.

9.3. (03/03/2022)

EU Career paths for fresh graduates – verkkotapahtuma. Oletko juuri valmistunut yliopistosta tai pohditko jo, mitä teet valmistumisen jälkeen? EU Careers Finland järjestää webinaarin EU:n tarjoamista mahdollisuuksista vastavalmistuneille. Tapahtumassa ovat puhujina Beatrice Pasquato, joka sai heti Blue book -harjoittelunsa jälkeen tilapäisen EU-työpaikan, sekä Mika Kukkonen, joka toimii EU-asioiden parissa valtionhallinnossa. He vastaavat myös osallistujien kysymyksiin. Webinaari järjestetään 9. maaliskuuta klo 18.00–19.00.

Hae EU Careers -opiskelijalähettilääksi (03/03/2022)

Kiinnostaisiko sinua kertoa EU-työpaikoista omassa korkeakoulussasi? Ryhdy EU Careers -opiskelijalähettilääksi! Kyseessä on vapaaehtoistehtävä eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden verkostossa. Tehtävään haetaan motivoituneita ja aktiivisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa tietoa mahdollisuuksista työskennellä EU-tehtävissä. Lähettiläiltä edellytetään muun muassa hyvää englannin kielen taitoa ja erinomaisia viestintätaitoja. Ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen luetteloa päivitetään vuosittain. Jos oma oppilaitoksesi ei ole nyt mukana, se saattaa silti olla luettelossa ensi vuonna. Nyt Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lähetä hakemuksesi viimeistään 18. maaliskuuta.

Vihreään ICT-osaamiseen panostamalla kestävyyttä ja kilpailukykyä EU:n yrityksille (03/03/2022)

Kahvikupin ääressä aamu-uutisia älypuhelimella selatessa harvoin tulee ajatelleeksi, paljonko energiaa kuluu ja päästöjä syntyy siitä, että puhelin kaikkine sovelluksineen toimii. Erilaisten tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen osuus vuotuisesta sähkönkulutuksesta on 4–10 prosenttia ja globaaleista kasvihuonepäästöistä 3–5 prosenttia. Uudenmaan liiton koordinoimasta REACT-EU-rahastosta rahoitettavan ”Green ICT -ekosysteemillä kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille” -hankkeen avulla valmennetaan ICT-yrityksiä ilmastoviisaaseen digipalvelutuotantoon ja tuetaan yksityistä ja julkista sektoria vihreämpiin digihankintoihin. ”Vihreään ICT:hen panostamisen vaikutukset kumuloituvat yhteiskunnassa. Voimien yhdistäminen voisi tehdä Suomesta Green ICT:n edelläkävijän. Myös EU:n ympäristötavoitteilla ja -lainsäädännöllä on globaaleja vaikutuksia, sillä muun maailman on otettava ne huomioon. Tämä luo EU:lle edelläkävijän aseman”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sipilä.

Vuoden 2022 Lorenzo Natali -kilpailu toimittajille (03/03/2022)

Euroopan unionin myöntämää Lorenzo Natali -mediapalkintoa voi nyt hakea 30. kerran. Palkinnolla annetaan tunnustusta toimittajille, joiden jutut käsittelevät esimerkiksi eriarvoisuutta, köyhyyttä, ilmastokysymyksiä, koulutusta, muuttoliikettä, työllistymismahdollisuuksia, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa, rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. ”Mediapalkinto symboloi EU:n tukea niille, jotka antavat maan hiljaisille äänen ja puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä”, sanoo kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Toimittajat voivat toimittaa juttunsa kirjallisena tai ääni- tai kuvanauhana. Kilpailuun voi osallistua 31. maaliskuuta saakka.

Tieto- ja viestintätekniikan osaajia haussa kahdella virkakilpailulla (03/03/2022)

Työpaikat EU:n toimielimissä (03/03/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (03/03/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (03/03/2022)

17/02/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 17. helmikuuta 2022

EU:lta rahoitusta ympäristö- ja ilmastoalan Life-hankkeisiin 11 EU-maassa – suomalaiselle hankkeelle lähes 12 miljoonaa euroa (17/02/2022)

Komissio on ilmoittanut yli 110 miljoonan euron rahoituksesta Life-ohjelman integroituihin ympäristö- ja ilmastonsuojeluhankkeisiin. Rahoituksella tuetaan uusia merkittäviä ympäristö- ja ilmastohankkeita 11 EU-maassa. Hankkeilla edistetään vihreää elpymistä koronapandemiasta ja tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Suomalaiselle LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeelle, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun Itämerellä, myönnetään lähes 12 miljoonaa euroa. Hankkeen toimilla lievennetään ihmisen toiminnasta maalla ja merellä aiheutuvia haittavaikutuksia, jotka uhkaavat meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuutta, luontotyyppejä ja kriittisiä lajeja. Hankkeen tarkoituksena on tutkia niitä ihmisten aiheuttamia paineita, jotka eniten vaikuttavat meriympäristöön, ja kerätä tietoa, jonka avulla toimia voidaan kohdentaa suojelua kiireellisimmin tarvitseviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Hanketiimiä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut-yksikkö.

EU–Afrikka-huippukokous 17.–18. helmikuuta (17/02/2022)

EU:n ja Afrikan unionin sekä niiden jäsenmaiden johtajat tapaavat Brysselissä 17.–18. helmikuuta. Kokouksen tavoitteena on käynnistää afrikkalaiseurooppalainen investointipaketti, jossa huomioidaan ilmastonmuutoksen ja terveyskriisien kaltaiset globaalit haasteet. Muita keskustelunaiheita ovat muun muassa kasvun rahoittaminen, terveydenhuoltojärjestelmät, maatalous, koulutus sekä rauha ja turvallisuus. Komissio käynnisti joulukuussa Global Gateway -strategian älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien edistämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Strategialla pyritään saamaan vuosina 2021–2027 aikaan 300 miljardin euron investoinnit maailmanlaajuisen elpymisen tueksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti Senegalin-vierailullaan alueellisen Global Gateway Afrikka -investointipaketin. Sen 150 miljardin euron investoinneilla tuetaan vihreää ja digitaalista elpymistä ja muutosta Afrikassa.

Komissio esitti toimia Euroopan puolustuksen lujittamiseksi (17/02/2022)

Komissio pyrkii muuttuvassa geopoliittisessa ja teknologisessa ympäristössä kaikin keinoin vahvistamaan unionin kykyä vastata nopeasti muuttuviin monitasoisiin uhkiin. Komissio on esittänyt tuntuvia toimia Euroopan puolustuksen lujittamiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja strategisten riippuvuuksien purkamiseksi. Niihin kuuluu muun muassa turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä teknologioita koskeva etenemissuunnitelma. Toimilla on myös tarkoitus edistää konkreettisesti Euroopan puolustusmarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä. Esimerkiksi Euroopan puolustusrahastosta investoidaan vuoden 2022 loppuun mennessä 1,9 miljardia euroa puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen kehittämishankkeisiin. Komissio on valmis harkitsemaan lisätoimia sen mukaan, miten toimissa edistytään ja miten unionin tulevaisuudessa kohtaamat uhkat ja haasteet kehittyvät.

EU käynnistää satelliitteihin perustuvan yhteysjärjestelmän (17/02/2022)

Avaruusalan tavoitteidensa saavuttamiseksi EU on esittänyt kaksi uutta aloitetta. Toinen niistä koskee avaruusratkaisuihin perustuvaa turvallista yhteysjärjestelmää ja toinen EU:n toimintamallia avaruusliikenteen hallintaan. EU on merkittävä avaruusmahti, ja EU:n avaruusohjelmasta saatavaa dataa ja palveluja hyödynnetään jo nyt monenlaisissa päivittäisissä sovelluksissa, joilla tuetaan muun muassa liikennettä, maataloutta, kriisinhallintaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Uusien haasteiden ja lisääntyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi EU:n avaruuspolitiikkaa on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä ja mukautettava. Esitetyillä aloitteilla autetaan turvaamaan nykyisten resurssien tehokkuutta ja turvallisuutta ja kehitetään eurooppalaista huipputason avaruusteknologiaa.

17.2. (17/02/2022)

Infotilaisuudet verkossa tieto- ja viestintätekniikan alan kahdesta EU-virkakilpailusta. Pysyvälle EU:n virkauralle haetaan muun muassa tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Euroopan parlamentti järjestää 17. ja 22. helmikuuta klo 19.00 verkossa infotilaisuuden näistä asiantuntijoiden ja avustajien virkakilpailuista. Parlamentin henkilöstöpääosaston edustajat ja IT-kollegat kertovat noin 1,5 tuntia kestävissä englanninkielisissä tilaisuuksissa haettavista profiileista, työtehtävistä ja virkakilpailuista. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

22.2. (17/02/2022)

Infotilaisuudet verkossa tieto- ja viestintätekniikan alan kahdesta EU-virkakilpailusta. Pysyvälle EU:n virkauralle haetaan muun muassa tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Euroopan parlamentti järjestää 17. ja 22. helmikuuta klo 19.00 verkossa infotilaisuuden näistä asiantuntijoiden ja avustajien virkakilpailuista. Parlamentin henkilöstöpääosaston edustajat ja IT-kollegat kertovat noin 1,5 tuntia kestävissä englanninkielisissä infotilaisuuksissa haettavista profiileista, työtehtävistä ja virkakilpailuista. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

DAIKA-hanke ratkoo Kainuun osaajapulaa ja ohjaa yrityksiä digitalisoitumaan (17/02/2022)

Kajaanin ammattikorkeakoulun Datasta tekoälyyn -koulutusohjelma saatiin aikaan Euroopan sosiaalirahaston tukeman DAIKA-hankkeen ansiosta. Koulutusohjelma vastaa työvoimapulasta kärsivän toimialan ja maakunnan tarpeisiin: useat opiskelijat ovat löytäneet haaveidensa työpaikan jo opintojen aikana. Opiskelijoiden odotetaan kehittävän tulevaisuuden tekoälyratkaisuja sekä tehostavan yritysten nykyistä liiketoimintaa datan voimalla. ”Olemme pieni ammattikorkeakoulu, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka tapahtumamme ja koulutusohjelmamme ovat houkutelleet osallistujia ympäri Suomea. Kun laaja dataosaamisemme ja esimerkiksi kampuksemme konesali ja supertietokone houkuttelevat Kajaaniin opiskelijoita ympäri maata, he kiinnittyvät Kainuuseen myös muilla tavoin: kenties he työllistyvät seudulle opiskelijaprojektien kautta tai löytävät vaikkapa elämänkumppanin opintojen aikana ja asettuvat tänne asumaan”, kuvailee Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Taneli Rantaharju.

Vuoden 2022 Lorenzo Natali -kilpailu toimittajille (17/02/2022)

Järjestä meriaiheinen tapahtuma Suomessa osana ”Euroopan meripäivä omassa maassani” -kampanjaa (17/02/2022)

Vuotuista Euroopan meripäivää juhlistetaan Italiassa Ravennan kaupungissa 19.–20. toukokuuta pidettävässä Euroopan meripäivän konferenssissa. Eri puolilla EU:ta järjestetään huhtikuusta lokakuuhun saakka myös Euroopan meripäivään liittyviä paikallistapahtumia. Niiden tavoitteena on koota ihmisiä, erityisesti nuoria, yhteen viettämään teemapäivää paikallistasolla. Yleinen tietoisuus merten tilasta ja pyrkimykset pitää ne terveinä ovat lisääntyneet viime vuosina. Asialle voi antaa lisää näkyvyyttä Euroopan meripäivän yhteydessä järjestettävissä paikallistapahtumissa. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi rantojen siivoustempauksia, opastettuja satamakäyntejä, näyttelyitä, seminaareja ja konferensseja, ja ne voidaan järjestää joko paikan päällä, verkossa tai hybriditilaisuuksina. Tapahtumia mainostetaan Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston tiedotuskanavien kautta. Täytä – englanninkielinen – hakulomake ja ilmoita oma paikallistapahtumasi mukaan viimeistään 28. helmikuuta.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi etenee – suomalaisella kansalaiskeskustelun perinteellä on EU:lle paljon annettavaa (17/02/2022)

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on vuoden ajan ympäri EU:ta vaikuttanut hanke, jossa EU on halunnut neljän eriaiheisen kansalaispaneelin kautta kuulla ihmisiä ja tarjota puitteet paremmalle kansalaiskeskustelulle Euroopan tulevaisuudesta. Konferenssin on määrä esittää keväällä johtopäätöksensä ja antaa ohjeita Euroopan tulevaisuutta varten. ”On tärkeää, ettei alkuun saatu kansalaiskeskustelu pääty tulevaisuuskonferenssin esitettyä ehdotuksensa, vaan että EU saa vakiinnutettua keskustelevan demokratian vahvemmin osaksi unionin työtä. Suomessa järjestetyt tapahtumat ovat osoittaneet, että Suomessa on vahva kansalaisosallistumisen perinne, ja se on vahvan demokratiamme tärkein kulmakivi. Tämä on voimallinen suomalainen esimerkki Euroopan unionissa myös tulevaisuuskonferenssin jälkeen”, toteaa komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen Turun Sanomissa 11. helmikuuta julkaistussa kirjoituksessaan.

Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi nimetyllä Vantaalla innovaatioita luodaan yhdessä (17/02/2022)

Vantaa on monelle tuttu muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja tiedekeskus Heurekasta. Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä, että Vantaa on myös kukoistava innovaatioiden keskus. Kaupungin työ innovaatioiden eteen sai hiljattain tunnustusta sen voitettua loppuvuonna 2021 ensimmäistä kertaa jaetun Euroopan nouseva innovaatiokaupunki -palkinnon. Vantaalle voiton tuoneen innovaatioympäristön taustalla on kaupungin nopea kasvu, jonka myötä se on muuttunut pienestä maalaiskylästä Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi. Nopean väestönkasvun myötä syntynyt, julkisiin palveluihin kohdistuva paine on ollut omiaan luomaan tarvetta luoville ratkaisuille. Koska kaupunki ei itse ole aina ennättänyt kaikkialle, on uuden innovointi perustunut tiiviiseen kumppanuuteen yritysten, järjestöjen, korkeakoulujen ja asukkaiden kanssa.

Tallenne katsottavissa: selkeäkielisyyttä käsittelevä ruotsinkielinen Translating Europe Workshop -webinaari (17/02/2022)

Komission käännöstoimen pääosaston ruotsin kieliosasto järjesti 9. helmikuuta webinaarin ”Från klarhet till klarhet – den svenska klarspråksdiskussionen i Sverige och Finland och på EU-kommissionen”. Webinaarissa päästiin tutustumaan selkeäkielisyyden hyväksi tehtyyn työhön Ruotsissa ja Suomessa samoin kuin Euroopan komissiossa. Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa YouTubessa.

7 myyttiä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista (17/02/2022)

Siitä lähtien, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014, se on pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen erilaisilla disinformaatiokampanjoilla. Niitä on kohdistettu Venäjän väestöön, Venäjän naapurimaihin, Euroopan unioniin ja muihin maihin. Disinformaation tarkoituksena on erityisesti vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. EU:n ulkosuhdepalvelun alaisuudessa toimiva EastStratCom-ryhmä on vuodesta 2015 torjunut ja tutkinut Venäjän levittämää disinformaatiota. Ryhmä on nyt julkaissut ”7 myyttiä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista” -katsauksen konfliktiin liittyvistä yleisimmistä ja vaarallisimmista myyteistä.

Tieto- ja viestintätekniikan osaajia haussa kahdella virkakilpailulla (17/02/2022)

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/02/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/02/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/02/2022)

10/02/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 10. helmikuuta 2022

Talven 2022 talousennuste: Kasvun odotetaan jälleen vauhdittuvan (10/02/2022)

Talven 2022 talousennusteen mukaan vuonna 2021 koetun reippaan 5,3 prosentin kasvun jälkeen EU:n talous kasvaa 4,0 prosenttia vuonna 2022 ja 2,8 prosenttia vuonna 2023. Myös euroalueen talouskasvu on ennusteen mukaan 4,0 prosenttia vuonna 2022 ja maltillistuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan tätä maltillisempaa eli 3,0 prosenttia vuonna 2022 ja 2,0 prosenttia vuonna 2023. EU kokonaisuutena saavutti pandemiaa edeltäneen BKT:n tason vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, ja kaikkien EU-maiden ennustetaan saavuttavan tämän etapin vuoden 2022 loppuun mennessä. Ennusteessa oletetaan, että paine, jonka tämänhetkinen tartunta-aalto taloudelle aiheuttaa, on lyhytaikainen. Talouden toimeliaisuuden odotetaan elpyvän myös tarjontatilanteen normalisoitumisen ja inflaatiopaineiden vaimentumisen myötä.

