Edustuston päällikkö Maria Blässar: Kumppanuudet auttavat EU:n kriisinkestävyyden rakentamisessa (13/10/2022)

Tällä viikolla Brysselissä ovat kokoontuneet sekä EU:n ulkopuolisissa maissa olevien unionin edustustojen että EU:n jäsenmaissa olevien komission edustustojen päälliköt. Edustustojen päälliköiden tapaamisessa keskustelimme ensi vuoden strategisista haasteista. Yhtenä Ursula von der Leyenin komission poliittisena painopisteenä on tehdä EU:sta vahvempi globaali toimija nimenomaan kestävien kumppanuuksien avulla. Venäjän hyökkäyssota on kuitenkin tuonut esille tarpeen vahvistaa myös niin sanottua kovaa turvallisuuttamme. Tähän asiaan kiinnitetään nyt erityistä huomiota. EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell painotti puheessaan EU-lähettiläille kriisinkestävyytemme merkitystä. Meillä on Euroopassa työkaluja, joilla voimme vastata epävarman ja nopeasti muuttuvan ympäristömme haasteisiin. EU:n täytyy olla ketterä liikkeissään ja ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Euroopan osaamisen teemavuoden valmistelut alulle komissiossa (13/10/2022)

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti vuoden 2022 unionin tilaa koskevassa puheessaan, että vuodesta 2023 tehtäisiin Euroopan osaamisen teemavuosi. Teemavuoden valmistelut on nyt pantu komissiossa alulle. Komission on tarkoitus antaa vuoden aikana erilaisilla toimilla uutta pontta elinikäiselle oppimiselle. Toimilla aiotaan muun muassa edistää investointeja koulutukseen ja osaamisen parantamiseen ja varmistaa, että osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi pyritään sovittamaan ihmisten toiveet ja taidot yhteen työmarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. EU:hun halutaan myös houkutella ihmisiä, joilla on EU:n tarvitsemaa osaamista. Jäsenmaiden odotetaan nimittävän Euroopan osaamisen teemavuotta varten kansallisen koordinaattorin.

Komissio tehostaa toimia, joilla torjutaan disinformaatiota ja edistetään nuorten digitaalista lukutaitoa (13/10/2022)

Tällä hetkellä Euroopassa kolmasosalla 13-vuotiaista ei ole digitaalisia perustaitoja, ja OECD:n mukaan vain hieman yli puolet EU:n 15-vuotiaista ilmoittaa saaneensa opetusta siitä, miten tunnistaa subjektiivinen tai puolueellinen tieto. On tarpeen vahvistaa koulutuksen roolia disinformaation torjunnassa ja digitaalisen lukutaidon edistämisessä, ja sen vuoksi komissio on julkaissut perus- ja toisen asteen koulujen opettajille tarkoitetut aiheeseen liittyvät ohjeet. Ohjepaketti kattaa kolme pääaihetta: digitaalisen lukutaidon kehittäminen, disinformaation torjuminen ja digitaalisen lukutaidon arviointi. Ohjeet ovat osa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (2021–2027), ja demokratiatoimintasuunnitelmaa. Niillä edistetään eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä. Ohjeet täydentävät disinformaation torjumiseksi tehtävää työtä, jota Euroopan komissio tekee jo nykyisin Erasmus+ -ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja eTwinning-ohjelman kautta.

DiscoverEU-aloitteesta nuorille tänä syksynä 35 000 junalippua (13/10/2022)

Komissio on julkaissut syksyn DiscoverEU-haun. Sen kautta 35 000 nuorta saa matkakortin ja pääsee tutustumaan junalla Eurooppaan ja sen rikkaaseen kulttuuriin. Matkakorttia voivat hakea Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa maissa asuvat nuoret, jotka ovat syntyneet 1.1.–31.12.2004. Hakuun pääsee osallistumaan Euroopan nuorisoportaalin kautta, ja haku edellyttää myös osallistumista tietovisaan. Hakuaika päättyy 25. lokakuuta klo 13.00. Matkakortin saajat voivat matkustaa Euroopassa enintään 30 päivän ajan 1.3.2023 ja 29.2.2024 välisenä aikana.

Eurobarometri: reilu vihreä siirtymä (13/10/2022)

Tuoreessa Eurobarometri-tutkimuksessa selvitettiin, mitä kansalaiset uskovat voivansa tehdä vihreän siirtymän edistämiseksi ja millaisina he pitävät siihen liittyviä työmahdollisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin EU:n ja kansallisten viranomaisten suoriutumista oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisessa ja kartoitettiin mielipiteitä erilaisista toimintavaihtoehdoista. Eurobarometrin mukaan 88 prosenttia sekä EU:n kansalaisista että suomalaisvastaajista kannattaa vihreää siirtymää, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kuitenkin vain 46 prosenttia eurooppalaisista ja 43 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että vuoteen 2050 mennessä kestävä energia, tuotteet ja palvelut ovat kohtuuhintaisia kaikille. Puolet eurooppalaisista (50 %) ja 64 prosenttia suomalaisista katsoo, että EU tekee riittävästi varmistaakseen vihreän siirtymän oikeudenmukaisuuden.

4.–30.10. Ukrainalaisen elokuvan päivät (13/10/2022)

Kino Reginan ohjelmistossa nähdään lokakuun ajan monipuolisesti ukrainalaista elokuvaa eri vuosikymmeniltä. Ukrainalaisen elokuvan päivät: Elokuvan vuosisata -teemasarjan ohjelmaan kuuluu näytösten ohella vierailuja ja alustuksia. Yhteistyössä Ukrainalaisen elokuvan päivien kanssa toteutetun sarjan näytöksiin on vapaa pääsy Maahanmuuttoviraston myöntämällä oleskelulupakortilla.

20.10. Suomesta EU:n ytimeen: EU-urakoulutus (13/10/2022)

Eurooppalainen Suomi järjestää tänä syksynä Eurooppanuorten kanssa kuudella paikkakunnalla EU-urakoulutuksia, joissa suomalaisia valmistumassa olevia, vastavalmistuneita tai jo hieman työelämäkokemusta kartuttaneita nuoria ja aikuisia rohkaistaan hakemaan EU-uralle. Ensimmäinen koulutus järjestetään Helsingissä 20. lokakuuta klo 16.00–18.00. Puhumassa ovat: Maria Kokkonen, Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö; Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto; Jarmo Oikarinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö; ja Heli Hämäläinen, poliittinen raportoija, Euroopan komission Suomen-edustusto. Puhujat kertovat kokemuksistaan ja urastaan EU-tehtävissä sekä EU-työnhakuprosesseista. He vastaavat myös yleisön kysymyksiin. Luvassa on laaja kattaus tietoa EU-urista, muun muassa harjoitteluista, EU-viroista sekä EU-edunvalvonnasta. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan 19. lokakuuta mennessä.

25.–27.10. Energia 2022 -messut (13/10/2022)

Komission Suomen-edustusto osallistuu Energia 2022 -messuille Tampereella. Löydät osastomme Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen E-hallista paikalta E520. Tervetuloa keskustelemaan! Päälavalla järjestetään 27. lokakuuta klo 11.10–11.55 paneelikeskustelu REPowerEU – kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa. Paneeli jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskitytään kiireellisiin, nyt tarvittaviin toimiin ja toisessa EU:n vihreään siirtymään kokonaisuutena energiapolitiikan, arvoketjujen ja osaamisen tarpeiden näkökulmista. Paneelin alussa lyhyen alustuksen pitää komission energia-asioiden pääosaston johtaja Catharina Sikow-Magny. Panelisteina ovat Aleksi Lumijärvi (energia-asiantuntija, Nordic Development Fund), Tuuli Kaskinen (toimitusjohtaja, Climate Leaders Coalition), Janne Peljo (johtava asiantuntija, EK), Outi Haanperä (projektijohtaja, SITRA) ja Jussi-Pekka Teini (asiantuntija, Tekniikan akateemiset). Keskustelun moderoi edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. Sisäänpääsy messuille on maksuton, mutta edellyttää rekisteröitymistä.

Erasmus+ -ohjelmaa ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaa juhlitaan Helsingissä ja etänä (13/10/2022)

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

”Kriisi on paljastanut EU:ssa piilevän voiman”, kirjoittavat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Viron pääministeri Kaja Kallas (13/10/2022)

”Globaalin talouden haavoittuvuus on paljastunut raa'alla tavalla Venäjän Ukrainaan aiheuttaman sodan, covid-19-pandemian ja kriittisiin infrastruktuureihimme kohdistuneiden hyökkäysten myötä. Jotta voimme turvata kansalaisten turvallisuuden Euroopassa, meidän on päästävä irti kestämättömistä riippuvuuksista ja korvattava ne tasapainoisilla kumppanuussuhteilla”, kirjoittavat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Viron pääministeri Kaja Kallas Aamulehdessä. EU:n 300 miljardin euron Global Gateway -paketilla pyritään lujittamaan kansainvälisen talouden sääntöpohjaista sopimusjärjestelmää. Yhteistyön helpottamiseksi Viro on luonut Global Gateway -yhteistyötä helpottavan verkkoportaalin, jota esiteltiin tämän vuoden Digital Summit -huippukokouksessa Tallinnassa.

Komissaari Urpilainen Politiikkaradiossa (13/10/2022)

Miten Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Afrikassa? Millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa Euroopassa ja Afrikassa? Entä miten eskalaation kierre estetään? Politiikkaradion toimittajan Linda Pelkosen haastattelussa on EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Haastattelussa edustuston talouspoliittinen neuvonantaja Liina Munari (13/10/2022)

Liina Munari aloitti elokuun alussa Euroopan komission Suomen-edustustossa talouspoliittisena neuvonantajana. Suomen talouspolitiikan lisäksi Munari seuraa koronakriisistä toipumiseen tarkoitetun EU:n elpymisvälineen kansallista toteutusta erityisesti digitalisaation ja datatalouden näkökulmasta. Munari innostui EU:sta jo 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi oli vielä varsin tuore jäsenmaa. Kansainvälistä politiikkaa opiskelleelle valtiotieteilijälle EU-politiikka oli uusi ja kiinnostava alue, joka tarjosi paljon mahdollisuuksia. Viimeiset 15 vuotta Munari on työskennellyt Euroopan komission palveluksessa. ”Parasta työssäni EU-virkamiehenä on aina ollut ehkä se, että siinä pitää tai oikeastaan saa jatkuvasti pohtia asioita ja ottaa niistä selvää. Se on haastavaa mutta myös palkitsevaa”, Munari toteaa.

The Ulkopolitist -podcast (13/10/2022)

Ruokakriisi kurittaa maailmaa. Erityisesti Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä on kärsitty elintarvikepulasta jo vuosia konfliktien, ilmastonmuutoksen ja talouden ongelmien vuoksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut tilannetta entisestään. Maailman ruokapäivään 16.10. liittyvässä The Ulkopolitist -podcastissa keskustellaan ruokaturva-asiantuntijoiden kanssa ja kysytään, millainen on kriisistä eniten kärsineiden alueiden tilanne sekä miten EU reagoi syvenevään ruokakriisiin. Yhtenä asiantuntijana on Euroopan unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston Afganistanin-toimiston päällikkö Marianna Franco.

Faktabaari: Digitaalinen informaatiolukutaito-opas on julkaistu (13/10/2022)

Mille tahoille omia tietoja on turvallista antaa? Miksi poliittinen propaganda leviää? Miten arvioida tieteellistä väitettä? Mitä tarkoittaa, kun on digitaalisesti lukutaitoinen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Faktabaarin tuore Digitaalinen informaatiolukutaito-opas. Oppaan tarkoituksena on vahvistaa kaikkien verkon käyttäjien – erityisesti digitaaliseen mediaan kasvaneiden nuorten – digitaalista informaatiolukutaitoa ja auttaa näin käyttäjiä tunnistamaan, miten meihin vaikutetaan verkossa. Opasta on ollut kirjoittamassa kymmenen asiantuntijaa, jotka ovat jakaneet lukijoiden kanssa tuoretta tietoa ja selkeitä vinkkejä auttaakseen jokaista asiasta kiinnostunutta päivittämään verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä tietojaan, taitojaan ja asenteitaan.

Monipuolisuutta kielten opetukseen digitaalisten työkalujen avulla (13/10/2022)

Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa pidettiin kaksikielinen seminaari, jossa tarkasteltiin monimediaisen pedagogiikan hyötyjä sekä kieltenopetuksen digitaalisia työkaluja. Euroopan komission ja Svenska nu -verkoston yhteistyössä järjestämässä seminaarissa puhuivat muun muassa Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen sekä ruotsalainen kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz. Englannin ja espanjan opettaja Patricia Diaz on kokenut digitaalisten työkalujen käyttäjä. ”Digitaalisten työkalujen pitää tukea opetusta, ja niiden tulee lisätä kommunikointia ja dialogia”, Diaz sanoi. Kieltenopettajille on tarjolla useita erilaisia sovelluksia, joita opetuksessa voi hyödyntää. Esimerkiksi nauhoitetun oppitunnin voi tauottaa, jolloin oppilailla on mahdollisuus vastata näytölle pongahtavaan monivalintatehtävään. Diazin mukaan sovellusten käyttö lisää oppilaiden aktiivisuutta, osallistumista ja opetukseen sitoutumista.

Hae monikulttuuriseen tiimiin hallintoavustajaksi! (13/10/2022)

Onko sinulla kokemusta taloushallinnon, kirjanpidon tai digitaalisen viestinnän aloilta? Kiinnostaisiko kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa tiimissä? EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa hallintoavustajia (AST 3) seuraavilla aloilla (joista hakija voi valita vain yhden): taloushallinto, kirjanpito, julkiset hankinnat, graafinen suunnittelu ja visuaalinen sisällöntuotanto, sosiaalinen media ja digitaalinen viestintä sekä webmaster. Hakuedellytyksenä on EU:n kansalaisuus sekä kahden EU:n virallisen kielen taito, joista toisen on oltava englanti. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään keskiasteen koulutus ja työkokemusta tehtäväalueen mukaan. Haku järjestetään virkakilpailulla, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Listalla oleville voidaan tarjota työpaikkaa EU:n toimielimissä. Haku päättyy 25. lokakuuta klo 13 Suomen aikaa. Lisätietoa hausta on EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilla.

Työpaikat EU:n toimielimissä (13/10/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston kääntäjät: Euroopan kielten päivää vietettiin Suomessa tänä vuonna monipuolisesti (29/09/2022)

Maanantaiaamuna Hanasaareen saapui Espoon kouluista innokkaita 6.-luokkalaisia tutustumaan pienissä ryhmissä eri kieliin leikkimielisten pelien ja kielivisojen kautta. Koululaiset osallistuivat Euroopan komission yhdessä Svenska nu -verkoston kanssa järjestämille kielipäivämarkkinoille Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta. Oppilaat saivat osallistua esimerkiksi saksan- ja ranskankieliseen Kahoot-tietovisaan (yhteistyötä yli kielirajojen!) ja valita italiaksi täytteitä (paperi)pizzaan – ”Mamma mia!” Meidän luonamme Euroopan komission pöydän ääressä he oppivat EU-kielistä tietovisan kautta. He saivat pohtia muun muassa, mikä on EU:n virallisten kielten lukumäärä ja minkä kielen koodi on SK. Tiedätkö sinä?

