Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komissio on esittänyt REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. EU:n energiajärjestelmän muuttaminen on tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista on lopetettava. Sitä käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena, ja sen kustannukset eurooppalaisille veronmaksajille ovat lähes 100 miljardia euroa vuodessa. Toinen tavoite on ilmastokriisin torjuminen. Eurooppalaisista 85 prosenttia katsoo, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan Venäjän kaasusta ja öljystä mahdollisimman pian Ukrainan tukemiseksi. Tavoitteisiin voidaan vastata REPowerEU-suunnitelman toimenpiteillä, joilla säästetään energiaa, monipuolistetaan energiahuoltoa ja nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa.

EU:n taloudessa odotettiin ennen sodan syttymistä pitkäaikaista ja vahvaa kasvua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri kun unioni oli toipunut koronapandemian talousvaikutuksista. Sota tuo epävarmuutta ja raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Sen vuoksi komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin. Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023 eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia vuonna 2022 ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Suomessa inflaatio on ennusteen mukaan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

Miten EU tukee Ukrainaa ja pakolaisia? – LUX-yleisöpalkinnon ehdokaselokuva Pako ja ennen elokuvaesitystä käytävä keskustelu. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on ajanut pakolaisiksi miljoonia, etenkin naisia ja lapsia. Läntinen yhteisö ja sen osana Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut ennennäkemättömiä talouspakotteita Venäjää vastaan. Miten EU tukee Ukrainaa ja etenkin unionista ja sen naapurustosta suojelua hakevia pakolaisia? Aiheesta keskustelevat 25. toukokuuta klo 13.30–14.00 keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa osana Maailma kylässä -festivaalin ohjelmaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP). Keskustelun jälkeen klo 14.15–15.45 esitetään LUX-yleisöpalkinnon 2022 ehdokaselokuva Pako. Animoidussa dokumenttielokuvassa lapsena Afganistanista paennut Amin kertoo tarinansa.

Mielenterveys Suomessa ja Euroopassa nyt? Keskustelu Eurooppasalissa. Korona-aika on pahentanut mielenterveysongelmia. Eristys ja epävarmuus ovat koetelleet etenkin nuorten mielenterveyttä. Pandemia on nostanut esiin myös mielenterveyden laajemmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, ja mielenterveysasiat ovat saaneet jälleen enemmän huomiota myös EU-tasolla. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja MIELI ry järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden 25. toukokuuta klo 11.00–13.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Keskustelussa mukana: Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Alviina Alametsä (vihr., Greens/EFA) sekä MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter ja MIELI ry:n Kriisipuhelimen vapaaehtoistyöntekijöitä. Tilaisuus striimataan osoitteessa www.facebook.com/Euroopanparlamentti. Kahvitarjoilu. Ennakkoilmoittautumiset EPhelsinki@europarl.europa.eu

Global Gateway – portti maailmalle -keskustelu. Global Gateway on EU:n vaihtoehto Kiinan uudeksi silkkitieksi kutsutulle Vyö ja tie -hankkeelle, jonka myötä Kiina tiivistää yhteistyötään Afrikan ja Euroopan kanssa. EU:n Global Gateway puolestaan tukee kestäviä investointeja ja kumppanuuksia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Afrikassa Global Gateway tukee vihreää siirtymää esimerkiksi parantamalla terveydenhuoltoa ja digiosaamista. Global Gateway on puheenaiheena 28. toukokuuta klo 13.00–13.30 järjestettävässä Maailma kylässä -festivaalin keskustelussa, jonka avaa komissaari Jutta Urpilainen videotervehdyksellään. Keskustelijoina ovat Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok., EPP), Euroopan komissio kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla linjajohtajana toimiva Antti Karhunen ja ilmastopolitiikkaan erikoistunut tutkija Mari Luomi. Keskustelun juontaa kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Eurooppa-päivänä myönnettiin jälleen Vuoden eurooppalainen -tunnustus. Sen sai Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Eurooppalainen Suomi -yhdistys myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on tehnyt työtä eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian edistämiseksi. Yhdistyksen mukaan Kuronen on lisännyt tietoisuutta muun muassa Euroopan poliittisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä kysymyksistä. Palkinnosta iloinen Kuronen kertoo eurooppalaisuuden olleen aina osa hänen identiteettiään. Hän kasvoi Helsingissä kaksikielisessä perheessä, joka matkusteli lomillaan Länsi-Euroopassa. ”Olen aina kokenut, että olemme eurooppalaisia ja kuulumme läntiseen Eurooppaan. Kaksikielisyyden kautta tunnen myös pohjoismaalaisuuden läheiseksi. Muistan erittäin elävästi EU-kansanäänestyksen 1990-luvun puolivälissä, kun olin opiskelija. Olin jopa jossain määrin aktiivinen jäsenyyttä kannattavalla puolella. Ne olivat jännittäviä aikoja, koska äänestyksen tulos ei suinkaan ollut kirkossa kuulutettu”, Kuronen muistelee.

Oletko sinä tai onko edustamasi organisaatio kehittänyt mallin nuorten osallistamiseksi? Malli voi liittyä eri sektoreihin tai aiheisiin, kuten paikalliseen päätöksentekoon, oppilaitosten toiminnan suunnitteluun tai hallintoon, vertaistoimintaan tai omaehtoiseen hanketoimintaan. Jos vastasit kyllä, osallistu Opetushallituksen kilpailuun ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat”. Kilpailu on osa Euroopan nuorison teemavuotta, ja sillä halutaan tuoda esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Osallistua voivat sekä järjestäytyneet toimijat että vapaat ryhmittymät. Kilpailuehdotuksista valitaan finaaliin 10 parasta, ja finalistitoimijoiden edustajat kutsutaan opintomatkalle Brysseliin tai Strasbourgiin vuoden 2023 aikana. Lopullinen voittaja julkistetaan tammikuussa 2023. Voittajamalli esitellään myös nuorison teemavuoden eurooppalaisten koordinaattoreiden ja sidosryhmien tapaamisessa. Kilpailuehdotuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja se on jätettävä viimeistään 15. marraskuuta.

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Helsingin Oodi-kirjastossa järjestettiin Eurooppa-päivänä paneelikeskustelu, jossa nuoret esittivät päällimmäisiä huolenaiheitaan. Kysyttäessä suurinta haastetta, johon EU:n tulisi keskittyä, korostui vastauksissa ilmastonmuutos. Lisäksi puhutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan: nuoret toivovat löytävänsä tapoja tehdä osansa ukrainalaisten auttamiseksi. Mitä keskustelijat itse näkivät parhaiksi tavoiksi lisätä nuorten osallisuutta ja kiinnostusta yhteisiin kaikkia eurooppalaisia koskeviin asioihin? ”Nuorille täytyy kertoa, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Monen politiikassa tehtävän päätöksen tulos voi näkyä vaikka parinkymmenen vuoden kuluttua, mikä voi asettaa pienen lisähaasteen. Ehkä moni nuori haluaisi nähdä tuloksia heti. Koulun penkin lisäksi myös sosiaalinen media on erinomainen paikka tarjota tietoa”, totesi keskusteluun osallistunut Suomen Somalia-verkoston viestintäkoordinaattori Ahmed Duale.

Kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti, että vuosi 2022 nimettäisiin Euroopan nuorison teemavuodeksi, hän toivoi EU:n kuuntelevan nuorten ääntä. Näin unionia voitaisiin muokata nuorten näkemysten, ajatusten ja toiveiden mukaisesti. Sen vuoksi Euroopan komissio on käynnistänyt aivan uudenlaisen verkkoalustan ”Kerro visiosi ääneen”. Se on interaktiivinen alusta, jolle nuoret eurooppalaiset voivat tallentaa oman ainutlaatuisen viestinsä. Tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus kertoa ääneen oma visionsa tulevaisuudesta. Viesti voi koskea esimerkiksi nuorten ajatuksia työelämästä, rauhasta ja turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta tai mielenterveydestä. Alustalle voi jättää viestin kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä sekä norjan, turkin, serbian, makedonian ja islannin kielellä. Siellä pääsee myös kuuntelemaan eri kielillä ja eri äänillä tallennettuja viestejä. Kieltä voi vaihtaa sivun vasemmasta yläreunasta.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma on yksi tapa, jolla Euroopan komissio tukee kaupunkeja niiden liikennejärjestelmien kehittämisessä fiksummiksi. Komissio palkitsee vuosittain yhden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman, ja tänä vuonna palkinnon sai Tampere, joka laati suunnitelmansa viime vuoden puolella. ”Viime vuosi oli Tampereella kestävän kehittämisen huippuvuosi, ja se on huomattu kansainvälisestikin. Ratikkaliikenne käynnistyi, lähijunaliikenne alkoi Tesomalla, Hämeenkadun remontti valmistui ja pyöräliikenteeseen tehtiin merkittäviä panostuksia. Tunnustus on hieno kiitos kaupungille ja kaikille kestävää kaupunkia rakentaville yhteistyötahoille. Tampereen työstä on syytä olla ylpeä. Tekemistä on vielä paljon, mutta välillä on hyvä myös pysähtyä iloitsemaan jo saavutetusta”, kertoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueesta vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti.

Oletteko ryhmä 13–29-vuotiaita nuoria ja haluatteko järjestää Suomessa nuorille suunnatun tapahtuman Euroopan nuorisovuoden 2022 aikana? Voitte hakea Opetushallitukselta EU-tapahtumatukea, joka voi kattaa tapahtumakulut osittain tai kokonaan. Tuen määrä on 400–1 000 euroa. Se on suunnattu erityisesti ruohonjuuritasolle ja paikallisille tapahtumille, hankkeille ja kampanjoille. Kyse voi olla esimerkiksi yhteistyössä paikallisen järjestön kanssa järjestetystä tapahtumasta, liikuntatempauksesta, nuorten ja päättäjien tapaamisesta paikallistasolla, eri taustoista tulevien nuorten kohtaamistapahtumasta, some-kampanjasta eurooppalaisten arvojen edistämiseksi, solidaarisuustapahtumasta Ukrainan pakolaisten auttamiseksi tai nuorten opintomatkasta Suomessa. Tukea voivat hakea 13–29-vuotiaat, ja hakemuksen on tultava vähintään neljä nuoren muodostamalta ryhmältä. Päätökset tuen myöntämisestä tehdään viidessä erässä. Eriä varten on omat hakuajankohtansa, joista viimeinen päättyy 15. marraskuuta.

Tavallisesti komission Europe Direct -palvelu vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä maksuttomaan Europe Direct -palveluun kirjallisesti ja puhelimitse. Myös jäsenmaissa sijaitsevat Europe Direct -tiedotuspisteet tarjoavat tietoa EU:sta.

Oletko 16–29-vuotias ja haluatko vertailla itseäsi muihin suomalaisiin nuoriin tilastotietojen valossa? Kokeile Eurostatin uutta interaktiivista verkkotyökalua ”Young Europeans” (”Nuoret eurooppalaiset”). Sen avulla voit luoda avatarin ja vastata tietovisan kaltaisiin kysymyksiin neljällä eri osa-alueella: elämä ja hyvinvointi, terveys, työelämä ja koulutus sekä digitaalinen maailma. Työkalu on tarkoitettu myös muun muassa vanhemmille, opettajille ja päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita nuorten näkemyksistä. Voit etsiä lisätietoa nuorista valitsemalla ikäryhmän, joka kiinnostaa sinua eniten (16–19-, 20–24- tai 25–29-vuotiaat).

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.