EU:n nuorten käännöskilpailun voittajat on valittu – Suomessa voiton vei Emma Kuusinen Tammerkosken lukiosta (10/02/2022)

Tänään julkistettiin Euroopan komission vuotuisen Juvenes Translatores -käännöskilpailun 27 voittajaa. Suomalainen voittaja on Emma Kuusinen Tammerkosken lukiosta Tampereelta. ”Tämänvuotinen kilpailuteema ”Raiteet kutsuvat – kohti vihreämpää tulevaisuutta” kuvastaa EU:n vakaata aikomusta tehdä töitä paremman, vihreämmän ja digitaalisemman EU:n hyväksi”, totesi EU-komissaari Johannes Hahn, jonka vastuualueeseen kääntäminen komissiossa kuuluu. ”Tänä vuonna vietetään myös Euroopan nuorison teemavuotta, ja siksi nyt on entistäkin enemmän syytä juhlistaa nuoria voittajia ja heidän kääntämistaitojaan. Haluan onnitella heitä samoin kuin heidän opettajiaan, jotka saavat oppilaansa innostumaan vieraista kielistä.”

Digisuvereniteetti: Komissio ehdotti mikrosiruja koskevaa säädöstä (10/02/2022)

Puolijohteet ovat tärkeitä koko Euroopan teollisuudelle ja yhteiskunnalle. Viimeaikainen maailmanlaajuinen puolijohdepula on johtanut tehtaiden sulkemiseen monilla aloilla. Esimerkiksi autoalalla tuotanto väheni joissakin EU-maissa kolmanneksella vuonna 2021. Komissio on nyt ehdottanut kattavaa toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään varmistamaan EU:n toimitusvarmuus, häiriönsietokyky ja teknologinen johtajuus puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla. Ehdotetulla EU:n sirusäädöksellä on tarkoitus saada liikkeelle yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja.

15.2. (10/02/2022)

EU-aamukahvit: Innovaatiorahasto. EU-aamukahvit on keskusteleva aamukahvitilaisuus verkossa. Vuoden 2022 ensimmäisillä aamukahveilla syvennytään innovaatiorahaston käytännön asioihin. Innovaatiorahasto tarjoaa yrityksille noin 20 miljardia euroa tukea vuosina 2020–2030 innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden kaupallistamiseen. Pyrkimyksenä on tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää hiilipäästöjä ja edistää Euroopan ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Aamukahveilla ovat paikalla asiantuntijat Juho Korteniemi (työ- ja elinkeinoministeriö) ja Markku Pekonen (EU-rahoitusneuvonta). He vastaavat yrityksille järjestettävään rahoitushakuun ja innovaatiorahastoon liittyviin kysymyksiin. Tervetuloa mukaan!

16.2. (10/02/2022)

EU-rahoitusneuvonnan infopäivä: Uusi eurooppalainen Bauhaus – rahoitusmahdollisuudet. Uusi eurooppalainen Bauhaus on Euroopan unionin luova aloite, jonka tavoitteena on auttaa löytämään hyvän suunnittelun kautta ratkaisuja tämän ajan haasteisiin sekä kaataa raja-aitoja tieteen, teknologian ja taiteen välillä. EU-rahoitusneuvonta järjestää yhteistyössä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon kanssa kansallisen webinaarin Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteesta 16. helmikuuta klo 9.00–10.30. Tilaisuudessa esitellään aloitetta, Suomessa toimivia asiantuntijapalveluita sekä tulevia rahoitushakuja Horisontti Eurooppa-, Luova Eurooppa- sekä Erasmus+ -ohjelmissa. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat yritykset, viranomaiset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja järjestöt, jotka ovat kiinnostuneet rakennetun ympäristön kestävästä, luovasta, osallistavasta ja monialaisesta yhteistyöstä.

16.2. (10/02/2022)

Finland Works -rekrytointitapahtuma verkossa. Finland Works on Euroopan laajuinen maksuton rekrytointitapahtuma, jossa eri alojen osaajat etsivät uusia työmahdollisuuksia Suomesta. Työnantajilla ja ammattilaisilla on mahdollisuus löytää toisensa verkossa nopeasti ja vaivattomasti. Työnhakijat voivat käydä keskusteluja työnantajien, näytteilleasettajien ja Euroopan työnvälitysverkoston EURES-neuvojien kanssa. Rekisteröidy mukaan hyvissä ajoin etukäteen! Tapahtuma järjestetään 16. helmikuuta klo 12.00–16.00.

Tuo äänesi kuuluviin ja kirjaa pian ideasi Euroopan tulevaisuuskonferenssin digialustalle! (10/02/2022)

Ensi viikonloppuna Maastrichtissa kokoontuu Euroopan tulevaisuuskonferenssin neljäs eurooppalainen kansalaispaneeli keskustelemaan EU:n roolista maailmassa. Pian julkaistaan myös konferenssin täysistuntoja varten laadittava raportti, ja siinä voidaan ottaa huomioon vain konferenssialustalle 20. helmikuuta mennessä toimitetut kannanotot. Näin raportti ehditään julkaista ajoissa kaikilla EU-kielillä ja sitä voidaan hyödyntää konferenssin täysistunnoissa ja työryhmissä. Alustalle voi toki toimittaa kannanottoja myös tämän ajankohdan jälkeen. Nämä kannanotot otetaan huomioon seuraavassa raportissa, jonka määräaika on 9. toukokuuta. Monikielisellä digitaalialustalla esitetyistä kannanotoista on laadittu jo kolme väliraporttia, joita on hyödynnetty eurooppalaisissa ja kansallisissa kansalaispaneeleissa ja konferenssin täysistunnoissa. Eurooppalaisten kansalaispaneelien viimeiset kaksi kokousta pidetään 11.–13. helmikuuta ja 25.–27. helmikuuta. Konferenssi tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden keskustella Euroopan ajankohtaisista haasteista ja tavoitteista.

Maailman tehokkaimpiin kuuluva LUMI-supertietokone auttaa kiperien tutkimushaasteiden ratkaisemisessa (10/02/2022)

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC) hankkimista uusista huippunopeista supertietokoneista ensimmäisenä otetaan tänä vuonna käyttöön LUMI-supertietokone Kajaanissa. Supertietokoneiden laskentatehoa tarvitaan tutkimukseen monilla eri data- ja laskentaintensiivisillä tieteenaloilla, joita ovat esimerkiksi lääketiede ja terveydenhuolto, energia, ilmastotutkimus, kyberturvallisuus ja tekoäly. ”LUMI on huippututkimuksen väline, tutkimusinstrumentti, joka ei yksin tee tiedettä vaan tarvitsee tutkijan rinnalleen. Kun huippuinstrumentti annetaan huippututkijan käyttöön, syntyy huipputiedettä. Supertietokone on siis äärimmäisen tehokas työväline, mutta on paljon tärkeämpää ymmärtää saatuja tutkimustuloksia, kuin sitä, kuinka nopeasti ne voidaan laskea. Siksi myös tutkijoiden osaamisen kehittäminen on nivottava osaksi tutkimusekosysteemiä”, toteavat LUMI-supertietokonekeskuksen johtaja Pekka Manninen ja Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Miltä näyttää 20-vuotiaan euron tulevaisuus? (10/02/2022)

Euro on ollut käteisvaluuttana taskuissamme 20 vuotta. Suomi otti euron käyttöön 11 muun EU-maan kanssa 1.1.2002. Nyt euro on käytössä 19 EU-maassa. Eurooppatiedotus kysyi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniltä, miltä näyttää 20-vuotiaan euron tulevaisuus. Rehn oli Euroopan komission jäsen vuosina 2004–2014. Kirjoituksessaan hän muun muassa toteaa: ”Suomen ja euroalueen talouteen yhteinen valuutta on tuonut vakautta. Se tarkoittaa yleisen hintakehityksen ennustettavuutta, matalampaa korkotasoa ja luotettavaa rahoitusjärjestelmää.”

