Euroopan komission Suomen-edustusto

Oikein hyvää uutta vuotta Teille uutiskirjeen lukijoille! Tiesittekö, että ranskalaisen tavan mukaan uutta vuotta on sopivaa toivottaa koko tammikuun ajan, joten vielä on puolet kuusta jäljellä lähettää terveiset ystäville. Kuten suuri osa kaikista eurooppalaisista, myös komission Suomen-edustuston väki aloittaa alkavan vuoden työt enimmäkseen etätyöskennellen, sillä omikron-variantti ei anna meidän palata tavalliseen edustustoarkeen vielä lähiviikkoina. Tämän vuoksi meidän alkuvuotemme on tapahtumien ja vierailuiden osalta kaavailuja hiljaisempi, mutta uskomme kevään tuovan tilanteeseen parannuksen. Nauttikaamme nyt kun mahdollista valkeasta talvesta – muistakaa liikkua! Viime vuoden viimeisessä uutiskirjeessä listasimme komission tärkeimpiä tavoitteita vuodelle 2022. Näistä ensimmäiseksi nostimme nuorison teemavuoden, joka ampaisi nyt käyntiin.

Komissio ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ovat käynnistäneet uuden EU:n pk-yritysrahaston. Rahasto tarjoaa EU:hun sijoittautuneille pk-yrityksille arvoseteleitä, jotta ne voivat suojata teollis- ja tekijänoikeutensa. Kyseessä on toinen EU:n pk-yritysrahasto, jolla pyritään tukemaan pk-yrityksiä koronapandemiasta elpymisessä sekä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä seuraavien kolmen vuoden aikana (2022–2024).

Komissio on käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen tulevasta eurooppalaisesta tiedotusvälineiden vapautta koskevasta säädöksestä, josta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilasta vuonna 2021 pitämässään puheessa. Säädöksen tarkoituksena on turvata median moniarvoisuus ja riippumattomuus EU:n sisämarkkinoilla. Komission on määrä esittää säädösehdotus vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kuulemisella pyritään keräämään etenkin journalisteilta, medialta, tutkijoilta, kansalaisjärjestöiltä, viranomaisilta ja yrityksiltä näkemyksiä komission avuksi sen hahmotellessa tulevia uusia sääntöjä.

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2022 ovat Esch-sur-Alzette (Luxemburg), Kaunas (Liettua) ja Novi Sad (Serbia). Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimitys antaa kaupungeille erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa julkisuuskuvaansa, edistää kestävää matkailua ja pohtia uudelleen kehitystään kulttuurin näkökulmasta. EU:n kulttuurikomissaarin Mariya Gabrielin mukaan menestyksekäs kulttuuripääkaupunki on sellainen, joka on maailmalle avoin. Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeessa on komissaarin mukaan tärkeää ottaa huomioon myös osallisuus. ”Erityisen tärkeää on nuorten tavoittaminen, jotta he voivat olla mukana kehittämässä kaupunkejamme positiiviseen suuntaan. Tämä on myös Euroopan nuorison teemavuoden 2022 tavoite”, Gabriel painottaa. Novi Sad on ensimmäinen Euroopan kulttuuripääkaupunki -nimityksen saanut kaupunki Serbiassa. Liettuassa nimitys oli Vilnalla vuonna 2009, ja Luxemburgissa se oli Luxemburgin kaupungilla vuosina 1995 ja 2007.

Verkkolähetys – ”Miltä EU näyttää pandemian jälkeen?” Vuoden kestänyt, ympäri Eurooppaa käyty EU:n tulevaisuuskeskustelu päättyy keväällä 2022. Keskustelun avulla päivitetään unionin painopisteitä ja toimintatapoja. Kun pandemia aikanaan hellittää otettaan, emme palaa entiseen Suomeen tai Eurooppaan. Nyt on aika luoda uutta. Ottaako EU vahvemman aseman pelisääntöjen luomisessa yhteisillä työmarkkinoilla? Miten EU:n sisämarkkinoilla luodaan uutta kasvua ja tehdään päätöksiä panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen? Entä mitä käytännössä tarkoittaa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen? Näistä ajankohtaisista EU-aiheista keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen ja Miapetra Kumpula-Natri yhdessä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kanssa. Keskustelun juontaa toimittaja Tapio Nurminen. Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä 14. tammikuuta klo 13.30–14.30. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Ruotsinkielinen Translating Europe Workshop -webinaari ”Från klarhet till klarhet – den svenska klarspråksdiskussionen i Sverige och Finland och på EU-kommissionen”. Oletko kiinnostunut ruotsin kielestä ja selkeästä kielenkäytöstä? Komission käännöstoimen pääosaston ruotsin kieliosaston järjestämässä webinaarissa tutustutaan selkeäkielisyyden hyväksi tehtyyn työhön Ruotsissa ja Suomessa samoin kuin komissiossa. Ohjelmassa on muun muassa suomalaisen tutkijan katsaus ruotsinkielisten viranomaistekstien erityispiirteisiin Ruotsissa ja Suomessa. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se järjestetään 9. helmikuuta klo 10.00–17.15. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2. helmikuuta.

Komissio edistää EU:hun liittyvää opetusta Jean Monnet -toimiin kuuluvalla uudella toiminnalla ”Opi EU:sta”. Kaikkien Erasmus+ -ohjelmamaiden peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset voivat osallistua hakuun ja saada tukea EU-asioita koskevaa opetusta varten. Opetusta on annettava vähintään 40 tuntia lukuvuoden aikana kolmena perättäisenä vuonna. Sitä voi antaa yhdestä tai useammasta EU:hun liittyvästä aiheesta, esimerkiksi arvoista, historiasta, EU:n toimintatavoista tai kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Toiminnan on tapahduttava lukuvuoden aikana, ja siihen voi kuulua projektiviikkoja ja opintokäyntejä. Koulu voi järjestää opetuksen itse tai esimerkiksi korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten tuella. Avustuksen enimmäismäärä on 30 000 euroa (enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista). Toiminnan tavoitteena on parantaa oppilaiden osaamista EU-asioissa ja parantaa EU:n tuntemusta sekä herättää kiinnostusta EU:hun. Jätä koulusi hakemus viimeistään 1. maaliskuuta!

EU:ta hiilineutraaliutta kohti viitoittavan vihreän kehityksen ohjelman yhtenä osana on EU:n ilmastosopimusaloite. Sen tarkoituksena on innostaa ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita tekemään ilmastotoimia ja rakentamaan vihreämpää Eurooppaa. Aloitteen sanansaattajina toimii vapaaehtoisia ilmastosopimuslähettiläitä, joiden tehtävänä on kannustaa lähiyhteisöjään ilmastotekoihin. Ilmastosopimuslähettiläät Anu Harkki ja Niko Niemi kertovat, millaista vapaaehtoistyö lähettiläänä on. Harkki näkee, että ilmastonmuutoskeskustelussa tulisi nostaa enemmän esiin vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on. Niemi uskoo, että tuomalla paremmin esiin arjen tekoja voi innostaa muitakin samankaltaisiin tekoihin. ”Suuren joukon pienillä teoilla voidaan jättää tuleville sukupolville puhtaampi perintö”, Niemi toteaa.

Komissio pyrkii edistämään tavaroiden kestävää kuluttamista eli muun muassa tavaroiden korjaamista ja uudelleenkäyttöä. Se on parhaillaan valmistelemassa tavaroiden kestävää kuluttamista koskevaa direktiiviehdotusta ja haluaa kuulla mielipiteesi asiasta. Komission ehdotuksen tarkoituksena on edistää tavaroiden kestävämpää kuluttamista niiden koko käyttöiän ajan. Sillä kannustetaan kuluttajia tekemään kestävämpiä valintoja tarjoamalla kannustimia ja välineitä käyttää tavaroita pidempään, esimerkiksi viallisia tavaroita korjaamalla. Ehdotuksella myös kannustetaan tuottajia suunnittelemaan tavaroita, jotka kestävät pidempään ja ovat helposti korjattavissa. Lisäksi autetaan vähentämään kestämätöntä kulutusta ja sen kielteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kaikkialla maailmassa sekä edistetään kiertotalouden kehitystä. Saatu palaute otetaan huomioon aloitteen valmistelussa ja kehittelyssä. Voit antaa palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Kaarinalainen MetGen kehittää ja tuottaa kemikaalisia reaktioita vauhdittavia entsyymejä ja teknologisia ratkaisuja niiden käyttöön. Yhtä yhtiön teknologioiden mahdollistamista tuotteista, täysin biopohjaista METNIN™ SHIELDiä, voitaisiin käyttää korvaamaan nykyisin laajasti käytettyjä muovisia ja öljypohjaisia pakkausmateriaaleja. MetGenin potentiaalisesti mullistava innovaatio sai syksyllä 2021 Euroopan komission innovointitutkapalkinnon. ”Missiomme on maksimoida uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasvipohjaisesta biomassasta, saatava arvo ja kiihdyttää siirtymää pois öljystä. MetGen ei ole vain entsyymejä tuottava yhtiö, vaan kehitämme myös kokonaisia tuotantoratkaisuja kemianteollisuuden käyttöön. Tämän taustalla on alustateknologia, jossa pelkästä ideasta päästäisiin valmiiseen entsyymiin alle puolessa vuodessa”, MetGenin operatiivinen johtaja Matti Heikkilä kertoo.

Viime vuonna eurooppalaisten kääntäjänkoulutusohjelmien EMT-verkosto (European Master’s in Translation) järjesti ensimmäistä kertaa kilpailun, jossa käännösalan opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella unelmien käännöstyökalu. Kilpailun voitti Verso-käännöstyökalun kehittänyt suomalaisjoukkue Team Translatorio. Tiimillä on hyvä käsitys käännösalan tilasta ja tarpeista, sillä heistä suurin osa on suuntautumassa kääntäjän työhön tai tekee sitä jo. Kilpailusta he olivat kuulleet kieli- ja käännösteknologian kurssilla Turun yliopistossa, jonka monikielisen käännösviestinnän opintokokonaisuudessa yrittäjyys on vahvasti esillä. ”Opintoihin kuuluu vuoden mittainen ”mylly” eli kaksi käännöstyöpajakurssia, joilla opiskelijat toimivat kuvitteellisina käännösyrityksinä. Toisen työpajan lopussa järjestetään innovointiviikko, ja sen aikana Versokin sai alkunsa”, kertoo tiimin jäsen Hannele Raerinne. Joukkueen jäsenten suunnitelmissa on rakentaa Versosta toimiva ohjelmisto käännösalan markkinoille.

Komissio järjestää korkeakoulututkinnon suorittaneille viiden kuukauden harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoittelijoita otetaan kahdesti vuodessa, ja hakea voi joko yleiseen harjoitteluun tai kääntäjäharjoitteluun. Tämän ns. Blue book -harjoitteluohjelman kautta palkataan harjoittelijoita Brysseliin, Luxemburgiin ja komission edustustoihin. Harjoittelijoille maksetaan apurahaa noin 1 220 euroa kuussa. Harjoitteluun voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ikärajaa ei ole. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. (Ks. lisää harjoitteluista edustuston sivuilta: https://finland.representation.ec.europa.eu/asuminen-tyoskentely-opiskelu/tyoskentely-eun-toimielimissa_fi#ecl-inpage-100) Haku on auki 31.1. asti, ja harjoittelujakso on 1.10.2022–28.2.2023.