"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues

23.6. EU:n sisämarkkinakiertue pysähtyy Turkuun (13/06/2024)

Euroopan sisämarkkinoiden 30-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetty EU:n sisämarkkinakiertue pysähtyy 23. kesäkuuta klo 10.00–19.00 Turun Kauppatorille. Kiertue kertoo, miten monella tavalla EU:n sisämarkkinat ovat vaikuttaneet positiivisesti jokapäiväiseen elämäämme vuodesta 1993. Ne ovat tuoneet mahdollisuuksia opiskella, asua ja työskennellä missä tahansa EU:n alueella. Kiertueen interaktiivisella tapahtuma-alueella voi tutustua EU:n sisämarkkinoiden vaikutuksiin arkielämäämme sekä osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja peleihin. Tapahtuman järjestää Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto.

Työpaikat EU:n toimielimissä (13/06/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Uutiskirjeen toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyvää juhannusta! (13/06/2024)

Seuraa kesäajan EU-uutisia ja tapahtumiamme edustuston nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Edustusto on muun muassa mukana SuomiAreenassa Porissa 26. kesäkuuta sekä Turun Eurooppa-foorumissa 30. elokuuta. Seuraava uutiskirje ilmestyy kesälomien jälkeen. Hyvää juhannusta ja aurinkoista kesää!

EU – mukana arjessa: Euroopassa sähköautojen latausverkosto laajenee ja latauspisteiden käyttö helpottuu (12/06/2024)

EU pyrkii suitsimaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistämällä siirtymistä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Tämä edellyttää kuitenkin kattavan julkisen latausinfrastruktuurin rakentamista. Tähän asti sähköautojen latausinfrastruktuuri EU:ssa on ollut hajanaista ja jokaisella laitetoimittajalla on ollut omat maksustandardinsa. EU:n asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta toi tähän merkittävän muutoksen. Harvalla latausasemalla on voinut maksaa pankki- tai luottokortilla, mutta uusissa latauspisteissä sen pitää olla mahdollista aivan kuten huoltoasemilla polttoainetta tankatessa. Lisäksi lataushintojen on oltava avoimesti saatavilla. Sähköautojen julkisia latausasemia valmistavan suomalaisen Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki uskoo, että latauksen maksamisen helpottuminen lisää kuluttajien uskallusta siirtyä sähköautoihin. ”Asiaan vihkiytyneet jaksavat selvittää asioita ja olla kiinnostuneita eri järjestelmistä ja äpeistä, mutta sähköauton ostamista tai vuokraamista miettiviä helpottaa, jos maksaa voi itselle entuudestaan tutulla tavalla.”

Komissio esitteli muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman (13/06/2024)

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella tuodaan laaja, koko reitin kattava lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan. Komissio on nyt esitellyt muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki on kunnossa kesäkuuhun 2026 mennessä, jotta sopimus toteutuu käytännössä. Suunnitelma jakautuu kymmeneen osa-alueeseen. Näihin kuuluvat muun muassa yhteinen muuttoliike- ja turvapaikkatietojärjestelmä (Eurodac), uusi järjestelmä muuttoliikkeen hallitsemiseksi EU:n ulkorajoilla, yhteisvastuun toimivuus sekä turvapaikanhakijoita ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat uudet suojatoimet. EU:n on tärkeä jatkaa ja tehostaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Keskeistä tässä ovat erityisesti seuraavat: muuttajien salakuljetuksen torjunta, tehokas palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen sekä lailliset väylät. Yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman pohjalta laaditaan EU-maiden kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, joiden tulee valmistua joulukuuhun 2024 mennessä.

Ilmastolähettiläs kannustaa ilmastotekoihin esimerkin voimalla (13/06/2024)

Kun Euroopan alueiden komiteassa vuonna 2020 kerrottiin, että komissio on lanseeraamassa ilmastolähettiläsprojektia, nousi kokouksessa mukana olleen suomalaisedustajan Mirja Vehkaperän käsi pystyyn. Pitkään ammattipoliitikkona toiminut Vehkaperä koki ilmastoasioihin keskittyvän vapaaehtoistehtävän heti omakseen. ”Haluan olla vaikuttamassa konkreettisiin asioihin, joita jokainen kunta ja kuntalainen pystyy tekemään paikallistasolla. Lähdetään ihan arjen askareista, kuten kuinka liikkumista voidaan miettiä vähäpäästöisemmäksi”, sanoo nykyisessä kokopäivätyössään Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana vaikuttava Vehkaperä. Vehkaperä uskoo vahvasti esimerkin voimaan. Hänellä on omassa kodissaan aurinkopaneelit katolla, tallissa sähköauto, ja vaatteiden kierrätys on hänelle luonnollinen osa arkea. Hänen tavoitteenaan on saada kaupungin asukkaat mukaan kiertotalouden toteuttamiseen, herättää mielenkiintoa ilmastoasioihin ja kannustaa tekoihin paremman ympäristön puolesta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (13/06/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Komissio käynnisti Destination Earth -järjestelmän Suomessa – tavoitteena tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista (13/06/2024)

Komissio on ottanut käyttöön Destination Earth -järjestelmän (DestinE) ensimmäisen version. Järjestelmä käynnistettiin Suomessa, ja paikan päällä olivat myös komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager sekä työministeri Arto Satonen. Destination Earth on komission lippulaivahanke, jonka tarkoituksena on kehittää maapallon huipputarkka digitaalinen kaksonen. Destination Earth -järjestelmän käyttöönoton myötä Euroopan supertietokoneille (EuroHPC), myös LUMI-supertietokoneelle Kajaanissa, on annettu tehtäväksi simuloida ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia. Aloitteen ansiosta Euroopalla on paremmat valmiudet vastata suuriin luonnonkatastrofeihin, sopeutua ilmastonmuutokseen ja arvioida tällaisten tapahtumien mahdollisia sosioekonomisia ja toimintapolitiikkaan liittyviä vaikutuksia.

26.6. Euroopan komission Suomen-edustusto mukana SuomiAreenassa Porissa (13/06/2024)

Ursula von der Leyenin komissio astui virkaan joulukuussa 2019. Samalla kun komissio on edistänyt toimikautensa alussa valittuja painopistealoja, se on joutunut hakemaan ratkaisuja yllättäviin kriiseihin, jotka kuuluvat vakavimpiin EU:n historiassa. Mitkä ovat sen tärkeimmät onnistumiset? Mitä haasteita seuraava komissio saa ratkaistavakseen? Keskusteluun osallistuvat Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen ja Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Keskustelua luotsaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Keskustelu käydään 26. kesäkuuta klo 18.00–18.45 Raatihuoneenpuiston lavalla (Teatterikatu 7, Pori). Se myös striimataan MTV Katsomoon.

28.–30.8. Eurooppa-foorumi Turussa (12/06/2024)

Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa jo seitsemättä kertaa. Edustusto järjestää tapahtumassa keskustelutilaisuuden otsikolla ”Puolustus ja turvallisuus”. Keskustelua käydään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksista unionin luonteeseen sekä tarvittavista jatkotoimista kriittisten riippuvuuksien vähentämiseksi ja huoltovarmuuden kohentamiseksi. Lisäksi pohditaan, mitä toimia tulevalta komissiolta tarvitaan, jotta eurooppalaisille kyetään takaamaan kokonaisturvallisempi unioni. Keskustelemassa ovat Euroopan investointirahaston toimitusjohtaja Marjut Falkstedt, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sekä Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DG DEFIS) erityisasiantuntija Jonas Cederlöf. Keskustelun juontaa toimittaja Petri Raivio. Keskustelu käydään 30. elokuuta klo 12.30–13.15 Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä (Itäinen Rantakatu 14). Tervetuloa!

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (13/06/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Käytä ääntäsi EU-vaaleissa 9. kesäkuuta – tai muut päättävät puolestasi (06/06/2024)

Miljoonat eurooppalaiset voivat vaikuttaa yhdessä eurooppalaisen demokratian tulevaisuuteen EU-vaaleissa 6.–9. kesäkuuta 2024. Suomessa varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Kuulemme usein, että EU on ”jossain kaukana”, mutta EU:n lainsäädännössä käsitellään melkein kaikkien tärkeinä pitämiä asioita: ympäristöä, turvallisuutta, muuttoliikettä, sosiaalipolitiikkaa, kuluttajien oikeuksia, taloutta, oikeusvaltioperiaatetta ja monia muita asioita. Suurin osa näistä asioista on sellaisia, ettei niihin voisi löytää ratkaisuja yhden maan toimin. Nykyään jokaiseen tärkeään kotimaiseen aiheeseen liittyy myös eurooppalainen näkökulma. Kuntaliiton selvityksen mukaan myös 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Vaalit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus päättää yhdessä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ennakkoäänestys sai liikkeelle 25,3 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Ennakkoäänimäärään lisätään vielä ulkomailla annetut äänet. Kasvua edellisiin EU-vaaleihin verrattuna on neljä prosenttiyksikköä. Nyt jäädään odottamaan, kuinka moni suomalainen käy äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä. Demokratiaa ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Nähdään äänestyspaikoilla ja vaalikahveilla!

Edustuston päällikkö Maria Blässar: EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen seuranta on tehokasta ja avointa (30/05/2024)

Nyt EU-vaalien alla on käyty vilkasta kotimaista keskustelua yhteisvelan käytöstä EU:ssa, mukaan lukien EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja sen seurannasta. Välineen tavoite on auttaa EU-maita toipumaan koronapandemiasta ja vahvistaa niiden palautumiskykyä sekä uudistuksin että investoinnein. Välineellä on voitu vastata myös polttaviin haasteisiin, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutuksiin. Välineen täytäntöönpano on edennyt puoliväliin, ja komissio julkaisi sitä koskevan väliarvioinnin helmikuussa 2024. Elpymis- ja palautumistukivälineellä on vankka valvontakehys, joka on räätälöity ja oikeassa suhteessa sen luonteeseen tulosperusteisena EU:n ohjelmana. Tässä valvonnassa EU:n jäsenmaiden kansalliset valvontajärjestelmät ovat tärkein väline. Jäsenmaat varmistavat unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen, mukaan lukien eturistiriitojen, korruption ja petosten sekä päällekkäisen rahoituksen tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen.

Euroopan uimavesien laatu on pysynyt korkeana (30/05/2024)

Vastikään julkaistun uimavesiraportin mukaan 85,4 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului vuonna 2023 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 87,2 prosenttia uimapaikoista. Vuotuisen uimavesiraportin julkaisee Euroopan ympäristökeskus yhteistyössä komission kanssa. Raportti kertoo uimareille, mistä löytyvät Euroopan puhtaimmat uimarannat. Vuonna 2023 ”erinomaisten” uimarantojen osuus kaikista EU:n uimavesistä oli 85,4 prosenttia. Veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyivät 96 prosentissa kaikista EU:n uimavesistä. Sen jälkeen, kun uimavesidirektiivi annettiin vuonna 2006, ”erinomaisten” uimarantojen osuus on kasvanut, ja viime vuosina se on vakiintunut. Laadultaan erinomaiseksi luokiteltujen uimavesien osuus on pysynyt vuosina 2009–2023 rannikoiden uimarannoilla 81–89 prosentissa ja sisämaan uimarannoilla 60–82 prosentissa.

Uusi Eurobarometri-tutkimus kertoo EU:n kansalaisten mielipiteistä ja odotuksista EU-vaalien alla – suomalaisten tuki Ukrainalle edelleen vahvaa (30/05/2024)

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulosten perusteella eurooppalaiset haluavat EU:sta vieläkin vahvemman ja riippumattomamman. Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia ja suomalaisvastaajista puolet pitää turvallisuutta ja puolustusta EU:n toiminnan päätavoitteena keskipitkällä aikavälillä. Toiselle sijalle nousevat ilmasto- ja ympäristöasiat (30 %), kolmannelle terveys (26 %) ja neljännelle talous ja muuttoliike (molemmat 25 %). Noin puolet (46 %) kaikista vastanneista ja suomalaisvastaajista 70 prosenttia katsoo, että lyhyellä aikavälillä myönteisimmän vaikutuksen heidän elämäänsä toisivat rauha ja vakaus. Lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta (87 %) ja suomalaisista lähes kaikki (97 %) kannattavat humanitaarisen avun antamista Venäjän hyökkäyssodan koettelemille ihmisille Ukrainassa. Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta hyväksyy EU:n Ukrainalle myöntämän ehdokasmaan aseman (suomalaisvastaajista 72 %) ja EU:n rahoituksen, jolla hankitaan puolustustarvikkeita ja toimitetaan ne Ukrainalle (suomalaisvastaajista 86 %).

Euroopan terveysunioni: Vahvempi ja paremmin varautunut EU (30/05/2024)

Nykyisen komission toimikauden alkuvaihetta leimasi vuosisadan suurin maailmanlaajuinen pandemia, joka aiheutti valtavaa kärsimystä ja pani terveysjärjestelmät koetukselle. Samalla koronapandemia kuitenkin osoitti, mitä EU:n laajuisella solidaarisuudella, yhteistyöllä ja päättäväisillä toimilla voidaan saada aikaan. EU:n rokotestrategialla varmistettiin, että turvalliset ja tehokkaat koronarokotteet olivat kaikkien saatavilla samanaikaisesti ja samoin edellytyksin. Sillä hillittiin merkittävästi viruksen leviämistä ja pelastettiin miljoonia ihmishenkiä. EU:n yhteistyötoimet ja solidaarisuus ulottuivat eri puolille maailmaa, sillä pandemia ei tunne rajoja. Marraskuussa 2020 julkistetun terveysunionin tarkoituksena on varmistaa, että EU-maat ovat jatkossa paremmin varautuneita toimimaan yhdessä terveyskriisien sattuessa. Lisäksi terveysunionilla edistetään nykyaikaista ja innovatiivista terveyspolitiikkaa. Komissio on äskettäin antanut Euroopan terveysunionia koskevan tiedonannon, jossa nostetaan esiin EU:n kansalaisia ja koko maailmaa hyödyttäneitä EU:n terveyspoliittisia toimia neljän viime vuoden ajalta.

Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan eurooppalaiset suhtautuvat myönteisesti kieltenopiskeluun (30/05/2024)

Valtaosa eurooppalaisista (86 %) ja 81 prosenttia suomalaisista katsoo, että jokaisen EU:ssa pitäisi pystyä puhumaan ainakin yhtä vierasta kieltä. Tämä käy ilmi tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta, joka koskee eurooppalaisten asennoitumista kieliin. Kolme viidestä eurooppalaisesta pystyy keskustelemaan jollakin muulla kielellä kuin äidinkielellään. Tässä on nähtävissä kolmen prosenttiyksikön nousu verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen. Suomalaisvastaajien osalta tuloksista ilmenee, että 81 prosenttia pystyy keskustelemaan englanniksi, missä on nousua 11 prosenttiyksikköä, ja 48 prosenttia pystyy keskustelemaan ruotsiksi, missä nousua on 4 prosenttiyksikköä. Suomalaiset pystyvät keskustelemaan myös saksaksi (18 %, -2 prosenttiyksikköä), ranskaksi (4 %, -1 prosenttiyksikkö) ja espanjaksi (4 %, +1 prosenttiyksikkö). Suomalaiset pitävät kielitaidon suurimpina hyötyinä mahdollisuuksia käyttää kieliä työssä sekä työskennellä toisessa maassa. Suomalaisten mielestä kielitaito auttaa myös ymmärtämään toisista kulttuureista tulevia ihmisiä.

EU-vaalien ennakkoäänestys 29.5.–4.6. ja varsinainen vaalipäivä 9. kesäkuuta (30/05/2024)

EU-vaalien ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 29.5.−4.6.2024. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Tietoa vaaleista löydät oikeusministeriön vaalisivustolta. Euroopan parlamentin sivustolta löydät tietoa siitä, miksi EU-vaaleissa on tärkeää äänestää, ja pääset myös katsomaan videon, jolla isovanhemmat muistuttavat lapsenlapsiaan demokratian merkityksestä.

4.6. Englanninkielinen keskustelu teemalla ”Cities and Identities: Vilnius and Helsinki in the Mirror of Europe” (30/05/2024)

Oletko kiinnostunut monikulttuurisuudesta? Haluatko oppia lisää Helsingin ja Vilnan kulttuuri-identiteetistä ja historiasta? Haluatko tietää, mitä nämä kaksi kaupunkia voivat kertoa Euroopasta – sekä historian että nykypäivän näkökulmasta? Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sekä kirjailija, tutkija Laimonas Briedis keskustelevat muun muassa siitä, miten paikallishistorian voi asettaa laajempaan kontekstiin. Tilaisuuden avaavat Liettuan Suomen-suurlähettiläs Giedrius Kazakevičius ja komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Kokkonen. Keskustelu käydään englanniksi. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 4. kesäkuuta klo 15.00–16.30. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen viimeistään 3. kesäkuuta. Tervetuloa!

7.6. Eurooppa-foorumin Speakers’ Cornerissa Timo Pesonen (30/05/2024)

Eurooppa-foorumin Speakers' Corner -tilaisuudessa 7. kesäkuuta klo 15.00–16.00 Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä haastattelee Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtajaa Timo Pesosta. Haastattelun aiheena ovat Euroopan puolustus- ja avaruusasiat. Keskustelu järjestetään yhteistyössä Eurooppa-foorumin ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa, ja se liittyy elokuun Eurooppa-foorumin teemaan Euroopan turvallinen tulevaisuus. Keskustelua voi seurata verkkolähetyksenä.