Haku vuoden 2022 New European Bauhaus -kilpailuun on käynnissä (10/02/2022)

Uuden eurooppalaisen Bauhausin vuoden 2022 kilpailussa palkitaan hankkeita ja ideoita, jotka auttavat luomaan kauniita, kestäviä ja osallistavia ympäristöjä. Kilpailusarjoja on neljä: luontoyhteyden palauttaminen, yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen, kipeimmin muutosta kaipaavien tilojen ja ihmisten priorisointi ja pitkän aikavälin kokonaisvaltaisen elinkaariajattelun edistäminen teollisessa ekosysteemissä. Kilpailu tuo esiin uusia inspiroivia esimerkkejä arjen, asuinympäristöjen ja elintilojemme transformaatiosta. Kuten viime vuonna järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella, tänäkin vuonna palkinnoilla nostetaan esiin nuorten lahjakkuuksien ideoita, joilla toteutetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ruohonjuuritasolla ja paikallisyhteisöissä eri puolilla Eurooppaa. Viime vuonna kilpailu herätti paljon kiinnostusta: palkintoja tavoitteli yli 2 000 ehdokasta. Hakemus kilpailuun tulee jättää 28. helmikuuta mennessä.

Erasmus+: Kouluille ja ammattioppilaitoksille tarkoitettu uusi ”Opi EU:sta” -haku (10/02/2022)

Komissio edistää EU:hun liittyvää opetusta Jean Monnet -toimiin kuuluvalla uudella toiminnalla ”Opi EU:sta”. Kaikkien Erasmus+ -ohjelmamaiden peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset voivat osallistua hakuun ja saada tukea EU-asioita koskevaa opetusta varten. Opetusta on annettava vähintään 40 tuntia lukuvuoden aikana kolmena perättäisenä vuonna. Sitä voi antaa yhdestä tai useammasta EU:hun liittyvästä aiheesta, esimerkiksi arvoista, historiasta, EU:n toimintatavoista tai kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Toiminnan on tapahduttava lukuvuoden aikana, ja siihen voi kuulua projektiviikkoja ja opintokäyntejä. Koulu voi järjestää opetuksen itse tai esimerkiksi korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten tuella. Avustuksen enimmäismäärä on 30 000 euroa (enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista). Toiminnan tavoitteena on parantaa oppilaiden osaamista EU-asioissa ja parantaa EU:n tuntemusta sekä herättää kiinnostusta EU:hun. Jätä koulusi hakemus viimeistään 1. maaliskuuta!

Hae EU@Oodi-näyttelytilan tiimiin asiakaspalvelutehtäviin (10/02/2022)

Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitsevan EU@Oodi -näyttelytilan iloiseen tiimiin on haussa asiakaspalveluhenkilö, joka on avainasemassa auttamassa tiimiä tuurauksissa sekä loma-aikoina. Tarjolla on osa-aikainen, vakituinen vuokratyösuhde, jossa Manpower toimii työnantajana. Osana EU@Oodin tiimiä työtehtäviin kuuluvat muun muassa näyttelytilan vieraiden opastaminen ja sisältöä koskeviin kysymyksiin vastaaminen. Työhön liittyy myös viestintä sosiaalisessa mediassa. Hakeminen on yksinkertaista ja nopeaa: pelkkä CV, puhelinnumero ja sähköpostiosoite riittävät osoittamaan kiinnostuksesi tehtävää kohtaan! EU@Oodin toiminnasta vastaavat Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Työpaikat EU:n toimielimissä (10/02/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (10/02/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (10/02/2022)

03/02/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 3. helmikuuta 2022

EU tavoittelee uudella strategialla globaalia johtoasemaa standardien määrittämisessä (03/02/2022)

Komissio on esittänyt uuden standardointistrategian, jossa hahmotellaan EU:n standardointitoimintaa. Strategian tavoitteena on vahvistaa EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä sekä mahdollistaa palautumiskykyinen, ympäristöystävällinen ja digitaalinen talous. Strategialla halutaan myös varmistaa, että teknologian kehitys ei vaaranna demokraattisten arvojen toteutumista. Standardit auttavat valmistajia muun muassa varmistamaan tuotteiden ja palvelujen yhteentoimivuuden, pienentämään kustannuksia ja parantamaan turvallisuutta. Kun noudatetaan yhdenmukaistettuja standardeja, voidaan myös olla varmoja siitä, että tuotteet ovat EU:n lainsäädännön mukaisia. Jotta EU voisi jatkossakin olla mukana määrittämässä maailman standardeja, sen on oltava vahvasti läsnä standardointitoiminnassa ja johdettava standardointiin liittyvää työtä kansainvälisillä foorumeilla.

1.–6.2. (03/02/2022)

Valokuvanäyttely ”Suuria unelmia – tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa”. Helsingissä Sanomatalossa on esillä EU:n solidaarisuushankkeeseen liittyvä valokuvanäyttely, joka kertoo suomalaisten vaikuttajien uratarinoista. Kaikkia tarinoita yhdistää yksi asia: ne kertovat ihmisistä, jotka ovat toteuttaneet unelmiaan. He ovat muun muassa kirjoittaneet kirjoja, opiskelleet lääkäreiksi, tulleet valituksi kansanedustajiksi, perustaneet yrityksiä tai olleet puhujina suurissa tapahtumissa. Toimintansa kautta he ovat muuttaneet maailmaa esimerkiksi edistämällä yhdenvertaisuutta, lisäämällä ymmärrystä ja auttamalla suoraan muita ihmisiä. Valokuvanäyttely on esillä Galleria Art Kaarisillassa Helsingissä 6. helmikuuta saakka, minkä jälkeen näyttely kiertää Vantaan eri kirjastoissa.

Työpaikat EU:n toimielimissä (03/02/2022)

8.2. (03/02/2022)

Webinaari ”LULUCF-asetus: Lisää hiilinieluja, vähemmän päästöjä”. EU aikoo päivittää maankäyttöä ja metsiä koskevan ns. LULUCF-asetuksen. Asetus on osa komission vuonna 2021 esittelemää ilmastolakipakettia, jolla EU pyrkii vähentämään kasvi¬huone¬päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämässä webinaarissa aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan LULUCF-esittelijä Ville Niinistö (Greens, vihr.) ja teollisuusvaliokunnan lausuntoa asiasta valmisteleva Henna Virkkunen (EPP, kok.) sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. Keskustelun juontaa tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi. Keskustelua voi seurata 8. helmikuuta klo 14.00–15.30 parlamentin Suomen-toimiston Facebook-sivulla. Seuraaminen ei edellytä kirjautumista eikä Facebook-tiliä.

8.–11.2. (03/02/2022)

EU:n teollisuuden päivät 2022. Komission suurimmassa vuotuisessa teollisuuspolitiikkaa käsittelevässä konferenssissa – EU:n teollisuuden päivillä – keskustellaan EU:n teollisuuspolitiikan haasteista ja kehitetään niihin yhdessä ratkaisuja. Tänä vuonna keskustelujen aiheena on, miten voidaan tukea EU:n teollisia ekosysteemejä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja parantaa EU:n yritysten, myös pk-yritysten, selviytymiskykyä. Lisäksi pohditaan Euroopan nuorison teemavuoden 2022 mukaisesti, miten nuori sukupolvi voi olla mukana muokkaamassa EU:n teollisuuden tulevaisuutta Konferenssi järjestetään Brysselissä hybriditapahtumana 8.–11. helmikuuta, ja tapahtumaan ilmoittautuminen on nyt käynnissä.

15.2. (03/02/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (03/02/2022)

EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä: Komissio pyrkii nopeuttamaan hiilestä irtautumista (03/02/2022)

Komissio on esittänyt ilmastoa koskevan täydentävän delegoidun säädöksen, jolla säädetään tietyistä kaasu- ja ydinvoima-alan toiminnoista. Säädöksellä muun muassa lisätään uusia taloudellisia toimintoja EU:n luokitusjärjestelmään ja vahvistetaan julkistamisvaatimukset, jotka koskevat yritysten kaasu- ja ydinenergia-alalla harjoittamia toimintoja. EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, ja kestävyysluokitusjärjestelmän tarkoituksena on ohjata yksityisiä sijoituksia toimintoihin, joita ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi tarvitaan. Komissio katsoo, että yksityiset sijoitukset kaasu- ja ydinvoima-alan toimintoihin ovat merkityksellisiä siirtymän yhteydessä. Ne tarjoavat mahdollisuuden nopeuttaa siirtymistä saastuttavammista toiminnoista, kuten hiilen käytöstä energian tuotannossa, ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen, jossa käytetään pääasiassa uusiutuvia energialähteitä.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (03/02/2022)

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma: Uudet toimet syövän ennaltaehkäisyn, varhaisen havaitsemisen ja hoidon saatavuuden parantamiseksi (03/02/2022)

Syöpään sairastuu Euroopassa keskimäärin hieman enemmän miehiä kuin naisia: uusista syöpätapauksista 54 prosenttia on miehillä. Naisten rintasyöpä on kuitenkin eniten diagnosoitu syöpä – siihen sairastui vuonna 2020 yli 355 000 naista. Komissio on käynnistänyt uusia EU:n syöväntorjuntasuunnitelman toimia, joilla autetaan EU-maita poistamaan eriarvoisuutta sairauden hoidossa, lisäämään HPV:n seulontaa ja HPV-rokotuksia ja tukemaan syövän sairastaneita. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi: ”Käynnistäessämme EU:n syöväntorjuntasuunnitelman asetimme syövän torjunnan yhdeksi tämän komission painopisteistä. Tavoitteenamme on, että jokainen Euroopan unionissa saa tarvitsemaansa syöpähoitoa. Tiedämme, että tavoite on saanut pandemian vuoksi takaiskun, sillä arviolta miljoona syöpätapausta saattaa olla nyt diagnosoimatta. Syöpä koskettaa meitä kaikkia, ja siksi teemme työtä ennaltaehkäisyn, varhaisen diagnosoinnin ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn puolesta tämän taistelun voittamiseksi.”

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila: EU:n kestävän rahoituksen luokittelu etenee (03/02/2022)

Komissio julkisti eilen keskiviikkona odotetun täydentävän delegoidun säädöksen EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä eli ns. taksonomiasta kaasun ja ydinvoiman osalta. Tämän luokittelujärjestelmän tavoitteena on tukea EU:n vihreää siirtymää ja EU:n ilmastolakiin kirjattua tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuonna 2050 ohjaamalla rahoitusta kestäväksi selkeillä säännöillä. Valtaosa vihreään siirtymään vuosittain tarvittavista noin 350 miljardin euron investoinneista tulee yksityiseltä sektorilta, ja taksonomia tarjoaa työkalun niiden läpinäkyvälle tarkastelulle – mutta ei suinkaan kiellä mitään investointeja. Taksonomia ei myöskään määrää, voiko tietty teknologia sisältyä jäsenmaan energialähteiden yhdistelmään. Komissio on kuullut erittäin kattavasti jäsenmaita, Euroopan parlamenttia ja eri asiantuntijatahoja valmistellessaan ehdotusta. Taksonomian tekniset ehdot ovat tiukat, mutta saavutettavissa, ja elävät ajan myötä tekniikan kehittyessä.

Erasmus+: Kouluille ja ammattioppilaitoksille tarkoitettu uusi ”Opi EU:sta” -haku (03/02/2022)

Hae EU@Oodi-näyttelytilan tiimiin asiakaspalvelutehtäviin (03/02/2022)

Haku vuoden 2022 New European Bauhaus -kilpailuun on käynnissä (03/02/2022)

16.2. (03/02/2022)

27/01/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 27. tammikuuta 2022

Edustuston tiedotuspäällikkö Pia Siitonen: Holokaustin muistaminen on välttämätöntä (27/01/2022)

Kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää vietetään vuosittain 27.1. Tämän viikon torstaina on kulunut 77 vuotta siitä, kun Auschwitzin keskitysleirin vangit vapautettiin vuonna 1945. Muistamme kaikkia holokaustista selvinneitä ja miljoonia natsihallinnon murhaamia juutalaisnaisia, -miehiä ja -lapsia sekä kaikkia muita uhreja. Holokaustia muistetaan, jotta sellainen ei enää tapahtuisi. Muistamalla voimme osoittaa kunnioitusta uhreille. Muistaminen on myös välttämätöntä, koska on ihmisiä, jotka kieltävät holokaustin koskaan tapahtuneen, tai sanovat, että tapahtumia liioitellaan. Tällä hetkellä joka kahdeskymmenes eurooppalainen ei ole koskaan kuullutkaan holokaustista. Lisäksi juutalaisvastaisuus (antisemitismi) on jälleen kasvussa Euroopassa ja uhkaa juutalaisyhteisöjä. ”Holokausti oli eurooppalainen katastrofi ja tuho, jonka taustalla oli juutalaisvastaisuus (antisemitismi). Antisemitismi epäinhimillistää juutalaiset. Epäinhimillistäminen johti natsi-Saksassa juutalaisten joukkotuhoon (shoahiin). Emme saa koskaan unohtaa sitä”, totesi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lausunnossaan.

Euroopan tulevaisuus: suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta EU:n merkittävimpänä haasteena (27/01/2022)

Euroopan parlamentti ja komissio ovat julkaisseet yhteisen erityiseurobarometrin Euroopan tulevaisuudesta. Kyselyvastausten mukaan yli puolet suomalaisista pitää ilmastonmuutosta merkittävimpänä maailmanlaajuisena haasteena EU:n tulevaisuudelle. Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta nuoresta katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta voi auttaa parantamaan heidän omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Vastaajista 81 prosenttia sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä EU:ssa. Kaikista eurooppalaisista 68 prosenttia ja suomalaisista jopa 78 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että EU on vakauden tyyssija levottomassa maailmassa. Lisäksi 67 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että EU on projekti, joka tarjoaa tulevaisuudennäkymiä Euroopan nuorille.

NextGenerationEU: Komissio maksoi Suomelle ensimmäisen ennakkomaksun elpymis- ja palautumissuunnitelman toteuttamista varten (27/01/2022)

Euroopan komissio on maksanut Suomelle 271 miljoonan euron ennakkorahoituksen, joka on 13 prosenttia Suomelle elpymis- ja palautumissuunnitelman toteuttamiseen myönnettävästä kokonaisrahoituksesta. Ennakkorahoituksella tuetaan Suomen suunnitelmaan sisältyvien keskeisten investointi- ja uudistustoimenpiteiden käynnistämistä. Komissio hyväksyy myöhemmät maksuerät sitä mukaa, kun Suomi toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjä investointeja ja uudistuksia. Suomen on määrä saada suunnitelman perusteella avustuksina yhteensä 2,1 miljardia euroa.

1.2. (27/01/2022)

Infotilaisuus eurooppalaisen nuorisotapahtuman järjestämisestä Suomessa. Tiesitkö, että tänä vuonna juhlitaan Euroopan nuorison teemavuotta? Vuoden aikana on tarkoitus tukea nuorten vaikuttamismahdollisuuksia paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Euroopan parlamentti haluaa tukea kahden nuorisotapahtuman järjestämistä EU-maissa vuoden 2022 aikana. Paikallisten nuorisotapahtumien tarkoituksena on kannustaa kaikkia eri taustoista tulevia nuoria keskustelemaan Euroopasta ja sen merkityksestä arjessamme. Nuorisotapahtumissa nuoret pääsevät kehittämään ideoitaan Euroopan tulevaisuudelle keskenään sekä meppien ja muiden päättäjien kanssa. Ja tarkoituksena on myös pitää hauskaa! Kiinnostaisiko sinua tai järjestöäsi toteuttaa eurooppalainen nuorisotapahtuma Suomessa? Parlamentti järjestää infotilaisuuden hakuun liittyvistä kysymyksistä 1. helmikuuta klo 13.00 Suomen aikaa. Ilmoittaudu mukaan!

8.–11.2. (27/01/2022)

8.2. (27/01/2022)

9.2. (27/01/2022)

Ruotsinkielinen Translating Europe Workshop -webinaari ”Från klarhet till klarhet – den svenska klarspråksdiskussionen i Sverige och Finland och på EU-kommissionen”. Oletko kiinnostunut ruotsin kielestä ja selkeästä kielenkäytöstä? Komission käännöstoimen pääosaston ruotsin kieliosaston järjestämässä webinaarissa tutustutaan selkeäkielisyyden hyväksi tehtyyn työhön Ruotsissa ja Suomessa samoin kuin komissiossa. Ohjelmassa on muun muassa suomalaisen tutkijan katsaus ruotsinkielisten viranomaistekstien erityispiirteisiin Ruotsissa ja Suomessa. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se järjestetään 9. helmikuuta klo 10.00–17.15. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2. helmikuuta.

Kansalaisten ääni kuuluu Euroopan tulevaisuuskonferenssissa (27/01/2022)

Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunto kokoontui viime viikonloppuna tarkastelemaan kahden eurooppalaisen kansalaispaneelin antamia suosituksia. EU:n toimielimet ovat sitoutuneet edistämään kansalaisten antamia suosituksia. Suositusten aihepiireinä olivat ”eurooppalainen demokratia, arvot ja oikeudet, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus” sekä ”ilmastonmuutos, ympäristö ja terveys”. Neljään eurooppalaiseen kansalaispaneeliin osallistuu kuhunkin 200 eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tulevaa eurooppalaista kaikista EU-maista. Kaksi jäljellä olevaa kansalaispaneelia muodostavat omat suosituksensa helmikuussa. Niiden aiheina ovat ”EU:n rooli maailmassa ja muuttoliike” sekä ”vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työpaikat, nuoriso, urheilu, kulttuuri, koulutus ja digitalisaatio”. Tulevaisuuskonferenssin sydän on verkkoalusta, jolla kaikki voivat esittää ajatuksiaan ja keskustella. Täysistunnossa keskustellaan myös näistä ajatuksista. Osallistu keskusteluun!

