Euroopan komission Suomen-edustusto

Maanantaiaamuna Hanasaareen saapui Espoon kouluista innokkaita 6.-luokkalaisia tutustumaan pienissä ryhmissä eri kieliin leikkimielisten pelien ja kielivisojen kautta. Koululaiset osallistuivat Euroopan komission yhdessä Svenska nu -verkoston kanssa järjestämille kielipäivämarkkinoille Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta. Oppilaat saivat osallistua esimerkiksi saksan- ja ranskankieliseen Kahoot-tietovisaan (yhteistyötä yli kielirajojen!) ja valita italiaksi täytteitä (paperi)pizzaan – ”Mamma mia!” Meidän luonamme Euroopan komission pöydän ääressä he oppivat EU-kielistä tietovisan kautta. He saivat pohtia muun muassa, mikä on EU:n virallisten kielten lukumäärä ja minkä kielen koodi on SK. Tiedätkö sinä?

Nykyiset tuotevastuuta koskevat EU:n säännöt, jotka perustuvat valmistajan ankaraan vastuuseen, on annettu lähes 40 vuotta sitten. Komissio on nyt hyväksynyt kaksi ehdotusta vastuusääntöjen mukauttamiseksi digiajan, kiertotalouden ja globaalien arvoketjujen vaikutuksiin. Komissio ehdottaa niiden sääntöjen päivittämistä, jotka koskevat valmistajan ankaraa vastuuta viallisista tuotteista. Lisäksi komissio ehdottaa tekoälyä koskevien kansallisten vastuusääntöjen yhdenmukaistamista, jotta tekoälyyn liittyvien vahinkojen uhrien on helpompi saada korvausta. Nykyaikaiset vastuusäännöt ovat tärkeitä vihreän ja digitaalisen muutoksen kannalta ja erityisesti mukauduttaessa uusiin teknologioihin. Kyse on oikeusvarmuuden takaamisesta yrityksille ja sen varmistamisesta, että kuluttajat saavat kunnollisen suojan, jos jokin menee vikaan.

Komissio on julkaissut Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2022. Sen mukaan EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut noin 10 prosenttia vuodesta 2015. Verrattuna viime vuoteen innovaatiosuorituskyky on vuonna 2022 parantunut 19 EU-maassa ja heikentynyt kahdeksassa. Useiden kilpailijoiden, esimerkiksi Australian, Etelä-Korean, Kanadan ja Yhdysvaltojen, innovaatiosuorituskyky on edelleen EU:n keskiarvoa parempi. EU on kuitenkin vuoden 2021 jälkeen kuronut eroa umpeen ja ohittanut Japanin. EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat (suorituskyky yli 125 prosenttia EU:n keskiarvosta), vahvat innovoijat (100–125 prosenttia EU:n keskiarvosta), kohtalaiset innovoijat (70–100 prosenttia EU:n keskiarvosta) ja uudet innovoijat (alle 70 prosenttia EU:n keskiarvosta). Parhaiten EU-maista suoriutuu edelleen Ruotsi. Muita innovaatiojohtajia ovat Suomi, Tanska, Alankomaat ja Belgia.

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

Miten EU pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja samalla hallitsee energiakriisiä? Onko meillä varaa joustaa ilmastotavoitteista? Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin aikana käydään kymmeniä keskusteluja erilaisista aiheista. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto on tapahtumassa mukana muun muassa pop up -keskustelulla ilmasto- ja energiakysymyksistä: ”Ilmastotavoitteet ja energiakriisi: onko EU:lla varaa ratkaisuihin?” Aiheesta keskustelevat Hämeenlinnan Verkatehtaan Boxi-tilassa 30.9. klo 10.30–12.00 Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Mauri Pekkarinen (Renew, kesk.), alueiden komitean jäsen ja kaupunginvaltuutettu Sari Rautio, Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila sekä nuorisojärjestö Allianssin ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen. Keskustelun juontaa Erätauko-metodilla Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä. Osallistu paikan päällä joko keskustelijana tai kuuntelijana tai seuraa keskustelua Facebookissa!

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Tapasimme kielten päivän merkeissä suomalaisen palomiehen Matias Malmgrenin CERNissä Sveitsissä, ja puhuimme hänen kanssaan kielitaidon merkityksestä. Matias on kaksikielinen, mutta hän ei lukenut yläkoulussa eikä lukiossa mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia. ”Kadun sitä todella tällä hetkellä. Nuorena on paljon helpompi oppia kieliä nopeasti”, Matias sanoo. Hän on opetellut aikuisiässä lyhyessä ajassa puhumaan hyvin sujuvasti ranskaa, koska hän tarvitsee sitä työpaikallaan. Hän kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä, sillä niistä on aina hyötyä – vaikka silloin, kun on ymmärrettävä ranskalaista postimiestä, joka ei osaa sanaakaan englantia! Katso monikielinen kielten päivän videomme, jolla kerrotaan palomiehen työstä CERNissä sekä siitä, kuinka tärkeää on osata kieliä eri yhteyksissä sekä työssä että vapaa-aikana.

Edustusto ilmoitti elokuun puolivälissä Euroopan kielten päivän videokilpailusta kaikille Suomen lukioille. Kouluja pyydettiin osallistumaan kilpailuun kymmenen opiskelijan ja kahden opettajan muodostamina ryhminä. Ryhmät tekivät lyhyen videon, jolla tuodaan luovalla ja merkityksellisellä tavalla esiin kielitaidon merkitys nuorten näkökulmasta. Saimme monia innostavia videoita, mutta vain kaksi koulua voittaa ensimmäisen palkinnon eli matkan Brysseliin tutustumaan EU:n monikieliseen toimintaan paikan päällä EU:n päätoimipaikassa. Voittajat julkistettiin Euroopan kielten päivänä: Karlbey svenska gymnasium ja Viitasaaren lukio. Lukiolaiset esittelivät videoillaan erilaisia tilanteita, joissa kielitaito on heidän mielestään tarpeen, ja saivat aikaan hienot videot. Katso Karleby svenska gymnasiumin video ja Viitasaaren lukion video alla olevan linkin kautta! Onnea voittajille!

Onko sinulla kokemusta taloushallinnon, kirjanpidon tai digitaalisen viestinnän aloilta? Kiinnostaisiko kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa tiimissä? EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa hallintoavustajia (AST 3) seuraavilla aloilla (joista hakija voi valita vain yhden): taloushallinto, kirjanpito, julkiset hankinnat, graafinen suunnittelu ja visuaalinen sisällöntuotanto, sosiaalinen media ja digitaalinen viestintä sekä webmaster. Hakuedellytyksenä on EU:n kansalaisuus sekä kahden EU:n virallisen kielen taito, joista toisen on oltava englanti. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään keskiasteen koulutus ja työkokemusta tehtäväalueen mukaan. Haku järjestetään virkakilpailulla, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Listalla oleville voidaan tarjota työpaikkaa EU:n toimielimissä. Haku päättyy 25. lokakuuta klo 13 Suomen aikaa. Lisätietoa hausta on EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilla.