Euroopan komission Suomen-edustusto

Hyvää alkanutta syksyä kaikille! Tähän kesätauon jälkeiseen edustuston ensimmäiseen uutiskirjeeseen kokoan ajatuksiani ajassa, jota vakavoittavat monet yhtäaikaiset kriisit. Venäjä käy Euroopassa brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainassa, millä on monia kauaskantoisia vaikutuksia. Sota on aiheuttanut ennennäkemättömän muuttoliikkeen Ukrainan sisällä ja Ukrainasta moniin EU-maihin. Sota on myös aiheuttanut globaalin ruokakriisin, joka kurittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia maita, esimerkiksi Afrikassa. Sen lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttää häikäilemättömästi energiaa aseena Eurooppaa vastaan, mikä näkyy energian saannin vaikeutena ja energian korkeana hintana. Samaan aikaan inflaation nousu EU:ssa ja muuallakin maailmassa synkistää entisestään talouden näkymiä. EU:lla on pitkälti yhteinen tilannekuva Venäjästä ja sen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta Ukrainan suvereniteettia kohtaan.

Euroopan komissio on esittänyt eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian, jonka tarkoituksena on varmistaa laadukkaat, kohtuuhintaiset ja saavutettavissa olevat hoitopalvelut koko EU:n alueella. Lisäksi strategian tavoitteena on parantaa niin hoitoa ja hoivaa saavien kuin sitä ammattimaisesti tai omaishoitajina antavien tilannetta. Eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia auttaa toteuttamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettuja periaatteita. Näitä ovat erityisesti periaatteet, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea sekä pitkäaikaishoitoa.

Venäjän Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys lisää EU:n turvallisuusetuihin ja jäsenmaiden kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja uhkia. Komissio on ehdottanut, että EU vastaa niihin keskeyttämällä viisumihelpotussopimuksen soveltamisen kokonaan. Se tarkoittaa, että Venäjän kansalaisilla ei enää ole etuoikeutettua pääsyä EU:hun ja että heidän viisumihakemusmenettelynsä pidentyy, kallistuu ja vaikeutuu. Jäsenmailla on laaja harkintavalta Venäjän kansalaisten lyhytaikaista oleskelua koskevien viisumihakemusten käsittelyssä. EU on kuitenkin edelleen avoin joillekin välttämättömistä syistä matkustaville venäläisille viisuminhakijoille, kuten EU:n kansalaisten perheenjäsenille, toimittajille, toisinajattelijoille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.

Kesän 2022 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan kansalaisten luottamus EU:hun on kasvussa. Myös EU:n toimia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä tuetaan edelleen vahvasti. Suurin osa EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että EU:n olisi investoitava uusiutuviin energialähteisiin (87 %) ja vähennettävä riippuvuuttaan venäläisestä energiasta (86 %, suomalaisista 93 %). Vastaajista 78 prosenttia ilmoitti alkaneensa jo vähentää energiankulutustaan tai aikovansa vähentää sitä lähitulevaisuudessa. Suomalaisista 76 % on tehnyt tai aikoo tehdä energiansäästötoimia. Euron kannatus on kasvamassa, ja se on korkeammalla kuin koskaan. Eurooppalaiset ovat kuitenkin yhä huolestuneempia EU:n ja oman maansa taloudellisesta tilanteesta.

Komissio on hyväksynyt ensimmäiset seitsemän yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelmaa. Suomen suunnitelman lisäksi hyväksyttiin Espanjan, Irlannin, Puolan, Portugalin, Ranskan ja Tanskan suunnitelmat. Uudistetussa YMP:ssä rahoitusta jaetaan oikeudenmukaisemmin pienille ja keskisuurille perhetiloille sekä nuorille viljelijöille. Lisäksi viljelijöitä tuetaan uusien innovaatioiden käyttöönotossa (esim. täsmäviljely ja agroekologiset tuotantomenetelmät). Suomen YMP-strategian kulmakiviä ovat elintarviketurva, maatilojen kilpailukyky, erittäin kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä elinvoimaiset maaseutualueet. YMP:n rahoitus vuosina 2023–2027 on 270 miljardia euroa. Suomen ohjelma on kansallinen rahoitus mukaan lukien yhteensä 6,6 miljardia euroa. Siitä 1,45 miljardia euroa on osoitettu ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja ekojärjestelmiin.

Euroopan komission puheenjohtaja pitää vuosittain syyskuussa Euroopan parlamentissa unionin tilaa käsittelevän puheen, jossa hän luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin ja esittelee visionsa tulevaisuudesta. Puhetta seuraa täysistuntokeskustelu, joka käynnistää Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa käytävän vuoropuhelun komission seuraavan vuoden työohjelman valmistelusta. Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja, pitää kolmannen puheensa EU:n tilasta 14. syyskuuta 2022 klo 10.00 alkaen. Puhetta voi seurata Euroopan komission verkkosivulta, edustuston Facebook-sivulta tai Twitteristä. Puhe tulkataan kaikille EU-kielille.

Tervetuloa tutustumaan Savonlinnan seudun aarteisiin! Osana Eurooppa alueellani: Itä-Suomi liikuttaa kestävästi -tiedotuskampanjaa järjestetään Savonlinnan Riihisaaressa koko perheen tapahtuma 17. syyskuuta klo 10.00–15.00. Tapahtumassa on muun muassa opastus taidelinnunpönttöreitille sekä ohjelmaa EU-teltalla. Pulla- ja mehutarjoilu sekä ilmapalloja 200 osallistujalle. Tapahtuman tarkempi ohjelma on Visit Savonlinna -sivuilla ja Facebookissa.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Jos et pääse paikan päälle, voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta. Tervetuloa!

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

EU:ssa kaivataan uusia suomalaisia tekijöitä, kun Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina aloittaneet EU-virkamiehet ovat eläköitymässä. Junior Professionals -ohjelmassa kesällä aloittanut Juuso Järviniemi kannustaa nuoria hakeutumaan EU-tehtäviin. Junior Professionals Programme (JPP) eli nuorten ammattilaisten ohjelma on Euroopan komission 2,5 vuotta kestävä ohjelma, jonka kautta pääsee tutustumaan monipuolisesti komission tarjoamiin tehtäviin. Järviniemeä kansainväliset asiat alkoivat kiinnostaa jo lukiossa, ja Eurooppa-innostus vei maailmalle. Hän opiskeli alemman korkeakoulututkinnon Edinburghin yliopistossa Skotlannissa ja maisterin tutkinnon maineikkaassa College of Europessa Belgiassa. Opintojen jälkeen tie vei Brysseliin komission viisi kuukautta kestävään ns. Blue Book -harjoitteluun. JPP-ohjelmassa Järviniemi aloitti kesäkuussa. ”Blue Book -harjoittelun aikana ohjelmasta oli paljon puhetta. Sen kautta komissio pyrkii pitämään kiinni harjoittelijoistaan ja valmistelee heitä virkamiesuralle”, Järviniemi toteaa.

”EU pyrkii luomaan yhteiskuntaa, jossa jokaisella – niin nuorella kuin vanhalla, fyysisiin valmiuksiin katsomatta – on yhtäläiset mahdollisuudet elää elämänsä haluamallaan tavalla. Tavoitteenamme on parantaa sekä ammattimaisen että epävirallisen hoito- ja hoivatyön arvostusta ja varmistaa laadukkaat palvelut jokaiselle”. Näin kirjoittavat demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica sekä komissaarit Nicolas Schmit ja Helena Dalli Hufvudstadsbladetissa 8. syyskuuta 2022 komission juuri esittämän eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian yhteydessä. Tarve saada tai antaa hoitoa tai hoivaa on yhteistä ihmisille koko eliniän ajan. Joka kolmannella eurooppalaisella arvioidaan olevan hoito- tai hoivavastuita, ja yli 9,1 miljoonaa ihmistä – valtaosin naisia – on töissä hoitoalalla. ”Sekä naisten että miesten täytyy saada aidosti valita omat ratkaisunsa yksityisten ja työelämän velvoitteiden sovittamisessa. Niinpä investoinnit lastenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon ovat investointeja sukupuolten väliseen tasa-arvoon”, kirjoittajat toteavat.

Siviilien tilanne Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen on lohduton. Käynnissä olevat toimet siviilien suojelemiseksi ovat mittavin operaatio, joka EU:n pelastuspalvelumekanismilla on koskaan toteutettu. Millaista apu on, ja miten se saadaan perille? Podcast-jakson asiantuntijavieraina ovat Johannes Vara EU:n hätäavun koordinointikeskuksesta sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö, valtion kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija Mikael Mattila. Lisäksi jaksossa kuullaan Polish Humanitarian Action -järjestön ohjelmapäällikkö Hanna Pomohalovan haastattelu. Jakso on tehty yhteistyössä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston kanssa.

Meriin päätyvä muoviroska on merkittävä uhka meriluonnolle, eläimille ja ihmisten terveydelle. Merten roskaantumisen torjumiseksi EU järjestää yhdessä YK:n ja useiden kansalaisjärjestöjen kanssa vuosittain #EUBeachCleanup-kampanjan. Se huipentuu 17. syyskuuta, joka on Maailman siivouspäivä (World Coastal Cleanup Day). Kampanjaan osallistuu joka vuosi kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia, jotka keräävät roskia rannoilta ja sisävesiltä. Tänä vuonna – Euroopan nuorison teemavuonna – #EUBeachCleanup-kampanja kannustaa myös kaikkia nuoria järjestämään siivouskampanjoita lähirannoillaan. Samalla nuorille tarjoutuu mahdollisuus kehittää projektinhallintataitojaan maailmanlaajuisessa kampanjassa. Tapahtumilla on tarkoitus lisätä tietoisuutta meriroskan aiheuttamasta uhasta ja päästä lähemmäksi tavoitetta puhdistaa meret muoviroskasta. Kampanjatapahtumia voi järjestää lokakuun loppuun saakka. Ohjeita tapahtuman järjestämiseen saa komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston laatimista englanninkielisistä oppaista.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -palkinnon voittajat Irene Purasachit ja Chanawan Danpan tarttuvat kukkateollisuuden jäteongelmaan valmistamalla kukkajätteestä nahan kaltaista materiaalia eli Flaux-materiaalia. Flaux on osa suomalais-saksalaista Flower Matter -tutkimusprojektia, joka pyrkii löytämään keinoja muuttaa kukkajäte ympäristöystävällisiksi käyttömateriaaleiksi. Purasachit ja Danpan kertovat, että Flauxissa on potentiaalia uuden sukupolven materiaaliksi, joka korvaa eläinperäistä nahkaa ja muovista tehtyä nahkaa. ”Kuluttajat vaativat enenevässä määrin ekologisesti kestäviä tuotteita, ja vaatimukset kohdistuvat myös muotiteollisuuteen”, Danpan toteaa. Uusi eurooppalainen Bauhaus -kilpailun palkintorahat Purasachit ja Danpan aikovat käyttää materiaalin jatkokehitykseen. Kehitystyö jatkuu Saksassa, sillä Berliinin kaupunki on myöntänyt heille apurahan. ”Pyrimme kehittämään materiaalia ja tekemään siitä entistäkin kestävämpää, jotta se soveltuu monipuoliseen käyttöön”, Purasachit kertoo.

Euroopan komissio järjestää vuosittain nuorille suunnatun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä sekä yleisemmin edistää kieltenoppimista. Kilpailukierros 2022–2023 on nyt käynnistymässä. Mukaan haluavien toisen asteen oppilaitosten on ilmoittauduttava kilpailuun 20. lokakuuta mennessä. Rekisteröityjen koulujen joukosta pääsee itse kilpailuun koko EU:n alueelta 705 koulua, jotka valitaan satunnaisotannalla. Kustakin maasta otetaan mukaan yhtä monta koulua kuin maalla on paikkoja Euroopan parlamentissa. Kilpailu järjestetään verkossa 24.11.2022 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa. Käännettävien tekstien teemana on tänä vuonna eurooppalainen nuoruus. Voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2023 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Matkan yhteydessä he saavat tavata Euroopan komission ammattikääntäjiä ja tutustua heidän työhönsä.

DiscoverEU tarjoaa 18-vuotiaille nuorille raidematkailukokemuksen Euroopassa. Nuorilla on mahdollisuus hakea matkakortteja keskitettyjen hakujen kautta. Raidematkailu on ilmastoystävällinen matkailutapa, ja DiscoverEU-matkakortin avulla nuoret pääsevät tutustumaan eri maiden kulttuureihin ja asukkaisiin. Raidematkan varrella nuorille karttuu myös tärkeitä taitoja, mikä antaa rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin jatkossakin. Lokakuussa tulevat ensimmäistä kertaa hakuun myös DiscoverEU-osallisuustoimen avustukset. Osallisuustoimen kautta matkalle pääsevät myös sellaiset nuoret, joille junamatkailu ei onnistu itsenäisesti esimerkiksi taloudellisista, terveydellisistä tai sosiaalisista syistä. Osallisuustoimessa avustuksen hakee nuorten parissa toimiva organisaatio. Nuorten tukihenkilöiden tai ryhmänvetäjien junamatkalle mukaan lähtemistä tuetaan myös. Osallisuustoimen hankeavustusta haetaan Opetushallituksesta, ja syksyn hakukierros päättyy 4. lokakuuta.

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.