7 myyttiä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista (27/01/2022)

Helsingin työ esteettömyyden hyväksi sai tunnustusta Euroopan komission Esteetön kaupunki 2022 -kilvassa: Esteettömyyden parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa (27/01/2022)

Helsinki sijoittui Euroopan komission järjestämässä eurooppalaiskaupunkien esteettömyyttä ja esteettömyyden edistämistä tarkastelevassa kilpailussa toiseksi. Kilpailumenestyksen taustalla on kaupungissa jo pitkään esteettömyyden eteen tehty työ. Helsingin kaupungilla kilpailuprosessista vastannut esteettömyysasiamies Pirjo Tujula on työskennellyt esteettömyysasioiden parissa jo yli 20 vuotta. Hän kertoo nähneensä, kuinka suhtautuminen esteettömyyteen on tänä aikana muuttunut: enää sitä ei nähdä omana asianaan, vaan normaalina osana palveluiden ja kaupunkiympäristön suunnittelua. ”Esteettömyys on nykyisin tuotu osaksi kaikkea, mitä kaupungissa tehdään. Tämä on juuri oikein, sillä esteettömyydessä on kyse kaikille sopivasta ympäristöstä, eikä sitä ole syytä käsitellä erillisenä asiana”, Tujula kertoo.

Rakennerahastot.fi-verkkosivusto on uudistettu (27/01/2022)

Uudistettu rakennerahastot.fi-verkkosivusto kokoaa yhteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden tiedot. Verkkopalvelu on suunnattu kaikille EU:n alue- ja rakennepolitiikan parissa toimiville tai siitä kiinnostuneille. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa, kuten ohjeita tuen hakemiseen, ohjeita tuensaajille sekä hankkeiden tuloksia. Sivuston Toiminta alueilla -osioon on koottu alueittain tietoa uuteen ohjelmakauteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, rahoitettavien kehittämistoimien maakunnallisista painopisteistä sekä rahoituksen hakemisesta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta eli Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Verkkopalvelu on käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi.

Kerro komissiolle näkemyksesi valmisteilla olevasta medianvapaussäädöksestä (27/01/2022)

Komissio on käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen tulevasta eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. EU-maissa hiljattain nähdyt kehityskulut, jotka vaikuttavat tiettyjen mediatalojen omistussuhteisiin, johtamiseen tai toimintaan, viittaavat siihen, että vaikuttaminen media-alaan on lisääntynyt. Uudella säädöksellä pyritään varmistamaan, että EU:n mediamarkkinat toimivat paremmin, kun oikeusvarmuutta parannetaan ja sisämarkkinoiden esteitä poistetaan. Säännöillä luodaan mekanismi, jolla lisätään mediamarkkinoihin sekä median vapauteen ja moniarvoisuuteen vaikuttavan toiminnan läpinäkyvyyttä, riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta EU:ssa. Komission on määrä esittää säädösehdotus vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kuulemisella pyritään keräämään etenkin journalisteilta, medialta, tutkijoilta, kansalaisjärjestöiltä, viranomaisilta ja yrityksiltä näkemyksiä komission avuksi sen hahmotellessa tulevia uusia sääntöjä. Palautetta voi antaa 21. maaliskuuta saakka.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon 2022 haku nyt käynnissä (27/01/2022)

Oletko 16–30-vuotias ja järjestätkö nuorisohanketta, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Voit nyt hakea vuoden 2022 Kaarle Suuri -nuorisopalkintoa ja rahoitusta hankkeellesi. Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva International Charlemagne Prize Foundation myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten vetämälle hankkeelle, jolla on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Palkinnosta on kilpaillut yli 4 250 hanketta vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2022 hakuaika päättyy keskiyöllä 13. helmikuuta.

Erasmus+: Kouluille ja ammattioppilaitoksille tarkoitettu uusi ”Opi EU:sta” -haku (27/01/2022)

Hae EU@Oodi-näyttelytilan tiimiin asiakaspalveluhenkilöksi (27/01/2022)

Nyt on aika hakea harjoitteluun Euroopan komissioon ensi syksyksi – myös meille edustustoon Helsinkiin! (27/01/2022)

Onko sinulla vähintään kandidaatintutkinto, ja oletko kiinnostunut työskentelystä kansainvälisessä, monikielisessä ja innostavassa ympäristössä? Hae siinä tapauksessa harjoitteluun Euroopan komissioon harjoittelujaksolle 1.10.2022−28.2.2023. Voit päästä työskentelemään EU-asioiden pariin myös kotimaassa, jos haet harjoittelupaikkaa komission Suomen-edustustosta (valitse siinä tapauksessa hakemuksessasi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi COMM-REP komission pääosastojen joukosta). Edustustomme nykyinen harjoittelija Ilmari kertoo komission Facebook-sivulla päässeensä harjoittelijana tutustumaan EU-politiikkaan ja komission työhön hyvin laajasti: https://www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa/posts/ 295919352562131. Harjoittelijoita palkataan myös komission eri pääosastoihin Brysseliin ja Luxemburgiin. Viiden kuukauden harjoittelun aikana saat hyvän kokonaiskuvan komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoitteluun ei ole ikärajaa. Jätä hakemuksesi viimeistään 31. tammikuuta klo 13.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (27/01/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (27/01/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (27/01/2022)

20/01/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 20. tammikuuta 2022

Haku vuoden 2022 New European Bauhaus -kilpailuun on avattu (20/01/2022)

Uuden eurooppalaisen Bauhausin vuoden 2022 kilpailussa palkintoja myönnetään hankkeille ja ideoille, jotka auttavat luomaan kauniita, kestäviä ja osallistavia ympäristöjä. Kilpailusarjoja on neljä: luontoyhteyden palauttaminen, yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen, kipeimmin muutosta kaipaavien tilojen ja ihmisten priorisointi ja pitkän aikavälin kokonaisvaltaisen elinkaariajattelun edistäminen teollisessa ekosysteemissä. Kilpailu tuo esiin uusia inspiroivia esimerkkejä arjen, asuinympäristöjen ja elintilojemme transformaatiosta. Kuten viime vuonna järjestetyllä ensimmäisellä kierroksella, tänäkin vuonna palkinnoilla nostetaan esiin nuorten lahjakkuuksien ideoita, joilla toteutetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ruohonjuuritasolla ja paikallisyhteisöissä eri puolilla Eurooppaa. Viime vuonna kilpailu herätti paljon kiinnostusta: palkintoja tavoitteli yli 2 000 ehdokasta. Hakemus kilpailuun tulee jättää 28. helmikuuta mennessä.

Rajat ylittävää raakkujen suojelua LIFE-hankkeen avulla (20/01/2022)

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on perustavanlaatuinen uhka Suomen ja koko Euroopan elinympäristöille. EU:n biodiversiteettistrategia on kattava pitkän aikavälin suunnitelma ekosysteemien rappeutumisen estämiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä. Suomessa kannan elvyttämistä kaipaa erityisesti jokihelmisimpukka eli raakku. LIFE Revives -hankkeella pyritään parantamaan raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. ”Suomen vesistöihin on tavoitteena siirtää laitosolosuhteissa kasvatettuja raakunpoikasia arvioilta 1 042 000 yksilöä. Lisäksi Ruotsin ja Viron vesistöihin pyritään siirtämään 505 000 raakunpoikasta. Yhteensä näistä kaikista arvioidaan selviävän aikuisiksi ja sukukypsiksi 5 000–24 000 yksilöä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Heidi Kunttu Jyväskylän yliopistosta.

Ilmoita kaupunkisi, kuntasi tai alueesi mukaan kisaamaan Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupungin palkinnosta! (20/01/2022)

Jos kaupungissasi, kunnassasi tai alueellasi on edistetty innovatiivisesti monimuotoisuutta ja osallisuutta, se voi nyt hakea ansaitsemaansa tunnustusta. Euroopan komissio on käynnistänyt kilpailun, jossa valitaan ensimmäiset Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupungit. Kilpailun tarkoituksena on torjua syrjintää, lisätä monimuotoisuutta EU:ssa ja edistää tasa-arvon unionia. Kilpailuun voivat osallistua EU:n alueella olevia kaupunkeja, kuntia ja alueita edustavat paikallisviranomaiset, jotka kehittävät tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa edistämällä monimuotoisuutta ja osallisuutta seuraavilla aihealueilla: sukupuoli, etninen tausta, uskonto tai vakaumus, vamma, ikä tai sukupuoli-identiteetti. Viranomaisten virallisen edustajan on jätettävä hakemuslomake, jossa esitetään kuvaus tärkeimmistä monimuotoisuutta ja osallisuutta edistävistä aloitteista. Viimeinen hakupäivä on 15. helmikuuta, ja palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhtikuussa 2022.

Oletko valmis seikkailuun Berliinissä? (20/01/2022)

”Adventures in Berlin” on eurooppalaisen nuorisotiedotusverkosto Eurodeskin kehittämä kaksin pelattava pakohuonetyyppinen nettipeli. Pelissä kaksi sisarusta lähtee etsimään mystisen viestin jälkeensä jättänyttä Emma-isoäitiään Berliinistä, ja johtolankoja seuratessaan he päätyvät erilaisten vapaaehtoistehtävien pariin. Peli on englanninkielinen ja toimii tietokoneella sekä mobiililaitteilla. Kokeile peliä kaverisi kanssa!

Nyt on aika hakea harjoitteluun Euroopan komissioon ensi syksyksi – myös meille edustustoon Helsinkiin! (20/01/2022)

Onko sinulla vähintään kandidaatintutkinto, ja oletko kiinnostunut työskentelystä kansainvälisessä, monikielisessä ja innostavassa ympäristössä? Hae siinä tapauksessa harjoitteluun Euroopan komissioon harjoittelujaksolle 1.10.2022−28.2.2023. Voit päästä työskentelemään EU-asioiden pariin myös kotimaassa, jos haet harjoittelupaikkaa komission Suomen-edustustosta (valitse siinä tapauksessa hakemuksessasi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi COMM-REP komission pääosastojen joukosta). Edustustomme nykyinen harjoittelija Ilmari kertoo komission Facebook-sivulla päässeensä harjoittelijana tutustumaan EU-politiikkaan ja komission työhön hyvin laajasti: https://www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa/ posts/295919352562131. Harjoittelijoita palkataan myös komission eri pääosastoihin Brysseliin ja Luxemburgiin. Viiden kuukauden harjoittelun aikana saat hyvän kokonaiskuvan komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoitteluun ei ole ikärajaa. Jätä hakemuksesi viimeistään 31. tammikuuta klo 13.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (20/01/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (20/01/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (20/01/2022)

Edustuston tiedotuspäällikkö Pia Siitonen: Erasmus+ täyttää 35 vuotta! (20/01/2022)

Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan sekä urheilun ohjelma Erasmus+ täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Ohjelma tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Tämä suosittu ohjelma on eurooppalaisten mielestä EU:n kolmanneksi tärkein saavutus heti vapaan liikkuvuuden ja rauhan jälkeen. Yli 300 000 suomalaista on jo osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Olin itse aikoinani Erasmus-opiskelijavaihdossa Hollannissa. Kokemus oli todella ikimuistoinen ja avartava, ja voin suositella sitä lämpimästi. Meitä Erasmus-ohjelmaan osallistuneita onkin jo kaiken kaikkiaan yli 10 miljoonaa! Palaamme vielä tämän vuoden aikana Erasmus-ohjelman merkkivuoden tiimoilta.

EU:n yliopistot tiiviimpään yhteistyöhön (20/01/2022)

EU:lla on edessään suuria haasteita: ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestön ikääntyminen. Samalla sitä koettelee suurin maailmanlaajuinen terveyskriisi sataan vuoteen taloudellisine seurauksineen. Korkeakouluilla ja koko korkea-asteen koulutussektorilla on ainutlaatuinen asema koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin risteyskohdassa, ja niiden panosta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Komissio tukee korkeakouluja niiden pyrkimyksissä olla mukana EU:n haasteiden ratkaisemisessa. Se on hyväksynyt kaksi tähän liittyvää aloitetta: korkeakouluja koskeva EU:n strategia ja komission ehdotus, joka koskee yhteyksien luomista eurooppalaisen korkea-asteen koulutusyhteistyön tehostamiseksi. Aloitteisiin liittyviin käytännön toimiin kuuluu useita hankkeita. Tarkoitus on muun muassa luoda yhteinen eurooppalainen tutkinto, jossa otetaan huomioon opiskelijoiden suorittamaan korkea-asteen tutkintoon sisältyvä kansainvälinen kokemus. Myös eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa hanketta laajennetaan.

8.2. (20/01/2022)

Webinaari ”LULUCF-asetus: Lisää hiilinieluja, vähemmän päästöjä”. EU aikoo päivittää maankäyttöä ja metsiä koskevan ns. LULUCF-asetuksen. Asetus on osa komission vuonna 2021 esittelemää ilmastolakipakettia, jolla EU pyrkii vähintäänkin puolittamaan kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä. Asetuksella halutaan ohjata EU-maita vahvistamaan hiilinieluja ja vähentämään päästöjä. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestää aiheesta webinaarin, jossa ovat keskustelemassa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan LULUCF-esittelijä Ville Niinistö (Greens, vihr.) ja teollisuusvaliokunnan lausuntoa asiasta valmisteleva Henna Virkkunen (EPP, kok.) sekä komission ilmastorahoituksen pääneuvottelija Ismo Ulvila ja Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. Keskustelun juontaa tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi. Keskustelua voi seurata 8. helmikuuta klo 14.00–15.30 parlamentin Suomen-toimiston Facebook-sivulla. Seuraaminen ei edellytä kirjautumista tai Facebook-tiliä.

9.2. (20/01/2022)

13/01/2022

Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje 13. tammikuuta 2022

Edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen: Uusi vuosi on Euroopan nuorison teemavuosi (13/01/2022)

Oikein hyvää uutta vuotta Teille uutiskirjeen lukijoille! Tiesittekö, että ranskalaisen tavan mukaan uutta vuotta on sopivaa toivottaa koko tammikuun ajan, joten vielä on puolet kuusta jäljellä lähettää terveiset ystäville. Kuten suuri osa kaikista eurooppalaisista, myös komission Suomen-edustuston väki aloittaa alkavan vuoden työt enimmäkseen etätyöskennellen, sillä omikron-variantti ei anna meidän palata tavalliseen edustustoarkeen vielä lähiviikkoina. Tämän vuoksi meidän alkuvuotemme on tapahtumien ja vierailuiden osalta kaavailuja hiljaisempi, mutta uskomme kevään tuovan tilanteeseen parannuksen. Nauttikaamme nyt kun mahdollista valkeasta talvesta – muistakaa liikkua! Viime vuoden viimeisessä uutiskirjeessä listasimme komission tärkeimpiä tavoitteita vuodelle 2022. Näistä ensimmäiseksi nostimme nuorison teemavuoden, joka ampaisi nyt käyntiin.

Uusi 47 miljoonan euron rahasto EU:n pk-yritysten teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen (13/01/2022)

Komissio ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ovat käynnistäneet uuden EU:n pk-yritysrahaston. Rahasto tarjoaa EU:hun sijoittautuneille pk-yrityksille arvoseteleitä, jotta ne voivat suojata teollis- ja tekijänoikeutensa. Kyseessä on toinen EU:n pk-yritysrahasto, jolla pyritään tukemaan pk-yrityksiä koronapandemiasta elpymisessä sekä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä seuraavien kolmen vuoden aikana (2022–2024).

Eurooppalainen medianvapaussäädös valmisteilla: Komissio kerää näkemyksiä (13/01/2022)

Komissio on käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen tulevasta eurooppalaisesta tiedotusvälineiden vapautta koskevasta säädöksestä, josta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilasta vuonna 2021 pitämässään puheessa. Säädöksen tarkoituksena on turvata median moniarvoisuus ja riippumattomuus EU:n sisämarkkinoilla. Komission on määrä esittää säädösehdotus vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kuulemisella pyritään keräämään etenkin journalisteilta, medialta, tutkijoilta, kansalaisjärjestöiltä, viranomaisilta ja yrityksiltä näkemyksiä komission avuksi sen hahmotellessa tulevia uusia sääntöjä.