Komissiolta uudet tuotteita ja tekoälyä koskevat vastuusäännöt kuluttajien suojelemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi (29/09/2022)

Nykyiset tuotevastuuta koskevat EU:n säännöt, jotka perustuvat valmistajan ankaraan vastuuseen, on annettu lähes 40 vuotta sitten. Komissio on nyt hyväksynyt kaksi ehdotusta vastuusääntöjen mukauttamiseksi digiajan, kiertotalouden ja globaalien arvoketjujen vaikutuksiin. Komissio ehdottaa niiden sääntöjen päivittämistä, jotka koskevat valmistajan ankaraa vastuuta viallisista tuotteista. Lisäksi komissio ehdottaa tekoälyä koskevien kansallisten vastuusääntöjen yhdenmukaistamista, jotta tekoälyyn liittyvien vahinkojen uhrien on helpompi saada korvausta. Nykyaikaiset vastuusäännöt ovat tärkeitä vihreän ja digitaalisen muutoksen kannalta ja erityisesti mukauduttaessa uusiin teknologioihin. Kyse on oikeusvarmuuden takaamisesta yrityksille ja sen varmistamisesta, että kuluttajat saavat kunnollisen suojan, jos jokin menee vikaan.

EU:n innovaatiosuorituskyky paranee haasteista huolimatta – Suomi yksi innovaatiojohtajista (29/09/2022)

Komissio on julkaissut Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2022. Sen mukaan EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut noin 10 prosenttia vuodesta 2015. Verrattuna viime vuoteen innovaatiosuorituskyky on vuonna 2022 parantunut 19 EU-maassa ja heikentynyt kahdeksassa. Useiden kilpailijoiden, esimerkiksi Australian, Etelä-Korean, Kanadan ja Yhdysvaltojen, innovaatiosuorituskyky on edelleen EU:n keskiarvoa parempi. EU on kuitenkin vuoden 2021 jälkeen kuronut eroa umpeen ja ohittanut Japanin. EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat (suorituskyky yli 125 prosenttia EU:n keskiarvosta), vahvat innovoijat (100–125 prosenttia EU:n keskiarvosta), kohtalaiset innovoijat (70–100 prosenttia EU:n keskiarvosta) ja uudet innovoijat (alle 70 prosenttia EU:n keskiarvosta). Parhaiten EU-maista suoriutuu edelleen Ruotsi. Muita innovaatiojohtajia ovat Suomi, Tanska, Alankomaat ja Belgia.

26.9.–2.10. Tervetuloa kielimatkalle EU@Oodiin! (29/09/2022)

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

30.9.–1.10. Ilmasto- ja energiakeskustelua Hyvin sanottu -festivaaleilla Hämeenlinnassa (29/09/2022)

Miten EU pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja samalla hallitsee energiakriisiä? Onko meillä varaa joustaa ilmastotavoitteista? Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin aikana käydään kymmeniä keskusteluja erilaisista aiheista. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto on tapahtumassa mukana muun muassa pop up -keskustelulla ilmasto- ja energiakysymyksistä: ”Ilmastotavoitteet ja energiakriisi: onko EU:lla varaa ratkaisuihin?” Aiheesta keskustelevat Hämeenlinnan Verkatehtaan Boxi-tilassa 30.9. klo 10.30–12.00 Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Mauri Pekkarinen (Renew, kesk.), alueiden komitean jäsen ja kaupunginvaltuutettu Sari Rautio, Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila sekä nuorisojärjestö Allianssin ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen. Keskustelun juontaa Erätauko-metodilla Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä. Osallistu paikan päällä joko keskustelijana tai kuuntelijana tai seuraa keskustelua Facebookissa!

4.11. Erasmus+ -ohjelmaa ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaa juhlitaan Helsingissä ja etänä (29/09/2022)

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

Monikielisyyttä CERNissä – katso edustuston uusi Euroopan kielten päivän video! (29/09/2022)

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Tapasimme kielten päivän merkeissä suomalaisen palomiehen Matias Malmgrenin CERNissä Sveitsissä, ja puhuimme hänen kanssaan kielitaidon merkityksestä. Matias on kaksikielinen, mutta hän ei lukenut yläkoulussa eikä lukiossa mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia. ”Kadun sitä todella tällä hetkellä. Nuorena on paljon helpompi oppia kieliä nopeasti”, Matias sanoo. Hän on opetellut aikuisiässä lyhyessä ajassa puhumaan hyvin sujuvasti ranskaa, koska hän tarvitsee sitä työpaikallaan. Hän kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä, sillä niistä on aina hyötyä – vaikka silloin, kun on ymmärrettävä ranskalaista postimiestä, joka ei osaa sanaakaan englantia! Katso monikielinen kielten päivän videomme, jolla kerrotaan palomiehen työstä CERNissä sekä siitä, kuinka tärkeää on osata kieliä eri yhteyksissä sekä työssä että vapaa-aikana.

Onnittelut edustuston järjestämän Euroopan kielten päivän kilpailun voittajille – Karleby svenska gymnasiumille ja Viitasaaren lukiolle (29/09/2022)

Edustusto ilmoitti elokuun puolivälissä Euroopan kielten päivän videokilpailusta kaikille Suomen lukioille. Kouluja pyydettiin osallistumaan kilpailuun kymmenen opiskelijan ja kahden opettajan muodostamina ryhminä. Ryhmät tekivät lyhyen videon, jolla tuodaan luovalla ja merkityksellisellä tavalla esiin kielitaidon merkitys nuorten näkökulmasta. Saimme monia innostavia videoita, mutta vain kaksi koulua voittaa ensimmäisen palkinnon eli matkan Brysseliin tutustumaan EU:n monikieliseen toimintaan paikan päällä EU:n päätoimipaikassa. Voittajat julkistettiin Euroopan kielten päivänä: Karlbey svenska gymnasium ja Viitasaaren lukio. Lukiolaiset esittelivät videoillaan erilaisia tilanteita, joissa kielitaito on heidän mielestään tarpeen, ja saivat aikaan hienot videot. Katso Karleby svenska gymnasiumin video ja Viitasaaren lukion video alla olevan linkin kautta! Onnea voittajille!

Hae monikulttuuriseen tiimiin hallintoavustajaksi! (29/09/2022)

Onko sinulla kokemusta taloushallinnon, kirjanpidon tai digitaalisen viestinnän aloilta? Kiinnostaisiko kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa tiimissä? EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa hallintoavustajia (AST 3) seuraavilla aloilla (joista hakija voi valita vain yhden): taloushallinto, kirjanpito, julkiset hankinnat, graafinen suunnittelu ja visuaalinen sisällöntuotanto, sosiaalinen media ja digitaalinen viestintä sekä webmaster. Hakuedellytyksenä on EU:n kansalaisuus sekä kahden EU:n virallisen kielen taito, joista toisen on oltava englanti. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään keskiasteen koulutus ja työkokemusta tehtäväalueen mukaan. Haku järjestetään virkakilpailulla, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Listalla oleville voidaan tarjota työpaikkaa EU:n toimielimissä. Haku päättyy 25. lokakuuta klo 13 Suomen aikaa. Lisätietoa hausta on EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilla.

Työpaikat EU:n toimielimissä (29/09/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen: Nuoret osaavat entistä paremmin englantia – riittääkö se? (22/09/2022)

Kun aloitin englannin opiskelun alakoulussa Pohjois-Pohjanmaalla muutama vuosikymmen sitten, maailma oli hyvin erilainen paikka. Englantia kuuli ainoastaan TV-ohjelmista, mahdollisuudet kielen puhumiseen luokkahuoneen ulkopuolella olivat lähes olemattomat. Uuden kielen opiskelu toi arkeen tuulahduksen jostakin jännittävästä. Moni hankki opettajan avustuksella jopa kirjeenvaihtokaverin Englannista. Yläkouluun siirryttäessä hyödynnettiinkin innokkaasti tilaisuus opiskella myös muita kieliä valinnaisaineena. Lisää kieliä valittiin lukiossa. Ne avasivat ovia uusiin kulttuureihin – miten hienoa olikaan lukea kirjoja niiden alkuperäiskielellä! – mutta ennen kaikkea ajateltiin, että niistä olisi hyötyä myöhemmin työelämässä. Tänään maailma on internetin ansiosta hyvin erilainen paikka. Englantia opitaan kyllä koulussakin, mutta ennen kaikkea sitä opitaan ja käytetään arjessa, netissä seikkaillessa. Suomalaiset nuoret osaavat englantia paremmin kuin koskaan ennen. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Eurooppalainen medianvapaussäädös: Komissio ehdottaa sääntöjä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelemiseksi EU:ssa (22/09/2022)

Euroopan komissio on ehdottanut uutta medianvapaussäädöstä, joka sisältää sääntöjä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelemiseksi EU:ssa. Ehdotettuun asetukseen sisältyy muun muassa suojatoimia, joilla pyritään estämään esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen toimituksellisiin päätöksiin. Komission ehdotuksen painopisteitä ovat julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuus ja rahoitusvakaus sekä tiedotusvälineiden omistussuhteiden ja valtion mainonnan ja tiedotuksen jakautumisperusteiden läpinäkyvyys. Ehdotetussa asetuksessa puututaan myös tiedotusvälineiden keskittymiseen ja perustetaan uusi riippumaton eurooppalainen mediapalvelulautakunta, joka koostuu kansallisista media-alan viranomaisista.

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpano: Suomi on edistynyt toimissa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi – paljon on kuitenkin vielä tehtävä (22/09/2022)

EU:ssa on säädetty merkittävä määrä lakeja, joilla suojellaan ilmaa ja vesiä, edistetään kiertotaloutta, ehkäistään jätteen muodostumista, lisätään kierrätysastetta ja suojellaan luontoa. Komissio on sitoutunut raportoimaan säännöllisesti EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tasosta ja käyttää tässä apunaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia (EIR). Arvioinnin avulla jäsenmaat saavat välineet ja tiedot, joilla ne voivat parantaa täytäntöönpanoa ja suojella paremmin ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Komissio on nyt julkaissut kolmannen arviointiraporttinsa. Sen mukaan joillakin osa-alueilla on tapahtunut jonkin verran edistystä edellisen arvioinnin jälkeen, mutta toisilla osa-alueilla ympäristösääntöjen soveltamispuutteet ovat EU:ssa lisääntyneet. Suomi on edistynyt EU-keskiarvoa paremmin muun muassa yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanossa. Parantamisen varaa Suomessa on kuitenkin esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden ja luonnonvaraisten lintujen suojelussa sekä ilman ja veden laatuun liittyvissä toimissa.

Euroopan terveysunioni: EU:n uusi strategia syöpäseulontojen lisäämiseksi ja parantamiseksi (22/09/2022)

Vuonna 2020 EU:ssa sai syöpädiagnoosin arviolta 2,7 miljoonaa ihmistä ja yli 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli syöpään. Varhainen diagnosointi pelastaa ihmishenkiä ja parantaa elämänlaatua. EU on sen vuoksi esittänyt EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan liittyvän uuden strategian syöpäseulontojen lisäämiseksi ja parantamiseksi. Strategiassa keskitytään syövän havaitsemiseen varhaisessa vaiheessa, ja tavoitteena on lisätä seulontojen määrää sekä kattaa useampia kohderyhmiä ja syöpiä. Uusi strategia perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan tieteelliseen kehitykseen ja näyttöön. Sillä autetaan jäsenmaita varmistamaan, että 90 prosentille EU:n väestöstä, joka on oikeutettu rinta-, kohdunkaulan- tai paksu- ja peräsuolisyövän seulontoihin, tarjotaan vuoteen 2025 mennessä mahdollisuus tällaiseen seulontaan. Väestöpohjainen organisoitu syöpäseulonta laajennetaan kattamaan myös keuhko-, eturauhas- ja tietyissä olosuhteissa mahasyöpä.

Uuden eurobarometrin mukaan 55 prosenttia eurooppalaisista harrastaa liikuntaa (22/09/2022)

Euroopan komission viidennen urheilua ja liikuntaa koskevan eurobarometri-tutkimuksen mukaan 38 prosenttia eurooppalaisista harrastaa urheilua tai liikuntaa vähintään kerran viikossa ja 17 prosenttia harvemmin kuin kerran viikossa. Jopa 45 prosenttia eurooppalaisista ei harrasta liikuntaa lainkaan. Jokseenkin säännöllisesti liikuntaa tai urheilua harrastavien osuus oli suurin ikäryhmässä 15–24 vuotta (54 %). Tämä osuus pienenee iän myötä: 25–39-vuotiailla se oli 42 %, 40–54-vuotiailla 32 % ja yli 55-vuotiailla 21 %. Tilanne on tasaantunut verrattuna vuoden 2017 eurobarometriin, mutta on selvää, että urheilua ja liikuntaa on edelleen edistettävä. Kyselyssä selvisi nimittäin myös, että koronapandemian aikana puolet eurooppalaisista vähensi liikuntaa tai ei harrastanut liikuntaa lainkaan.

23.–30.9. Euroopan urheiluviikko #BeActive (22/09/2022)

Euroopan urheiluviikko on Euroopan komission aloite, jolla edistetään urheilua ja liikuntaa kaikkialla Euroopassa ja innostetaan eurooppalaisia olemaan aktiivisia ja liikkumaan omassa arjessaan enemmän. Urheiluviikolla järjestetään erilaisia haasteita, kampanjoita ja tapahtumia, myös virtuaalisesti. Euroopan urheiluviikko avataan virallisesti 23. syyskuuta Prahassa, EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Tšekin pääkaupungissa. Avajaisseremoniaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 12.30 alkaen (Suomen aikaa). Teemaviikon ohjelma on monipuolinen: 25. syyskuuta vietetään muun muassa valmentajan päivää ja 27. syyskuuta seurapaitapäivää. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä pohditaan Aluehallintoviraston 27. syyskuuta klo 13.00–15.30 järjestämässä Harrastustoiminnan laadukas organisointi -webinaarissa. Urheiluviikko huipentuu 30. syyskuuta, jolloin on eurooppalainen koululiikuntapäivä (European School Sport Day) ja koulut voivat järjestää omannäköisensä tapahtuman. Suomessa eurooppalaisesta koululiikuntapäivästä vastaa Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry, joka kannustaa erityisesti alakouluja mukaan teemapäivään. Viikon tunnuksena on #BeActive. Tule mukaan liikkumaan!