26.6. Euroopan komission Suomen-edustusto mukana SuomiAreenassa Porissa (30/05/2024)

Ursula von der Leyenin komissio astui virkaan joulukuussa 2019. Samalla kun komissio on edistänyt toimikautensa alussa valittuja painopistealoja, se on joutunut hakemaan ratkaisuja yllättäviin kriiseihin, jotka kuuluvat vakavimpiin EU:n historiassa. Mitkä ovat sen tärkeimmät onnistumiset? Mitä haasteita seuraava komissio saa ratkaistavakseen? Keskusteluun osallistuvat Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen ja Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Keskustelua luotsaa Jussi-Pekka Rantanen. Keskustelu käydään 26. kesäkuuta klo 18.00–18.45 Raatihuoneenpuiston lavalla (Teatterikatu 7, Pori). Se myös striimataan MTV Katsomoon.

28.–30.8. Eurooppa-foorumi Turussa (30/05/2024)

Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa jo seitsemättä kertaa. EU-keskustelun ykkösareenan teema on tänä vuonna ”Euroopan turvallinen tulevaisuus”. Edustusto on tänäkin vuonna mukana tapahtumassa, joka järjestetään 28.–30.8.2024. Ohjelmatiedot päivittyvät Eurooppa-foorumin verkkosivuille myöhemmin.

Aurinkoinen sää siivitti jäätelön voittoon lasten vaaleissa (30/05/2024)

Mikä on paras jälkiruoka? Tätä kysymystä pohdittiin EU:n osastolla järjestetyissä lasten vaaleissa Maailma kylässä -festivaaleilla 25.–26. toukokuuta. Ehdolla olivat mustikkapiirakka, kanelipullat, vohvelit, jäätelö ja letut. Mustikkapiirakka ja letut olivat ennen vaaleja pyrkineet muodostamaan vaaliliiton jäätelön kanssa, mutta jäätelö ei ollut niiden pettymykseksi lähtenyt mukaan hankkeeseen. Vaaleissa noudatettiin normaaleja vaalikäytäntöjä. Pienet äänestäjät kirjoittivat valitsemansa herkun numeron vaalilippuun äänestyskopissa. Vaaliavustajaa sai käyttää, jos numeron piirtäminen ei vielä omin avuin onnistunut. Vaalilipun leimauksen jälkeen äänestäjät pudottivat lipun vaaliuurnaan omin käsin. Euroopan komission ja parlamentin edustajista koostuva vaalilautakunta laski äänet ja julisti vaalivoittajan keskiviikkona. Ääniä annettiin yhteensä 469. Vaalien ylivoimainen voittaja oli jäätelö, joka sai 238 ääntä eli 50,1 prosenttia äänistä. Seuraavaksi tulleet letut saivat 67 ääntä. Vaalilautakunta joutui hylkäämään 24 ääntä. Komissio ja parlamentti onnittelevat vaalivoittajaa.

Komissaari Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti Brysselin koneen haastattelussa (30/05/2024)

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä oleellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa, että tulevat vaalit eivät jännitä!

Suomen ensimmäinen ilmastolähettiläs korostaa isovanhempien roolia (30/05/2024)

Anu Harkki on ilmastonmuutoksesta huolta kantavan Aktivistimummot-liikkeen perustajajäsen. Vuonna 2020 Harkki aloitti Suomen ensimmäisenä ilmastolähettiläänä, ja sen jälkeen hän on uusinut hakemuksensa lähettilääksi vuosittain. ”Olen päättänyt, että teen kaikkeni lasten ja lastenlasten tulevaisuuden hyväksi, ja se oli myös syynä, miksi aloitin lähettiläänä”, Harkki kertoo. Suomessa on tällä kaudella 13 ilmastolähettilästä, ja uusi haku on jälleen syksyllä. Harkki on kokenut yhteisön hyödylliseksi, koska siinä oppii toistenkin tekemisestä ja osaamisesta. ”Kun itse lähdin mukaan, en vielä tiennyt lähettiläiden toiminnasta mitään, ja Suomessahan heitä ei edes ollut. Nyt EU-maissa on yhteensä noin 800 lähettilästä”, Harkki mainitsee. ”Minulle tässä työssä on erittäin tärkeää, että isovanhemmat ymmärtävät ilmastonmuutoksen tilan. He voivat viedä asiaa eteenpäin, mutta suurin asia on vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa siihen, että asioistamme päättävät henkilöt, jotka arvostavat ilmastopainotuksia.”

Vuoden eurooppalainen 2024 on pidetty opettaja (30/05/2024)

Vuoden eurooppalaiseksi nimetty historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pia Liimatainen tekee väsymätöntä työtä opetuksen parissa sen eteen, että oppilaat kokisivat EU-asiat helposti lähestyttäviksi. Liimatainen vakuutti energiallaan ja asenteellaan eurooppalaisten arvojen ja demokratian puolestapuhujana Eurooppalainen Suomi ry:n hallituksen, joka myöntää aina Eurooppa-päivänä Vuoden eurooppalainen -tunnustuksen. Pia Liimatainen kertoo ajattelevansa EU:ta asukkaiden muodostamana yhteisönä, joka mahdollistaa sujuvamman ja kansainvälisemmän arjen. ”Korostan aina EU-kurssilla oppilaille, että heidän on tärkeintä tietää, mitä EU tarjoaa nuorille, esimerkiksi DiscoverEU- ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat. Ei ole niin väliä, jos kokeen jälkeen unohtaa, miten ne kaikki neuvostot menivätkään. EU:sta opitaan elämää varten.”

Komissaari Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti The Europolitist -podcastissa (30/05/2024)

The Europolitistin viimeisessä jaksossa matkustetaan EU:n ytimeen ja pohditaan, onko unionin globaali rooli risteyksessä ja mikä on kehityspolitiikan rooli geopoliittisessa murroksessa. Juontaja Rosa Kotoaro ja komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti keskustelevat muun muassa siitä, miten unionin kehityspolitiikkaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia tulisi rakentaa tulevalla vaalikaudella.

Työpaikat EU:n toimielimissä (30/05/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (30/05/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (30/05/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Eurooppa-päivänä juhlittiin yhdessäoloa ja haettiin vauhtia vaaleihin (16/05/2024)

Koska varsinainen Eurooppa-päivä osui tänä vuonna helatorstaille, päätimme järjestää tapahtumat jo ennen varsinaista juhlapäivää. Säiden haltijat – ja vierailijat – suhtautuivat muutettuun aikatauluun myönteisesti, sillä Eurooppaa juhlittiin Helsingin Narinkkatorilla lauantaina 4. toukokuuta upeassa auringonpaisteessa ja paikalla kävi lähes 10 000 vierailijaa. Yleisöllä oli koko päivän ajan tilaisuus hakea tietoa EU:sta ja seurata muun muassa musiikkiesityksiä. Samalla haettiin vauhtia kesäkuun EU-vaaleihin: päivän kohokohta oli eduskuntapuolueiden EU-vaalitentti, jonka tallenne on nähtävissä YLE Areenassa. Myös komissaari Jutta Urpilainen kävi lavalla haastateltavana. Tiistaina 7. toukokuuta juhlinta jatkui Helsingin keskustakirjasto Oodissa, jossa päästiin seuraamaan kiinnostavia keskusteluja ja tutustumaan EU:n ja sen kumppaniorganisaatioiden edustajiin. Erityisen vaikuttava oli keskustelu, jossa entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen visioivat EU:n tulevaisuutta. (Tallenne löytyy eurooppapaiva.fi-sivustolta; keskustelu alkaa kohdasta 3:39:00.) Lämmin kiitos kaikille Eurooppaa kanssamme juhlineille!

Eurobarometri kertoo nuorten aktiivisesta osallistumisesta (16/05/2024)

EU-vaaleihin on alle kuukausi. Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 64 prosenttia eurooppalaisnuorista ja 58 prosenttia suomalaisnuorista aikoo äänestää EU-vaaleissa 9. kesäkuuta. Suomalaisnuorista 45 prosenttia odottaa EU:lta rauhaa, turvallisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä. Vastaava luku EU-tasolla on 37 prosenttia. Yli puolet (53 %) suomalaisnuorista ja 48 prosenttia koko EU:n nuorista on viimeisen vuoden aikana vaikuttanut yhteiskuntaan esimerkiksi allekirjoittamalla vetoomuksen, osallistumalla mielenosoitukseen tai kirjoittamalla poliittiselle päättäjälle.

Komissio investoi yli miljardi euroa 54 puolustusteollisuushankkeeseen Euroopan puolustusrahaston kautta (16/05/2024)

Euroopan puolustusrahastolle viime vuonna jätettyjen hanke-ehdotusten tulokset on julkistettu. Komissio ilmoitti, että rahaston kautta tuetaan 54:ää yhteistä eurooppalaista puolustusalan tutkimus- ja kehityshanketta 1,031 miljardilla eurolla. Valituilla hankkeilla tuetaan teknologista huippuosaamista useilla kriittisillä aloilla, kuten kyberpuolustus, maa-, ilma- ja meritaistelujärjestelmät, avaruussijoitteiset välineet sekä kemiallinen, biologinen ja säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvä (CBRN) puolustus. Euroopan puolustusrahasto on komission pääväline puolustusalan tutkimus- ja kehittämisyhteistyön tukemiseen Euroopassa.

Kevään 2024 talousennuste: Asteittaista kasvua ja suuria geopoliittisia riskejä (16/05/2024)

Komission kevään talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2024 EU:ssa 1,0 prosenttia ja euroalueella 0,8 prosenttia. Suomessa BKT:n ennustetaan pysyvän vuonna 2024 edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2025 BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän EU:ssa 1,6 prosenttiin ja sekä euroalueella että Suomessa 1,4 prosenttiin. Epävarmuus ja talousnäkymiin kohdistuvat heikkenemisriskit ovat edelleen lisääntyneet viime kuukausina, mikä johtuu pääasiassa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän pitkittyneen hyökkäyssodan kehityksestä ja Lähi-idän konfliktista. Lisäksi Yhdysvaltojen sitkeä inflaatio voi johtaa siihen, että korkojen alentaminen Yhdysvalloissa ja muualla viivästyy edelleen, mikä jossain määrin kiristää globaaleja rahoitusoloja.

Komissio raportoi turvallisuusunionin saavutuksista (16/05/2024)

Komissio on hyväksynyt EU:n turvallisuusunionistrategian edistymistä koskevan raportin. Strategiaa sovelletaan vuosina 2020–2025, ja kyseessä on seitsemäs edistymisraportti. Raportissa esitetään yleiskatsaus vuonna 2020 hyväksytyn turvallisuusunionistrategian täytäntöönpanosta. Siinä arvioidaan edistymistä ja saavutuksia viidellä keskeisellä osa-alueella: EU:n fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin suojaaminen, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön parantaminen ja yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa.

EU varautuu tämän vuoden maastopalokauteen (16/05/2024)

EU varautuu tulevaan maastopalokauteen tehostamalla palontorjunta- ja suojelutoimia. Se sijoittaa palomiehiä ennakolta alueille, joilla esiintyy eniten maastopaloja, ja kokoaa ilmasammutuskalustoa. Yhtenä toimenpiteenä se sijoittaa 556 palomiestä kahdestatoista maasta paikallisten palokuntien avuksi muun muassa Espanjaan, Kreikkaan, Portugaliin ja Ranskaan. Tämä vahvistaa EU:n valmiutta torjua maastopaloja ja lieventää niiden tuhoisia vaikutuksia. Toimenpide on myös osoitus EU:n vankasta solidaarisuudesta kriisitilanteissa. EU on lisäksi koonnut erityisen rescEU-ilmasammutuskaluston kesää varten. Kalusto koostuu 28 lentokoneesta ja neljästä helikopterista, jotka on sijoitettu kymmeneen eri EU-maahan.

4.5.–6.6. Eurooppa on kotisi -EU-vaalikiertue yhdeksällä eri paikkakunnalla touko-kesäkuussa (16/05/2024)

Kesäkuun EU-vaalit lähestyvät vauhdilla, ja kampanjointi ympäri Euroopan kiihtyy. Eurooppalainen Suomi ry yhteistyökumppaneineen järjestää touko-kesäkuussa 2024 EU-vaalien alla Eurooppa on kotisi -kiertueen, jonka tarkoituksena on tuoda suomalainen yhteiskunnallinen kenttä yhteen keskustelemaan ajankohtaisista EU-teemoista, tiedottaa kansalaisille Eurooppaan ja Euroopan unioniin liittyvistä kysymyksistä sekä rohkaista kaikkia käyttämään äänioikeuttaan kesän EU-vaaleissa. Kiertueen tapahtumiin on maksuton ja vapaa pääsy. Tutustu kiertueen tilaisuuksien ohjelmaan.

20.5. Aktivistimummot: Ilmastojahkailu ei käy! (16/05/2024)

Mitä keinoja EU:lla on kirittää globaaleja päästövähennyksiä? Mitkä ovat systeemitason kiireisimmät ratkaisut ekoviisaaseen elämään? Jätetäänkö Suomen luonnon kohentaminen tuleville sukupolville vai ennallistetaanko jo nyt? Mitä EU voi tehdä kiertotalouden vahvistamiseksi? Aktivistimummot ja EU-vaaliehdokkaat keskustelevat EU:sta ja europarlamentaarikkojen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mukana on usean puolueen EU-vaaliehdokkaita: Maria Guzenina (sd.), Timo Huhtamäki (vihr.), Jussi Saramo (vas.) ja Satu Taavitsainen (liik.). Keskustelua alustaa EU-ilmastolähettiläs, aktivistimummo Anu Harkki. Tilaisuus pidetään 20. toukokuuta klo 14.00–16.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tule mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista.

21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (16/05/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi ovat järjestäneet keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat”. Sarjan viimeisen luennon pitää 21. toukokuuta Anton Berg aiheesta ” Kasvojentunnistukseen perustuva teknopoliittinen manipulaatio ja sen vaara demokraattisille järjestelmille”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

21.–22.5. Taitaja 2024 – Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Kuopiossa (16/05/2024)

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat mukana ammatillisen koulutuksen Taitaja2024-suurtapahtumassa Kuopiossa 21.–22.5. Näihin ammattitaidon SM-kilpailuihin kokoontuu 500 ammatillista opiskelijaa kilpailemaan 50 eri lajissa. Kilpailupäivän aikana yleisö pääsee näkemään huippuosaamista lukuisilta eri ammattialoilta – sekä tietenkin hakemaan Euroopan unionin ja Opetushallituksen ständeiltä tietoa EU-vaaleista ja nuorisoalan EU-ohjelmista. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

22.5. EU-vaalipaneeli lukiolaisille (16/05/2024)

Ressun Nuorsuomalainen Klubi järjestää yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A) lukiolaisille suunnatun EU-vaalipaneelin 22. toukokuuta klo 15.00–17.00. Tilaisuuteen on kutsuttu panelistit kaikista eduskuntapuolueista. Tiedot panelisteista tarkentuvat lähempänä tilaisuutta. Osallistujille on paikalla ilmainen kahvi- ja voileipätarjoilu klo 14.45–15.30 välisenä aikana. Ilmoittaudu mukaan viimeistään perjantaina 17. toukokuuta. Paikkoja on rajallisesti, ja ilmoittautumislomake sulkeutuu niiden täytyttyä. Tervetuloa!

22.5. Tulevaisuus ja toivo – EU-vaaliseminaari (16/05/2024)

Millä tavalla EU valmistautuu seuraavien vuosikymmenten tiukkoihin haasteisiin? Onko tietä rauhaan, kun Euroopassa soditaan? Ovatko suuret ekologiset kysymykset kuten ilmastonmuutos tai lajikato EU:n hallinnassa? Miten Suomen kristillisten yhteisöjen sodan ja rauhan kysymykset sekä tulevaisuuden ja toivon näköalat liittyvät EU:n toimintaan? Entä miten päättäjät suhtautuvat uskonnollisten toimijoiden ja erilaisten maailmankatsomusten rooliin EU:ssa? Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteiskunnallisten kysymysten jaoston EU-vaaliseminaarissa kuullaan asiantuntijoiden ja EU-vaaliehdokkaiden näkökulmia. Asiantuntijapuheenvuoron pitävät EU-erityisasiantuntija, YTT Sarita Friman ja Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (Renew, r.). Moderaattorina toimii toimittaja-tuottaja Jussi-Pekka Rantanen. Mukana on eri puolueiden EU-vaaliehdokkaita. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 22. toukokuuta klo 15.30–17.30. Voit osallistua tilaisuuteen joko paikan päällä tai Suomen Ekumeenisen Neuvoston YouTube-kanavalla. Tervetuloa!

23.5. SOSTEn eurovaalitentti – kohti hyvinvoivaa Eurooppaa (16/05/2024)

Onko Euroopassa tilaa turvallisuuspoliittisen keskustelun lisäksi keskustelulle hyvinvoinnista, köyhyydestä ja terveydestä? Pitääkö EU:n olla näistä asioista kiinnostunut ja miten unionin sosiaalista ulottuvuutta voi edistää talouspolitiikan kautta? SOSTEn eurovaalipaneelissa sukelletaan hyvinvoivaan Eurooppaan ja pohditaan sen rakennuspalikoita. Paneelissa kuullaan kaikkien eduskuntapuolueiden näkemyksiä siitä, mihin seuraavan komission olisi näissä teemoissa keskityttävä. Mikä on Suomen rooli tässä kokonaisuudessa? Mukana keskustelussa ovat muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.), kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.), kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) sekä kansanedustaja Arja Juvonen (ps.). Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 23. toukokuuta klo 9.30–11.00, ja sitä voi seurata myös etänä verkossa. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu klo 9.00.

24.5. Keskustelutilaisuus: Miksi EU-vaaleissa kannattaa äänestää? (16/05/2024)

Turun pääkirjastossa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa sukelletaan asiantuntijoiden johdolla kesäkuun EU-vaaleihin, joissa valitaan 15 ”meppiä” edustamaan Suomea EU:ssa vaalikaudella 2024–2029. Mukana keskusteluissa ovat muun muassa vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta sekä poliittinen raportoija Aappo Pukarinen Euroopan komission Suomen-edustustosta. Keskustelu käydään Turun pääkirjaston (Linnankatu 2) Studiossa 24. toukokuuta klo 13.00–17.30. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan EU:n ajankohtaisista kysymyksistä asiantuntijoiden kanssa! Tapahtuman aikana kirjaston aulan infopisteellä on tarjolla maksutta EU-tietoutta painetussa muodossa samoin kuin mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa.

24.5. Mitä jos kokeilisit EU-rahoitusta? Kuntakiertue saapuu Tampereelle! (16/05/2024)

Kulttuuri ja yhteiskunta, tasa-arvo ja perusoikeudet, liikunta ja nuoriso, kansalaisuus ja kotouttaminen, sisäinen turvallisuus ja viranomaisyhteistyö… Olitpa kansalaisjärjestö tai luovan alan toimija, kunta- tai aluetoimija, viranomainen, korkeakoulun tai muun voittoa tavoittelemattoman tai voittoa tavoittelevan organisaation edustaja, EU-rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti! Oikeusministeriö, sisäministeriö, opetushallitus ja Suomen Akatemia jalkautuvat 24. toukokuuta klo 12.00–15.00 Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin kertomaan EU-rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuudessa kuulet perustietoa rahoitusohjelmista, toteutuneista hankkeista sekä vinkkejä hakuprosessiin. Seminaariosuuden jälkeen tapahtuma jatkuu minimessuilla, joilla voit saada opastusta EU-rahoituksen hyödyntämiseen, hakuprosesseihin tai ylipäänsä lisätietoa EU-rahoituksesta. Voit myös tuoda mukanasi organisaatiosi hankeidean, jolle voidaan yhdessä pohtia sopivimmat rahoitusmahdollisuudet. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

25.–26.5. EU mukana Maailma kylässä -festivaalilla (16/05/2024)

Kestävän kehityksen festivaali Maailma kylässä valloittaa jälleen Helsingin Suvilahden toukokuun viimeisellä viikolla. Viime keväänä 50 000 kävijää vetäneen festivaalin teemana on tällä kertaa rohkeus muuttaa maailmaa. Ohjelmassa on konsertteja eri puolilta maailmaa, kantaaottavia puheita, satoja näytteilleasettajia sekä ruoka- ja basaarimyyjiä. Luvassa myös EU-aiheista puheohjelmaa. Lauantaina 25. toukokuuta klo 14.35–15.15 parlamentin Suomen-toimisto ja komission Suomen-edustusto järjestävät EU-vaaliaiheisen keskustelun, jossa pohditaan keinoja saada suomalaiset ja etenkin nuoret äänestämään ja osallistumaan. Aiheesta keskustelevat Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas, Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen sekä politiikan toimittaja Robert Sundman. Ohjelmaa voi seurata festivaalin Puhelavalla Tiivistämössä tai striimin välityksellä festivaalin verkkosivuilla. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan komission Suomen-edustuston yhteinen EU-vaaliaiheinen ständi löytyy festivaalialueelta paikalta A109. Tule paikalle tutustumaan!

27.5. Natonuoret: Turvallisuuspoliittinen EU-vaalipaneeli (16/05/2024)

Turvallisuuspolitiikka on noussut yhä vahvemmin myös EU:n agendalle, ja se tulee olemaan keskeinen teema tulevalla parlamenttikaudella. Minkälaisena EU-vaaliehdokkaat näkevät EU:n roolin Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa? Natonuoret järjestää turvallisuuspoliittisen EU-vaalipaneelin Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 27. toukokuuta klo 16.30. Paneeliin osallistuvat Mika Aaltola (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Petri Roininen (kesk.) ja Päivi Niemi-Laine (sd.). Paneelin juontaa Natonuorten puheenjohtaja Sami Matikainen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

30.5. WEC Finlandin EU-vaalipaneeli (16/05/2024)

Tervetuloa mukaan WEC Finlandin (World Energy Council Finland Ry) järjestämään EU-vaalipaneeliin. Paneelissa pääset kuulemaan, kuinka eri puolueiden EU-vaaliehdokkaat edistäisivät energiasiirtymää EU-tasolla ja millaisena he näkevät tulevaisuuden kestävän energiajärjestelmän. Tilaisuuden avaa Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, aiheenaan Suomen rooli osana Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Paneelikeskustelussa keskitytään energia-alan ajankohtaisiin aiheisiin alan johtavien yritysten esittämien alustusten ja kysymysten avulla. Keskustelua käydään erityisesti sähkö- ja energiaverkoista, energiantuotannosta sekä investoinneista. Kuulemme alustuspuheenvuorot ja kysymyksiä ehdokkaille Carunalta, Heleniltä, P2X:ltä sekä Oulun yliopistolta. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 30. toukokuuta klo 9.00–11.00. Tervetuloa mukaan!

30.5. Nuorten EU-ilmastopaneeli (16/05/2024)

Nuorten EU-ilmastopaneeli kokoaa yhteen kunkin puolueen nimittämät nuoret EU-vaaliehdokkaat keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta, taloudesta ja turvallisuudesta kohtaamamme ilmastokriisin alla. Paneelissa pohditaan, miltä EU:n ilmasto- ja luontopolitiikan tulevaisuus näyttää nuorille ja nuorten ehdokkaiden silmin. Voivatko nuoret luottaa EU:n tekevän riittävät toimet kestävän ja hyvinvoivan tulevaisuuden turvaamiseksi? Tilaisuuden järjestävät Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten ilmastodelegaatit, ja se pidetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 30. toukokuuta klo 16.30–18.30.

Kohti tiiviimpää Eurooppaa (16/05/2024)

Vuoden 2025 alussa tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Eurooppa-päivän keskustelutilaisuudessa Helsingin keskustakirjasto Oodissa kaksi entistä pääministeriä, Jyrki Katainen ja Paavo Lipponen, arvioivat Suomen roolia EU:ssa yhteisen taipaleen aikana samoin kuin unionin tulevaisuutta. Jyrki Katainen kiitteli Lipposta, joka hallituksensa kanssa linjasi Suomen perusasennoitumisesta unioniin: ”Paavo sanoi tuolloin, että Suomen tavoitteena on olla kaikissa ytimissä eli siis olla mukana kaikissa niissä paikoissa, joissa EU:ta tai sen eri osia kehitetään, ja hän sitoutui myös henkisesti eurooppalaisuuteen.” Katainen uskoo, että ilman vahvaa poliittista sitoutumista jäsenyyden alkuvuosina suomalainen EU-politiikka, asenteet ja näkemykset voisivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin mitä ne ovat tänä päivänä.

Naapurissasi voi asua EU-päättäjä (16/05/2024)

Kesäkuussa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin, mutta tiesitkö, että paikallisia EU-päättäjiä löytyy myös lähes jokaisesta kunnasta? Suomen 53:n Leader-ryhmän hallituksissa toimii noin tuhat aktiivista päättäjää, jotka valitsevat aluettaan kehittäviä hankkeita. Leader-toiminta on paikallisen kehittämisen väline, joka tuo EU:n maaseuturahoituksen päätöksenteon lähelle meitä kaikkia. Leader-yhdistysten kautta on saatavissa EU:n maaseuturahoitusta noin 230 miljoonaa euroa vuosina 2023–2027. Leader-ryhmien kautta rahoitusta suunnataan yhteisöjen ja yritysten kehittämiseen ja investointeihin. Yritysrahoituksella edistetään investointeja, yritysten toimintaa ja työllisyyttä. Hankkeilla parannetaan muun muassa harrastusmahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja ympäristön tilaa. Maaseutu.fi -sivustolle on koottu hanke- ja yritysesimerkkejä ympäri Suomea.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävillä toimilla on valtava kiire (16/05/2024)

Sekä poliittiset päättäjät että kansalaiset haluavat luotettavaa tietoa ympäristön tilasta. Sitä heille tuottaa Euroopan ympäristökeskus (EEA), jota luotsaa suomalainen Leena Ylä-Mononen. Maaliskuussa 2024 EEA julkaisi ensimmäisen Euroopan ilmastoriskien arvioinnin. Ilmastoriskien arvioinnin sanoma on vakava: eurooppalaiset politiikat ja sopeutumistoimet eivät pysy nopeasti kasvavien riskien tahdissa, eikä asteittainen sopeutuminen riitä. Kasvihuonekaasujen päästöjä on edelleen vähennettävä kiireellisesti, jotta vältettäisiin tarkastelun pahin skenaario. Päästövähennysten lisäksi on tehtävä sopeutumistoimia. ”Maataloudella on todella kiire varsinkin Etelä-Euroopassa, ja samoin kaupungeissa infrastruktuuri eli esimerkiksi sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen sijoittelu ja suunnittelu on mukautettava uuteen ilmastoon sekä sade- ja hulevesien hallinnan osalta että lämpöaaltoihin varautumiseksi”, Ylä-Mononen sanoo.

Tee ilmastoteot näkyviksi osallistumalla EU:n Climate Pact -valokuvakilpailuun! (16/05/2024)

Tartu kameraan ja tallenna ilmastotekoja kodissasi, yhteisössäsi tai kaupungissasi ja inspiroi samalla muita! Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin paikallisia ilmastotekoja, lisätä tietoisuutta ilmastoasioista ja edistää muutoksia kaikkialla Euroopan unionissa. Osallistuminen on helppoa. Ota kuvia ilmastoteoista, valitse suosikkisi ja lisää kuvateksti. Vastaa kuvallasi seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä ilmastotoimia olet tehnyt tai huomannut ympäristössäsi, kotonasi, yhteisössäsi tai kaupungissasi? Miksi tämä on sinusta arvokasta, miksi se innostaa sinua?” Kilpailussa valitaan 10 voittajaa, jotka kutsutaan vuoden 2025 Climate Pact -tapahtumaan Brysseliin. Matka- ja majoituskustannukset sisältyvät palkintoon. Lisäksi voittajat saavat digitaalisen todistuksen ja voittajakuvansa tapahtuman aikana järjestettävään näyttelyyn! Neljä voittajaa saa myös oman mediakampanjan ilmastonmuutosmatkastaan. Climate Pact -valokuvakilpailuun voi osallistua 28. kesäkuuta klo 13.00 (Suomen aikaa) saakka.

Kuntoporraskisa starttaa kesäkuun alussa ja kestää syyskuun loppuun! (16/05/2024)

Kuntoporraskisassa 2024 selvitetään, missä päin Suomea noustaan ahkerimmin EU:n maaseuturahoitusta saaneita kuntoportaita. Jokainen nousu lasketaan – kaikkiin kisassa oleviin portaisiin on asennettu mittari, joka laskee portailla tehdyt nousut. Kilpailussa on mukana 17 portaat eri puolelta Suomea. Voittajaportaille on luvassa kaikkia alueen asukkaita liikuttava palkinto! Kilpailussa mukana olevat kuntoportaat on rakennettu paikallisten asukkaiden toimesta hankkeissa, joihin on saatu EU:n maaseuturahoitusta paikallisen Leader-ryhmän kautta. Etsi kartasta lähimmät kisassa mukana olevat portaat ja lähde mukaan nousutalkoisiin!

Työpaikat EU:n toimielimissä (16/05/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (16/05/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (16/05/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Kesäkuun EU-vaalit esillä Eurooppa-päivän tapahtumissa (25/04/2024)

Euroopan yhtenäisyyden juhlapäivää, Eurooppa-päivää, juhlistetaan tänä vuonna lauantaina 4. toukokuuta Helsingin Narinkkatorilla ja tiistaina 7. toukokuuta Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Varsinaista Eurooppa-päivää vietetään helatorstaina 9. toukokuuta – tasan kuukausi ennen 9. kesäkuuta käytäviä EU-vaaleja. Itse odotan erityisellä mielenkiinnolla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien EU-vaalitenttiä Narinkkatorilla 4. toukokuuta. Keskustelua johdattava eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä haastaa puheenjohtajia puolueiden EU-poliittisista näkemyksistä. Toinen kiinnostava keskustelu käydään Oodissa tiistaina 7. toukokuuta. Silloin kuulemme entisten pääministereiden Paavo Lipposen ja Jyrki Kataisen visiot Suomesta osana vahvaa Euroopan unionia. Toivottavasti tapaamme Eurooppa-päivän tapahtumissa!

Komissio haluaa ehkäistä kriittisten lääkkeiden pulaa ja perusti kriittisten lääkkeiden allianssin (25/04/2024)

Komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) on käynnistänyt yhteistyössä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgian kanssa kriittisten lääkkeiden allianssin osana toimia kohti Euroopan terveysunionia. Allianssi kokoaa yhteen kansallisten viranomaisten, teollisuuden, terveydenhuoltoalan organisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan sekä komission ja EU:n virastojen edustajia pohtimaan parhaita keinoja kriittisten lääkkeiden pulan ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Allianssi keskittyy toimiin, jotka liittyvät toimitusvarmuuden ja lääkkeiden saatavuuden parantamiseen sekä EU:n toimitusketjujen riippuvuuksien vähentämiseen. Viime kädessä toimet lisäävät Euroopan lääketeollisuuden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä ja turvaavat kansalaisten lääkkeiden saannin. Allianssin on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä ensimmäiset suositukset toimista, joita olisi toteutettava kriittisten lääkkeiden tarjonnan parantamiseksi.

Komissiolta suosituksia lasten suojaamiseksi paremmin väkivallalta (25/04/2024)

EU on 80 miljoonan lapsen koti. Lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen merkittävä haaste sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Komissio on nyt hyväksynyt suosituksen yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta lapsen edun mukaisesti. Tähän sitouduttiin lapsen oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa. Suosituksella pyritään muun muassa tukemaan EU-maita, kun ne mukauttavat järjestelmiään lasten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on lasten koskemattomuuden ja mielenterveyden suojaaminen sekä (netti)kiusaamisen ehkäisy ja torjunta. Tätä varten EU-maita kannustetaan laatimaan kansallisia mielenterveysstrategioita, joissa ensisijaisena kohderyhmänä ovat lapset.

Komissio haluaa rajata haitallisimpien kemikaalien käytön vain välttämättömiin käyttötarkoituksiin (25/04/2024)

Komissio on hyväksynyt ohjaavat kriteerit ja periaatteet, jotka koskevat haitallisimpien kemikaalien ”välttämättömiä käyttötarkoituksia”. Tarkoituksena on luopua haitallisimpien aineiden käytöstä nopeammin muissa kuin välttämättömissä käyttötarkoituksissa. Samalla annetaan enemmän aikaa aineiden käytön asteittaiseen lopettamiseen yhteiskunnan kannalta olennaisissa käyttötarkoituksissa. Näin autetaan myös teollisuutta ohjaamaan ja priorisoimaan investointeja innovatiivisiin ja kestäviin kemikaaleihin. Asiaa koskeva komission tiedonanto tuo EU:n teollisuudelle ja sijoittajille ennustettavuutta vihreän ja digitaalisen siirtymän, terveydenhuollon ja puolustuksen kannalta välttämättömien tuotteiden valmistuksessa. Tiedonanto liittyy kestävyyttä edistävään komission kemikaalistrategiaan, jolla pyritään parantamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua haitallisimmilta kemikaaleilta ja siirtymään kohti myrkytöntä ympäristöä.

Euroopan ilmaston tilaa koskeva raportti 2023 – ilmastonmuutoksen suuntaukset hälyttäviä (25/04/2024)

EU:n Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelut on julkaissut yhdessä YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön kanssa vuotuisen Euroopan ilmaston tilaa koskevan raportin. Raportin mukaan lämpötilan noususuuntaus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopassa ovat hälyttäviä. Vuosi 2023 oli Euroopassa ennätyslämmin. Kohonnut lämpötila lisäsi äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten kuivuutta, tulvia ja maastopaloja, ja pahensi niiden vaikutuksia. Eurooppa on nopeimmin lämpiävä maanosa: Euroopan ympäristökeskuksen laatiman Euroopan ilmastoriskien arvioinnin mukaan lämpeneminen on noin kaksi kertaa nopeampaa maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Raportissa korostetaan, että Euroopasta on tultava ilmastoneutraali ja ilmastokestävä ja että sen on nopeutettava siirtymistä puhtaaseen energiaan sekä lisättävä uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimien käyttöönottoa. EU on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Se on myös sopinut tavoitteista ja lainsäädännöstä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

5.3.–21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (25/04/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Sarjan seuraavan luennon pitää 7. toukokuuta Rysky Riiheläinen aiheesta ”Suomen disinformaatiokentän tila ja toimijat”. Sitä seuraa 14. toukokuuta Jenni Hakkaraisen luento otsikolla ”AI, oikeus ja syrjintä”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

4.5. ja 7.5. Eurooppa-päivän kansanjuhla (25/04/2024)

Tänä vuonna Eurooppa-päivää vietetään Helsingissä kahtena päivänä. Lauantaina 4. toukokuuta Narinkkatorin lavalla nähdään ja kuullaan muun muassa puolueiden puheenjohtajien EU-vaalitentti, musiikkia ja tanssia eri puolilta Eurooppaa ja Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden esittely sekä keskustellaan urheilijoiden yhteiskunnallisesta roolista. Ilta huipentuu Aliisa Syrjän konserttiin. Torialueella on ohjelmaa lapsille, ja lisäksi siellä esittäytyvät eri järjestöt ja puolueet. Tiistaina 7. toukokuuta Eurooppa-päivää vietetään Oodin perinteikkään asiaohjelman merkeissä Oodin 3. kerroksessa. Eurooppa-päivän tapahtumat järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, valtioneuvoston kanslian Eurooppatiedotus, Eurooppanuoret ry sekä Eurooppalainen Suomi ry.

7.–13.5. Valokuvanäyttely: EU’s Big Bang 2004 – A Short Photographic Journey Back in Time (25/04/2024)

EU:hun liittyi 1. toukokuuta 2004 kertaheitolla kymmenen uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tämä on ollut EU:n suurin laajentuminen sekä väkimäärällä että maiden lukumäärällä mitattuna. Kyseisten jäsenmaiden suurlähetystöt järjestävät osana Eurooppa-päivän ohjelmaa valokuvanäyttelyn juhlistaakseen big bang -laajentumisen 20-vuotispäivää. Näyttelyyn on koottu valokuvia, jotka vievät matkalle vuoteen 2004 ja tuovat esiin tuolloin vallinneen muutoksen ja optimismin hengen EU:n politiikassa. Näyttely on esillä 7.–13. toukokuuta Helsingin Kansalaistorilla keskustakirjasto Oodin edustalla.

24.5. Mitä jos kokeilisit EU-rahoitusta? Kuntakiertue saapuu Tampereelle! (25/04/2024)

Kulttuuri ja yhteiskunta, tasa-arvo ja perusoikeudet, liikunta ja nuoriso, kansalaisuus ja kotouttaminen, sisäinen turvallisuus ja viranomaisyhteistyö… Olitpa kansalaisjärjestö tai luovan alan toimija, kunta- tai aluetoimija, viranomainen, korkeakoulun tai muun voittoa tavoittelemattoman tai voittoa tavoittelevan organisaation edustaja, EU-rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti! Oikeusministeriö, sisäministeriö, opetushallitus ja Suomen Akatemia jalkautuvat 24. toukokuuta klo 12.00–15.00 Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin kertomaan EU-rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuudessa kuulet perustietoa rahoitusohjelmista, toteutuneista hankkeista sekä vinkkejä hakuprosessiin. Seminaariosuuden jälkeen tapahtuma jatkuu minimessuilla, joilla voit saada opastusta EU-rahoituksen hyödyntämiseen, hakuprosesseihin tai ylipäänsä lisätietoa EU-rahoituksesta. Voit myös tuoda mukanasi organisaatiosi hankeidean, jolle voidaan yhdessä pohtia sopivimmat rahoitusmahdollisuudet. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Nuori – äänestämällä vaikutat omaan tulevaisuuteesi (25/04/2024)

Kesäkuun EU-vaalit näyttävät, mihin suuntaan Eurooppa jatkossa kulkee. Komission Suomen-edustuston huhtikuun alussa järjestämässä Minun Eurooppani -paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä siitä, miksi EU:sta kannattaa olla kiinnostunut. EU päättää monista tärkeistä asioista, mutta esimerkiksi toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi jakavat mielipiteitä. Yliopistotutkija Johanna Vuorelman mielestä hiilineutraalius vuonna 2050 on EU:n tärkein tavoite tulevina vuosina. Kansanedustaja Ville Kauniston (kok.) mielestä keskittyminen yhteen tavoitteeseen antaa liian suppean kuvan EU:n päätöksenteosta. Hänestä kyse on valtavasta murroksesta, jossa ilmastonmuutoksen lisäksi monet muutkin asiat linkittyvät toisiinsa. Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö (vihr.) puolestaan katsoo, että aivan kaikki kietoutuu ilmastokriisin ratkaisemisen ympärille. Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) korosti sellaisten toimien tarvetta, jotka parantavat eurooppalaista toimintaympäristöä. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) puolestaan totesi, että tavoitteita linjattaessa on muistettava, mitä ne tarkoittavat ihmisille esimerkiksi nousevina asumis- ja polttoainekuluina.

EU – mukana arjessa: Uusiutuva energia luo kunnille kasvua (25/04/2024)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laukaisema energiakriisi ovat ympäri Euroopan vauhdittaneet irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vastatakseen EU:n asettamiin tavoitteisiin fossiilisen energian korvaamisessa uusiutuvalla pieni Joroisten kunta Pohjois-Savossa on satsannut aurinkovoimapuistoihin. Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen muistuttaa, että ilman uusiutuvaa energiaa hiilipäästöjä ei saada merkittävästi alemmaksi. Joroisilla onkin vauhdilla edistetty aurinkoenergian käyttöönottoa. Joroinen haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnanjohtaja uskoo, että tavoite ei ole mahdoton saavuttaa. ”Uskon vahvasti, että onnistumme tässä. Jos saamme vaikka kolmasosan suunnitelluista hankkeista eteenpäin, niin silloin Joroisten alueella tuotetaan uusiutuvaa energiaa enemmän kuin sitä käytetään”, Kuronen sanoo. Esimerkillään Joroinen haluaa näyttää myös muille kunnille, miten ratkaista uusiutuvan energian hankkeita.

EU – mukana arjessa: Avaruusjärjestelmät auttavat meitä löytämään perille (25/04/2024)

Kaukana on aika, jolloin autoretkellä hansikaslokerosta kaivettiin esiin paperinen maantiekartta. Nyt autonavigaattorit ja älykännykän karttasovellukset auttavat liikkumaan paikasta toiseen. Toimiakseen digitaaliset karttasovellukset tarvitsevat satelliittien lähettämää tietoa, jonka perusteella esimerkiksi matkapuhelin laskee sijaintinsa. 2000-luvun alussa EU teki strategisen päätöksen oman navigaatiojärjestelmän luomisesta. Vaikka avaruussatelliittijärjestelmä Galileo ja sitä täydentävä maasatelliittijärjestelmä Copernicus ovat olleet kalliita ja haastavia, voi niitä varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa pitää menestyksenä. Tällä hetkellä Galileo-järjestelmään kuuluu 26 avaruudessa olevaa satelliittia ja yhdeksän Copernicus-maahavainnointiasemaa. Niiden tuottama data kattaa koko maapallon. Copernicus-järjestelmästä tuleva data on ilmaista ja kaikille avointa. Datan avulla seurataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ja jäätiköiden sulamista.

Löytöretkelle Eurooppaan – DiscoverEU-haku käynnissä huhtikuun loppuun saakka (25/04/2024)

18-vuotiaat nuoret voivat hakea DiscoverEU-matkakorttia, jolla pääsee tutustumaan Eurooppaan raiteita pitkin. Tällä hakukierroksella hakea voivat 1.7.2005–30.6.2006 (nämä päivämäärät mukaan luettuina) syntyneet nuoret. Kyseessä on ainutkertainen tilaisuus nuorelle päästä avartamaan maailmankuvaa, hankkimaan uusia kokemuksia, ystäviä ja monenlaista osaamista ja itsevarmuutta ympäristöystävällisellä tavalla. Matkalla nuoret voivat osallistua ympäri Eurooppaa järjestettäviin Meet-up -kokoontumisiin, joissa he pääsevät tutustumaan toisiin DiscoverEU-osallistujiin. Haastattelimme DiscoverEU-reilaajia viime syksynä. Voit lukea jutun linkistä. Haku on käynnissä 30. huhtikuuta klo 13.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (25/04/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (25/04/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (25/04/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Kohti kiireistä EU-vaalikevättä! (11/04/2024)

Olemme jo saaneet nauttia aurinkoisista kevätpäivistä, ja nyt onkin aika virittäytyä kiireiseen EU-vaalikevääseen. Euroopan parlamentin tämän vaalikauden viimeinen täysistunto on parin viikon kuluttua, ja sen jälkeen myös vaalikampanjat alkavat täydellä teholla. Kesäkuun EU-vaalit ovat erittäin tärkeät, eivät vähiten viime vuosina radikaalisti muuttuneen geopoliittisen tilanteen ja turvallisuustilanteen muutoksen takia. Seuraavalla parlamentin kaudella päätettäneen myös EU:n laajentumisesta. Sisämarkkinat ovat EU:n kovinta ydintä, ja niitä tullaan syventämään ja laajentamaan. Ensi viikon Eurooppa-neuvostossa keskustellaan siitä, kuinka sisämarkkinoita kehitetään vastaamaan tämän päivän geopoliittisiin haasteisiin. On arvioitu, että kilpailukykyyn ja eri riippuvuuksien hallintaan sekä ilmastoon ja digitaalisuuteen keskittyvät asiat korostuvat ensi kaudella. Sisämarkkinoiden uuden lainsäädännön luomisessa Euroopan parlamentti on keskeisessä roolissa.

Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus hyväksyttiin (11/04/2024)

Euroopan parlamentti on hyväksynyt äänestyksessään EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi saavutuksen olevan historiallinen. ”Vuosia kestäneen intensiivisen työn jälkeen muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta tulee todellisuutta”, von der Leyen sanoi ja jatkoi: ”Muuttoliike on Euroopalle haaste, johon on vastattava Euroopan tasolla. Vastauksen on oltava tehokas, oikeudenmukainen ja määrätietoinen. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus on juuri tällainen. Sillä on todellista merkitystä kaikille eurooppalaisille. Ensinnäkin ulkorajojen turvallisuus parantuu. Saamme tiedon rajanylittäjistä järjestämällä rekisteröinnin ja seulonnan, ja samalla varmistamme perusoikeuksien suojelun riippumattomalla valvonnalla. Toiseksi saamme nopeammat ja tehokkaammat turvapaikka- ja palauttamismenettelyt. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöt, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan, eivät saa tulla Euroopan unioniin, kun taas sotaa tai vainoa pakenevat voivat luottaa siihen, että saavat tarvitsemaansa suojelua. Sopimuksella saadaan aikaan sopiva tasapaino järjestelmän väärinkäytön vastaisten tiukempien sääntöjen ja heikoimmassa asemassa olevien huolenpidon välillä. Kolmanneksi suhtaudumme yhteisvastuullisemmin ulkorajoillamme sijaitseviin jäsenvaltioihin, jotka hallitsevat laittoman maahanmuuton aiheuttamaa painetta.”

Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnus (11/04/2024)

Komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen seitsemälle kohteelle. Yksi tunnuksen saajista on Kalevala. Laaja suomalainen yhteistyöverkosto haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle elävänä eeposperinteenä. Hakemuksen ytimessä oli eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, joka korostaa kulttuuriperinnön elämistä ja muuntumista ajallisesti ja paikallisesti. Euroopan kulttuuriperintötunnus voidaan myöntää muistomerkeille, luonnon- tai kaupunkikohteille mutta myös kulttuuriesineille, tavaroille ja aineettomalle perinnölle. Euroopan kulttuuriperintötunnuksia on myönnetty vuodesta 2013 lähtien. Kohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota niiden symboliseen arvoon ja rooliin Euroopan historiassa sekä siihen, millaista toimintaa ne tarjoavat. Euroopan kulttuuriperintökohteet tuovat Euroopan unionin ja sen kansalaiset lähemmäs toisiaan. Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin vuonna 2022 Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle.

Arvioitavina EU:n teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten kanssa käydyt vuoropuhelut puhtaasta siirtymästä (11/04/2024)

Komissio on arvioinut tiedonannossaan vuoropuheluja, joissa on keskusteltu Euroopan teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten kanssa muun muassa siitä, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa voidaan parantaa ja tukea. Arviointia hyödynnetään seuraavassa Eurooppa-neuvostossa käytävissä EU-johtajien keskusteluissa Euroopan puhtaan siirtymän tulevista vaiheista. Puhtaasta siirtymästä on tähän mennessä käyty yhdeksän vuoropuhelua. Teollisuus ja työmarkkinaosapuolet vahvistivat olevansa vahvasti sitoutuneita Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Työmarkkinaosapuolet korostivat, että on tärkeää varmistaa siirtymän sosiaalinen oikeudenmukaisuus, luoda laadukkaita työpaikkoja sekä tiivistää jäsenneltyä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Vuoropuheluissa on keskitytty vetyyn, energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, puhtaaseen teknologiaan, energiainfrastruktuuriin, kriittisiin raaka-aineisiin, metsäbiotalouteen, kaupunkeihin, puhtaaseen liikkumiseen ja teräkseen.

Ministeri Adlercreutz vierailee yliopistoissa keskustelemassa EU:ssa työskentelyn mahdollisuuksista (11/04/2024)

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee tämän kevään aikana useassa suomalaisessa yliopistossa kertomassa ja keskustelemassa mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Yliopistokiertueen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hakeutua EU-tehtäviin ja tarjota EU-uriin liittyvää tietoa. ”Mitä enemmän suomalaisia työskentelee EU:n toimielimissä, sen paremmin siellä myös tunnetaan Suomen erityispiirteet. Se, että saamme nostettua suomalaisten nuorten kiinnostusta EU-uria kohtaan, on ratkaisevan tärkeää myös EU-vaikuttamisen kannalta. Suomen etu on, että Brysselin käytävillä työskentelevillä on kosketuspintaa suomalaiseen arkeen. Nuorille EU-ura taas tarjoaa hienon mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa koko maailman kannalta ratkaiseviin kysymyksiin”, ministeri Adlercreutz sanoi. Kiertue alkoi 12. maaliskuuta, ja seuraava kohde on Jyväskylän yliopisto 22. huhtikuuta. Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa Adlercreutz vierailee 23. huhtikuuta. Kiertueelle on suunniteltu jatkoa syksylle 2024.

5.3.–21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (11/04/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

17.4. Keskustelutilaisuus Venäjä-pakotteista (11/04/2024)

Tervetuloa eduskunnan Ukraina-ryhmän keskustelutilaisuuteen Venäjä-pakotteista. Äänessä ovat ulkoministeri Elina Valtonen, komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, pääanalyytikko Lauri Myllyvirta (Centre for Research on Energy and Clean Air) sekä kansanedustajat Pekka Toveri (kok.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Sanna Antikainen (ps.). Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 17. huhtikuuta klo 14.15–15.15.

19.4. Keskustelutilaisuus: Mitä uusi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus merkitsee jäsenmaille? (11/04/2024)

Euroopan parlamentti ja EU-maita edustava EU:n neuvosto pääsivät 20. joulukuuta 2023 alustavaan sopuun laajasta muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Parlamentti äänestää lakipaketin sisällöstä 10. huhtikuuta täysistunnossaan Brysselissä. Sekä neuvosto että parlamentti ovat sitoutuneet paketin hyväksymiseen ennen kesäkuun EU-vaaleja. Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto (EPLO) järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 19. huhtikuuta klo 10.00–11.30. Aiheesta alustavat sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Saila Heinikoski ja Åbo Akademin tutkija Jaana Palander. Paneelikeskustelussa ovat mukana sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) ja Eero Heinäluoma (S&D, sd.). Keskustelun juontaa toimittaja Rikhard Husu. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Tilaisuus striimataan Euroopan parlamentin Suomen-toimiston YouTube-kanavalla. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17. huhtikuuta!

24.4. Arktinen EU-vaalitapahtuma (11/04/2024)

Lämpimästi tervetuloa Suomen arktisen seuran ja Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämään arktiseen EU-vaalitapahtumaan. Tilaisuuden aikana kuulemme ajankohtaisia näkemyksiä EU:n arktisesta politiikasta sekä EU-vaaliehdokkaiden näkökulmia EU:n arktisen toimijuuden kehittämiseksi. Paneelikeskustelussa ovat mukana Pekka Toveri (kok.), Katri Kulmuni (kesk.), Atte Harjanne (vihr.), Johanna Ekman (ps.) ja Merja Kyllönen (vas.). Paneeliin osallistuva SDP:n ehdokas ilmoitetaan myöhemmin. Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitää Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki, ja keskustelun juontaa Suomen arktisen seuran hallituksen jäsen Tero Vauraste. Tapahtuma järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 24. huhtikuuta klo 9.00–10.45. Kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä komission Suomen-edustuston Youtube-kanavalta. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

24.–25.4. NUORI2024 – Valtakunnalliset nuorisotyön päivät (11/04/2024)

Onko sinulla mietteitä kansainvälisyydestä, aktiivisesta kansalaisuudesta, solidaarisuudesta tai nuorisoalan EU-rahoituksesta? Entä mitä ajatuksia herättävät yhteiset eurooppalaiset arvot, demokratia ja tulevat EU-vaalit? Komission Suomen-edustusto osallistuu NUORI2024-tapahtumaan Tampereella yhdessä Opetushallituksen kanssa. Tervetuloa juttelemaan ja ottamaan valokuva mielestäsi tärkeimmän EU-arvon kanssa Opetushallituksen näyttelypisteellä A1 Tampere-talolla! Juhlistamme samalla Euroopan nuorisoviikkoa.

4.5. ja 7.5. Eurooppa-päivän kansanjuhla (11/04/2024)

Tänä vuonna Eurooppa-päivää vietetään Helsingissä kahtena päivänä. Lauantaina 4. toukokuuta Narinkkatorin lavalla nähdään ja kuullaan muun muassa puolueiden puheenjohtajien EU-vaalitentti, musiikkia ja tanssia eri puolilta Eurooppaa ja Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden esittely sekä keskustellaan urheilijoiden yhteiskunnallisesta roolista. Ilta huipentuu Aliisa Syrjän konserttiin. Torialueella on ohjelmaa lapsille, ja lisäksi siellä esittäytyvät eri järjestöt ja puolueet. Tiistaina 7. toukokuuta Eurooppa-päivää vietetään Oodin perinteikkään asiaohjelman merkeissä Oodin 3. kerroksessa. Eurooppa-päivän tapahtumat järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, valtioneuvoston kanslian Eurooppatiedotus, Eurooppanuoret ry sekä Eurooppalainen Suomi ry.

”Menkää nuoret äänestämään tulevaisuudestanne!” (11/04/2024)

Komission varapuheenjohtaja Věra Jourová tapasi helmikuun lopussa suomalaisnuoria ja kertoi heille ajatuksiaan EU:n arvoista, demokratiasta ja avoimuudesta. Tšekkiläinen Jourová pystyi omassa nuoruudessaan vain haaveilemaan vapaista vaaleista ja demokratiasta. ”Kommunismin aikaan Tšekkoslovakia perustui yhdelle opille ja puolueita oli yksi. Tuo oppi määritti myös, mitä ihmiset saivat puhua. Myöskään tuomarit eivät olleet riippumattomia, vaan he olivat valtion palvelijoita. EU:ssa asiat ovat onneksi päinvastoin”, arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja kertoi. Lähitulevaisuudessa EU:n on tehtävä päätös myös mahdollisesta laajentumisesta. Laajentuminen, turvallisuuteen ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvät asiat, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat kaikki erityisesti nuoria koskettavia asioita. ”Kyse on teidän tulevaisuudestanne. Siksi ei ole samantekevää, keitä asioista on Brysselissä päättämässä”, Jourova painotti ja kehotti nuoria käyttämään äänioikeuttaan ensi kesäkuun EU-vaaleissa.

Löytöretkelle Eurooppaan – DiscoverEU-haku alkaa 16. huhtikuuta (11/04/2024)

18-vuotiaat nuoret voivat hakea DiscoverEU-matkakorttia, jolla pääsee tutustumaan Eurooppaan raiteita pitkin. Tällä hakukierroksella hakea voivat 1.7.2005–30.6.2006 (nämä päivämäärät mukaan luettuina) syntyneet nuoret. Kyseessä on ainutkertainen tilaisuus nuorelle päästä avartamaan maailmankuvaa, hankkimaan uusia kokemuksia, ystäviä ja monenlaista osaamista ja itsevarmuutta ympäristöystävällisellä tavalla. Matkalla nuoret voivat osallistua ympäri Eurooppaa järjestettäviin Meet-up -kokoontumisiin, joissa he pääsevät tutustumaan toisiin DiscoverEU-osallistujiin. Haastattelimme DiscoverEU-reilaajia viime syksynä. Voit lukea jutun linkistä. Haku alkaa tiistaina 16. huhtikuuta klo 13.00 ja on käynnissä 30. huhtikuuta klo 13.00 saakka.

Ilmastotoimien myötä työpaikat eivät katoa mutta työ muuttuu (11/04/2024)

Komission Suomen-edustuston helmikuussa järjestämässä seminaarissa ”EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2040 – vihreän siirtymän vauhdittaminen matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä” pohdittiin, miten toteutetaan reilu siirtymä työelämässä ja varmistetaan, että Suomessa on jatkossakin osaajia työpaikkojen muuttuessa vähäpäästöisemmiksi. Aiheesta keskustelivat Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä, SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka, MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen ja Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Merja Paavola. Panelistit totesivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eri toimialoilla ja alueilla vaihtelevat, ja siksi aiheesta tarvitaan lisää keskustelua. Pia Björkbacka muistutti, että oikeudenmukaisessa siirtymässä työntekijöiden näkökulmaa pitäisi ylipäätään ottaa enemmän mukaan keskusteluihin, kun valmistellaan, suunnitellaan ja toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategioita. Ideaalitilanteessa tulevaisuuden osaamistarpeet pystytään tunnistamaan ajoissa ja ihmisten osaaminen päivittämään, jolloin he pystyvät siirtymään vanhasta työstä uuteen.

EU – mukana arjessa: Yliherkkäkin voi käyttää kosmetiikkaa (11/04/2024)

Sanna-Mari Sahanen valmistui kosmetologiksi vuonna 2000 mutta työskentelee nykyisin ravintolan vuoropäällikkönä. Hän on allerginen muun muassa lepän ja koivun siitepölyille sekä pölypunkeille ja lehmille. Hän sai pahoja terveysongelmia työskennellessään aikoinaan Espoon virastotalossa, joka sittemmin purettiin homeongelman takia. Nykyään hän osaa varoa ongelmia aiheuttavia aineita tai ympäristöjä. EU-säädökset pitävät onneksi huolen siitä, että haitallisia tuotteita ei myydä – tai jos tuotteet aiheuttavat ongelmia vain osalle käyttäjistä, niitä pystyy varomaan lukemalla ainesosaluettelon tarkasti. Sanna-Mari Sahanen käyttää mahdollisimman paljon luonnonkosmetiikkaa. ”Nykyisin tietyissä marketeissa ja kosmetiikkaketjuissa on hyvät valikoimat”, Sahanen sanoo. Jos hän löytää tavallisesta kosmetiikasta itselleen sopivia tuotteita, hän on niille uskollinen eikä enää riskeeraa hyvinvointiaan kokeiluilla.

Työpaikat EU:n toimielimissä (11/04/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (11/04/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (11/04/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: ”On aika herätä” – Presidentti Niinistöstä EU:n varautumisen raportoija (21/03/2024)

Harvoin virkamiehenä saa myötäelää niin paljon hyvää tunnetta oikeaan osuneen päätöksen johdosta kuin eilen, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yllätti meidät kaikki tarkkaan uutispimennossa pidetyllä lehdistötilaisuudellaan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Paikalle vain tunnin varoitusajalla kutsutut toimittajat saivat kuulla tärkeän uutisen: puheenjohtaja kertoi pyytäneensä presidentti Niinistöä laatimaan raportin siitä, miten Euroopan siviili- ja puolustusvalmiutta voitaisiin parantaa. Von der Leyenin avustajat olivat lähestyneet presidenttiä jo tammikuussa saadakseen tähän EU:lle erittäin kiireiseen ja tärkeään asiaan parhaan mahdollisen kyvyn, joka on Suomen etulinjasta käsin nähnyt, että harhakäsitykset ja illuusiot pysyvästä rauhasta pitää unohtaa. On realistisesti ymmärrettävä, että Euroopan oman panostuksen turvallisuuteen – taloudelliseen tai sotilaalliseen, konventionaaliseen tai kyberturvallisuuteen – on oltava riittävä. Harhakuvitelmille ei ole enää sijaa.

Presidentti Sauli Niinistö sai komissiolta kunniatehtävän (21/03/2024)

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona 20. maaliskuuta lehdistötilaisuuden yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti pyytäneensä yhdessä EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrellin kanssa Niinistöä laatimaan raportin siitä, miten EU:n siviili- ja puolustusvalmiutta voitaisiin parantaa. ”Sauli, muutama kuukausi sitten totesit, että Euroopan on havahduttava. Olen täysin samaa mieltä kanssasi”, Ursula von der Leyen totesi. ”Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on murskannut monia harhakäsityksiä, kuten illuusion pysyvästä rauhasta ja illuusion siitä, että Euroopan oma panostus turvallisuuteen – taloudelliseen tai sotilaalliseen, konventionaaliseen tai kyberturvallisuuteen – on riittävä. Kun katsomme ympärillemme, on selvää, että harhakuvitelmille ei ole enää sijaa. Maailma on yhtä vaarallinen kuin se on ollut jo vuosisatojen ajan.” Komission puheenjohtaja katsoo, että EU:lla on paljon opittava Suomelta siviili- ja puolustusvalmiuden osalta.

Komissio pyrkii edistämään bioteknologiaa ja biovalmistusta EU:ssa (21/03/2024)

Digitalisaation ja tekoälyn tuella tapahtunut edistys biotieteissä sekä biologiaan perustuvien ratkaisujen mahdollisuudet ratkaista yhteiskunnallisia kysymyksiä tekevät bioteknologiasta ja biovalmistuksesta yhden tämän vuosisadan lupaavimmista teknologian aloista. Ne voivat auttaa EU:ta nykyaikaistamaan maa- ja metsätalouttaan, energia-, elintarvike- ja rehualojaan ja teollisuuttaan. Lisäksi ne voivat auttaa parantamaan EU:n kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. Komissio on nyt ehdottanut bioteknologiaa ja biovalmistusta koskevassa tiedonannossaan kohdennettuja toimia näiden alojen edistämiseksi EU:ssa. Ehdotetut toimet liittyvät muun muassa tutkimuksen hyödyntämiseen, innovoinnin edistämiseen, sääntelyn sujuvoittamiseen sekä tekoälyn käyttöön. Komission aikoo myös tarkastella uudelleen EU:n biotalousstrategiaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Komissio esittää toimia työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi (21/03/2024)

Työvoimapula ja osaamisvaje ovat lisääntyneet kaikissa EU-maissa jo lähes vuosikymmenen ajan. Tämä johtuu muun muassa väestörakenteen muutoksista, teknologian kehitykseen ja vihreään siirtymään liittyvän uudenlaisen osaamisen kysynnästä sekä puolustus- ja turvallisuustarpeista. Vastatakseen näihin haasteisiin Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi. Se ehdottaa yhteistyötä EU-maiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintasuunnitelma on osa EU:n strategiaa, jolla parannetaan EU:n kilpailukykyä ja tehostetaan sen taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä. Suunnitelman tavoitteena on muun muassa tukea osaamisen kehittämistä ja koulutusta sekä parantaa työehtoja tietyillä aloilla. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia komission toimenpiteitä, suosituksia EU-maille sekä toimia, jotka työmarkkinaosapuolet aikovat toteuttaa.

Komissio valmistelee laajentumista edeltäviä uudistuksia (21/03/2024)

Komissio on esitellyt tiedonannon ja mahdollisia aiheita keskusteluille sisäisistä uudistuksista, joita EU:n tulisi tehdä valmistautuakseen unionin laajenemiseen. Uudistukset olivat tarpeen ennen laajentumista, mutta nyt niistä on tullut välttämättömiä. Tiedonannossa tarkastellaan laajemman EU:n vaikutuksia neljällä keskeisellä alalla – arvot, politiikan alat, talousarvio ja hallinto – ja luodaan perusta laajentumista edeltäville politiikan uudelleentarkasteluille, joista puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilaa vuonna 2023 käsitelleessä puheessaan. Komissio tekee kyseiset uudelleentarkastelut vuoden 2025 alussa. Niissä otetaan huomioon sidosryhmien palaute laajemman unionin yksittäisiin politiikkoihin kohdistuvista vaikutuksista.

Komissiolta parannusehdotuksia työharjoittelun ehtoihin ja laatuun EU:n alueella (21/03/2024)

Laadukkaat työharjoittelujaksot auttavat nuoria saamaan käytännön työkokemusta, oppimaan uusia taitoja ja löytämään hyvän työpaikan. Työnantajille harjoittelut ovat puolestaan tilaisuus houkutella, kouluttaa ja pitää palveluksessaan taitavaa työvoimaa. Laadukas harjoittelu edellyttää oikeudenmukaisia ja avoimia työehtoja ja asianmukaista oppimissisältöä. Komissio pyrkii nyt parantamaan harjoittelun työehtoja sekä osallistavuutta ja laatua EU:ssa. Se ehdottaa direktiiviä työharjoittelijoiden työehtojen parantamisesta ja täytäntöön panemisesta sekä näennäisesti työharjoitteluina esitettyjen säännöllisten työsuhteiden torjumisesta. Lisäksi komissio ehdottaa, että harjoittelun laatupuitteista vuonna 2014 annettua neuvoston suositusta muutetaan, jotta voidaan edistää laatuun ja osallistavuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten oikeudenmukaista palkkaa ja sosiaalisen suojelun saatavuutta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kansalaisyhteiskuntapalkinto Pro Lapinlahti ry:lle ja Lilinkotisäätiölle (21/03/2024)

Pro Lapinlahti -yhdistys ja Lilinkotisäätiö palkittiin 7. maaliskuuta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) kansalaisyhteiskuntapalkinnolla hankkeista, joilla tuetaan mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja autetaan heitä toipumaan. Pro Lapinlahti -yhdistys sai toisen palkinnon sen ylläpitämän Lapinlahden Lähde -yhteisökeskuksen ansiosta. Lilinkotisäätiö sijoittui puolestaan neljänneksi The World of Recovery -pelikokonaisuudellaan. Ensimmäisen palkinnon sai irlantilainen Third Age -hyväntekeväisyysjärjestö, ja kolmas ja viides sija menivät Slovakiassa ja Italiassa toteutetuille hankkeille. Nämä viisi hanketta jakavat 50 000 euron palkinnon. ”Mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistus, masennus ja syömishäiriöt, ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa”, totesi palkinnot ojentanut ETSK:n viestintäasioista vastaava varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu. ”Mielenterveyshäiriöt ovat ehkä hiipivä mutta eittämättä valtavan laaja epidemia. Komitea haluaa rikkoa palkinnollaan tämän tabun: mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista pitää puhua. Haluamme myös korostaa työtä, jota kansalaisyhteiskunta tekee henkisen hyvinvoinnin kohentamiseksi.”

19.2.–28.3. LUX Film Days -ilmaisnäytöksissä viime vuoden parhaat eurooppalaiset elokuvat (21/03/2024)

Helmi-maaliskuussa suomalaiset pääsevät katsomaan maksutta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistielokuvia ja äänestämään elokuvapalkinnon saajasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa yhteistyössä järjestettävässä LUX Film Days 2024 -tapahtumassa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa näytetään elokuvat 20 000 Species of Bees, Kuolleet lehdet, On the Adamant, Savusaunasisaruus ja The Teachers’ Lounge. Elokuvien näytökset järjestetään Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 19.–26.2., Helsingin Kino Reginassa 4.–5.3. ja Oulun elokuvateatteri Studiossa 23.–28.3. Elokuvat on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Ilmaisliput elokuviin voi lunastaa ennakkoon elokuvateatterien verkkokaupasta tai lippukassalta.

5.3.–21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (21/03/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

4.4. EU-vaalit: Minun Eurooppani – paneelikeskustelu ja elokuvailta nuorille aikuisille (21/03/2024)

Kesäkuussa on jälleen vaikuttamisen paikka yli 400 miljoonan EU-kansalaisen käydessä vaaliuurnille valitsemaan Euroopalle suunnan komission ja EU-parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Tule paikan päälle upouuteen Narinkkatorin BioRex Kulttuurikasarmiin, jossa pääset supermukavissa nojatuoleissa kuulemaan viiden huippupuhujan näkemykset siitä, miten EU tekee tulevaisuudesta parempaa ja miksi juuri nuorten osallistuminen ja äänestäminen on tärkeää. Puhujina ovat Ville Kaunisto, kansanedustaja, EU-vaaliehdokas (kok.); Katri Kulmuni, kansanedustaja, EU-vaaliehdokas (kesk.); Ville Niinistö, Euroopan parlamentin jäsen, EU-vaaliehdokas (vihr.); Teija Makkonen, valtiosihteeri, EU-vaaliehdokas (ps.) ja Johanna Vuorelma, ylipistotutkija, Helsingin yliopisto. Keskustelun juontaa toimittaja Alec Neihum. Heti keskustelun jälkeen voit nauttia maksutta elokuvasta “Dyyni 2”. Leffaherkut kuuluvat kaupan päälle! Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Tervetuloa mukaan nuoret äänestäjät!

5.4. Seminaari: “The Future of Women, Peace and Security Co-Operation in EU and NATO” (21/03/2024)

Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestää yhteistyössä Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ja Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Naiset, rauha ja turvallisuus -yhteistyöstä EU:ssa ja Natossa sekä käydä keskustelua siitä, miten tätä työtä voitaisiin kehittää. Samalla tuodaan esiin, millaisia ura- ja vaikuttamismahdollisuuksia EU ja Nato tarjoavat suomalaisilla naisille ja heidän asiantuntemukselleen. Seminaari järjestetään 5. huhtikuuta klo 10.00–12.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden kahvitarjoilu alkaa kello 9.30. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen!

11.–12.4. Tiedotustilaisuus juristi-lingvistin työstä EU-tuomioistuimessa ja käännöstyöpaja (21/03/2024)

Haluatko tehdä mielekästä, tärkeää työtä Euroopan unionin puolesta, saada vakituisen työpaikan kivassa työyhteisössä ja asua Luxemburgissa keskellä Eurooppaa? Oletko hyvä juristi, joka on kiinnostunut unionin oikeudesta ja hyvä kielissä? Tule Helsingin yliopistoon (Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3) kuuntelemaan tiedotustilaisuutta juristi-lingvistin työstä Euroopan unionin tuomioistuimessa 11. huhtikuuta klo 10.00–12.00 sekä käännöstyöpajaan 11. huhtikuuta klo 14.00–16.00 tai 12. huhtikuuta klo 10.00–12.00. Tiedotustilaisuuteen ja käännöstyöpajoihin pyydetään ilmoittautumaan etukäteen 5. huhtikuuta mennessä. Tiedotustilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Pidimme lupauksemme Euroopalle – Viisi vuotta von der Leyenin komission johdolla (21/03/2024)

Kun puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johtama nykyinen komissio aloitti työnsä joulukuussa 2019, se antoi Euroopalle lupauksen olla rohkea ja kunnianhimoinen. Se lupasi täyttää EU:n kansalaisten odotukset ja vastata haasteisiin niitä kohdatessaan. Lupaukset on pidetty. Pidimme kurssin toimikauden alussa itsellemme asettamiemme kuuden painopisteen suhteen, ja löysimme ratkaisuja koettelemuksiin, jotka ovat Euroopan kaikkien aikojen pahimpia: maailmanlaajuinen pandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, Venäjän Ukrainaan kohdistama raaka hyökkäyssota ja pahin energiakriisi vuosikymmeniin. Monista kriiseistä huolimatta tämä komissio on onnistunut katsomaan eteenpäin ja vastaamaan tulevien eurooppalaisten sukupolvien keskeisiin haasteisiin. Olemme näyttäneet, että Euroopan unioni on parhaimmillaan, kun se toimii rohkeasti.

Ilmastotoimien suunta on selvä, mutta tahdin pitää kiihtyä (21/03/2024)

EU on asettanut 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja sopinut sitä koskevista lainsäädäntötoimista. Helmikuussa komissio asetti EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi päästöjen vähentämisen 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämän välitavoitteen tarkoitus on auttaa EU:ta saavuttamaan vuodelle 2050 asetettu ilmastoneutraaliustavoite. Ilmastotoimilla on valtava kiire, ja kaikkien tahojen on osallistuttava päästöjen vähentämiseen, todettiin komission Suomen-edustuston helmikuussa järjestämässä ilmastoaiheisessa seminaarissa. Tilaisuuden pääpuheenvuorossa komission ilmastotoimien pääosaston varapääjohtaja Yvon Slingenberg totesi, että käynnissä on pienimuotoinen teollinen vallankumous matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Teollisuudessa se tarkoittaa koko alan syvällistä muutosta, kuten siirtymistä päästöttömiin energiaratkaisuihin, hiilidioksidin teknistä talteenottoa ja uusia teknologiaprosesseja. Myös liikenteen päästöjen vähentämisellä ja maatalouden toimilla on tärkeä rooli. Slingenberg painotti, että kaikkien sektoreiden tulee osallistua tavoitteen toteuttamiseen ja että polku 2040-tavoitteisiin kulkee 2030-tavoitteen toimeenpanon kautta.

Komission käännöskilpailu Juvenes Translatores kannustaa nuoria kieltenopiskeluun (21/03/2024)

Kokkolalainen Adele Kujansivu on yksi Juvenes Translatores -käännöskilpailun voittaneista nuorista eurooppalaisista. Kujansivu vei voiton tekoälyä käsittelevällä käännöstekstillään, jonka hän käänsi englannista ruotsiin. Lukion toisella luokalla opiskeleva Kujansivu kertoo, että kilpailun myötä hänellä heräsi kiinnostus opiskella lisää kieliä. Kotikieliensä ruotsin ja suomen lisäksi Kujansivu on opiskellut englantia peruskoulun kolmannelta luokalta lähtien ja saksaa yläasteelta. Nyt hän opiskelee jälkimmäistä itsenäisesti Duolingo-kielisovelluksen avulla. ”On hyvä osata montaa kieltä, sillä silloin voi saada kontaktin ihmisiin ihan eri tavalla ja se avaa myös työ- ja opiskelumahdollisuuksia”, Kujansivu perustelee. Kujansivun englannin kielen opettaja Nina Hansén Karleby svenska gymnasiumista kertoo, että lukio on kielipainotteinen. ”Kannustamme opiskelijoita opiskelemaan myös muita kieliä kuin englantia. Meillä on mahdollista opiskella saksaa ja espanjaa koko oppimäärä ja ranskaa harrastetasolla. Myös venäjää on mahdollista opiskella Kokkolassa, vaikkakaan ei meidän koulussamme.”

Kerro mielipiteesi: Kysely viljelijöille sääntelyn yksinkertaistamiseksi (21/03/2024)

Komissio kerää EU:n viljelijöiden näkemyksiä siitä, millainen hallinnollinen rasite yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) säännöistä ja muista elintarvikkeita ja maataloutta koskevista säännöistä aiheutuu. Tarkoituksena on selvittää kirjaamis- ja raportointivelvoitteiden monimutkaisuuden lähteet. Jotta tilanteesta saadaan kokonaiskuva, samanaikaisesti järjestetään haastatteluja viljelijäjärjestöjen kanssa. Kyselyssä esitetään lyhyitä kysymyksiä, esimerkiksi siitä, kuinka paljon aikaa tukiin ja raportointivelvoitteisiin liittyviin hallinnollisiin tehtäviin kuluu vuosittain. Vastausten avulla voidaan selvittää, millaisia ongelmia sääntöjen soveltamiseen EU-maissa liittyy ja mitä voitaisiin parantaa. Kyselyn tulokset julkaistaan osana perusteellista selvitystä syksyllä 2024, mutta alustavia tuloksia esitetään jo huhtikuun puoleenväliin mennessä. Kysymyksiin voi vastata millä tahansa EU-kielellä, ja vastaaminen kestää enintään 20 minuuttia. Kielen voi vaihtaa kyselylomakkeen oikeassa yläkulmassa olevasta kielivalikosta. Kysely on avoinna 8. huhtikuuta saakka.

Euroopan kuluttajakeskusten verkostolle eniten yhteydenottoja lennoista ja verkko-ostamisesta (21/03/2024)

Rajat ylittävien kuluttajaongelmien selvittelyyn EU-alueella erikoistunut Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) sai kuluttajilta yhteensä yli 124 000 yhteydenottoa vuonna 2023. Aiheissa korostuivat aiempien vuosien tapaan lentomatkustuksen ja verkko-ostamisen ongelmatilanteet. Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen toimipiste (ECC Finland) sai Suomessa asuvilta kuluttajilta viime vuonna 2 502 yhteydenottoa. Näistä 1 857 oli kuluttajan oikeuksiin liittyviä tiedusteluja, ja 645 oli sellaisia valituksia, joita soviteltiin ulkomailla sijaitsevien elinkeinonharjoittajien suuntaan ECC-verkoston kautta. Lisäksi ECC Finland käsitteli Suomessa 199 tapausta, jotka koskivat suomalaisyrityksiä ja joissa kuluttaja asuu toisessa EU-maassa, Norjassa, Islannissa tai Isossa-Britanniassa.

Liikennealan hallintovirkamiesten kilpailu on avattu uudelleen (21/03/2024)

Onko sinulla kokemusta liikennealalta? Kiinnostaako sinua työskentely monikulttuurisessa tiimissä? Jos vastasit myöntävästi, saat nyt uuden mahdollisuuden hakea liikennealan hallintovirkamiesten kilpailuun. EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO vahvistaa sitoutumistaan monikielisyyteen ja ottaa avoimissa kilpailuissa käyttöön järjestelmän, joka kattaa kaikki 24 EU-kieltä. Tarkoituksena on antaa hakijoille mahdollisuus valita kokeiden kieleksi mitkä tahansa kaksi EU:n virallista kieltä. Samalla mukautetaan myös liikennealan hallintovirkamiesten kilpailua, jossa esimerkiksi case-tehtävä korvataan kirjallisella kokeella. Tämä koskee sekä nykyisiä hakijoita että mahdollisia uusia hakijoita. Hakijoiden, jotka ovat jo jättäneet hakemuksensa, on tarkistettava hakemuksensa ja validoitava ne uudestaan, jotta he pysyvät mukana kilpailussa. He voivat siinä yhteydessä harkita uudelleen kielivalintojaan ja lisätä tarvittaessa uusia tietoja hakemukseensa. Näille hakijoille annetaan lisätietoa heidän EPSO-tiliensä kautta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (21/03/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (21/03/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (21/03/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Päivä demokratian puolustamista varapuheenjohtaja Věra Jourován matkassa (29/02/2024)

Arvoista ja avoimuudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Věra Jourová piipahti eilen Helsingissä, ja sain kunnian olla päivän ajan osa hänen delegaatiotaan. Komissiolta on tullut viime aikoina huomattavia aloitteita eurooppalaisen demokratian turvaamiseksi. Ne ovat liittyneet muun muassa digisäännöksiin ja vaalien reiluuteen. Poliittinen tahtotila eurooppalaisten arvojen turvaamiseksi on Brysselissä kova. Nyt komissio siirtyy sanoista tekoihin. Kun Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa vain 100 päivää, varapuheenjohtaja Jourová aloitti useaan eri jäsenmaahan ulottuvan demokratian puolustamisen kiertueensa. Suomi valikoitui kiertueen aloituspaikaksi, koska meillä on, varapuheenjohtajan sanoin, kansallisena perintönä DNA:ssamme se, kuinka ymmärtää ja torjua Venäjän propaganda, ja lisäksi meillä on instituutiot, jotka pitävät huolta siitä, että asiaan suhtaudutaan jatkossakin kaikella vakavuudella. Jourová sai kuulla, että venäläinen propaganda ei täällä pure historiamme, pitkän itärajamme ja venäläisten harjoittaman hybriditoiminnan takia.

Komissio haluaa vahvistaa Euroopan teollisuuden johtoasemaa kehittyneiden materiaalien alalla (29/02/2024)

Komissio on ehdottanut kattavaa strategiaa, jolla edistetään EU:n teollisuuden johtoasemaa kehittyneiden materiaalien alalla. Kehittyneet materiaalit ovat materiaaleja, jotka on suunniteltu ja valmistettu tavallista tehokkaammiksi tai joilla on erityisiä ominaisuuksia ja joita voidaan kehittää ennennäkemättömän nopeasti nykyisen tieteellisen tietämyksen ja laskentatehon ansiosta. Ne ovat olennaisen tärkeitä esimerkiksi energiaa, elektroniikkaa, rakentamista ja liikkuvuutta koskevan innovoinnin kannalta ja siksi ratkaisevan tärkeitä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta. Kehittyneiden materiaalien kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina esimerkiksi uusiutuvan energian, akkujen, päästöttömien rakennusten, puolijohteiden, lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, satelliittien, lentokoneiden ja puolustustarvikkeiden tuotannossa.

Komissiolta uusia aloitteita tulevaisuuden digitaalisia infrastruktuureja varten (29/02/2024)

Euroopan talouden tuleva kilpailukyky riippuu kehittyneistä digitaalisista verkkoinfrastruktuureista ja -palveluista. Nopeat, turvalliset ja laajalle levinneet yhteydet ovat edellytys sellaisten teknologioiden käyttöönotolle, jotka johtavat huomisen maailmaan: etälääketiede, automatisoitu ajaminen, rakennusten ennakoiva kunnossapito tai täsmäviljely. Komissio on esittänyt joukon toimia, joilla voitaisiin edistää digitaalisten infrastruktuurien innovointia, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Tämän digitaalisia yhteyksiä koskevan paketin tarkoituksena on käynnistää keskustelu konkreettisista ehdotuksista sidosryhmien, EU-maiden ja samanmielisten kumppaneiden kanssa siitä, miten EU:n tulevia politiikkatoimia voidaan muovata yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.

Elpymis- ja palautumistukivälineen väliarviointi: tuloksena uudistuksia ja investointeja kaikkialla EU:ssa (29/02/2024)

Elpymis- ja palautumistukiväline perustettiin helmikuussa 2021. Sen tavoitteena on auttaa EU-maita toipumaan koronapandemiasta, vahvistaa niiden selviytymiskykyä ja tehdä EU:n talouksista ja yhteiskunnista vihreämpiä, digitaalisempia ja kilpailukykyisempiä. Välineellä on ollut myös ratkaiseva merkitys vastattaessa kiireellisiin haasteisiin, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutuksiin. Komissio on nyt esittänyt väliarvioinnin elpymis- ja palautumistukivälineestä. Siitä käy ilmi, miten välineen tavoitteet on tähän mennessä saavutettu. Väliarvioinnissa tuodaan myös esiin EU-maiden ja muiden sidosryhmien laaja tuki elpymis- ja palautumistukivälineen tulosperusteisuudelle. Maksujen suorittaminen edistymisen ja saavutettujen tulosten perusteella, ei aiheutuneiden kustannusten perusteella, lisää ennustettavuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä jäsenvaltioiden että komission osalta.

19.2.–28.3. LUX Film Days -ilmaisnäytöksissä viime vuoden parhaat eurooppalaiset elokuvat (29/02/2024)

Helmi-maaliskuussa suomalaiset pääsevät katsomaan maksutta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistielokuvia ja äänestämään elokuvapalkinnon saajasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa yhteistyössä järjestettävässä LUX Film Days 2024 -tapahtumassa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa näytetään elokuvat 20 000 Species of Bees, Kuolleet lehdet, On the Adamant, Savusaunasisaruus ja The Teachers’ Lounge. Elokuvien näytökset järjestetään Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 19.–26.2., Helsingin Kino Reginassa 4.–5.3. ja Oulun elokuvateatteri Studiossa 23.–28.3. Elokuvat on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Ilmaisliput elokuviin voi lunastaa ennakkoon elokuvateatterien verkkokaupasta tai lippukassalta.

5.3.–21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (29/02/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

7.3. Urailta Jyväskylässä: minä & EU (29/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Jyväskylän urailta järjestetään torstaina 7. maaliskuuta klo 17.00–19.00 ravintola Ilokivessä (Keskussairaalantie 2). Uraillassa mukana on Annastiina Heiskanen Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

8.3. Naistenpäivän EU-vaalietkot Eurooppasalissa (29/02/2024)

Miltä Euroopan unioni näyttää sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta? Entä mitkä teemat nousevat tulevaisuudessa Euroopan parlamentin agendalle? Seuraavat EU-vaalit käydään 9. kesäkuuta, ja nyt on oikea aika nostaa nämä teemat EU-vaalikeskusteluihin. Naisjärjestöt Yhteistyössä ry (NYTKIS) ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto kutsuvat sinut kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun naisten ja tyttöjen oikeuksista sekä sukupuolten tasa-arvosta Euroopassa. Keskustelussa on mukana muun muassa nykyisiä europarlamentaarikkoja. Tapahtuma järjestetään kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta klo 15.00 alkaen Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden tavoitteena on luoda tilannekuvaa siitä, miten nykyinen parlamentti ja komissio ovat saaneet kuluvalla kaudella edistettyä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia Euroopassa ja mistä kesäkuussa valittavat uudet europarlamentaarikot jatkavat työtään seuraavalla kaudella. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 3. maaliskuuta mennessä. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.

12.3. Urailta Oulussa: minä & EU (29/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Oulun urailta järjestetään tiistaina 12. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Tellus Stage Linnanmaalla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1). Uraillassa mukana on Niina Paasovaara Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

13.3. Translating Europe Workshop: Maskinöversättning – vän eller fiende för myndighetsöversättare? (29/02/2024)

Euroopan komissio järjestää yhteistyössä valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan kanssa konekääntämistä käsittelevän Translating Europe Workshop -tapahtuman. Tapahtuma on pääosin ruotsinkielinen, mutta esityksiä kuullaan myös suomeksi ja englanniksi. Ohjelmassa on muun muassa professori Maarit Koposen esitys aiheesta ”Kone kääntäjänä? Teknologian ja ammattilaisten roolit tekoälyn aikakaudella” sekä konekääntämiseen pureutuva paneelikeskustelu, johon osallistuu kääntäjiä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Lisäksi saadaan kuulla, miten Euroopan komission käännöstoimen pääosastossa hyödynnetään konekäännöstä ja tekoälyä käännöstoiminnassa ja miten viranomaiset ja yritykset eri puolilla EU:ta voivat hyötyä tästä työstä. Tapahtuma järjestetään 13. maaliskuuta klo 8.30–16.20. Ilmoittaudu mukaan (etänä) 6. maaliskuuta mennessä.

15.3. Keskustelu Eurooppasalissa: Miten EU säätelee tekoälyä? (29/02/2024)

Euroopan parlamentin vaalikausi on loppusuoralla. Yksi viimeisistä hyväksyntää vailla olevista lakialoitteista on EU:n uusi tekoälysäädös – maailman ensimmäinen tekoälyyn kattavasti tarttuva lakiehdotus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyn käyttö Euroopassa on turvallista samoin kuin perusoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavaa. Lailla pyritään myös edistämään innovaatioita ja mahdollistamaan Euroopan johtoasema alalla. Lakiehdotuksen sisällöstä, sen mahdollisuuksista yleistyä maailmanlaajuiseksi normiksi sekä sääntelystä mahdollisesti seuraavista tarkoittamattomista seurauksista keskustelevat Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 15. maaliskuuta klo 10.00–11.00 Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Tilaisuuden juontaa digitalisaatiosta ja uusista teknologioista vastaava suurlähettiläs Stefan Lindström ulkoministeriöstä. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 13. maaliskuuta! Tilaisuus striimataan Euroopan parlamentin Suomen-toimiston YouTube-kanavalla.

15.3. Mitä jos kokeilisit EU-rahoitusta? Kuntakiertue saapuu Kuopioon! (29/02/2024)

Kansalaisuus, yhteiskunta, tasa-arvo, perusoikeudet, kulttuuri, liikunta, kotouttaminen, sisäinen turvallisuus... Olitpa kansalaisjärjestön, paikallisen, alueellisen tai valtakunnallisen viranomaisen, korkeakoulun tai muun voittoa tavoittelemattoman tai voittoa tavoittelevan organisaation edustaja, EU-rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti! Oikeusministeriö, sisäministeriö, opetushallitus ja Suomen Akatemia jalkautuvat Kuopioon (Maakuntasali, Sepänkatu 1) 15. maaliskuuta klo 12.00–15.00 kertomaan EU-rahoitusmahdollisuuksista eri toimijoille. Tilaisuudessa kuulet perustietoa mukana olevista ohjelmista ja toteutuneista hankkeista sekä vinkkejä hakuprosessiin. Seminaariosuuden jälkeen tapahtuma jatkuu minimessuilla, joilla voit saada asiantuntijoilta opastusta EU-rahoituksen hyödyntämiseen, hakuprosesseihin tai ylipäänsä lisätietoa EU-rahoituksesta. Voit myös tuoda mukanasi organisaatiosi hankeidean, jolle voidaan yhdessä pohtia sopivimmat rahoitusmahdollisuudet. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

19.3. Urailta Turussa: minä & EU (29/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Turun urailta järjestetään tiistaina 19. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Palladium-luokassa Aurum-rakennuksessa (Henrikinkatu 2). Uraillassa mukana on Jenna Rautionaho, joka suoritti harjoittelun keväällä 2023 Euroopan parlamentissa europarlamentaarikko Henna Virkkusen kabinetissa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

5.4. Seminaari: “The Future of Women, Peace and Security Co-Operation in EU and NATO” (29/02/2024)

Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestää yhteistyössä Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ja Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Naiset, rauha ja turvallisuus -yhteistyöstä EU:ssa ja Natossa sekä käydä keskustelua siitä, miten tätä työtä voitaisiin kehittää. Samalla tuodaan esiin, millaisia ura- ja vaikuttamismahdollisuuksia EU ja Nato tarjoavat suomalaisilla naisille ja heidän asiantuntemukselleen. Seminaari järjestetään 5. huhtikuuta klo 10.00–12.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden kahvitarjoilu alkaa kello 9.30. Tietoja päivitetään lähempänä tapahtumaa.

Translating Europe Workhop -tapahtuma Helsingin yliopistossa: EU kiinnostaa nuoria työpaikkana (29/02/2024)

Joukko Helsingin kielilukion oppilaita tutustui käännösalaan Helsingin yliopistossa järjestetyssä Translating Europe Workshop -tapahtumassa. Kielilukiolaiset A-M Honkasalo, Mirko Myllykorpi ja Emilia Ovaskainen näkevät itsensä opiskelemassa yliopistossa kieliä ja myöhemmin vaikkapa jossain EU-virassa. Ovaskainen opiskelee lukiossa englannin ja ruotsin lisäksi venäjää ja japania. ”Vielä en ole ihan varma, mitä haluan tulevaisuudelta, mutta tulkin tai kääntäjän työ kiinnostaa eniten”, Ovaskainen kertoo. Translating Europe -työpajassa lukiolaisille kerrottiin kielialasta ja halukkaat saivat kokeilla kieliteknologiaa käytännössä. Vaikka koneet kääntävät tekstiä nopeasti, ihmisiä tarvitaan alalla yhä, sillä koneet tekevät paljon virheitä. Työpaja oli osa pilottihanketta, jonka avulla rakennetaan yhteyksiä EMT- eli European Master's in Translation -yliopistojen ja lukioiden välille.

EU – mukana arjessa: Kvanttilaskennasta kasvua koko EU:n alueelle (29/02/2024)

Digitalisaatio on muuttanut maailmaa hämmästyttävän paljon muutamassa vuosikymmenessä, ja nykyinen muutosvauhti on ennennäkemättömän nopea. Euroopan komission tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan niin ihmisiä kuin yrityksiä vuoteen 2030 mennessä. Osana digitaalista siirtymää EU panostaa kvanttiteknologiaan eli kvanttifysiikan ilmiöiden soveltamiseen käytännössä. Kvanttiteknologian odotetaan mullistavan elämän tavoilla, joita ei vielä osata edes kuvitella. ”Kvanttiteknologian avulla tutkijat ja yritykset pystyvät ratkaisemaan sellaisia laskutoimituksia, mihin ei aikaisemmin pystytty, ja esimerkiksi molekyylimallinnuksen avulla kehittämään uusia lääkkeitä tai materiaaleja ja logistiikan puolella optimoimaan kuljetuksia”, sanoo tutkimuspäällikkö Pekka Pursula Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. VTT on yksi Euroopan johtavista kvanttiteknologian tutkimuslaitoksista.

EU:n kansalaisvaikuttamisfoorumi: Mielipiteesi on tärkeä – anna äänesi kuulua! (29/02/2024)

Kansalaisten palaute on olennainen osa EU:n päätöksentekoprosessia. EU:n uudella kansalaisvaikuttamisfoorumilla voit osallistua keskusteluun EU:n politiikoista, jotka vaikuttavat kaikkiin EU:n kansalaisiin. Foorumilla on käytettävissä konekäännöstoiminto, jonka avulla voit seurata keskustelua ja osallistua siihen millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Viime viikonloppuna 150 kansalaista eri puolilta Eurooppaa kokoontui Brysseliin keskustelemaan energiatehokkuuden haasteista ja hyödyistä. He laativat tässä energiatehokkuutta käsittelevän kansalaispaneelin ensimmäisessä tapaamisessa alustavia ehdotuksia perustaksi jatkokeskusteluille. Paneeli kokoontuu vielä kahtena viikonloppuna laatimaan suosituksia, jotka otetaan huomioon EU:n tulevien politiikkojen muotoilussa. Paneelien kautta kansalaisilla on mahdollisuus konkreettisella tavalla vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU:n politiikkoja kehitetään.

Mielessä EU-ura ja kansainväliset tehtävät? Haku komission ensi syksyn Blue Book -harjoitteluohjelmaan on nyt auki! (29/02/2024)

Komissio järjestää korkeakoulututkinnon suorittaneille viiden kuukauden mittaisia harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Tämän ns. Blue book -harjoitteluohjelman kautta palkataan harjoittelijoita Brysseliin, Luxemburgiin ja Euroopan komission edustustoihin. Mahdollisuuksia on sekä yleisharjoitteluun eri politiikka-alojen parissa että kääntäjäharjoitteluun. Harjoitteluun voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Hakijoiden on osattava erittäin hyvin kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti, ranska tai saksa. Kääntäjäharjoittelijan on pystyttävä kääntämään kahdesta EU-kielestä äidinkieleen, jonka myös on oltava EU:n virallinen kieli. Hakemiseen ei ole ikärajaa. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. Harjoittelijoille maksetaan noin 1 370 euroa/kk sekä matkakorvaus. Syksyn harjoittelujakso on lokakuun alusta ensi vuoden helmikuun loppuun. Haku päättyy 15. maaliskuuta klo 11.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (29/02/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (29/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (29/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston päällikkö Maria Blässar: Tänä vuonna EU:n talouskasvu on odotettua heikompaa, mutta kunnianhimoisille uudistuksille on poliittista tahtoa (15/02/2024)

Talouskomissaari Paolo Gentiloni esitteli tänään komission talven väliennusteen. Komission tuoreiden talouslukujen perusteella sekä EU:n että euroalueen talouskasvun ennustetaan jäävän hiukan ennustettua matalammaksi. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna, ja inflaatio näyttää hidastuvan nopeammin kuin vielä viime syksynä ennustettiin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin myös epävarmuuksia maailman geopoliittisen tilanteen vuoksi, jota kriisin mahdollinen laajeneminen Punaisellamerellä voi edelleen lisätä. Myös kiihtyvä ilmastomuutos tuo mukanaan omat epävarmuustekijänsä. Painottaisin näiden lukujen lisäksi kuitenkin myös sitä poliittista tahtotilaa, joka EU:ssa tuntuu vallitsevan. Kaksi Italian entistä pääministeriä – Enrico Letta ja Mario Draghi – valmistelevat kumpikin tahollaan raportteja ja ehdotuksia sekä EU:n sisämarkkinoiden uudistamiseksi että laajemmin EU:n kilpailukyvyn strategiseksi kehittämiseksi. Nämä raportit valmistuvat huhti- ja kesäkuussa, juuri ennen kuin seuraavan komission kokoonpanoa ja työohjelmaa aletaan neuvotella.

Komissio seuraa EU:n kilpailukyvyn vahvuuksia ja haasteita (15/02/2024)

Komission julkaisemassa uudessa vuotuisessa sisämarkkina- ja kilpailukykyraportissa tuodaan esiin Euroopan sisämarkkinoiden kilpailuvahvuudet ja haasteet. Lisäksi siinä seurataan vuotuista kehitystä niiden yhdeksän kilpailukykyä tukevan osa-alueen pohjalta, jotka on esitetty EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä koskevassa tiedonannossa: toimivat sisämarkkinat, yksityisen pääoman saatavuus, julkiset investoinnit ja infrastruktuuri, tutkimus ja innovointi, energia, kiertotalous, digitalisaatio, koulutus ja osaaminen sekä kauppa ja avoin strateginen riippumattomuus. Raportissa todetaan muun muassa, että EU on merkittävä kauppamahti. Sen osuus maailmanlaajuisesta viennistä on 16 prosenttia. Raportin mukaan kauppa toimii edelleen kilpailukyvyn edistäjänä. Lisäksi raportissa painotetaan tarvetta puolustaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja suojella EU:n taloudellista turvallisuutta.

Komissiolta suositus päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 – tavoitteena ilmastoneutraalius vuonna 2050 (15/02/2024)

Komissio on laatinut yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin mahdollisista keinoista, joilla voidaan saavuttaa sovittu tavoite eli tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vaikutustenarvioinnin perusteella komissio suosittelee muun muassa kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Komission suositus perustuu ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan antamaan lausuntoon ja unionin Pariisin sopimuksen mukaisiin sitoumuksiin. Jotta päästöjä voidaan vähentää 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, useiden edellytysten on täytyttävä. Lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö pannaan kaikilta osin täytäntöön. Tällöin päästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuodelle 2040 asetettava ilmastotavoite parantaa Euroopan kykyä selviytyä tulevista kriiseistä ja vahvistaa EU:n riippumattomuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.

Komissio esittää keinoja ottaa talteen, varastoida ja hyödyntää hiiltä kestävästi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä (15/02/2024)

Euroopan unioni on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tavoitteesta saavutetaan vähentämällä nykyisiä päästötasoja tulevina vuosina, mutta tarvitsemme myös teknologioita, joilla voidaan ottaa talteen hiilidioksidia tai poistaa se suoraan ilmakehästä sekä varastoida tai hyödyntää se. Tällaiset teknologiat keskittyvät aloille, joilla päästöjä on erityisen vaikeaa tai kallista vähentää, kuten sementinvalmistuksen prosessipäästöihin tai jätteen energiakäyttöön. Esittämässään nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä komissio ehdotti, että EU kehittäisi vähintään 50 miljoonan tonnin vuotuisen hiilidioksidin varastointikapasiteetin vuoteen 2030 mennessä. Vuodeksi 2040 suositeltua EU:n ilmastotavoitetta koskevan vaikutustenarvioinnin perusteella tämän luvun on noustava noin 280 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä. Asiaa koskevassa komission tiedonannossa esitetään toimia, jotka EU:n ja jäsenmaiden on toteutettava, jotta tarvittavat teknologiat voidaan ottaa käyttöön.

EU:n nuorten käännöskilpailun voittajat on valittu – Suomessa voiton vei Adele Kujansivu Kokkolasta (15/02/2024)

Komissio on julkistanut Juvenes Translatores 2023–24 -kilpailun 27 voittajan nimet. Lukiolaisille tarkoitettu käännöskilpailu järjestetään vuosittain. Suomessa kilpailun voitti tällä kertaa Adele Kujansivu Pohjanmaalta Karleby svenska gymnasiumista. Kilpailussa annettiin lisäksi kunniamainintoja erityisen ansiokkaista käännöksistä. Suomalaisista osallistujista kunniamaininnan saivat Alexander Granholm (Mattlidens gymnasium), Aino-Maria Heinonen (Tampereen klassillinen lukio), Tomas Rajaniemi (Espoonlahden lukio), Nea Renlund (Tampereen yhteiskoulun lukio) ja Sam Strandberg (Mattlidens gymnasium). Kilpailijat käänsivät Juvenes Translatores -kilpailussa tekstin valitsemiensa EU:n kahden virallisen kielen välillä. Mukana oli Suomesta tällä kertaa 59 opiskelijaa 14 eri lukiosta. Useimmat heistä käänsivät tekstin englannista omaan äidinkieleensä – suomeen tai ruotsiin – tai maan kahden kansalliskielen välillä. Heillä oli kuitenkin muitakin jännittäviä kieliyhdistelmiä, kuten italia–ruotsi, tanska–englanti, saksa–englanti, romania–ruotsi, viro–suomi ja englanti–espanja. Komissio järjestää kilpailun 27 voittajalle palkintoseremonian Brysselissä.

19.2.–28.3. LUX Film Days -ilmaisnäytöksissä viime vuoden parhaat eurooppalaiset elokuvat (15/02/2024)

Helmi-maaliskuussa suomalaiset pääsevät katsomaan maksutta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistielokuvia ja äänestämään elokuvapalkinnon saajasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa yhteistyössä järjestettävässä LUX Film Days 2024 -tapahtumassa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa näytetään elokuvat 20 000 Species of Bees, Kuolleet lehdet, On the Adamant, Savusaunasisaruus ja The Teachers’ Lounge. Elokuvien näytökset järjestetään Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 19.–26.2., Helsingin Kino Reginassa 4.–5.3. ja Oulun elokuvateatteri Studiossa 23.–28.3. Elokuvat on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Ilmaisliput elokuviin voi lunastaa ennakkoon elokuvateatterien verkkokaupasta tai lippukassalta.

29.2. Seminaari: EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2040 – vihreän siirtymän vauhdittaminen matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä (15/02/2024)

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää ilmastoaiheisen seminaarin, jossa keskustellaan helmikuun alussa annettavasta ilmastotavoitteita koskevasta komission tiedonannosta ja sen merkityksestä Suomen ilmastopolitiikalle. Kutsumme suomalaisia sidosryhmiä mukaan keskustelemaan tiedonannon keskeisistä osista, tavoitteen toimeenpanosta, haasteista ja investointitarpeista. Seminaarin pääpuhujina ovat komission ilmastotoimien pääosaston edustaja sekä Suomen ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja Jyri Seppälä. Kolmessa paneelikeskustelussa pureudutaan muun muassa EU:n päästökauppaan, maan- ja metsienkäytön ilmastovaikutuksiin sekä reiluun siirtymään. Tilaisuuden juontaa toimittaja ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi. Toista pääpuhujaa lukuun ottamatta tilaisuus on suomenkielinen sekä kaikille avoin ja maksuton. Paikan päällä on tarjolla lounas vapaan seurustelun merkeissä. Sekä läsnä- että etäosallistujien tulee rekisteröityä etukäteen. Seminaari järjestetään 29. helmikuuta klo 8.30–14.00 Helsinki Congress Paasitornissa. Tervetuloa paikan päälle tai linjoille (lähetys klo 9.00–12.30)!

5.3.–21.5. Yleisöluentosarja ”Alustat, teknologiat ja vaikuttaminen – utopiat ja dystopiat” (15/02/2024)

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

7.3. Urailta Jyväskylässä: minä & EU (15/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Jyväskylän urailta järjestetään torstaina 7. maaliskuuta klo 17.00–19.00 ravintola Ilokivessä (Keskussairaalantie 2). Uraillassa mukana on Annastiina Heiskanen Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

8.3. Naistenpäivän EU-vaalietkot Eurooppasalissa (15/02/2024)

Miltä Euroopan unioni näyttää sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta? Entä mitkä teemat nousevat tulevaisuudessa Euroopan parlamentin agendalle? Seuraavat EU-vaalit käydään 9. kesäkuuta, ja nyt on oikea aika nostaa nämä teemat EU-vaalikeskusteluihin. Naisjärjestöt Yhteistyössä ry (NYTKIS) ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto kutsuvat sinut kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun naisten ja tyttöjen oikeuksista sekä sukupuolten tasa-arvosta Euroopassa. Keskustelussa on mukana muun muassa nykyisiä europarlamentaarikkoja. Tapahtuma järjestetään kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta klo 15.00 alkaen Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden tavoitteena on luoda tilannekuvaa siitä, miten nykyinen parlamentti ja komissio ovat saaneet kuluvalla kaudella edistettyä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia Euroopassa ja mistä kesäkuussa valittavat uudet europarlamentaarikot jatkavat työtään seuraavalla kaudella. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 3. maaliskuuta mennessä. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.

12.3. Urailta Oulussa: minä & EU (15/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Oulun urailta järjestetään tiistaina 12. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Tellus Stage Linnanmaalla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1). Uraillassa mukana on Niina Paasovaara Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

13.3. Translating Europe Workshop: Maskinöversättning – vän eller fiende för myndighetsöversättare? (15/02/2024)

Euroopan komissio järjestää yhteistyössä valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan kanssa konekääntämistä käsittelevän Translating Europe Workshop -tapahtuman. Tapahtuma on pääosin ruotsinkielinen, mutta esityksiä kuullaan myös suomeksi ja englanniksi. Ohjelmassa on muun muassa professori Maarit Koposen esitys aiheesta ”Kone kääntäjänä? Teknologian ja ammattilaisten roolit tekoälyn aikakaudella” sekä konekääntämiseen pureutuva paneelikeskustelu, johon osallistuu kääntäjiä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Lisäksi saadaan kuulla, miten Euroopan komission käännöstoimen pääosastossa hyödynnetään konekäännöstä ja tekoälyä käännöstoiminnassa ja miten viranomaiset ja yritykset eri puolilla EU:ta voivat hyötyä tästä työstä. Tapahtuma järjestetään 13. maaliskuuta klo 8.30–16.20. Ilmoittaudu mukaan (etänä) 6. maaliskuuta mennessä.

15.3. Keskustelu Eurooppasalissa: Miten EU säätelee tekoälyä? (15/02/2024)

Euroopan parlamentin vaalikausi on loppusuoralla. Yksi viimeisistä hyväksyntää vailla olevista lakialoitteista on EU:n uusi tekoälysäädös – maailman ensimmäinen tekoälyyn kattavasti tarttuva lakiehdotus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyn käyttö Euroopassa on turvallista samoin kuin perusoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavaa. Lailla pyritään myös edistämään innovaatioita ja mahdollistamaan Euroopan johtoasema alalla. Lakiehdotuksen sisällöstä, sen mahdollisuuksista yleistyä maailmanlaajuiseksi normiksi sekä sääntelystä mahdollisesti seuraavista tarkoittamattomista seurauksista keskustelevat Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 15. maaliskuuta klo 10.00–11.00 Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.). Tilaisuuden juontaa digitalisaatiosta ja uusista teknologioista vastaava suurlähettiläs Stefan Lindström ulkoministeriöstä. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 13. maaliskuuta! Tilaisuus striimataan Euroopan parlamentin Suomen-toimiston YouTube-kanavalla.

19.3. Urailta Turussa: minä & EU (15/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Turun urailta järjestetään tiistaina 19. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Palladium-luokassa Aurum-rakennuksessa (Henrikinkatu 2). Uraillassa mukana on Jenna Rautionaho, joka suoritti harjoittelun keväällä 2023 Euroopan parlamentissa europarlamentaarikko Henna Virkkusen kabinetissa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Brysselin kone -podcastissa vieraana edustuston päällikkö Maria Blässar (15/02/2024)

Edustuston päällikkö Maria Blässar oli Maija Elonheimon haastateltavana Ylen Brysselin koneessa. Komissio on osoittanut johtajuutta monella alueella, ja keskeisenä tavoitteena onkin strategisen autonomian vahvistaminen ja haitallisista riippuvuuksista eroon pääseminen. Tähän liittyvän keskustelun lisäksi haastattelussa olivat esillä EU:n laajentuminen, Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne sekä vihreä kehitys. Blässar muistutti myös, että komissio on saanut työohjelmastaan toteutettua yli 90 prosenttia – kaikista kriiseistä huolimatta.

EU – mukana arjessa: Erasmus+ -vaihdon aikana saa ystäviä ympäri mannerta (15/02/2024)

Juttusarjassamme EU:n tuomista arkipäivän hyödyistä pääset tutustumaan esimerkkeihin EU:n vaikutuksesta sinunkin arkeesi! Suomalaiset ovat olleet mukana Erasmus+ -vaihto-ohjelmassa jo yli 30 vuoden ajan. Hollannissa syksyllä 2022 Erasmus+ -vaihdossa opiskelleen Anni Saarelan mukaan kokemuksesta oli hyötyä sekä opintojen että työelämän kannalta. ”Ulkomaille lähteminen kasvattaa ihmisenä tosi paljon. Lisäksi vaihtolukukausi oli kiva irtiotto kaikesta tutusta, ja vaihdon aikana sain uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Nyt vierailemme näiden ystävien kanssa vuorotellen toistemme luona”, Jyväskylän yliopistossa opettajaksi opiskeleva Anni Saarela kertoo.

Eurooppalaisten kirjailijoiden päivää vietetään 25. maaliskuuta – Järjestäisitkö lukemiseen liittyvän tapahtuman? (15/02/2024)

Eurooppalaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta juhlistetaan eri puolilla Eurooppaa 25. maaliskuuta. Eurooppalaisten kirjailijoiden päivä on EU:n Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluva aloite, ja sen tarkoituksena on innostaa lukemiseen ja myös tuoda esiin Euroopan kielellistä monimuotoisuutta. Päivän kunniaksi komissio kannustaa opettajia, kirjastonhoitajia, kirjakauppiaita, järjestöjä ja kirjojen ystäviä eri puolilla Eurooppaa järjestämään erilaisia kirjailijoihin ja lukemiseen liittyviä tapahtumia 25. maaliskuuta tai tuon päivän tienoilla. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi koulussa, kirjastossa tai kirjakaupassa. Ehkä voit kutsua kirjailijan, kääntäjän tai kustantajan lukemaan jotakin teosta tai keskustelemaan kirjallisuudesta, kirjoittamisesta, kääntämisestä tai kustannusalasta? Päästä luovuutesi valloilleen! Eurooppalaisten kirjailijoiden päivän kunniaksi komissio järjestää myös eri puolille Eurooppaa ulottuvan kirjailijakierroksen, johon osallistuu 120 kirjailijaa, sekä lukemisen edistämiseen keskittyvän konferenssin Brysselissä 25.–26. maaliskuuta.

Hankerahoitusta Interreg-ohjelmien kautta (15/02/2024)

Onko organisaatiossanne tai kunnassanne kehitystarve, mutta resurssit puuttuvat? Onko teillä hankeidea, joka kannattaisi toteuttaa laajemmassa yhteistyössä? EU:n alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmissa on parhaillaan käynnissä rahoitushakuja, joihin kannattaa tarttua. Ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa, ja ne mahdollistavat esimerkiksi innovatiivisia pilotteja ja uusien käytäntöjen kokeilua. Ajatuksena Interreg-ohjelmissa on, että useamman EU-maan kumppanit kehittävät ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Hankkeessa on mahdollista päästä osaksi laajempaa kuntien, alueiden ja muiden toimijoiden verkostoa. Varsinaisten hanketulosten lisäksi kumppanit hyötyvät kokemusten ja asiantuntemuksen vaihdosta. Parhaillaan ovat avoinna rahoitushaut muun muassa Central Baltic -ohjelmassa ja Baltic Sea Region -ohjelmassa. Central Baltic -ohjelmassa otetaan 9.–30. huhtikuuta vastaan ensimmäisen vaiheen suurhankehakemuksia. Baltic Sea Region -ohjelmassa ensimmäisen vaiheen ideapaperin toimittamisen takaraja on 17. huhtikuuta.

Työpaikat komission Yhteisessä tutkimuskeskuksessa (15/02/2024)

Kiinnostaako työ tutkimuksen parissa? Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tarjoaa riippumatonta, näyttöön perustuvaa tietämystä ja tieteellistä tietoa ja tukee EU:n toimintapolitiikkoja, joilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti yhteiskuntaan. Yhteisessä tutkimuskeskuksessa on tällä hetkellä avoinna muun muassa useita tutkijanpaikkoja Isprassa (Italiassa) ja Geelissä (Belgiassa) esimerkiksi terveyden, ilmastonmuutoksen, datatieteen ja ydinfysiikan alalla. Suomalaiset hakijat olisivat JRC:ssä erittäin tervetulleita! Tutustu hakumenettelyyn ja työpaikkoihin JRC:n rekrytointiportaalissa!

Työpaikat EU:n toimielimissä (15/02/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (15/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (15/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.

Edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila: Jacques Delorsin sosiaalista Eurooppaa päivitetään yhdessä vastaamaan ajan haasteisiin (01/02/2024)

EU:n johtajat kokoontuivat eilen Ursula von der Leyenin johdolla komission päärakennukseen Berlaymontiin osoittamaan kunnioitustaan viime vuoden lopulla 98-vuotiaana kuolleelle entiselle komission vaikutusvaltaiselle puheenjohtajalle Jacques Delorsille. Ilmassa oli paljon muutakin kuin vain koko komission kiitokset pitkäaikaiselle arvostetulle puheenjohtajalleen. Ursula von der Leyen löysi historialliseen hetkeen sopivat sanat alleviivatessaan Delorsin puheenjohtajuusvuosina 1985–95 komissiossa vallinnutta henkeä: kun Eurooppaa rakennetaan, komission tulee joka päivä muistaa – eurooppalaisen kunnianhimon ohella – virkamme tarkoitus, pragmatismi ja kyky sopeutua realistisesti aina uusiin ja muuttuviin haasteisiin. Tämä juuri nyt ajan henkeen sopiva tärkeä perintö on siirtynyt meille virassa oleville. Jacques Delorsin komissiot muistetaan ensisijaisesti EU:n sisämarkkinoista, jotka ovat tänäkin päivänä, yli 30 vuotta myöhemmin, yksi vaurautemme kulmakivistä. Paljon vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt toinen Delorsin komissioiden tärkeä jatkumo eli sosiaalisesti kestävän EU:n rakentaminen.

EU ja työmarkkinaosapuolet sitoutuivat Val Duchessessa vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua työllisyyshaasteisiin vastaamiseksi (01/02/2024)

Euroopan komissio, EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgia ja eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat Val Duchessen työmarkkinaosapuolten huippukokouksessa kolmikantajulistuksen Euroopan työmarkkinaosapuolten tuloksekkaan vuoropuhelun puolesta. Julistus on uudistettu sitoumus vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU:n tasolla ja yhdistää voimat, kun on vastattava talouden ja työmarkkinoiden keskeisiin haasteisiin. Tavoitteena on auttaa yrityksiä menestymään, luoda laadukkaita työpaikkoja ja palveluja sekä parantaa työoloja. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on olennainen osa Euroopan sosiaalista mallia, sillä vuoropuhelulla vaalitaan taloudellista hyvinvointia parantamalla elin- ja työoloja, pitämällä yllä EU:n yritysten kilpailukykyä ja helpottamalla muutosten ennakoimista ja hallitsemista esimerkiksi vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä.

Komissiolta uusia aloitteita taloudellisen turvallisuuden parantamiseksi (01/02/2024)

Euroopan komissio on hyväksynyt viisi aloitetta, joilla vahvistetaan EU:n taloudellista turvallisuutta tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet kasvavat ja teknologia muuttuu perusteellisesti. Aloitepaketti sisältää muun muassa säädösehdotuksen ulkomaisten sijoitusten seurannan parantamiseksi. Seurannan tarkoituksena on vahvistaa EU:n turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelua. Aloitteiden tarkoituksena on myös saada aikaan keskustelua ja edistää toimia Euroopan tason koordinoinnin lisäämiseksi vientivalvonnassa, erityisesti kaksikäyttötuotteiden osalta. Lisäksi aloitteiden tavoitteena on pohtia tapoja tukea paremmin sellaisen teknologian tutkimusta ja kehittämistä, jolla on kaksikäyttöpotentiaalia, samoin kuin parantaa tutkimuksen turvallisuutta kaikkialla EU:ssa.

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma: Komissio suosittelee rokotteilla ehkäistävissä oleviin syöpiin liittyviä uusia toimia (01/02/2024)

Komissio on esittänyt suosituksen EU-maiden tukemiseksi toimissa, joilla pyritään ehkäisemään syöpää rokotusten avulla. Tavoitteena on lisätä erityisesti sellaisten keskeisten rokotteiden ottamista, joilla voidaan ehkäistä syöpään mahdollisesti johtavia virusinfektioita. Tärkeimpiä tältä kannalta ovat rokotteet ihmisen papilloomaviruksia (HPV) ja hepatiitti B -virusta (HBV) vastaan. Lisäksi pyritään parantamaan rokotuskattavuuden seurantaa. Suositus on osa EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa, joka on Euroopan terveysunionin keskeinen osa. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia syöpätapauksista EU:ssa on ehkäistävissä. Tänään julkaistun uuden raportin mukaan EU-maissa käytettiin vuonna 2021 ennaltaehkäisyyn vain noin 5 prosenttia kaikista terveydenhuoltomenoista.

Komissio suhtautuu alustavasti myönteisesti Suomen pyyntöön maksaa 202 miljoonaa euroa elpymis- ja palautumistukivälineestä (01/02/2024)

Komissio on hyväksynyt alustavan myönteisen arvion Suomen ensimmäisestä maksupyynnöstä, joka koskee 202 miljoonan euron avustuksia elpymis- ja palautumistukivälineestä. Komissio tekee lopullisen päätöksen rahoitustuen maksamisesta saatuaan asiassa lausunnon talous- ja rahoituskomitealta. Suomen maksupyyntö perustui 20 välitavoitteen saavuttamiseen. Välitavoitteet kattavat useita merkittäviin muutoksiin johtavia uudistuksia, kuten verouudistuksia, joilla edistetään teollisuuden sähköistämistä ja kannustetaan investoimaan vähähiilisiin teknologioihin. Lisäksi parannetaan työllistymismahdollisuuksia sovittamalla yhteen jatkuvan oppimisen mahdollisuudet työmarkkinoiden tarpeiden kanssa sekä annetaan sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujen uudistusta käsittelevää keskeistä lainsäädäntöä. Välitavoitteisiin kuuluvat myös keskeiset investoinnit, joilla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Jäsenvaltioille maksetut määrät julkaistaan elpymisen ja palautumisen tulostaulussa, josta käy ilmi edistyminen kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa.

Turvallisempaa juomavettä uusien EU-vaatimusten ansiosta (01/02/2024)

Vähentääkseen riskiä, että haitalliset aineet liukenevat juomaveteen, sekä ehkäistäkseen mikrobien kasvua juomavedessä komissio on hyväksynyt uudet hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset juomaveden kanssa kosketuksiin joutuville materiaaleille ja tuotteille. Vaatimuksia sovelletaan materiaaleihin ja tuotteisiin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi uusissa vedenotto-, vedenkäsittely-, vedenvarastointi- tai vedenjakelulaitoksissa taikka korjaustöissä, kuten syöttöputkissa, venttiileissä, pumpuissa, vesimittareissa, varusteissa ja hanoissa. Lisäksi niillä vähennetään kyseisiä materiaaleja ja tuotteita tuottavien yritysten sekä kansallisten viranomaisten hallinnollista taakkaa. Uudet säännöt tulevat voimaan 31. joulukuuta 2026 alkaen, kun on kyse materiaaleista ja tuotteista, joita käytetään uusissa laitoksissa tai kun vanhempia laitoksia kunnostetaan tai korjataan. Ennen tätä päivämäärää kansallisten säännösten mukaisesti hyväksyttyjä lähtöaineita ja ainesosia saa kuitenkin tietyin edellytyksin käyttää näiden tuotteiden ja materiaalien tuotannossa 31. joulukuuta 2032 päättyvän kuuden vuoden siirtymäajan loppuun saakka.

29.2. Seminaari: EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2040 – vihreän siirtymän vauhdittaminen matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä (01/02/2024)

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää ilmastoaiheisen seminaarin, jossa keskustellaan helmikuun alussa annettavasta ilmastotavoitteita koskevasta komission tiedonannosta ja sen merkityksestä Suomen ilmastopolitiikalle. Kutsumme suomalaisia sidosryhmiä mukaan keskustelemaan tiedonannon keskeisistä osista, tavoitteen toimeenpanosta, haasteista ja investointitarpeista. Seminaarin pääpuhujina ovat komission ilmastotoimien pääosaston edustaja sekä Suomen ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja Jyri Seppälä. Panelistit täsmentyvät myöhemmin. Tilaisuuden juontaa toimittaja ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi. Toista pääpuhujaa lukuun ottamatta tilaisuus on suomenkielinen sekä kaikille avoin ja maksuton. Paikan päällä on tarjolla lounas vapaan seurustelun merkeissä. Sekä läsnä- että etäosallistujien tulee rekisteröityä etukäteen. Seminaari järjestetään 29. helmikuuta klo 8.30–14.00 Helsinki Congress Paasitornissa. Tervetuloa paikan päälle tai linjoille (lähetys klo 9.00–12.30)!

7.3. Urailta Jyväskylässä: minä & EU (01/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Jyväskylän urailta järjestetään torstaina 7. maaliskuuta klo 17.00–19.00 ravintola Ilokivessä (Keskussairaalantie 2). Uraillassa mukana on Annastiina Heiskanen Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

12.3. Urailta Oulussa: minä & EU (01/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Oulun urailta järjestetään tiistaina 12. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Tellus Stage Linnanmaalla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1). Uraillassa mukana on Niina Paasovaara Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

19.3. Urailta Turussa: minä & EU (01/02/2024)

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Turun urailta järjestetään tiistaina 19. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Palladium-luokassa Aurum-rakennuksessa (Henrikinkatu 2). Uraillassa mukana on Jenna Rautionaho, joka suoritti harjoittelun keväällä 2023 Euroopan parlamentissa europarlamentaarikko Henna Virkkusen kabinetissa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Laptops for Ukraine -kampanja (01/02/2024)

Koko Euroopan laajuisen Laptops for Ukraine -kampanjan avulla kerätään ICT-laitteita ja annetaan niille uusi elämä esimerkiksi ukrainalaisen koululaisen, opettajan tai sairaanhoitajan käsissä. Iskut Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin ja sodan pitkittyminen ovat tuoneet haasteita myös tietoteknisten yhteyksien ylläpitoon. Kampanjan avulla eri toimijoille järjestetään mahdollisuus osallistua Ukrainan tukemiseen koordinoidusti. Suomessa kampanjasta vastaa sisäministeriö yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton, Teknologiateollisuus ry:n ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Keräyksen tuotot lähetetään Ukrainaan sisäministeriön koordinoimana EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Apu kohdentuu Ukrainan vastuuviranomaisen toimesta sinne, missä tarve on kaikkein suurin. Lue lisää laitteiden lahjoittamisesta!

EU – mukana arjessa: Turvallisempia leluja yli rajojen (01/02/2024)

Juttusarjassamme EU:n tuomista arkipäivän hyödyistä pääset tutustumaan esimerkkeihin EU:n vaikutuksesta sinunkin arkeesi! Tällä kertaa esillä on lelujen turvallisuus: EU:n jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi. Suomessa Tulli valvoo lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuutta maahantuonnin yhteydessä. Jo kuluttajien ulottuville päätyneitä tuotteita valvoo puolestaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Sekä Tulli että Tukes hyödyntävät valvonnassaan Euroopan komission Safety gate -hälytysjärjestelmää, jossa eri maiden viranomaiset ilmoittavat testeissä vaarallisiksi todetut tuotteet. ”Safety gaten kautta puutteellisista tuotteista menee tieto muille valtioille, yrityksille ja myös kuluttajille”, kertoo Tukesin kuluttajatuotteiden ylitarkastaja Anja Merenkivi. 3- ja 5-vuotiaiden lasten isä Niklas Saramäki sanoo lastensa saavan suurimman osan leluistaan tällä hetkellä sukulaisilta ja ystäviltä syntymäpäivä- tai joululahjoina. Saramäelle lelujen turvallisuus on tärkeä asia: ”Lapset ovat alkaneet leikkiä paljon keskenään, joten on hyvä, ettei tarvitse olla koko ajan vahtimassa, ettei mitään pääse sattumaan.”

EU – mukana arjessa: EU vaalii uimavesien ja ilmanlaadun terveellisyyttä (01/02/2024)

Helsingin Eiranrannassa veden aaltoilu muistuttaa joulukuun vaihteessa jääpuuroa. Silti betonilaiturin keltaisia tikkaita pitkin laskeutuu veteen urheita talviuimareita. Yksi heistä on 60-vuotias kiinteistönvälittäjä Sari Andersson. ”Käyn kesälläkin täällä pulahtelemassa. Siitä sitten jatkan säännöllistä kastautumista syksyllä, niin vesi ei tunnu niin kylmältä talvellakaan”, Andersson kertoo. Suomen uimavedet ovat EU:n kärkiluokkaa. EU:n uimavesidirektiivi on yksi monista säädöksistä, joilla suojellaan vettä. Sari Andersson seuraa uimaveden laatua kunnan sivuilta. Myös ilmanlaatu askarruttaa Anderssonia. Hän mökkeilee talvisin, ja mökkireissuilla sauna laitetaan lämpenemään, jotta avantoon olisi mukavampi pulahtaa. Puulämmitys on suomalainen ilmanlaadun erityisongelma. Andersson ei silti kärsi huonosta omastatunnosta. ”Olisi kauhea ajatus, että ei voisi lämmittää mökkisaunaa puilla. Yritämme keventää hiukkaskuormaa laittamalla kiukaan pesään koivuklapeja, jotka palavat puhtaammin. Emme myöskään polta roskia mökillä.” Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen lohduttaa, että mökkisaunan lämmittäjät eivät ole pahimpia ilman pilaajia. Suomessa suurimmat ongelmat liittyvät keväiseen katupölyyn ja toisaalta puilla lämmittämiseen tiheästi rakennetuilla pientaloalueilla.

Työpaikat EU:n toimielimissä (01/02/2024)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (01/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (01/02/2024)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1 200.