Uusi vuosi – uudet Euroopan kulttuuripääkaupungit 2022 (13/01/2022)

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2022 ovat Esch-sur-Alzette (Luxemburg), Kaunas (Liettua) ja Novi Sad (Serbia). Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitys antaa kaupungeille erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa julkisuuskuvaansa, edistää kestävää matkailua ja pohtia uudelleen kehitystään kulttuurin näkökulmasta. EU:n kulttuurikomissaarin Mariya Gabrielin mukaan menestyksekäs kulttuuripääkaupunki on sellainen, joka on maailmalle avoin. Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeessa on komissaarin mukaan tärkeää ottaa huomioon myös osallisuus. ”Erityisen tärkeää on nuorten tavoittaminen, jotta he voivat olla mukana kehittämässä kaupunkejamme positiiviseen suuntaan. Tämä on myös Euroopan nuorison teemavuoden 2022 tavoite”, Gabriel painottaa. Novi Sad on ensimmäinen Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimityksen saanut kaupunki Serbiassa. Liettuassa nimitys oli Vilnalla vuonna 2009, ja Luxemburgissa se oli Luxemburgin kaupungilla vuosina 1995 ja 2007.

14.1. (13/01/2022)

Verkkolähetys – ”Miltä EU näyttää pandemian jälkeen?” Vuoden kestänyt, ympäri Eurooppaa käyty EU:n tulevaisuuskeskustelu päättyy keväällä 2022. Keskustelun avulla päivitetään unionin painopisteitä ja toimintatapoja. Kun pandemia aikanaan hellittää otettaan, emme palaa entiseen Suomeen tai Eurooppaan. Nyt on aika luoda uutta. Ottaako EU vahvemman aseman pelisääntöjen luomisessa yhteisillä työmarkkinoilla? Miten EU:n sisämarkkinoilla luodaan uutta kasvua ja tehdään päätöksiä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen? Entä mitä käytännössä tarkoittaa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen? Näistä ajankohtaisista EU-aiheista keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen ja Miapetra Kumpula-Natri yhdessä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kanssa. Keskustelun juontaa toimittaja Tapio Nurminen. Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä 14. tammikuuta klo 13.30–14.30. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

9.2. (13/01/2022)

Erasmus+: Kouluille ja ammattioppilaitoksille tarkoitettu uusi ”Opi EU:sta” -haku (13/01/2022)

EU:n ilmastosopimuslähettiläät: Tietoisuus ilmastonmuutoksesta rohkaisee toimintaan (13/01/2022)

EU:ta hiilineutraaliutta kohti viitoittavan vihreän kehityksen ohjelman yhtenä osana on EU:n ilmastosopimusaloite. Sen tarkoituksena on innostaa ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita tekemään ilmastotoimia ja rakentamaan vihreämpää Eurooppaa. Aloitteen sanansaattajina toimii vapaaehtoisia ilmastosopimuslähettiläitä, joiden tehtävänä on kannustaa lähiyhteisöjään ilmastotekoihin. Ilmastosopimuslähettiläät Anu Harkki ja Niko Niemi kertovat, millaista vapaaehtoistyö lähettiläänä on. Harkki näkee, että ilmastonmuutoskeskustelussa tulisi nostaa enemmän esiin vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on. Niemi uskoo, että tuomalla paremmin esiin arjen tekoja voi innostaa muitakin samankaltaisiin tekoihin. ”Suuren joukon pienillä teoilla voidaan jättää tuleville sukupolville puhtaampi perintö”, Niemi toteaa.

Kerro mielipiteesi tavaroiden kestävästä kuluttamisesta (13/01/2022)

Komissio pyrkii edistämään tavaroiden kestävää kuluttamista eli muun muassa tavaroiden korjaamista ja uudelleenkäyttöä. Se on parhaillaan valmistelemassa tavaroiden kestävää kuluttamista koskevaa direktiiviehdotusta ja haluaa kuulla mielipiteesi asiasta. Komission ehdotuksen tarkoituksena on edistää tavaroiden kestävämpää kuluttamista niiden koko käyttöiän ajan. Sillä kannustetaan kuluttajia tekemään kestävämpiä valintoja tarjoamalla kannustimia ja välineitä käyttää tavaroita pidempään, esimerkiksi viallisia tavaroita korjaamalla. Ehdotuksella myös kannustetaan tuottajia suunnittelemaan tavaroita, jotka kestävät pidempään ja ovat helposti korjattavissa. Lisäksi autetaan vähentämään kestämätöntä kulutusta ja sen kielteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kaikkialla maailmassa sekä edistetään kiertotalouden kehitystä. Saatu palaute otetaan huomioon aloitteen valmistelussa ja kehittelyssä. Voit antaa palautetta 5. huhtikuuta saakka.

EU:n innovointitutkapalkinnon saanut MetGen – biopohjaista materiaalia muovin korvaajaksi (13/01/2022)

Kaarinalainen MetGen kehittää ja tuottaa kemikaalisia reaktioita vauhdittavia entsyymejä ja teknologisia ratkaisuja niiden käyttöön. Yhtä yhtiön teknologioiden mahdollistamista tuotteista, täysin biopohjaista METNIN™ SHIELDiä, voitaisiin käyttää korvaamaan nykyisin laajasti käytettyjä muovisia ja öljypohjaisia pakkausmateriaaleja. MetGenin potentiaalisesti mullistava innovaatio sai syksyllä 2021 Euroopan komission innovointitutkapalkinnon. ”Missiomme on maksimoida uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasvipohjaisesta biomassasta, saatava arvo ja kiihdyttää siirtymää pois öljystä. MetGen ei ole vain entsyymejä tuottava yhtiö, vaan kehitämme myös kokonaisia tuotantoratkaisuja kemianteollisuuden käyttöön. Tämän taustalla on alustateknologia, jossa pelkästä ideasta päästäisiin valmiiseen entsyymiin alle puolessa vuodessa”, MetGenin operatiivinen johtaja Matti Heikkilä kertoo.

Eurooppalaisen EMT-yliopistoverkoston järjestämän kilpailun suomalaisvoittajat tähyävät käännösalan markkinoille (13/01/2022)

Viime vuonna eurooppalaisten kääntäjänkoulutusohjelmien EMT-verkosto (European Master’s in Translation) järjesti ensimmäistä kertaa kilpailun, jossa käännösalan opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella unelmien käännöstyökalu. Kilpailun voitti Verso-käännöstyökalun kehittänyt suomalaisjoukkue Team Translatorio. Tiimillä on hyvä käsitys käännösalan tilasta ja tarpeista, sillä heistä suurin osa on suuntautumassa kääntäjän työhön tai tekee sitä jo. Kilpailusta he olivat kuulleet kieli- ja käännösteknologian kurssilla Turun yliopistossa, jonka monikielisen käännösviestinnän opintokokonaisuudessa yrittäjyys on vahvasti esillä. ”Opintoihin kuuluu vuoden mittainen ”mylly” eli kaksi käännöstyöpajakurssia, joilla opiskelijat toimivat kuvitteellisina käännösyrityksinä. Toisen työpajan lopussa järjestetään innovointiviikko, ja sen aikana Versokin sai alkunsa”, kertoo tiimin jäsen Hannele Raerinne. Joukkueen jäsenten suunnitelmissa on rakentaa Versosta toimiva ohjelmisto käännösalan markkinoille.

Haku syksyn 2022 viiden kuukauden Blue Book -harjoitteluun Euroopan komissiossa on käynnissä (13/01/2022)

Komissio järjestää korkeakoulututkinnon suorittaneille viiden kuukauden harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoittelijoita otetaan kahdesti vuodessa, ja hakea voi joko yleiseen harjoitteluun tai kääntäjäharjoitteluun. Tämän ns. Blue book -harjoitteluohjelman kautta palkataan harjoittelijoita Brysseliin, Luxemburgiin ja komission edustustoihin. Harjoittelijoille maksetaan apurahaa noin 1 220 euroa kuussa. Harjoitteluun voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ikärajaa ei ole. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. (Ks. lisää harjoitteluista edustuston sivuilta: https://finland.representation.ec.europa.eu/asuminen-tyoskentely-opiskelu/tyoskentely-eun-toimielimissa_fi#ecl-inpage-100) Haku on auki 31.1. asti, ja harjoittelujakso on 1.10.2022–28.2.2023.

Työpaikat EU:n toimielimissä (13/01/2022)

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (13/01/2022)

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (13/01/2022)

« Previous
1
2
3
4
5
6Page 6
7
8
9
10
...
18
19
Next »

"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues