Euroopan komission Suomen-edustusto

Tällä viikolla Brysselissä ovat kokoontuneet sekä EU:n ulkopuolisissa maissa olevien unionin edustustojen että EU:n jäsenmaissa olevien komission edustustojen päälliköt. Edustustojen päälliköiden tapaamisessa keskustelimme ensi vuoden strategisista haasteista. Yhtenä Ursula von der Leyenin komission poliittisena painopisteenä on tehdä EU:sta vahvempi globaali toimija nimenomaan kestävien kumppanuuksien avulla. Venäjän hyökkäyssota on kuitenkin tuonut esille tarpeen vahvistaa myös niin sanottua kovaa turvallisuuttamme. Tähän asiaan kiinnitetään nyt erityistä huomiota. EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell painotti puheessaan EU-lähettiläille kriisinkestävyytemme merkitystä. Meillä on Euroopassa työkaluja, joilla voimme vastata epävarman ja nopeasti muuttuvan ympäristömme haasteisiin. EU:n täytyy olla ketterä liikkeissään ja ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti vuoden 2022 unionin tilaa koskevassa puheessaan, että vuodesta 2023 tehtäisiin Euroopan osaamisen teemavuosi. Teemavuoden valmistelut on nyt pantu komissiossa alulle. Komission on tarkoitus antaa vuoden aikana erilaisilla toimilla uutta pontta elinikäiselle oppimiselle. Toimilla aiotaan muun muassa edistää investointeja koulutukseen ja osaamisen parantamiseen ja varmistaa, että osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi pyritään sovittamaan ihmisten toiveet ja taidot yhteen työmarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. EU:hun halutaan myös houkutella ihmisiä, joilla on EU:n tarvitsemaa osaamista. Jäsenmaiden odotetaan nimittävän Euroopan osaamisen teemavuotta varten kansallisen koordinaattorin.

Tällä hetkellä Euroopassa kolmasosalla 13-vuotiaista ei ole digitaalisia perustaitoja, ja OECD:n mukaan vain hieman yli puolet EU:n 15-vuotiaista ilmoittaa saaneensa opetusta siitä, miten tunnistaa subjektiivinen tai puolueellinen tieto. On tarpeen vahvistaa koulutuksen roolia disinformaation torjunnassa ja digitaalisen lukutaidon edistämisessä, ja sen vuoksi komissio on julkaissut perus- ja toisen asteen koulujen opettajille tarkoitetut aiheeseen liittyvät ohjeet. Ohjepaketti kattaa kolme pääaihetta: digitaalisen lukutaidon kehittäminen, disinformaation torjuminen ja digitaalisen lukutaidon arviointi. Ohjeet ovat osa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (2021–2027), ja demokratiatoimintasuunnitelmaa. Niillä edistetään eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä. Ohjeet täydentävät disinformaation torjumiseksi tehtävää työtä, jota Euroopan komissio tekee jo nykyisin Erasmus+ -ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja eTwinning-ohjelman kautta.

Komissio on julkaissut syksyn DiscoverEU-haun. Sen kautta 35 000 nuorta saa matkakortin ja pääsee tutustumaan junalla Eurooppaan ja sen rikkaaseen kulttuuriin. Matkakorttia voivat hakea Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa maissa asuvat nuoret, jotka ovat syntyneet 1.1.–31.12.2004. Hakuun pääsee osallistumaan Euroopan nuorisoportaalin kautta, ja haku edellyttää myös osallistumista tietovisaan. Hakuaika päättyy 25. lokakuuta klo 13.00. Matkakortin saajat voivat matkustaa Euroopassa enintään 30 päivän ajan 1.3.2023 ja 29.2.2024 välisenä aikana.

Tuoreessa Eurobarometri-tutkimuksessa selvitettiin, mitä kansalaiset uskovat voivansa tehdä vihreän siirtymän edistämiseksi ja millaisina he pitävät siihen liittyviä työmahdollisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin EU:n ja kansallisten viranomaisten suoriutumista oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisessa ja kartoitettiin mielipiteitä erilaisista toimintavaihtoehdoista. Eurobarometrin mukaan 88 prosenttia sekä EU:n kansalaisista että suomalaisvastaajista kannattaa vihreää siirtymää, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Kuitenkin vain 46 prosenttia eurooppalaisista ja 43 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että vuoteen 2050 mennessä kestävä energia, tuotteet ja palvelut ovat kohtuuhintaisia kaikille. Puolet eurooppalaisista (50 %) ja 64 prosenttia suomalaisista katsoo, että EU tekee riittävästi varmistaakseen vihreän siirtymän oikeudenmukaisuuden.

Kino Reginan ohjelmistossa nähdään lokakuun ajan monipuolisesti ukrainalaista elokuvaa eri vuosikymmeniltä. Ukrainalaisen elokuvan päivät: Elokuvan vuosisata -teemasarjan ohjelmaan kuuluu näytösten ohella vierailuja ja alustuksia. Yhteistyössä Ukrainalaisen elokuvan päivien kanssa toteutetun sarjan näytöksiin on vapaa pääsy Maahanmuuttoviraston myöntämällä oleskelulupakortilla.

Eurooppalainen Suomi järjestää tänä syksynä Eurooppanuorten kanssa kuudella paikkakunnalla EU-urakoulutuksia, joissa suomalaisia valmistumassa olevia, vastavalmistuneita tai jo hieman työelämäkokemusta kartuttaneita nuoria ja aikuisia rohkaistaan hakemaan EU-uralle. Ensimmäinen koulutus järjestetään Helsingissä 20. lokakuuta klo 16.00–18.00. Puhumassa ovat: Maria Kokkonen, Euroopan komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö; Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto; Jarmo Oikarinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö; ja Heli Hämäläinen, poliittinen raportoija, Euroopan komission Suomen-edustusto. Puhujat kertovat kokemuksistaan ja urastaan EU-tehtävissä sekä EU-työnhakuprosesseista. He vastaavat myös yleisön kysymyksiin. Luvassa on laaja kattaus tietoa EU-urista, muun muassa harjoitteluista, EU-viroista sekä EU-edunvalvonnasta. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan 19. lokakuuta mennessä.

Komission Suomen-edustusto osallistuu Energia 2022 -messuille Tampereella. Löydät osastomme Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen E-hallista paikalta E520. Tervetuloa keskustelemaan! Päälavalla järjestetään 27. lokakuuta klo 11.10–11.55 paneelikeskustelu REPowerEU – kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa. Paneeli jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskitytään kiireellisiin, nyt tarvittaviin toimiin ja toisessa EU:n vihreään siirtymään kokonaisuutena energiapolitiikan, arvoketjujen ja osaamisen tarpeiden näkökulmista. Paneelin alussa lyhyen alustuksen pitää komission energia-asioiden pääosaston johtaja Catharina Sikow-Magny. Panelisteina ovat Aleksi Lumijärvi (energia-asiantuntija, Nordic Development Fund), Tuuli Kaskinen (toimitusjohtaja, Climate Leaders Coalition), Janne Peljo (johtava asiantuntija, EK), Outi Haanperä (projektijohtaja, SITRA) ja Jussi-Pekka Teini (asiantuntija, Tekniikan akateemiset). Keskustelun moderoi edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. Sisäänpääsy messuille on maksuton, mutta edellyttää rekisteröitymistä.

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

”Globaalin talouden haavoittuvuus on paljastunut raa'alla tavalla Venäjän Ukrainaan aiheuttaman sodan, covid-19-pandemian ja kriittisiin infrastruktuureihimme kohdistuneiden hyökkäysten myötä. Jotta voimme turvata kansalaisten turvallisuuden Euroopassa, meidän on päästävä irti kestämättömistä riippuvuuksista ja korvattava ne tasapainoisilla kumppanuussuhteilla”, kirjoittavat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Viron pääministeri Kaja Kallas Aamulehdessä. EU:n 300 miljardin euron Global Gateway -paketilla pyritään lujittamaan kansainvälisen talouden sääntöpohjaista sopimusjärjestelmää. Yhteistyön helpottamiseksi Viro on luonut Global Gateway -yhteistyötä helpottavan verkkoportaalin, jota esiteltiin tämän vuoden Digital Summit -huippukokouksessa Tallinnassa.

