Euroopan komission Suomen-edustusto

Europe Direct -verkostolla on tapana kokoontua kerran jokaisen sopimuskauden aikana. Nykyinen sopimuskausi alkoi 1. toukokuuta 2021, ja kokoontumisen oli tarkoitus olla pian sen jälkeen, mutta pandemia sotki kaikki suunnitelmat. Kokousta jouduttiin siirtämään kahdesti, ennen kuin se lopulta onnistui. Kaikki reilut 400 Europe Direct -pistettä ympäri Eurooppaa kokoontuivat Milanoon. Etukäteisjärjestelyt sujuivat iloiseen italialaiseen tapaan, mutta kaikki pääsivät perille ja löysivät majapaikan. Suomesta kaikki kahdeksan edustajaa pääsivät paikalle. Ohjelma alkoi maanantai-iltana 30. toukokuuta yhteisellä päivällisellä Castello Sforzesco -nimisessä linnassa. Tilaisuudessa muun muassa Milanon pormestari puhui siitä, miten alue oli kärsinyt pandemiasta, ja Euroopan komission viestinnän pääosaston johtaja kertoi Euroopan tilanteesta.

Komissio on esittänyt EU:n talousarvion vuodeksi 2023. Sen loppusumma on 185,6 miljardia euroa, ja sen varoja täydennetään NextGenerationEU-välineestä, josta on tarkoitus myöntää avustuksina arviolta yhteensä 113,9 miljardia euroa. Talousarvio kuvastaa EU:n politiikan painopisteitä, jotka ovat tärkeitä kestävän elpymisen varmistamisessa ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamisessa. Talousarviosta tuetaan myös jatkossa merkittäviä investointeja, joilla edistetään Euroopan strategista riippumattomuutta, tuetaan meneillään olevaa talouden elpymistä, turvataan kestävyys ja luodaan työpaikkoja. Komissio asettaa edelleen etusijalle vihreät ja digitaaliset investoinnit. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus esittää tarkemman tarvearvioinnin perusteella lisäehdotuksia siitä, miten Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vaikutuksista aiheutuvat sisäiset ja ulkoiset rahoitustarpeet katetaan.

Euroopan parlamentti ja EU-maat ovat hyväksyneet yleislaturia koskevan komission ehdotuksen, jonka mukaan USB-C-portista tulee yleinen latausportti. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager totesi meidän pääsevän lopultakin eroon laturikasoista laatikoissamme. ”Yksi yleislaturi tuo todellista hyötyä meille kuluttajina. Se on hyväksi myös ympäristöllemme. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että lainsäätäjät saavuttivat nopeasti yhteisymmärryksen yleislaturia koskevissa neuvotteluissa.” Vuodesta 2024 alkaen kaikissa uusissa matkapuhelimissa, tableteissa, digitaalikameroissa, kädessä pidettävissä videopelikonsoleissa, kuulokkeissa, kannettavissa kaiuttimissa, sähkökirjan lukulaitteissa, näppäimistöissä, hiirissä, kannettavissa GPS-laitteissa ja nappikuulokkeissa on oltava USB-C-latausportti. Kannettaviin tietokoneisiin se tulee pakolliseksi vuonna 2026.

Vuotuisen uimavesiraportin tarjoamien tietojen avulla uimarit voivat löytää vedenlaadultaan parhaat uimarannat eri puolilta Eurooppaa. Uusimman raportin mukaan lähes 85 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului vuonna 2021 vedenlaatunsa osalta EU:n korkeimpaan laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 88,1 prosenttia uimapaikoista. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä Euroopan komission kanssa laatima arviointi perustuu 21 859 uimarannan seurantaan eri puolilla Eurooppaa. Seuranta kattaa EU-maiden lisäksi Albanian ja Sveitsin. Huonolaatuisten uimavesien osuus on vähentynyt vuodesta 2013, jolloin huonojen uimavesien osuus EU:n uimarannoista oli 2 prosenttia. Vuonna 2021 osuus oli 1,5 prosenttia, ja suomalaisista uimarannoista ”huonon” laatuarvosanan sai 1,3 prosenttia tutkituista eli 4 uimarantaa. Uimavesiraportin lisäksi Euroopan ympäristökeskus on julkaissut päivitetyn interaktiivisen kartan, josta käy ilmi kunkin yksittäisen uimarannan tilanne.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee nuorten kanssa. Osana Frans Timmermansin Suomen-vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari, Nuoret biodiversiteettivaikuttajat -verkoston perustaja Emma Sairanen, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 Helsingin keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs). Tervetuloa mukaan paikan päälle tai seuraamaan keskustelua verkossa.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Suomi ja Ruotsi ostavat ja myyvät toisilleen sähköä yhteisillä sähkömarkkinoilla. Maiden välillä kulkee nykyisin neljä sähkönsiirtolinjaa, joiden kapasiteetti ei kuitenkaan aina riitä siirtämään tarvittavaa sähkön määrää. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEAlta ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta tukea saaneessa Aurora Line -hankkeessa siirtoyhteyksiä rakennetaan yksi lisää. Suurempi kapasiteetti tukee investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, auttaa alentamaan sähkön hintaa ja parantaa sähkön tuotantovarmuutta. ”Suomeen tuodaan nykyisin sähköä siirtolinjoilla Virosta ja Ruotsista. Kasvavan tuulivoiman määrän ja Olkiluoto 3:n täysimittaisen käyttöönoton myötä voimme alkaa myös hyvin myymään sähköä takaisinpäinkin. Sää- ja tuotantotilanteet kuitenkin aina vaihtelevat, ja sen vuoksi uusi siirtolinja tukee energiansaannin varmuutta”, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtoprojekteista vastaava rakentamispäällikkö Keijo Välimaa.

Tiesitkö, että komission Suomen-edustustossa työskentelee kaksi kääntäjää, joista toisen äidinkieli on suomi ja toisen ruotsi? Kääntäjät lähetetään edustustoon komission käännöstoimen pääosastosta. Heitä kutsutaan virallisesti käännöstoimen pääosaston paikallisedustajiksi, sillä heidän työhönsä kuuluu muutakin kuin kääntämistä. Tekstien kääntämisen, kirjoittamisen, editoinnin ja tarkistamisen lisäksi he organisoivat erilaisia tapahtumia, tekevät yhteistyötä kääntäjänkoulutusta järjestävien suomalaisten yliopistojen sekä käännösalan toimijoiden kanssa ja pitävät luentoja Euroopan kielellisestä monimuotoisuudesta ja EU-kääntäjän työstä. Syksyisin he järjestävät kieliin liittyviä tapahtumia 26. syyskuuta vietettävän Euroopan kielten päivän merkeissä. Suomen kieltenopettajien liittoon kuuluva Södra Finlands svenska språklärare (SFSS) haastatteli Minna Holmbergia hänen työurastaan. Lue ruotsinkielinen haastattelu linkistä kohdan ”Språkfrågor vid kommissionens representation i Finland” alla olevasta pdf-tiedostosta.

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.