26.9. Euroopan komission kielten päivän päätapahtumassa tuodaan esiin nuoret (22/09/2022)

Euroopan kielten päivänä Euroopan komissio järjestää kieliaiheisen verkkotapahtuman, jossa päästään tutustumaan nuoriin eri puolilla Eurooppaa. Tapahtuman aikana vieraillaan kielten päivän tapahtumissa Ruotsissa, Portugalissa, Virossa ja Espanjassa ja kuullaan nuorten näkemyksiä kielten merkityksestä. Ohjelmassa on myös Irlannista lähetettävä paneelikeskustelu, jossa pohditaan monikielisten koululuokkien toimintaa käytännössä. Lisäksi keskustellaan ukrainalaisten lasten ja nuorten integroitumisesta EU-maiden koulujärjestelmiin kieltenoppimisen avulla. Tapahtuman avaavat komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston (PO EAC) pääjohtaja Themis Christophidou ja komissaari Johannes Hahn. Tapahtuma tulkataan englanniksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja tšekiksi, ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä alla olevan linkin kautta 26. syyskuuta kello 13.00–15.00 (Suomen aikaa).

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – katso seminaari suorana verkkolähetyksenä! (22/09/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Osallistu kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Seminaari on täynnä, mutta voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta.

26.9.–2.10. Tervetuloa kielimatkalle EU@Oodiin! (22/09/2022)

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

4.11. Erasmus+ -ohjelmaa ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaa juhlitaan Helsingissä ja etänä (22/09/2022)

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

Komissaari Jutta Urpilainen ja YK:n varapääsihteeri Amina J. Mohammed: YK:n koulutushuippukokouksen on oltava globaali käännekohta (22/09/2022)

Maanantaina maailman johtajat kokoontuivat New Yorkiin Yhdistyneiden kansakuntien koulutushuippukokoukseen. Kokouksen alla komissaari Jutta Urpilainen ja YK:n varapääsihteeri Amina J. Mohammed toivat Kymen Sanomissa esiin YK:n ja EU:n vetoomuksen siitä, että kaikki YK:n jäsenmaat tekisivät kipeästi kaivattuja sitoumuksia mielekkään, nykyaikaisen ja korkealaatuisen koulutuksen takaamiseksi kaikille maailman lapsille. ”EU:n panostus koulutuksen tukemiseen kumppanimaissa on merkittävä. Unioni osoittaa kansainvälisten kumppanuuksien määrärahoistaan yli 10 prosenttia, eli yli 6 miljardia euroa, koulutukseen maailmanlaajuisesti. Muiden on nyt seurattava EU:n esimerkkiä. YK:n pääsihteeri António Guterres kehottaa maiden johtajia ja kaikkia toimijoita, myös yksityissektoria ja kansalaisyhteiskuntaa, sitoutumaan konkreettisilla lupauksilla koulutusrahoituksen lisäämiseen.”

Edustuston uusi päällikkö Maria Blässar uskoo unionin yhtenäisyyteen (22/09/2022)

Maria Blässar aloitti syyskuun alussa komission Suomen-edustuston päällikkönä. Ajat ovat nyt monin tavoin poikkeukselliset, ja Eurooppa on suurten kysymysten äärellä. Tilanne onkin Blässarin mukaan todella kova paikka Euroopan poliitikoille. EU-maat ovat tukeneet voimakkaasti Ukrainaa ja antaneet ensimmäistä kertaa sekä sotilaallista että humanitaarista apua näin suuressa mittakaavassa. Tässä EU:n linja on ollut yhtenäinen. Sodan jatkuessa energiaan liittyvät kysymykset ovat kuitenkin herättäneet jonkin verran eripuraa. ”On selvää, että mitä raskaampia pakotteita Venäjälle asetetaan, sen vaikeammaksi tilanne tulee EU:lle. Jäsenmaiden tilanteet ovat melko erilaisia. Uskon kuitenkin vakaasti, että EU pystyy pitämään rivinsä suorassa. Myös sisäisissä kiistakysymyksissä meillä on nyt käytössä instrumentteja, joiden avulla esimerkiksi systeemisiin oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan puuttua. Jäsenmaille suunnattujen elvytyspakettien rahoja ei makseta, mikäli yhteisesti asetettuja välietappeja ei saavuteta ja yhteisiä oikeusvaltioperiaatteita ei noudateta.”

EU:n puolustuspolitiikan työkalupakki: ”On järkevää luoda yhteisiä rakenteita ja tiivistää yhteistyötä puolustusasioissa” (22/09/2022)

Turun Eurooppa-foorumissa pohdittiin EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehityssuuntaa Venäjän helmikuussa käynnistämän hyökkäyksen järisyttämässä maailmassa. Panelistien puheenvuoroissa korostui EU:n keskeinen rooli kokonaisturvallisuudessa sekä tarve yhä tiiviimmälle yhteistyölle. EU-politiikan pitkän linjan vaikuttaja ja tekijä Antti Peltomäki pohjusti keskustelua kysymällä, miltä EU:n rooli puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla näyttää. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa paneelissa edustaneen Jonas Cederlöfin mukaan vastaus on selvä: EU on suurvalta turvallisuuden, sekä erityisesti kokonaisturvallisuuden – eli esimerkiksi hybridiuhkien torjunnan – saralla. ”EU on kokonaisturvallisuudessa todella vahva toimija, mutta se voisi olla vieläkin vahvempi”, Cederlöf kuvasi. ”Erityisesti avaruus-, kyber- ja hybridiasioissa Eurooppa tuo selkeää lisäarvoa. EU on esimerkiksi avaruuspalveluissa suurvalta.”

Hyvää Saimaan seudulta: D.O. Saimaa -merkki on laadukkaan paikallisruoan tae (22/09/2022)

Vuonna 2016 lanseerattu D.O. Saimaa -merkki tuo esiin Saimaan seudun pientuottajia. Merkin tunnettuus on viime vuosina kasvanut, ja tuottajien muodostama D.O. Saimaa -verkosto tarjoaa nyt herkkusuille muun muassa Saimaan alueen savumuikkua, hilloa, karkkia, kuivattuja yrttejä, lampaanlihaa ja näkkileipää. ”Aloite merkin luomiseksi lähti Etelä-Savosta, jossa paikalliset matkailu- ja ravintolatoimijat halusivat lähiruoallaan erottua joukosta. Tunnistettiin lisäksi, että myös matkailijat haluavat usein hankkia paikallisia tuotteita ja nauttia niistä. Tätä kautta syntyi ajatus markkinoida laajemmin Saimaan seutua ja sen ruokatuotteita”, kertoo Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Katriina Säisä. Maakuntaliitto hallinnoi merkin käyttöä, ja sen saamiseksi on täytettävä tietyt kriteerit, joilla varmistetaan, että kyseessä on paikallisesti tuotettu ja korkealaatuinen tuote. D.O. Saimaa -merkki on saanut tukea myös Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Tuen avulla on voitu muun muassa tuoda tuotteita paremmin kuluttajien saataville.

Komission vuotuinen käännöskilpailu nuorille – Ilmoita koulusi mukaan! (22/09/2022)

Euroopan komissio järjestää vuosittain nuorille suunnatun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä sekä yleisemmin edistää kieltenoppimista. Kilpailukierros 2022–2023 on nyt käynnistymässä. Mukaan haluavien toisen asteen oppilaitosten on ilmoittauduttava kilpailuun 20. lokakuuta mennessä. Rekisteröityjen koulujen joukosta pääsee itse kilpailuun koko EU:n alueelta 705 koulua, jotka valitaan satunnaisotannalla. Kustakin maasta otetaan mukaan yhtä monta koulua kuin maalla on paikkoja Euroopan parlamentissa. Kilpailu järjestetään verkossa 24.11.2022 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa. Käännettävien tekstien teemana on tänä vuonna eurooppalainen nuoruus. Voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2023 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Matkan yhteydessä he saavat tavata Euroopan komission ammattikääntäjiä ja tutustua heidän työhönsä.

Kiinnostaisiko kansainvälinen ura hallintopäällikkönä? (22/09/2022)

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.

Työpaikat EU:n toimielimissä (22/09/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston päällikkö Maria Blässar tiivistää puheenjohtaja Ursula von der Leyenin linjapuheen sisällön (15/09/2022)

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tämänvuotinen Unionin tila -puhe Strasbourgissa oli suuren murrosvaiheen linjapuhe. Von der Leyen ei epäröinyt tuomita jyrkästi Venäjää, osoittaa suurta solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, ehdottaa energiamarkkinoille uutta arkkitehtuuria – eikä myöskään vaatia demokratian pelisääntöjen kunnioittamista. Hän totesi, että nykyinen kriisi on pohjimmiltaan yksinvaltaisten maiden hyökkäys demokratiaa vastaan, ja sen vuoksi tarvitaan yhteinen demokratian puolustamisen koalitio. Puheenjohtaja alleviivasi demokratian vahvistamista ja uudistamista, yhteistyötä EU:n lähialueiden kanssa, korruptionvastaista toimenpidepakettia ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista entisestään. Kansainväliset kestävät kumppanuudet ovat avainasemassa, kun EU etsii luotettavia toimijoita maailmalla: EU jatkaa ilmastonmuutoksen vastaisen työn kärkimantereena, unohtamatta toimia, joita teemme luontokadon estämiseksi.

Komission puheenjohtaja von der Leyen piti vuotuisen puheensa unionin tilasta (15/09/2022)

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 14. syyskuuta kolmannen vuotuisen unionin tilaa koskevan puheensa Euroopan parlamentissa. Hän nosti esiin Euroopan sisäisen vahvuuden, joka näkyy tuessa Ukrainalle. Puheenjohtaja von der Leyen esitteli puheessaan erityisesti toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vähentämään energian kokonaiskulutusta. Hän kertoi komission ehdottavan myös kattoa sellaisten yritysten tuloille, jotka tuottavat sähköä alhaisin kustannuksin, sekä Euroopan vetypankin perustamista. Lisäksi von der Leyen ilmoitti EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevasta säädöksestä ja toimista demokratian vahvistamiseksi. Hän totesi myös, että on aika kirjata sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n perussopimuksiin: On aika kutsua koolle valmistelukunta EU:n perussopimusten muuttamiseksi, kuten Euroopan parlamentti on kehottanut.

Uusien EU-sääntöjen myötä laitteisto- ja ohjelmistotuotteista tietoturvallisempia (15/09/2022)

Komissio on esitellyt ehdotuksensa uudeksi kyberkestävyyssäädökseksi, jolla suojellaan kuluttajia ja yrityksiä tietoturvaominaisuuksiltaan puutteellisilta tuotteilta. Säädöksellä varmistetaan, että digitaaliset tuotteet ovat kuluttajien kannalta tietoturvallisempia kaikkialla EU:ssa. Sillä lisätään valmistajien vastuuta velvoittamalla ne tarjoamaan tietoturvatukea ja ohjelmistopäivityksiä havaittujen haavoittuvuuksien korjaamiseksi. Samalla varmistetaan, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa ostamiensa ja käyttämiensä tuotteiden kyberturvallisuudesta. Ehdotus sisältää digitaalisia elementtejä sisältäviä tuotteita koskevat säännöt tuotteiden markkinoille saattamiselle sekä vaatimukset tuotteiden suunnittelulle, kehittämiselle ja tuotannolle. Samoin ehdotukseen on listattu haavoittuvuuksien käsittelyprosesseja koskevat vaatimukset, joilla varmistetaan kyberturvallisuus tuotteiden koko elinkaaren ajan, sekä säännöt markkinaseurantaa ja -valvontaa varten.

Energian hinnat: Komissio ehdotti kiireellisiä markkinatoimenpiteitä eurooppalaisten energialaskujen pienentämiseksi (15/09/2022)

EU:ssa energian kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä lainkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Venäjä käyttää energiavarojaan aseenaan. Helpottaakseen Euroopan kotitalouksille ja yrityksille aiheutuvia kasvavia paineita komissio on ehdottanut poikkeuksellisia markkinatoimenpiteitä, joilla vähennetään sähkön kysyntää ja pienennetään kuluttajien sähkökustannuksia. Samalla komissio on ehdottanut energia-alan ylisuurten tulojen siirtämistä loppuasiakkaille. Nämä toimenpiteet ovat jatkoa aiemmin sovituille toimenpiteille, joilla on valmistauduttu tulevaan talveen täyttämällä kaasuvarastoja ja vähentämällä kaasun kysyntää. Lisäksi komissio jatkaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa markkinatoimijoiden likviditeettiä, alentaa kaasun hintaa ja uudistaa sähkömarkkinoiden rakennetta pitkällä aikavälillä.

Komissio haluaa poistaa EU:n markkinoilta pakkotyöllä valmistetut tuotteet (15/09/2022)

Komissio on ehdottanut pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä EU:n markkinoilla. Ehdotus kattaa kaikki tuotteet eli EU:ssa kotimaiseen kulutukseen ja vientiin valmistetut tuotteet samoin kuin maahantuodut tuotteet. Ehdotusta ei ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin. Kattava lähestymistapa on tärkeä, sillä arviolta 27,6 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä monilla tuotannonaloilla ja kaikissa maanosissa. Suurin osa pakkotyöstä tapahtuu yksityistaloudessa, mutta osa on valtioiden määräämää. Ehdotuksessa annetaan kansallisille viranomaisille valtuudet poistaa EU:n markkinoilta pakkotyöllä valmistetut tuotteet, kun viranomaiset ovat suorittaneet asiaa koskevan tutkimuksen. EU:n tulliviranomaisten tehtävänä puolestaan on tunnistaa ja pysäyttää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n rajoilla.

17.9. Itä-Suomi liikuttaa kestävästi Riihisaaressa (15/09/2022)

Tervetuloa tutustumaan Savonlinnan seudun aarteisiin! Osana Eurooppa alueellani: Itä-Suomi liikuttaa kestävästi -tiedotuskampanjaa järjestetään Savonlinnan Riihisaaressa koko perheen tapahtuma 17. syyskuuta klo 10.00–15.00. Tapahtumassa on muun muassa opastus taidelinnunpönttöreitille sekä ohjelmaa EU-teltalla. Pulla- ja mehutarjoilu sekä ilmapalloja 200 osallistujalle. Tapahtuman tarkempi ohjelma on Visit Savonlinna -sivuilla.

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – katso seminaari suorana verkkolähetyksenä! (15/09/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Osallistu kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Seminaari on täynnä, mutta voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta.

26.9.–2.10. Tervetuloa kielimatkalle EU@Oodiin! (15/09/2022)

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

Nuoret, arvot ja EU – Eurooppa-foorumissa keskusteltiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja osallisuudesta Euroopassa (15/09/2022)

Euroopan nuorison teemavuonna on pidetty esillä erityisesti nuorten osallistamista. Turun Eurooppa-foorumissa 26. elokuuta järjestetyssä Nuoret, arvot ja EU -paneelikeskustelussa pureuduttiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja osallisuuteen. Paneelissa olivat europarlamentaarikko Alviina Alametsä, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, Vihreiden nuorten pääsihteeri Bicca Olin sekä transaktivisti ja yhteiskunnallinen sisällöntuottaja Piki Rantanen. He pohtivat muun muassa translain uudistusprosessia ja toivat esiin siihen liittyviä ongelmia, kuten transnuorten aseman. Keskustelun loppupuolella Antero Kiviniemi Euroopan komission syrjimättömyyttä käsittelevästä yksiköstä kertoi EU-toimista sateenkaari- ja transihmisten tilanteen parantamiseksi. ”Vuonna 2020 Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen hlbtiq-yhdenvertaisuusstrategian, jota on pantu määrätietoisesti toimeen”, hän sanoi. ”Tulevaisuutta katsoessa haluan olla positiivinen, sillä hlbtiq-ihmiset hyväksytään yhä laajemmin ympäri Eurooppaa, ja lainsäädäntö etenee.”

Vihreä siirtymä ei tapahdu hetkessä, mutta vaivannäkö kannattaa (15/09/2022)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman myötä Euroopasta ollaan tekemässä maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Vihreästä siirtymästä keskustelivat Eurooppa-foorumissa Turussa 25. elokuuta Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Euroopan parlamentin jäsenet Ville Niinistö ja Henna Virkkunen sekä Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Susan Saarinen. Paneelin alkajaisiksi yleisö ja panelistit saivat kertoa mielipiteensä siitä, tulisiko siirtymää kiihdyttää vai hidastaa. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tahtia tulisi kiihdyttää, kun taas yleisön joukkoon mahtui myös muutamia, joiden mielestä siirtymää tulisi hidastaa. Panelistit totesivat, kuinka ratkaisu raaka-ainetarpeisiin piilee ainakin Euroopan oman raaka-ainetuotannon vahvistamisessa sekä nykyistä paremman kierrätyksen mahdollistamisessa. Investoinnit kehittyneisiin teknologioihin, jotka ovat talouden sekä resurssien käytön näkökulmasta tehokkaita, hyödyttävät Eurooppaa. Samalla ne tekevät maanosan yrityksistä edelläkävijöitä, joiden käytännöt leviävät mitä todennäköisimmin hiukan myöhemmin myös muualle maailmaan.

Maatalousyrittäjät kehittävät kestävää maataloutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (15/09/2022)

Ilmastonmuutos muuttaa maataloutta nyt ja tulevaisuudessa. Maataloudella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä muun muassa sadot ja maaseudun metsät sitovat hiilidioksidia. Toisaalta maatalous aiheuttaa 10 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja maaseutuyrittäjien koulutustarpeisiin on tartuttu Euroopan sosiaalirahaston tuella Pohjois-Savossa Maatila 2030 -hankkeen myötä. Hankkeen avulla on luotu verkko-oppimisympäristö, jossa maatalous- ja maaseutuyrittäjät sekä alan muut toimijat voivat verkostoitua ja päivittää osaamistaan. Maatila 2030 -hanketta seuraa Laari-sivusto, jolle sijoitetaan hankkeen aikana koottu materiaalipankki ja tapahtumakalenteri. Sivustolla informoidaan tulevista koulutuksista. ”Maatalousyrittäjiltä on tullut vahva toive, että koulutusten ja aineistojen tulisi olla helposti saatavilla. Sivustolle kerätään kiinnostavinta materiaalia, ja tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää parhaaksi todettuja toimintamalleja”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kati Partanen.

Kielitaito avaa ovia työelämässä – edustusto järjestää Euroopan kielten päivään liittyvää toimintaa (15/09/2022)

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin kielten ja kieltenopiskelun merkitys. Tänä vuonna komission Suomen-edustusto julkaisee kielten päivänä videon, jolla innostetaan nuoria opiskelemaan kieliä. Videolla haastatellaan nuorta suomalaista palomiestä Matias Malmgrenia, joka työskentelee Sveitsissä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen eli CERNin palokunnassa. Hän on lyhyessä ajassa oppinut puhumaan ranskaa, koska tarvitsee sitä työssään ja vapaa-ajallaan. Edustusto järjestää tänä vuonna myös kielten päivän videokilpailun lukioille. Sen kaksi voittajaa julkistetaan kielten päivänä, ja voittajat pääsevät lokakuussa Brysseliin kolmipäiväiselle vierailulle tutustumaan EU:n toimintaan paikan päällä. Alla olevasta linkistä pääset Språkbruk-verkkolehdessä 31. elokuuta julkaistuun artikkeliin, josta voit lukea ruotsiksi lisää siitä, millaista kieliin liittyvää toimintaa edustuston kääntäjät Minna Holmberg ja Terttu Jokela järjestävät.

Ruotsinkielinen podcast – koulukiertueella kielten päivän videon päätähden kanssa (15/09/2022)

Syyskuun 26. päivänä vietettävän Euroopan kielten päivän kunniaksi komission Suomen-edustusto julkaisee videon, jolla kannustetaan nuoria opiskelemaan kieliä. Videolla haastatellaan kolmella kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi – nuorta suomalaista palomiestä Matias Malmgrenia, joka työskentelee Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä. Hän kertoo palomiehen työstä ja CERNistä, ja ennen kaikkea hän innostaa nuoria kieltenopiskeluun. Video on lähetetty kaikille Suomen peruskouluille, ammattioppilaitoksille ja lukioille. Eräillä onnekkailla kouluilla oli myös mahdollisuus tavata kielitaitoinen palomies muutoinkin kuin pelkästään näytöllä, kun edustuston kääntäjät kävivät hänen kanssaan koulukiertueella. Radio Vegassa 26. elokuuta julkaistusta ruotsinkielisestä podcastista voit kuunnella lisää koulukiertueesta sekä neljän espoolaisen Mattlidenin lukion abiturientin ajatuksia kielten päivän videosta ja kieltenopiskelusta.

Kiinnostaisiko kansainvälinen ura hallintopäällikkönä? (15/09/2022)

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.

Työpaikat EU:n toimielimissä (15/09/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston uusi päällikkö Maria Blässar: Syysterveiset! (07/09/2022)

Hyvää alkanutta syksyä kaikille! Tähän kesätauon jälkeiseen edustuston ensimmäiseen uutiskirjeeseen kokoan ajatuksiani ajassa, jota vakavoittavat monet yhtäaikaiset kriisit. Venäjä käy Euroopassa brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa, millä on monia kauaskantoisia vaikutuksia. Sota on aiheuttanut ennennäkemättömän muuttoliikkeen Ukrainan sisällä ja Ukrainasta moniin EU-maihin. Sota on myös aiheuttanut globaalin ruokakriisin, joka kurittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia maita, esimerkiksi Afrikassa. Sen lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää häikäilemättömästi energiaa aseena Eurooppaa vastaan, mikä näkyy energian saannin vaikeutena ja energian korkeana hintana. Samaan aikaan inflaation nousu EU:ssa ja muuallakin maailmassa synkistää entisestään talouden näkymiä. EU:lla on pitkälti yhteinen tilannekuva Venäjästä ja sen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta Ukrainan suvereniteettia kohtaan.

Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia parempien hoitopalvelujen varmistamiseksi (08/09/2022)

Euroopan komissio on esittänyt eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian, jonka tarkoituksena on varmistaa laadukkaat, kohtuuhintaiset ja saavutettavissa olevat hoitopalvelut koko EU:n alueella. Lisäksi strategian tavoitteena on parantaa niin hoitoa ja hoivaa saavien kuin sitä ammattimaisesti tai omaishoitajina antavien tilannetta. Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia auttaa toteuttamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettuja periaatteita. Näitä ovat erityisesti periaatteet, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea sekä pitkäaikaishoitoa.

Komissio haluaa keskeyttää Venäjän kanssa tehdyn viisumihelpotussopimuksen soveltamisen (08/09/2022)

Venäjän Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys lisää EU:n turvallisuusetuihin ja jäsenmaiden kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia. Komissio on ehdottanut, että EU vastaa niihin keskeyttämällä viisumihelpotussopimuksen soveltamisen kokonaan. Se tarkoittaa, että Venäjän kansalaisilla ei enää ole etuoikeutettua pääsyä EU:hun ja että heidän viisumihakemusmenettelynsä pidentyy, kallistuu ja vaikeutuu. Jäsenmailla on laaja harkintavalta Venäjän kansalaisten lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittelyssä. EU on kuitenkin edelleen avoin joillekin välttämättömistä syistä matkustaville venäläisille viisuminhakijoille, kuten EU:n kansalaisten perheenjäsenille, toimittajille, toisinajattelijoille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.

Eurobarometri: Luottamus EU:hun kasvussa ja vahva tuki EU:n toimille Ukrainan sodassa ja energiapolitiikassa (08/09/2022)

Kesän 2022 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan kansalaisten luottamus EU:hun on kasvussa. Myös EU:n toimia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä tuetaan edelleen vahvasti. Suurin osa EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että EU:n olisi investoitava uusiutuviin energialähteisiin (87 %) ja vähennettävä riippuvuuttaan venäläisestä energiasta (86 %, suomalaisista 93 %). Vastaajista 78 prosenttia ilmoitti alkaneensa jo vähentää energiankulutustaan tai aikovansa vähentää sitä lähitulevaisuudessa. Suomalaisista 76 % on tehnyt tai aikoo tehdä energiansäästötoimia. Euron kannatus on kasvamassa, ja se on korkeammalla kuin koskaan. Eurooppalaiset ovat kuitenkin yhä huolestuneempia EU:n ja oman maansa taloudellisesta tilanteesta.

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027: Komissio hyväksyi Suomen ja kuuden muun maan YMP-suunnitelmat (08/09/2022)

Komissio on hyväksynyt ensimmäiset seitsemän yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelmaa. Suomen suunnitelman lisäksi hyväksyttiin Espanjan, Irlannin, Puolan, Portugalin, Ranskan ja Tanskan suunnitelmat. Uudistetussa YMP:ssä rahoitusta jaetaan oikeudenmukaisemmin pienille ja keskisuurille perhetiloille sekä nuorille viljelijöille. Lisäksi viljelijöitä tuetaan uusien innovaatioiden käyttöönotossa (esim. täsmäviljely ja agroekologiset tuotantomenetelmät). Suomen YMP-strategian kulmakiviä ovat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, erittäin kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä elinvoimaiset maaseutualueet. YMP:n rahoitus vuosina 2023–2027 on 270 miljardia euroa. Suomen ohjelma on kansallinen rahoitus mukaan lukien yhteensä 6,6 miljardia euroa. Siitä 1,45 miljardia euroa on osoitettu ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja ekojärjestelmiin.

14.9. Puhe unionin tilasta (08/09/2022)

Euroopan komission puheenjohtaja pitää vuosittain syyskuussa Euroopan parlamentissa unionin tilaa käsittelevän puheen, jossa hän luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin ja esittelee visionsa tulevaisuudesta. Puhetta seuraa täysistuntokeskustelu, joka käynnistää Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävän vuoropuhelun komission seuraavan vuoden työohjelman valmistelusta. Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja, pitää kolmannen puheensa EU:n tilasta 14. syyskuuta 2022 klo 10.00 alkaen. Puhetta voi seurata Euroopan komission verkkosivulta, edustuston Facebook-sivulta tai Twitteristä. Puhe tulkataan kaikille EU-kielille.

17.9. Itä-Suomi liikuttaa kestävästi Riihisaaressa (08/09/2022)

Tervetuloa tutustumaan Savonlinnan seudun aarteisiin! Osana Eurooppa alueellani: Itä-Suomi liikuttaa kestävästi -tiedotuskampanjaa järjestetään Savonlinnan Riihisaaressa koko perheen tapahtuma 17. syyskuuta klo 10.00–15.00. Tapahtumassa on muun muassa opastus taidelinnunpönttöreitille sekä ohjelmaa EU-teltalla. Pulla- ja mehutarjoilu sekä ilmapalloja 200 osallistujalle. Tapahtuman tarkempi ohjelma on Visit Savonlinna -sivuilla ja Facebookissa.

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (08/09/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Jos et pääse paikan päälle, voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta. Tervetuloa!

26.9.–2.10. Tervetuloa kielimatkalle EU@Oodiin! (08/09/2022)

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

Junior Professionals -ohjelmaan päässyt Juuso Järviniemi tähtää EU-virkamiesuralle (08/09/2022)

EU:ssa kaivataan uusia suomalaisia tekijöitä, kun Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina aloittaneet EU-virkamiehet ovat eläköitymässä. Junior Professionals -ohjelmassa kesällä aloittanut Juuso Järviniemi kannustaa nuoria hakeutumaan EU-tehtäviin. Junior Professionals Programme (JPP) eli nuorten ammattilaisten ohjelma on Euroopan komission 2,5 vuotta kestävä ohjelma, jonka kautta pääsee tutustumaan monipuolisesti komission tarjoamiin tehtäviin. Järviniemeä kansainväliset asiat alkoivat kiinnostaa jo lukiossa, ja Eurooppa-innostus vei maailmalle. Hän opiskeli alemman korkeakoulututkinnon Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja maisterin tutkinnon maineikkaassa College of Europessa Belgiassa. Opintojen jälkeen tie vei Brysseliin komission viisi kuukautta kestävään ns. Blue Book -harjoitteluun. JPP-ohjelmassa Järviniemi aloitti kesäkuussa. ”Blue Book -harjoittelun aikana ohjelmasta oli paljon puhetta. Sen kautta komissio pyrkii pitämään kiinni harjoittelijoistaan ja valmistelee heitä virkamiesuralle”, Järviniemi toteaa.

Laadukkaat, helposti saatavilla olevat ja kohtuuhintaiset hoito- ja hoivapalvelut ovat investointi yhteiskuntaan (08/09/2022)

”EU pyrkii luomaan yhteiskuntaa, jossa jokaisella – niin nuorella kuin vanhalla, fyysisiin valmiuksiin katsomatta – on yhtäläiset mahdollisuudet elää elämänsä haluamallaan tavalla. Tavoitteenamme on parantaa sekä ammattimaisen että epävirallisen hoito- ja hoivatyön arvostusta ja varmistaa laadukkaat palvelut jokaiselle”. Näin kirjoittavat demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sekä komissaarit Nicolas Schmit ja Helena Dalli Hufvudstadsbladetissa 8. syyskuuta 2022 komission juuri esittämän eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian yhteydessä. Tarve saada tai antaa hoitoa tai hoivaa on yhteistä ihmisille koko eliniän ajan. Joka kolmannella eurooppalaisella arvioidaan olevan hoito- tai hoivavastuita, ja yli 9,1 miljoonaa ihmistä – valtaosin naisia – on töissä hoitoalalla. ”Sekä naisten että miesten täytyy saada aidosti valita omat ratkaisunsa yksityisten ja työelämän velvoitteiden sovittamisessa. Niinpä investoinnit lastenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon ovat investointeja sukupuolten väliseen tasa-arvoon”, kirjoittajat toteavat.

The Europolitist -podcast: Miten siviilejä voidaan suojella Ukrainan sodan keskellä? (08/09/2022)

Siviilien tilanne Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen on lohduton. Käynnissä olevat toimet siviilien suojelemiseksi ovat mittavin operaatio, joka EU:n pelastuspalvelumekanismilla on koskaan toteutettu. Millaista apu on, ja miten se saadaan perille? Podcast-jakson asiantuntijavieraina ovat Johannes Vara EU:n hätäavun koordinointikeskuksesta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö, valtion kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija Mikael Mattila. Lisäksi jaksossa kuullaan Polish Humanitarian Action -järjestön ohjelmapäällikkö Hanna Pomohalovan haastattelu. Jakso on tehty yhteistyössä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston kanssa.

#EUBeachCleanup – vuotuinen rantojensiivouskampanja käynnissä (08/09/2022)

Meriin päätyvä muoviroska on merkittävä uhka meriluonnolle, eläimille ja ihmisten terveydelle. Merten roskaantumisen torjumiseksi EU järjestää yhdessä YK:n ja useiden kansalaisjärjestöjen kanssa vuosittain #EUBeachCleanup-kampanjan. Se huipentuu 17. syyskuuta, joka on Maailman siivouspäivä (World Coastal Cleanup Day). Kampanjaan osallistuu joka vuosi kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia, jotka keräävät roskia rannoilta ja sisävesiltä. Tänä vuonna – Euroopan nuorison teemavuonna – #EUBeachCleanup-kampanja kannustaa myös kaikkia nuoria järjestämään siivouskampanjoita lähirannoillaan. Samalla nuorille tarjoutuu mahdollisuus kehittää projektinhallintataitojaan maailmanlaajuisessa kampanjassa. Tapahtumilla on tarkoitus lisätä tietoisuutta meriroskan aiheuttamasta uhasta ja päästä lähemmäksi tavoitetta puhdistaa meret muoviroskasta. Kampanjatapahtumia voi järjestää lokakuun loppuun saakka. Ohjeita tapahtuman järjestämiseen saa komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston laatimista englanninkielisistä oppaista.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -palkinto Suomeen – kiertotalousinnovaatiossa kukat jatkavat elämäänsä uusina tuotteina (08/09/2022)

Uusi eurooppalainen Bauhaus -palkinnon voittajat Irene Purasachit ja Chanawan Danpan tarttuvat kukkateollisuuden jäteongelmaan valmistamalla kukkajätteestä nahan kaltaista materiaalia eli Flaux-materiaalia. Flaux on osa suomalais-saksalaista Flower Matter -tutkimusprojektia, joka pyrkii löytämään keinoja muuttaa kukkajäte ympäristöystävällisiksi käyttömateriaaleiksi. Purasachit ja Danpan kertovat, että Flauxissa on potentiaalia uuden sukupolven materiaaliksi, joka korvaa eläinperäistä nahkaa ja muovista tehtyä nahkaa. ”Kuluttajat vaativat enenevässä määrin ekologisesti kestäviä tuotteita, ja vaatimukset kohdistuvat myös muotiteollisuuteen”, Danpan toteaa. Uusi eurooppalainen Bauhaus -kilpailun palkintorahat Purasachit ja Danpan aikovat käyttää materiaalin jatkokehitykseen. Kehitystyö jatkuu Saksassa, sillä Berliinin kaupunki on myöntänyt heille apurahan. ”Pyrimme kehittämään materiaalia ja tekemään siitä entistäkin kestävämpää, jotta se soveltuu monipuoliseen käyttöön”, Purasachit kertoo.

Komission vuotuinen käännöskilpailu nuorille – Ilmoita koulusi mukaan! (08/09/2022)

Euroopan komissio järjestää vuosittain nuorille suunnatun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä sekä yleisemmin edistää kieltenoppimista. Kilpailukierros 2022–2023 on nyt käynnistymässä. Mukaan haluavien toisen asteen oppilaitosten on ilmoittauduttava kilpailuun 20. lokakuuta mennessä. Rekisteröityjen koulujen joukosta pääsee itse kilpailuun koko EU:n alueelta 705 koulua, jotka valitaan satunnaisotannalla. Kustakin maasta otetaan mukaan yhtä monta koulua kuin maalla on paikkoja Euroopan parlamentissa. Kilpailu järjestetään verkossa 24.11.2022 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa. Käännettävien tekstien teemana on tänä vuonna eurooppalainen nuoruus. Voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2023 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Matkan yhteydessä he saavat tavata Euroopan komission ammattikääntäjiä ja tutustua heidän työhönsä.

DiscoverEU-osallisuustoimen haku on käynnissä (08/09/2022)

DiscoverEU tarjoaa 18-vuotiaille nuorille raidematkailukokemuksen Euroopassa. Nuorilla on mahdollisuus hakea matkakortteja keskitettyjen hakujen kautta. Raidematkailu on ilmastoystävällinen matkailutapa, ja DiscoverEU-matkakortin avulla nuoret pääsevät tutustumaan eri maiden kulttuureihin ja asukkaisiin. Raidematkan varrella nuorille karttuu myös tärkeitä taitoja, mikä antaa rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin jatkossakin. Lokakuussa tulevat ensimmäistä kertaa hakuun myös DiscoverEU-osallisuustoimen avustukset. Osallisuustoimen kautta matkalle pääsevät myös sellaiset nuoret, joille junamatkailu ei onnistu itsenäisesti esimerkiksi taloudellisista, terveydellisistä tai sosiaalisista syistä. Osallisuustoimessa avustuksen hakee nuorten parissa toimiva organisaatio. Nuorten tukihenkilöiden tai ryhmänvetäjien junamatkalle mukaan lähtemistä tuetaan myös. Osallisuustoimen hankeavustusta haetaan Opetushallituksesta, ja syksyn hakukierros päättyy 4. lokakuuta.

Kiinnostaisiko kansainvälinen ura hallintopäällikkönä? (08/09/2022)

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.

Työpaikat EU:n toimielimissä (08/09/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen: Kohti juhannusta! (22/06/2022)

Ennen juhannuksen viettoon lähtöä vielä vähän EU-asiaa! Venäjän perusteeton ja laiton hyökkäys Ukrainaan mutta myös erilaiset EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät aloitteet ovat olleet huomion keskipisteessä tänä keväänä. EU on osoittanut tukeaan Ukrainalle ja Venäjän hyökkäystä pakeneville ihmisille monin tavoin ja asettanut ennennäkemättömiä talouspakotteita. Loppuviikon EU-huippukokouksessa keskustellaan siitä, annetaanko Ukrainalle EU-ehdokasmaan asema. Varsinainen EU-jäsenyys on kaukana, mutta puheenjohtaja von der Leyenin sanoin ”Ukrainan paikka on aikanaan Euroopan unionissa”. Komission toukokuussa esittämä REPowerEU-suunnitelma vastaa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuneisiin energiaongelmiin, ja samalla se torjuu ilmastokriisiä nopeuttamalla fossiilisista polttoaineista luopumista. Maaliskuussa julkaistiin kunnianhimoinen kiertotalouspaketti, johon sisältyi myös EU:n tekstiilistrategia.

Vihreän kehityksen ohjelma: Ehdotukset Euroopan luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä (22/06/2022)

Komissio on hyväksynyt uraauurtavat ehdotukset vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi ja luonnon palauttamiseksi kaikkialla Euroopassa aina maatalousmaasta ja meristä metsiin ja kaupunkiympäristöihin. Komissio ehdottaa myös kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi on keskeinen askel, kun pyritään välttämään ekosysteemien romahtaminen ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pahimmat vaikutukset. Samalla tavoin kemiallisia torjunta-aineita koskevat uudet säännöt pienentävät EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä, suojelevat kansalaisten ja maataloustyöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ja auttavat lieventämään taloudellisia menetyksiä, joita jo aiheutuu maaperän terveyden heikkenemisestä ja torjunta-aineiden aiheuttamasta pölyttäjien häviämisestä.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkotoimet: komissio arvioi loppuraportin ehdotuksia (22/06/2022)

Vuoden kestäneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa esitettiin 49 kansalaisten suosituksiin perustuvaa ehdotusta ja yli 300 yksittäistä toimenpidettä. Komissio on nyt antanut arvionsa konferenssin jatkotoimista ja esittänyt ratkaisuehdotuksia. Ne on jaettu neljään ryhmään: olemassa olevat aloitteet, joiden puitteissa ehdotuksia voidaan toteuttaa (esim. eurooppalainen ilmastolaki), komission jo esittämät toimenpiteet, jotka komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään (esim. uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus), suunnitteilla olevat toimet, joilla toteutetaan konferenssin ideoita uusien pohdintojen pohjalta (esim. medianvapaussäädös), sekä raportissa ehdotetut uudet aloitteet tai toiminta-alat siltä osin kuin ne kuuluvat komission toimivaltaan (esim. mielenterveysalan toimet). Ensimmäiset uudet ehdotukset julkistetaan syyskuussa 2022 puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa käsittelevässä puheessa.

30.6.–2.7. Farmari-messut Mikkelissä (22/06/2022)

Euroopan komission Suomen-edustusto osallistuu yhdessä Europe Direct Etelä-Savon ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa Farmari-messuille Mikkelissä 30.6.–2.7. Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan osastollemme V240! Perjantaina 1.7. klo 15.30–16.00 Farmari-lavalla komission maatalouspääosaston virkamies Risto Artjoki kertoo muun muassa EU:n Pellolta pöytään -strategiasta sekä EU:n biodiversiteettistrategiasta.

12.7. EU mukana Porin SuomiAreenassa (22/06/2022)

SuomiAreena järjestetään Porissa 11.–15.7. Edustusto on mukana 12.7. Klo 12.00–12.45 Kaupungintalon pihalla (Hallituskatu 12) käydään keskustelu ”Nuoret ja vanhat ilmaston puolesta”. Siinä pohditaan mm., onko ilmastohätätilan aika vai vieläkö on varaa antaa muiden tärkeiden asioiden lykätä ilmastotoimia? Mukana ovat Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja, ympäristötoimittaja Iiris Lappalainen; Porin kaupunginvaltuutettu, Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen Julia Liljegren; päätoimittaja emerita, aktivistimummo Reetta Meriläinen; Ilmastoisovanhemmat ry:n sihteeri, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Klo 17.00–17.45 edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät MTV-lavalla Kauppatorilla keskustelun ”Miten EU vauhdittaa vihreää siirtymää?” Mukana ovat Allianssi ry:n nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tule Poriin tai seuraa verkossa!

24.–26.8. Eurooppa-foorumi Turussa (22/06/2022)

Tämän vuoden Eurooppa-foorumin teemana on Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ovat aiempien vuosien tapaan mukana tapahtumassa. Marina Palacessa 25.8. klo 13.00–13.45 järjestettävän keskustelun aiheena on vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa? Keskusteluun osallistuvat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Turun Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja Susan Saarinen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (kesk., Renew) ja Ville Niinistö (vihr., Greens/EFA). Juontajana on edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. EU:n puolustuksen työkalupakista keskustellaan 26.8. klo 10.00–10.45. Puhujina ovat komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén ja Allianssi ry:n YK-delegaatti Katri Leppälaakso. Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä.

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (22/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Frans Timmermans painottaa yhteistyötä ulkoisten uhkien kohtaamisessa: ”Meillä on kyky toimia yhdessä” (22/06/2022)

Suomessa vieraillut komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans osallistui Helsingin keskustakirjasto Oodissa keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin nuorten näkemyksiä muun muassa ilmastonmuutoksesta ja EU:n kehittämisestä. Keskustelu oli osa EU:n nuorisodialogia, jonka avulla tuetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen näkemysten ja tarpeiden huomioon ottamista EU:n nuorisopolitiikassa. Meneillään olevan 18 kuukauden dialogijakson teemana on ”Kestävä vihreä Eurooppa”. Euroopan energiahuollon turvaaminen ja ydinenergia vihreän energian siirtymävaiheena herättivät osallistujissa vilkasta keskustelua. Kysymykseen tarpeesta vahvistaa ja uudistaa EU:ta Timmermans vastasi, että ajoitus ei välttämättä ole tällä hetkellä oikea. ”Meidän tulisi nyt suunnata energiamme Venäjän kohtaamiseen, ilmastopolitiikkaan panostamiseen ja ympäristötuhon estämiseen. Ulkoisten uhkien kohtaaminen on osoittanut, että meillä on kyky toimia yhdessä”, hän totesi.

Haastattelussa Vuoden nuori eurooppalainen Stanislav Horzov: Ukrainassa taistellaan paremman elämän puolesta (22/06/2022)

Eurooppanuoret ry:n jakama Vuoden nuori eurooppalainen -palkinto myönnettiin tänä vuonna ukrainalaisaktivisti Stanislav Horzoville, joka vietti yhden lukuvuoden Suomessa Erasmus-opiskelijana. Länsi-Ukrainan Lvivistä kotoisin oleva Horzov leiriytyi Venäjän suurlähetystön eteen Helsingissä osoittamaan mieltään Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Horzov kertoo olevansa hyvin kiitollinen palkinnosta ja painottaa samalla, ettei näe palkinnon olevan kunnianosoitus vain itselleen vaan kaikille niille ihmisille, jotka tukivat mielenosoitusta. Horzov muotoilee myös viestin Euroopalle: ”Monet eurooppalaiset ovat varmasti myös ymmärtäneet, että emme taistele vain ajaaksemme hyökkääjiä pois maastamme, vaan paremman elämän puolesta. Pahin mitä voimme tehdä nyt, on pyrkiä sopeutumaan tilanteeseen sen sijasta, että pyrkisimme luomaan sodan pohjalta parempaa maailmaa kaikille. Toivon, että jatkossa Suomi, Eurooppa ja Ukraina tekevät tiivistä yhteistyötä tällaisen maailman rakentamiseksi.”

Eurooppa-foorumin blogi – Vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa? (22/06/2022)

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila johdattelee blogikirjoituksessaan Turussa 24.–26.8. järjestettävän Eurooppa-foorumin aiheisiin, joihin kuuluvat keskeisinä ympäristöasiat. ”Vaikka komission massiivinen Fit for 55 -ilmastopaketti kaatui parlamentin äänestyksessä erimielisyyksiin päästökaupasta, kyseessä on onneksi enemmän hidastustöyssy kuin täysi stoppi – paketti palautuu nyt jatkokäsittelyyn ja trilogineuvotteluihin parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Esimerkiksi kesäkuun alussa Suomessa vieraillut komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ei ennustanut riskiä lisäviivytyksille. Toisin sanoen EU:lla on tällä hetkellä monta palloa ilmassa vihreän siirtymän osalta, eikä paneelin puheenaiheista siis ole puutetta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kanssamme lisää elokuussa!”, Ulvila kehottaa.

Kokki Ina Niiniketo on vastuullisen kalastuksen ja kalaruokien lähettiläs (22/06/2022)

EU:n Taste the Ocean -kampanjassa yhdeksän eurooppalaista huippukokkia esittelee kampanjaa varten suunnittelemansa kala- tai äyriäisreseptin. Kokit kannustavat myös kuluttajia ostamaan ja valmistamaan kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja kaloja ja muita meren herkkuja. Suomalainen Ina Niiniketo on hyvin kiinnostunut vastuullisuudesta, ja hän valitsi reseptinsä raaka-aineeksi kotimaisen muikun. ”Aika harva tietää, mitä on vastuullinen kalastaminen. Minulta usein kysytään, mitä vastuullinen kalastus tarkoittaa ja mitä kannattaa syödä. Usein kehotetaan syömään kalaa, koska se on terveellistä. Silti kaupassa kuitenkin valitaan se halvin lohi. Harvemmin mietitään sitä, että kotimainen ahven, silakka, muikku tai muu läheltä saatava kala on aika edullista ja helppo valmistaa. Ravintolakeittiössä tavarantoimittajien ja kalatukkujen kanssa keskustellaan paljon useammin kalan alkuperästä, pyyntipaikasta ja -ajasta sekä hinnasta”, Niiniketo kertoo. Katso Niinikedon muikkuresepti verkkosivultamme!

Vuoden 2022 kansalaisyhteiskuntapalkinnon aiheina nuoriso ja Ukraina – haku käynnissä (22/06/2022)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) palkitsee vuosittain kansalaisyhteiskuntapalkinnolla luovia ja innovatiivisia hankkeita ja aloitteita. Tänä vuonna palkintokategorioita on kaksi: paremman tulevaisuuden luominen nuorille ja Ukrainan sodan uhrien auttaminen. Palkintosumma on yhteensä 60 000 euroa, ja se jaetaan enintään kuuden palkittavan hankkeen tai aloitteen kesken. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään Brysselissä 14.–15. joulukuuta 2022 pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä. Hakemuksia voivat jättää voittoa tavoittelemattomia aloitteita toteuttavat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset. Nuorisoa koskevan palkintokategorian aloitteet ja hankkeet on toteutettava EU:n alueella, mutta Ukrainan sodan uhrien auttamista koskevan palkintokategorian hankkeita voidaan toteuttaa myös Ukrainassa. Hakuaika päättyy 31. heinäkuuta klo 11.00.

Kerro mielipiteesi EU:n kouluhedelmä, -vihannes- ja -maitojärjestelmästä (22/06/2022)

Kulutamme EU:ssa maitotuotteita ja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia vähemmän kuin suositukset edellyttävät. Toisaalta syömme yhä enemmän valmisruokia, jotka sisältävät usein runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja rasvaa sekä lisäaineita. EU haluaa edistää terveellisiä ruokailutottumuksia ja elämäntapoja. Sillä on vuodesta 2017 alkaen ollut koulujakelujärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea hedelmien, vihannesten ja maitotuotteiden jakelua lapsille päiväkodeissa, esikouluissa sekä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. Jaettavien tuotteiden valintaperusteita ovat vaihtelevuus ja saatavuus, terveys- ja ympäristöhyödyt sekä satokauden tarjonta. Komissio on nyt aloittanut EU:n koulujakelujärjestelmän tarkistuksen osana Pellolta pöytään -strategiaa. Kaikki ovat tervetulleita kertomaan näkemyksiään siitä, miten terveellisiä ja kestäviä ruokailutottumuksia voitaisiin edistää EU:ssa. Kuulemiseen voi vastata 28. heinäkuuta saakka.

Suomalaisille yrityksille apua hiilestä irtautumiseen – haku teknisen avun ohjelmaan käynnissä (22/06/2022)

Euroopan komission pilottihankkeen ”Covenant of Companies for Climate and Energy” (CCCE) ensimmäinen hakukierros on juuri avattu Suomea ja neljää muuta EU-maata varten. Hanke on suunnattu yrityksille ja niiden muodostamille ryhmille, mukaan lukien energiapalveluyritykset, sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja muille toimijoille, kuten järjestöille ja verkostoille. CCCE:n tavoitteena on rohkaista EU:n yrityksiä irtautumaan hiilestä ja edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Ohjelman kautta tarjotaan ohjausta ja teknistä tukea 50 hakijalle, ja lisäksi voidaan tarjota muille hakijoille välillistä teknistä apua esimerkiksi työpajojen ja webinaarien muodossa. Hakemus on jätettävä viimeistään 31. elokuuta klo 19.00. Ilmoittaudu myös 23. kesäkuuta klo 16.00–17.30 järjestettävään englanninkieliseen webinaariin, josta saa lisätietoa hankkeesta ja hakukierroksesta!

Komissio hakee hallintovirkamiehiä ja asiantuntijoita puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alalla (22/06/2022)

Onko sinulla kokemusta puolustusteollisuuden tai avaruusasioiden alalta, ja haluaisitko mukaan kansainväliseen tiimiin? Komissio hakee puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alan hallintovirkamiehiä (palkkaluokka AD 7) ja asiantuntijoita (AD 9), jotka työskentelevät pääasiassa komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa (DEFIS). Hakijan on oltava EU:n kansalainen, hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n virallisessa kielessä sekä riittävä englannin kielen taito. Hakijalla on myös oltava vähintään nelivuotinen yliopistotason koulutus ja sen jälkeen hankittu vähintään 6 (hallintovirkamies) tai 10 (asiantuntija) vuoden soveltuva työkokemus tai vähintään kolmivuotinen yliopistotason koulutus ja sen jälkeen hankittu vähintään 7 (hallintovirkamies) tai 11 (asiantuntija) vuoden soveltuva työkokemus. Hakukilpailussa voi hakea vain yhteen puolustusteollisuuden tai avaruusasioiden alan tehtävään. Ks. tarkemmat vaatimukset EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (22/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila: Frans Timmermans vieraili Suomessa (16/06/2022)

Komission johtavalla varapuheenjohtajalla Frans Timmermansilla viime viikko oli kiireinen, sillä Euroopan parlamentti äänesti EU:n massiivisesta Fit for 55 -ilmastopaketista Strasbourgissa. Silti Timmermans ehti tulla kahdeksi päiväksi Suomeen keskustelemaan ilmastosta sekä puhumaan Espoon Otaniemessä järjestettyyn eurooppalaisten kaupunkien Eurocities-verkoston vuosittaiseen tapahtumaan. Tiheään aikataulutetulla vierailullaan Timmermans tapasi eduskunnan suuren valiokunnan, lukuisia ministereitä, Suomen Ilmastopaneelin, yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä sekä Helsingin kaupungin ylintä johtoa. Metsäretkellä Sipooseen Timmermans pääsi tutustumaan suomalaiseen metsänkasvatukseen. Vierailu huipentui tiukkaa asiaa täynnä olevaan keskusteluun, johon osallistui nuoria eri tahoilta samoin kuin saamelaisten edustaja. Vieraamme oli erittäin tyytyväinen matkan antiin ja painotti metsäkysymyksessä tieteeseen perustuvan päätöksenteon keskeistä roolia. Ajankohtaista tietoa Suomen ilmasto- ja energiatavoitteista on saatavilla alla olevan linkin kautta.

Eurobarometri: Puolustus ja energiaomavaraisuus eurooppalaisille tärkeimmät kysymykset vuonna 2022 (16/06/2022)

Tällä viikolla julkaistu Eurobarometri-kysely osoittaa, että eurooppalaiset kannattavat vahvasti yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja odottavat EU:n luopuvan riippuvuudestaan Venäjän energialähteistä. Kyselystä käy ilmi myös, että suurin osa eurooppalaisista on tyytyväisiä niin EU:n (59 %) kuin oman maansa (57 %) toimiin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Eniten tukea saavat humanitaariset toimet (93 %) ja sotaa pakenevien vastaanotto EU:hun (91 %). Lisäksi 80 prosenttia eurooppalaisista tukee Venäjää vastaa asetettuja talouspakotteita ja 70 prosenttia puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainaan. Komission RePowerEU-suunnitelman tavoitteet saavat Eurobarometrin mukaan laajaa tukea. Vastaajista 87 prosenttia katsoo, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan venäläisistä energialähteistä mahdollisimman pian, ja 80 prosentin mielestä energiapolitiikalla voidaan edistää EU:n strategisten etujen puolustamista.

Ukraina: Komissio antaa ohjeistusta sotaa pakenevien auttamiseksi työmarkkinoille ja koulutukseen (16/06/2022)

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähes 7 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta EU:hun. Tähän mennessä vain suhteellisen pieni osa työikäisistä pakolaisista on päässyt EU:n työmarkkinoille, mutta työmarkkinoille haluavien ihmisten määrän odotetaan kasvavan. Komissio on sen vuoksi antanut EU-maille ohjeistusta siitä, miten Ukrainasta tulevat voidaan integroida työmarkkinoille ja miten heidän pääsyään ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen voidaan tukea. Komissio kehottaa EU-maita muun muassa tiedottamaan Ukrainasta pakenevien ihmisten saatavilla olevasta tuesta, kuten ammatinvalinnanohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi EU-maiden olisi helpotettava työmarkkinoille integroitumista esimerkiksi rohkaisemalla saapujia rekisteröitymään julkisiin työvoimapalveluihin ja tukemalla työnantajia, jotka palkkaavat sotaa pakenevia. Olisi myös varmistettava, että pakolaisten taidot ja pätevyys voidaan arvioida ja tunnustaa nopeasti.

Valtiontuki: Komissiolta hyväksyntä Suomen 500 miljoonan euron yritystukiohjelmalle Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta (16/06/2022)

Komissio on hyväksynyt Suomen 500 miljoonan euron tukiohjelman niiden yritysten tukemiseksi, joihin Venäjän hyökkäysestä Ukrainaan aiheutunut kriisi ja siihen liittyvät pakotteet vaikuttavat. Tukiohjelma on avoin kaikenkokoisille, eri aloilla toimiville yrityksille, lukuun ottamatta rahoitusalaa, maatalouden alkutuotantoa, vesiviljelyä ja kalastusta. Tuki saa olla enintään 400 000 euroa tuensaajaa kohden, ja se myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2022. Tukiohjelma hyväksyttiin komission 23. maaliskuuta 2022 vahvistamien tilapäisten kriisipuitteiden nojalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) mukaisesti. SEUT-sopimuksen mukaan tämänkaltainen valtiontuki sallitaan, kun EU:n taloudessa esiintyy vakavia häiriöitä.

Euroopan tehokkain LUMI-supertietokone ratkoo Kajaanissa ihmiskunnan suurimpia haasteita tekoälyn avulla (16/06/2022)

LUMI-supertietokone vihittiin käyttöön 13. kesäkuuta Kajaanissa. Se on nyt Euroopan nopein ja energiatehokkain supertietokone, ja myös yksi maailman tehokkaimmista. LUMI toimii alustana kansainväliselle tutkimusyhteistyölle ja tekoäly- sekä kvanttiteknologian kehittämiselle, ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä, syövän diagnosoinnissa tai ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä. Osa koneen resursseista kohdennetaan yrityskäyttöön. Runsaasta energiankulutuksestaan tunnettujen supertietokoneiden joukosta LUMI erottuu myös ympäristöä säästävillä ratkaisuillaan. LUMIn omistaa EuroHPC-yhteisyritys, jota isännöi Suomen ja yhdeksän muun maan muodostama LUMI-konsortio. Tutkijat kaikkialla Euroopassa voivat hakea pääsyä LUMIn resursseihin. LUMI on sijoitettu Kajaaniin, maailman ekologisimpiin lukeutuvaan datakeskukseen, jota hallinnoi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

12.7. EU mukana Porin SuomiAreenassa (16/06/2022)

SuomiAreena järjestetään Porissa 11.–15.7. Edustusto on mukana 12.7. Klo 12.00–12.45 Kaupungintalon pihalla (Hallituskatu 12) käydään keskustelu ”Nuoret ja vanhat ilmaston puolesta”. Siinä pohditaan mm., onko ilmastohätätilan aika vai vieläkö on varaa antaa muiden tärkeiden asioiden lykätä ilmastotoimia? Mukana ovat Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja, ympäristötoimittaja Iiris Lappalainen; Porin kaupunginvaltuutettu, Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen Julia Liljegren; päätoimittaja emerita, aktivistimummo Reetta Meriläinen; Ilmastoisovanhemmat ry:n sihteeri, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Klo 17.00–17.45 edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät MTV-lavalla Kauppatorilla keskustelun ”Miten EU vauhdittaa vihreää siirtymää?” Mukana ovat Allianssi ry:n nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tule Poriin tai seuraa verkossa!

24.–26.8. Eurooppa-foorumi Turussa (16/06/2022)

Tämän vuoden Eurooppa-foorumin teemana on Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ovat aiempien vuosien tapaan mukana tapahtumassa. Marina Palacessa 25.8. klo 13.00–13.45 järjestettävän keskustelun aiheena on vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa? Keskusteluun osallistuvat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Turun Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja Susan Saarinen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (kesk., Renew) ja Ville Niinistö (vihr., Greens/EFA). Juontajana on edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. EU:n puolustuksen työkalupakista keskustellaan 26.8. klo 10.00–10.45. Puhujina ovat komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén ja Allianssi ry:n YK-delegaatti Katri Leppälaakso. Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä.

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (16/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Euroopan nuorison teemavuosi 2022 on hyvässä vauhdissa! (16/06/2022)

Seuraa Euroopan nuorison teemavuoden toimintoja ja tapahtumia Opetushallituksen verkkosivuilla. Koko vuoden on auki Nuoret, arvot ja EU -tapahtumatukihaku, jonka kautta voi saada mikrorahoitusta nuorten omille projekteille. Seuraavan hakuerän eräpäivä on 15. elokuuta. Teemavuoden mahdollisuuksista järjestetään 4. elokuuta klo 15.00–16.00 online-sidosryhmätapaaminen. Siihen voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen EYY2022Finland@oph.fi. Teemavuosi tulee olemaan esillä myös Turussa 24.–26. elokuuta järjestettävässä Eurooppa-foorumissa. Nuorten ohjausryhmä on suunnitellut Turun Kaupunginteatterin lämpiössä 26. elokuuta klo 10.00–10:45 järjestettävän teemavuoden paneelikeskustelun, jonka otsikko on: Nuoret, arvot ja EU – Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja osallisuus Euroopassa. Luvassa on vielä paljon muutakin erilaista toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Tutustu mahdollisuuksiin!

EU:n teollisoikeuksien viraston kyselytutkimus: Nuoret ostavat yhä enemmän väärennettyjä tuotteita ja käyttävät edelleen piraattisisältöä (16/06/2022)

EU:n teollisoikeuksien virasto (EUIPO) kysyi koronapandemian jälkimainingeissa nuorilta heidän suhtautumisestaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin. Kesäkuun alussa julkaistujen vuoden 2022 vastausten mukaan yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista eurooppalaisista nuorista oli ostanut tarkoituksellisesti tai tahattomasti ainakin yhden väärennetyn tuotteen ja kolmannes (33 %) oli käyttänyt laitonta verkkosisältöä. Vastaajista 37 prosenttia osti väärennetyn tuotteen tarkoituksellisesti, mikä on merkittävä lisäys edellisiin tuloksiin verrattuna (14 % vuonna 2019). Verkkosisältöä käytti, pelasi, latasi tai suoratoisti laittomista lähteistä tarkoituksellisesti 21 prosenttia vastaajista. Suomessa väärennöksen osti tarkoituksellisesti 44 prosenttia nuorista ja piraattisisältöä käytti tietoisesti 17 prosenttia. Nuorten tarkoituksellisesti ostamia väärennettyjä tuotteita ovat yleisimmin vaatteet ja asusteet, jalkineet, elektroniikkalaitteet sekä kosmetiikkatuotteet.

Kuorolaulu voi parantaa hyvinvointia – Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama PREMUS-hanke selvittää nyt laulamisen hyötyjä neurologisten sairauksien hoidossa (16/06/2022)

Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi aivojen toimintaa ja musiikin harrastamisella voi olla positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Helsingin yliopiston viisivuotisessa PREMUS-hankkeessa tutkitaan nyt neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämön johdolla musiikin käyttöä terveen ikääntymisen tukena sekä osana neurologisten sairauksien hoitoa. Hanke koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa kartoitetaan ikääntymisen, afasian ja Alzheimerin taudin vaikutuksia musiikin ja laulamisen käsittelyyn aivoissa sekä tutkitaan kuorolaulun vaikuttavuutta terveen neurokognitiivisen ikääntymisen ylläpitämisessä ja afasian kuntoutuksessa. ”Afasiaa sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa työmme perimmäisenä tavoitteena on käyttää laulamista puheen tuottamisen harjoittelun välineenä, niin että henkilöt kykenevät lopulta kommunikoimaan muutoinkin kuin laulamalla”, Särkämö kertoo. Hanke on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Starting Grant -rahoitusta.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (16/06/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Työpaikat EU:n toimielimissä (16/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston Europe Direct -vastaava Susanna Wasenius: Vihdoin ja viimein tavattiin – Europe Direct -yleiskokous Milanossa (09/06/2022)

Europe Direct -verkostolla on tapana kokoontua kerran jokaisen sopimuskauden aikana. Nykyinen sopimuskausi alkoi 1. toukokuuta 2021, ja kokoontumisen oli tarkoitus olla pian sen jälkeen, mutta pandemia sotki kaikki suunnitelmat. Kokousta jouduttiin siirtämään kahdesti, ennen kuin se lopulta onnistui. Kaikki reilut 400 Europe Direct -pistettä ympäri Eurooppaa kokoontuivat Milanoon. Etukäteisjärjestelyt sujuivat iloiseen italialaiseen tapaan, mutta kaikki pääsivät perille ja löysivät majapaikan. Suomesta kaikki kahdeksan edustajaa pääsivät paikalle. Ohjelma alkoi maanantai-iltana 30. toukokuuta yhteisellä päivällisellä Castello Sforzesco -nimisessä linnassa. Tilaisuudessa muun muassa Milanon pormestari puhui siitä, miten alue oli kärsinyt pandemiasta, ja Euroopan komission viestinnän pääosaston johtaja kertoi Euroopan tilanteesta.

EU:n vuoden 2023 talousarvio: Resursseja Euroopalle muuttuvan maailman muokkaamiseen (09/06/2022)

Komissio on esittänyt EU:n talousarvion vuodeksi 2023. Sen loppusumma on 185,6 miljardia euroa, ja sen varoja täydennetään NextGenerationEU-välineestä, josta on tarkoitus myöntää avustuksina arviolta yhteensä 113,9 miljardia euroa. Talousarvio kuvastaa EU:n politiikan painopisteitä, jotka ovat tärkeitä kestävän elpymisen varmistamisessa ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamisessa. Talousarviosta tuetaan myös jatkossa merkittäviä investointeja, joilla edistetään Euroopan strategista riippumattomuutta, tuetaan meneillään olevaa talouden elpymistä, turvataan kestävyys ja luodaan työpaikkoja. Komissio asettaa edelleen etusijalle vihreät ja digitaaliset investoinnit. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus esittää tarkemman tarvearvioinnin perusteella lisäehdotuksia siitä, miten Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vaikutuksista aiheutuvat sisäiset ja ulkoiset rahoitustarpeet katetaan.

Eroon laturikasoista – yleislaturia koskeva komission ehdotus hyväksyttiin (09/06/2022)

Euroopan parlamentti ja EU-maat ovat hyväksyneet yleislaturia koskevan komission ehdotuksen, jonka mukaan USB-C-portista tulee yleinen latausportti. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager totesi meidän pääsevän lopultakin eroon laturikasoista laatikoissamme. ”Yksi yleislaturi tuo todellista hyötyä meille kuluttajina. Se on hyväksi myös ympäristöllemme. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että lainsäätäjät saavuttivat nopeasti yhteisymmärryksen yleislaturia koskevissa neuvotteluissa.” Vuodesta 2024 alkaen kaikissa uusissa matkapuhelimissa, tableteissa, digitaalikameroissa, kädessä pidettävissä videopelikonsoleissa, kuulokkeissa, kannettavissa kaiuttimissa, sähkökirjan lukulaitteissa, näppäimistöissä, hiirissä, kannettavissa GPS-laitteissa ja nappikuulokkeissa on oltava USB-C-latausportti. Kannettaviin tietokoneisiin se tulee pakolliseksi vuonna 2026.

Saasteettomuus: Suurin osa Euroopan uimavesistä on laadultaan erinomaisia (09/06/2022)

Vuotuisen uimavesiraportin tarjoamien tietojen avulla uimarit voivat löytää vedenlaadultaan parhaat uimarannat eri puolilta Eurooppaa. Uusimman raportin mukaan lähes 85 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului vuonna 2021 vedenlaatunsa osalta EU:n korkeimpaan laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 88,1 prosenttia uimapaikoista. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä Euroopan komission kanssa laatima arviointi perustuu 21 859 uimarannan seurantaan eri puolilla Eurooppaa. Seuranta kattaa EU-maiden lisäksi Albanian ja Sveitsin. Huonolaatuisten uimavesien osuus on vähentynyt vuodesta 2013, jolloin huonojen uimavesien osuus EU:n uimarannoista oli 2 prosenttia. Vuonna 2021 osuus oli 1,5 prosenttia, ja suomalaisista uimarannoista ”huonon” laatuarvosanan sai 1,3 prosenttia tutkituista eli 4 uimarantaa. Uimavesiraportin lisäksi Euroopan ympäristökeskus on julkaissut päivitetyn interaktiivisen kartan, josta käy ilmi kunkin yksittäisen uimarannan tilanne.

9.–12.6. (09/06/2022)

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

10.6. (09/06/2022)

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee nuorten kanssa. Osana Frans Timmermansin Suomen-vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari, Nuoret biodiversiteettivaikuttajat -verkoston perustaja Emma Sairanen, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 Helsingin keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs). Tervetuloa mukaan paikan päälle tai seuraamaan keskustelua verkossa.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (09/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Lisää virtaa Ruotsista Suomeen ja toisinpäin: EU-rahoitusta saanut voimajohtohanke Aurora Line (09/06/2022)

Suomi ja Ruotsi ostavat ja myyvät toisilleen sähköä yhteisillä sähkömarkkinoilla. Maiden välillä kulkee nykyisin neljä sähkönsiirtolinjaa, joiden kapasiteetti ei kuitenkaan aina riitä siirtämään tarvittavaa sähkön määrää. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEAlta ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta tukea saaneessa Aurora Line -hankkeessa siirtoyhteyksiä rakennetaan yksi lisää. Suurempi kapasiteetti tukee investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, auttaa alentamaan sähkön hintaa ja parantaa sähkön tuotantovarmuutta. ”Suomeen tuodaan nykyisin sähköä siirtolinjoilla Virosta ja Ruotsista. Kasvavan tuulivoiman määrän ja Olkiluoto 3:n täysimittaisen käyttöönoton myötä voimme alkaa myös hyvin myymään sähköä takaisinpäinkin. Sää- ja tuotantotilanteet kuitenkin aina vaihtelevat, ja sen vuoksi uusi siirtolinja tukee energiansaannin varmuutta”, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtoprojekteista vastaava rakentamispäällikkö Keijo Välimaa.

Haastattelussa edustuston ruotsinkielinen kääntäjä Minna Holmberg (09/06/2022)

Tiesitkö, että komission Suomen-edustustossa työskentelee kaksi kääntäjää, joista toisen äidinkieli on suomi ja toisen ruotsi? Kääntäjät lähetetään edustustoon komission käännöstoimen pääosastosta. Heitä kutsutaan virallisesti käännöstoimen pääosaston paikallisedustajiksi, sillä heidän työhönsä kuuluu muutakin kuin kääntämistä. Tekstien kääntämisen, kirjoittamisen, editoinnin ja tarkistamisen lisäksi he organisoivat erilaisia tapahtumia, tekevät yhteistyötä kääntäjänkoulutusta järjestävien suomalaisten yliopistojen sekä käännösalan toimijoiden kanssa ja pitävät luentoja Euroopan kielellisestä monimuotoisuudesta ja EU-kääntäjän työstä. Syksyisin he järjestävät kieliin liittyviä tapahtumia 26. syyskuuta vietettävän Euroopan kielten päivän merkeissä. Suomen kieltenopettajien liittoon kuuluva Södra Finlands svenska språklärare (SFSS) haastatteli Minna Holmbergia hänen työurastaan. Lue ruotsinkielinen haastattelu linkistä kohdan ”Språkfrågor vid kommissionens representation i Finland” alla olevasta pdf-tiedostosta.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (09/06/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (09/06/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (09/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Europe Direct -verkosto pohti Milanossa uusia näkökulmia tiedotustyöhön ja kansalaisten osallistumiseen nykyisessä levottomassa tilanteessa (02/06/2022)

EU:lla on Europe Direct -pisteitä kaikissa jäsenmaissa. Yhteensä niitä on yli 400, ja näistä kahdeksan on Suomessa: Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki), Etelä-Savo (Mikkeli), Häme ja Pirkanmaa (Valkeakoski), Kainuu (Kajaani), Kuopio (Kuopio), Kymenlaakso (Hamina), Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) ja Pohjois-Satakunta (Kankaanpää). Europe Direct -pisteet auttavat tuomaan EU:n lähemmäs ihmisiä eri puolilla Suomea ja edistämään eurooppalaista ulottuvuutta paikallistasolla. Ne vastaavat kysymyksiin EU:n politiikoista, ohjelmista ja prioriteeteista ja järjestävät erilaisia tapahtumia ja luentoja EU-asioista. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa disinformaation torjumiseksi sekä koulujen kanssa edistääkseen unionin aktiivista kansalaisuutta. Tällä viikolla kaikkien yli 400 Europe Direct -pisteen edustajat tapasivat Milanossa Italiassa. Kokous pidettiin nyt, kun on taas mahdollista järjestää tapahtumia ja tavata ihmisiä paikan päällä eikä pelkästään näyttöruudulla, kahden pandemiavuoden jälkeen.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketti: Vihreän ja kestävän elpymisen turvaaminen epävarmuuden lisääntyessä (02/06/2022)

Komissio on esittänyt osana talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettia maakohtaiset suosituksensa EU-maille tilanteessa, jossa koronapandemian vaikutusten alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomelle annetut suositukset liittyvät muun muassa sen varmistamiseen, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Suomen tulisi lisätä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Suomelle suositellaan myös etenemistä kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanossa, myös Ahvenanmaata koskevan ohjelman osalta. Suosituksena on myös vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

9.–12.6. (02/06/2022)

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

10.6. (02/06/2022)

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee Suomessa. Osana vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatit Emma Sairanen ja Akseli Rouvari, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs.), ja sitä voi seurata myös verkossa.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (02/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Ilmabataatteja ja laboratorioviljelyä – Rajakylän koululaiset kasvattavat ruokaa tulevaisuuden keinoilla (02/06/2022)

EU koulussani -aloite ottaa nuoria mukaan EU:n ruohonjuuritason toimintaan. Yksi aloitteeseen kuuluvista hankkeista on CircularHoodFood-hanke, jonka tarkoituksena on ollut kehittää urbaania ruoantuotantoa ja uusia kiertotalouden ratkaisuja. Vantaalaisen Rajakylän koulun oppilaat pääsivät hankkeen puitteissa tutustumaan tulevaisuuden ruoantuotantoon ammattikorkeakoulu Metropolian Urban Farm Labissa. Oppilaat pääsivät muun muassa kurkistamaan kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan ilmabataatteja. Ideana on, että ilmassa kasvavan bataatin juurakko ja mukulat suojataan valolta. Kasvin varret saavat led-valoa, mutta itse bataatti roikkuu kasvihuoneen sisälle pystytetyssä pimennetyssä tunnelissa, jossa se saa kuusi suihkausta vettä ja ravinteita tunnissa. Ravinteita ei valu maahan, sillä ylijäävä kasteluvesi kerätään talteen ja se kiertää järjestelmässä uudelleen. Urban Farm Lab -kokeilulaboratoriossa kasvatetaan myös vesiviljelyssä chilejä, ja lisäksi siellä on kasvatettu ilmaperunoita.

Suomalainen Spinnova soveltaa kiertotaloutta tekstiilituotantoon (02/06/2022)

Kiertotalous luo uudenlaista liiketoimintaa, joka tukee myös EU:n linjaamia tavoitteita. Suomalainen Spinnova on kehittänyt teknologian, jonka avulla kierrätyskelpoista tekstiilikuitua voidaan valmistaa puusta ja selluloosapitoisesta jätteestä ilman haitallisia kemikaaleja ja ilmastopositiivisesti. Vuonna 2015 perustettu yhtiö tekee yhteistyötä tunnettujen vaatebrändien kanssa ja tähtää vaateteollisuuden mullistamiseen. ”Euroopassa on herätty hyvin tarpeeseen parantaa ympäristökestävyyttä. Monet yhtiöt ja brändit ovat tehneet julkisia sitoumuksia ympäristöystävällisemmistä toimintatavoista. EU:n sääntely – Green Deal, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja viimeisimpänä tekstiilistrategia – on osaltaan kiihdyttänyt tätä kehitystä. Muutokseen tarvitaankin sekä vaatebrändien vapaaehtoisia toimia että regulaatiota”, toteaa Spinnovan toimintakonseptista vastaava Jarkko Havas.

Mitä suomalaiset odottavat Euroopan tulevaisuudelta (02/06/2022)

Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta tuli päätökseensä Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jonka aikana eurooppalaiset pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan verkossa, tapahtumissa ja kansalaispaneeleissa. Myös suomalaiset ministerit kiersivät ympäri Suomea 19 paikkakunnalla kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaispaneelien sadosta keskustelivat Eurooppa-päivän tilaisuudessa kuntaministeri Sirpa Paatero ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Paateron mukaan suurin teema oli ilmastonmuutos. Esillä olivat myös turvapaikkakysymykset yhdistettynä ilmastonmuutokseen ja se, miten maahanmuuttopolitiikkaa vietäisiin yhteisesti Euroopan tasolla eteenpäin. Urpilaisen mukaan ilmastonmuutosta koskevassa huolessa ihmisiä on kuultu vahvasti. ”EU-kansalaiset toivovat EU:n olevan vahva johtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Haluamme löytää ilmastonmuutokseen ratkaisuja siten, että myös muu maailma seuraa perässä”, Urpilainen sanoi.

Luontokatoa vastaan ja lähiruoan puolesta: EU-rahoitus tapetilla Eurooppa-päivän tilaisuudessa (02/06/2022)

Eurooppa-päivänä Helsingin Oodi-kirjastossa käytiin keskusteluja EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmaan kuului myös keskustelu EU:n kestävästä rahoituksesta ja puheenvuoroja, joissa esiteltiin EU:n rahoittamia hankkeita. Yksi hankkeista oli Uudenmaan ruoan lähiruokahanke, jossa on pyritty yhdistämään lähiruokaa tuottavat maanviljelijät ja leipomot suoraan kuluttajiin. Uudenmaan ruoan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo kertoi hankkeen perushaasteena olleen, että vaikka monet haluavat hankkia lähiruokaa, on eri maatiloilla ostoksilla kiertely käytännössä vaikeaa. WWF Suomen sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kertoi puolestaan WWF:n hankkeesta, joka keskittyy vaelluskalojen vaellusesteiden – kuten pienien patojen ja vesivoimalaitosten – poistamiseen joista. ”Vauhtia vaellukseen -hankkeessa on tähän mennessä poistettu noin 10 estettä. Työtä ei tehdä yksin, sillä esteen omistaa aina jokin taho. Tällöin on todella tärkeää, että omistajia kannustetaan rakenteiden poistamiseen. Olemmekin havainneet, että hankkeella on ollut toimia vauhdittava vaikutus”.

Komissio hakee sopimuskumppania siivouspalveluihin (02/06/2022)

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouskilpailulla sopimuskumppania tuottamaan edustustolle sekä Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle siivouspalveluita toimitiloihinsa Helsinkiin. Puitesopimus tehdään vuoden jaksoissa yhteensä neljäksi vuodeksi. Tarjouskilpailuun osallistuminen edellyttää kohdevierailua edustuston tiloissa 7.6.2022 klo 14:00. Vierailuun on ilmoittauduttava etukäteen. Tarjoukset on toimitettava 6.7.2022 klo 16.00 mennessä. Lisätiedot tarjouspyynnöstä ja tarjousasiakirjat löytyvät alla olevan linkin kautta.

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (02/06/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (02/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

REPowerEU: tavoitteena vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää vihreää siirtymää nopeasti (19/05/2022)

Euroopan komissio on esittänyt REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. EU:n energiajärjestelmän muuttaminen on tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista on lopetettava. Sitä käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena, ja sen kustannukset eurooppalaisille veronmaksajille ovat lähes 100 miljardia euroa vuodessa. Toinen tavoite on ilmastokriisin torjuminen. Eurooppalaisista 85 prosenttia katsoo, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan Venäjän kaasusta ja öljystä mahdollisimman pian Ukrainan tukemiseksi. Tavoitteisiin voidaan vastata REPowerEU-suunnitelman toimenpiteillä, joilla säästetään energiaa, monipuolistetaan energiahuoltoa ja nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa.

Kevään 2022 talousennuste: Venäjän hyökkäys koettelee EU:n talouden häiriönsietokykyä (19/05/2022)

EU:n taloudessa odotettiin ennen sodan syttymistä pitkäaikaista ja vahvaa kasvua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri kun unioni oli toipunut koronapandemian talousvaikutuksista. Sota tuo epävarmuutta ja raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Sen vuoksi komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin. Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023 eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia vuonna 2022 ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Suomessa inflaatio on ennusteen mukaan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

25.5. (19/05/2022)

Miten EU tukee Ukrainaa ja pakolaisia? – LUX-yleisöpalkinnon ehdokaselokuva Pako ja ennen elokuvaesitystä käytävä keskustelu. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on ajanut pakolaisiksi miljoonia, etenkin naisia ja lapsia. Läntinen yhteisö ja sen osana Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut ennennäkemättömiä talouspakotteita Venäjää vastaan. Miten EU tukee Ukrainaa ja etenkin unionista ja sen naapurustosta suojelua hakevia pakolaisia? Aiheesta keskustelevat 25. toukokuuta klo 13.30–14.00 keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa osana Maailma kylässä -festivaalin ohjelmaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP). Keskustelun jälkeen klo 14.15–15.45 esitetään LUX-yleisöpalkinnon 2022 ehdokaselokuva Pako. Animoidussa dokumenttielokuvassa lapsena Afganistanista paennut Amin kertoo tarinansa.

25.5. (19/05/2022)

Mielenterveys Suomessa ja Euroopassa nyt? Keskustelu Eurooppasalissa. Korona-aika on pahentanut mielenterveysongelmia. Eristys ja epävarmuus ovat koetelleet etenkin nuorten mielenterveyttä. Pandemia on nostanut esiin myös mielenterveyden laajemmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, ja mielenterveysasiat ovat saaneet jälleen enemmän huomiota myös EU-tasolla. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja MIELI ry järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden 25. toukokuuta klo 11.00–13.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Keskustelussa mukana: Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Alviina Alametsä (vihr., Greens/EFA) sekä MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter ja MIELI ry:n Kriisipuhelimen vapaaehtoistyöntekijöitä. Tilaisuus striimataan osoitteessa www.facebook.com/Euroopanparlamentti. Kahvitarjoilu. Ennakkoilmoittautumiset EPhelsinki@europarl.europa.eu

28.5. (19/05/2022)

Global Gateway – portti maailmalle -keskustelu. Global Gateway on EU:n vaihtoehto Kiinan uudeksi silkkitieksi kutsutulle Vyö ja tie -hankkeelle, jonka myötä Kiina tiivistää yhteistyötään Afrikan ja Euroopan kanssa. EU:n Global Gateway puolestaan tukee kestäviä investointeja ja kumppanuuksia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Afrikassa Global Gateway tukee vihreää siirtymää esimerkiksi parantamalla terveydenhuoltoa ja digiosaamista. Global Gateway on puheenaiheena 28. toukokuuta klo 13.00–13.30 järjestettävässä Maailma kylässä -festivaalin keskustelussa, jonka avaa komissaari Jutta Urpilainen videotervehdyksellään. Keskustelijoina ovat Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok., EPP), Euroopan komissio kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla linjajohtajana toimiva Antti Karhunen ja ilmastopolitiikkaan erikoistunut tutkija Mari Luomi. Keskustelun juontaa kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (19/05/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Ukrainasta raportoiva toimittaja Antti Kuronen on Vuoden eurooppalainen (19/05/2022)

Eurooppa-päivänä myönnettiin jälleen Vuoden eurooppalainen -tunnustus. Sen sai Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Eurooppalainen Suomi -yhdistys myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on tehnyt työtä eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian edistämiseksi. Yhdistyksen mukaan Kuronen on lisännyt tietoisuutta muun muassa Euroopan poliittisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä kysymyksistä. Palkinnosta iloinen Kuronen kertoo eurooppalaisuuden olleen aina osa hänen identiteettiään. Hän kasvoi Helsingissä kaksikielisessä perheessä, joka matkusteli lomillaan Länsi-Euroopassa. ”Olen aina kokenut, että olemme eurooppalaisia ja kuulumme läntiseen Eurooppaan. Kaksikielisyyden kautta tunnen myös pohjoismaalaisuuden läheiseksi. Muistan erittäin elävästi EU-kansanäänestyksen 1990-luvun puolivälissä, kun olin opiskelija. Olin jopa jossain määrin aktiivinen jäsenyyttä kannattavalla puolella. Ne olivat jännittäviä aikoja, koska äänestyksen tulos ei suinkaan ollut kirkossa kuulutettu”, Kuronen muistelee.

Osallistu Opetushallituksen kilpailuun ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat” (19/05/2022)

Oletko sinä tai onko edustamasi organisaatio kehittänyt mallin nuorten osallistamiseksi? Malli voi liittyä eri sektoreihin tai aiheisiin, kuten paikalliseen päätöksentekoon, oppilaitosten toiminnan suunnitteluun tai hallintoon, vertaistoimintaan tai omaehtoiseen hanketoimintaan. Jos vastasit kyllä, osallistu Opetushallituksen kilpailuun ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat”. Kilpailu on osa Euroopan nuorison teemavuotta, ja sillä halutaan tuoda esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Osallistua voivat sekä järjestäytyneet toimijat että vapaat ryhmittymät. Kilpailuehdotuksista valitaan finaaliin 10 parasta, ja finalistitoimijoiden edustajat kutsutaan opintomatkalle Brysseliin tai Strasbourgiin vuoden 2023 aikana. Lopullinen voittaja julkistetaan tammikuussa 2023. Voittajamalli esitellään myös nuorison teemavuoden eurooppalaisten koordinaattoreiden ja sidosryhmien tapaamisessa. Kilpailuehdotuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja se on jätettävä viimeistään 15. marraskuuta.

Euroopan nuorison teemavuosi – ilmastonmuutos ja Ukrainaan kohdistuva sotilaallinen hyökkäys ajavat nuoria vaikuttamaan (19/05/2022)

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Helsingin Oodi-kirjastossa järjestettiin Eurooppa-päivänä paneelikeskustelu, jossa nuoret esittivät päällimmäisiä huolenaiheitaan. Kysyttäessä suurinta haastetta, johon EU:n tulisi keskittyä, korostui vastauksissa ilmastonmuutos. Lisäksi puhutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan: nuoret toivovat löytävänsä tapoja tehdä osansa ukrainalaisten auttamiseksi. Mitä keskustelijat itse näkivät parhaiksi tavoiksi lisätä nuorten osallisuutta ja kiinnostusta yhteisiin kaikkia eurooppalaisia koskeviin asioihin? ”Nuorille täytyy kertoa, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Monen politiikassa tehtävän päätöksen tulos voi näkyä vaikka parinkymmenen vuoden kuluttua, mikä voi asettaa pienen lisähaasteen. Ehkä moni nuori haluaisi nähdä tuloksia heti. Koulun penkin lisäksi myös sosiaalinen media on erinomainen paikka tarjota tietoa”, totesi keskusteluun osallistunut Suomen Somalia-verkoston viestintäkoordinaattori Ahmed Duale.

Euroopan komissio lanseeraa Euroopan nuorison teemavuoden kunniaksi uuden ääniviestisivuston ”Kerro visiosi ääneen” (19/05/2022)

Kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti, että vuosi 2022 nimettäisiin Euroopan nuorison teemavuodeksi, hän toivoi EU:n kuuntelevan nuorten ääntä. Näin unionia voitaisiin muokata nuorten näkemysten, ajatusten ja toiveiden mukaisesti. Sen vuoksi Euroopan komissio on käynnistänyt aivan uudenlaisen verkkoalustan ”Kerro visiosi ääneen”. Se on interaktiivinen alusta, jolle nuoret eurooppalaiset voivat tallentaa oman ainutlaatuisen viestinsä. Tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus kertoa ääneen oma visionsa tulevaisuudesta. Viesti voi koskea esimerkiksi nuorten ajatuksia työelämästä, rauhasta ja turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta tai mielenterveydestä. Alustalle voi jättää viestin kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä sekä norjan, turkin, serbian, makedonian ja islannin kielellä. Siellä pääsee myös kuuntelemaan eri kielillä ja eri äänillä tallennettuja viestejä. Kieltä voi vaihtaa sivun vasemmasta yläreunasta.

Komissio palkitsi Tampereen parhaasta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmasta (19/05/2022)

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma on yksi tapa, jolla Euroopan komissio tukee kaupunkeja niiden liikennejärjestelmien kehittämisessä fiksummiksi. Komissio palkitsee vuosittain yhden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman, ja tänä vuonna palkinnon sai Tampere, joka laati suunnitelmansa viime vuoden puolella. ”Viime vuosi oli Tampereella kestävän kehittämisen huippuvuosi, ja se on huomattu kansainvälisestikin. Ratikkaliikenne käynnistyi, lähijunaliikenne alkoi Tesomalla, Hämeenkadun remontti valmistui ja pyöräliikenteeseen tehtiin merkittäviä panostuksia. Tunnustus on hieno kiitos kaupungille ja kaikille kestävää kaupunkia rakentaville yhteistyötahoille. Tampereen työstä on syytä olla ylpeä. Tekemistä on vielä paljon, mutta välillä on hyvä myös pysähtyä iloitsemaan jo saavutetusta”, kertoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueesta vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti.

Hae tukea nuorille tarkoitetun tapahtuman järjestämiseen Suomessa Euroopan nuorisovuoden aikana (19/05/2022)

Oletteko ryhmä 13–29-vuotiaita nuoria ja haluatteko järjestää Suomessa nuorille suunnatun tapahtuman Euroopan nuorisovuoden 2022 aikana? Voitte hakea Opetushallitukselta EU-tapahtumatukea, joka voi kattaa tapahtumakulut osittain tai kokonaan. Tuen määrä on 400–1 000 euroa. Se on suunnattu erityisesti ruohonjuuritasolle ja paikallisille tapahtumille, hankkeille ja kampanjoille. Kyse voi olla esimerkiksi yhteistyössä paikallisen järjestön kanssa järjestetystä tapahtumasta, liikuntatempauksesta, nuorten ja päättäjien tapaamisesta paikallistasolla, eri taustoista tulevien nuorten kohtaamistapahtumasta, some-kampanjasta eurooppalaisten arvojen edistämiseksi, solidaarisuustapahtumasta Ukrainan pakolaisten auttamiseksi tai nuorten opintomatkasta Suomessa. Tukea voivat hakea 13–29-vuotiaat, ja hakemuksen on tultava vähintään neljä nuoren muodostamalta ryhmältä. Päätökset tuen myöntämisestä tehdään viidessä erässä. Eriä varten on omat hakuajankohtansa, joista viimeinen päättyy 15. marraskuuta.

”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” – myös puhelinpalvelu nyt ukrainaksi ja venäjäksi (19/05/2022)

Tavallisesti komission Europe Direct -palvelu vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä maksuttomaan Europe Direct -palveluun kirjallisesti ja puhelimitse. Myös jäsenmaissa sijaitsevat Europe Direct -tiedotuspisteet tarjoavat tietoa EU:sta.

Testaa uutta interaktiivista verkkotyökalua ja vertaile itseäsi muihin Suomen nuoriin tai etsi lisätietoa nuoresta sukupolvesta (19/05/2022)

Oletko 16–29-vuotias ja haluatko vertailla itseäsi muihin suomalaisiin nuoriin tilastotietojen valossa? Kokeile Eurostatin uutta interaktiivista verkkotyökalua ”Young Europeans” (”Nuoret eurooppalaiset”). Sen avulla voit luoda avatarin ja vastata tietovisan kaltaisiin kysymyksiin neljällä eri osa-alueella: elämä ja hyvinvointi, terveys, työelämä ja koulutus sekä digitaalinen maailma. Työkalu on tarkoitettu myös muun muassa vanhemmille, opettajille ja päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita nuorten näkemyksistä. Voit etsiä lisätietoa nuorista valitsemalla ikäryhmän, joka kiinnostaa sinua eniten (16–19-, 20–24- tai 25–29-vuotiaat).

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (19/05/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (19/05/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.