Miten Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Afrikassa? Millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa Euroopassa ja Afrikassa? Entä miten eskalaation kierre estetään? Politiikkaradion toimittajan Linda Pelkosen haastattelussa on EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Liina Munari aloitti elokuun alussa Euroopan komission Suomen-edustustossa talouspoliittisena neuvonantajana. Suomen talouspolitiikan lisäksi Munari seuraa koronakriisistä toipumiseen tarkoitetun EU:n elpymisvälineen kansallista toteutusta erityisesti digitalisaation ja datatalouden näkökulmasta. Munari innostui EU:sta jo 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi oli vielä varsin tuore jäsenmaa. Kansainvälistä politiikkaa opiskelleelle valtiotieteilijälle EU-politiikka oli uusi ja kiinnostava alue, joka tarjosi paljon mahdollisuuksia. Viimeiset 15 vuotta Munari on työskennellyt Euroopan komission palveluksessa. ”Parasta työssäni EU-virkamiehenä on aina ollut ehkä se, että siinä pitää tai oikeastaan saa jatkuvasti pohtia asioita ja ottaa niistä selvää. Se on haastavaa mutta myös palkitsevaa”, Munari toteaa.

Ruokakriisi kurittaa maailmaa. Erityisesti Keski-Aasiassa ja Lähi-Idässä on kärsitty elintarvikepulasta jo vuosia konfliktien, ilmastonmuutoksen ja talouden ongelmien vuoksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut tilannetta entisestään. Maailman ruokapäivään 16.10. liittyvässä The Ulkopolitist -podcastissa keskustellaan ruokaturva-asiantuntijoiden kanssa ja kysytään, millainen on kriisistä eniten kärsineiden alueiden tilanne sekä miten EU reagoi syvenevään ruokakriisiin. Yhtenä asiantuntijana on Euroopan unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston Afganistanin-toimiston päällikkö Marianna Franco.

Mille tahoille omia tietoja on turvallista antaa? Miksi poliittinen propaganda leviää? Miten arvioida tieteellistä väitettä? Mitä tarkoittaa, kun on digitaalisesti lukutaitoinen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Faktabaarin tuore Digitaalinen informaatiolukutaito-opas. Oppaan tarkoituksena on vahvistaa kaikkien verkon käyttäjien – erityisesti digitaaliseen mediaan kasvaneiden nuorten – digitaalista informaatiolukutaitoa ja auttaa näin käyttäjiä tunnistamaan, miten meihin vaikutetaan verkossa. Opasta on ollut kirjoittamassa kymmenen asiantuntijaa, jotka ovat jakaneet lukijoiden kanssa tuoretta tietoa ja selkeitä vinkkejä auttaakseen jokaista asiasta kiinnostunutta päivittämään verkkoympäristössä toimimiseen liittyviä tietojaan, taitojaan ja asenteitaan.

Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa pidettiin kaksikielinen seminaari, jossa tarkasteltiin monimediaisen pedagogiikan hyötyjä sekä kieltenopetuksen digitaalisia työkaluja. Euroopan komission ja Svenska nu -verkoston yhteistyössä järjestämässä seminaarissa puhuivat muun muassa Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen sekä ruotsalainen kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz. Englannin ja espanjan opettaja Patricia Diaz on kokenut digitaalisten työkalujen käyttäjä. ”Digitaalisten työkalujen pitää tukea opetusta, ja niiden tulee lisätä kommunikointia ja dialogia”, Diaz sanoi. Kieltenopettajille on tarjolla useita erilaisia sovelluksia, joita opetuksessa voi hyödyntää. Esimerkiksi nauhoitetun oppitunnin voi tauottaa, jolloin oppilailla on mahdollisuus vastata näytölle pongahtavaan monivalintatehtävään. Diazin mukaan sovellusten käyttö lisää oppilaiden aktiivisuutta, osallistumista ja opetukseen sitoutumista.

Onko sinulla kokemusta taloushallinnon, kirjanpidon tai digitaalisen viestinnän aloilta? Kiinnostaisiko kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa tiimissä? EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa hallintoavustajia (AST 3) seuraavilla aloilla (joista hakija voi valita vain yhden): taloushallinto, kirjanpito, julkiset hankinnat, graafinen suunnittelu ja visuaalinen sisällöntuotanto, sosiaalinen media ja digitaalinen viestintä sekä webmaster. Hakuedellytyksenä on EU:n kansalaisuus sekä kahden EU:n virallisen kielen taito, joista toisen on oltava englanti. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään keskiasteen koulutus ja työkokemusta tehtäväalueen mukaan. Haku järjestetään virkakilpailulla, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Listalla oleville voidaan tarjota työpaikkaa EU:n toimielimissä. Haku päättyy 25. lokakuuta klo 13 Suomen aikaa. Lisätietoa hausta on EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilla.