Euroopan komission Suomen-edustusto

Ennen juhannuksen viettoon lähtöä vielä vähän EU-asiaa! Venäjän perusteeton ja laiton hyökkäys Ukrainaan mutta myös erilaiset EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät aloitteet ovat olleet huomion keskipisteessä tänä keväänä. EU on osoittanut tukeaan Ukrainalle ja Venäjän hyökkäystä pakeneville ihmisille monin tavoin ja asettanut ennennäkemättömiä talouspakotteita. Loppuviikon EU-huippukokouksessa keskustellaan siitä, annetaanko Ukrainalle EU-ehdokasmaan asema. Varsinainen EU-jäsenyys on kaukana, mutta puheenjohtaja von der Leyenin sanoin ”Ukrainan paikka on aikanaan Euroopan unionissa”. Komission toukokuussa esittämä REPowerEU-suunnitelma vastaa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuneisiin energiaongelmiin, ja samalla se torjuu ilmastokriisiä nopeuttamalla fossiilisista polttoaineista luopumista. Maaliskuussa julkaistiin kunnianhimoinen kiertotalouspaketti, johon sisältyi myös EU:n tekstiilistrategia.

Komissio on hyväksynyt uraauurtavat ehdotukset vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi ja luonnon palauttamiseksi kaikkialla Euroopassa aina maatalousmaasta ja meristä metsiin ja kaupunkiympäristöihin. Komissio ehdottaa myös kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ehdotus luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi on keskeinen askel, kun pyritään välttämään ekosysteemien romahtaminen ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pahimmat vaikutukset. Samalla tavoin kemiallisia torjunta-aineita koskevat uudet säännöt pienentävät EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä, suojelevat kansalaisten ja maataloustyöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ja auttavat lieventämään taloudellisia menetyksiä, joita jo aiheutuu maaperän terveyden heikkenemisestä ja torjunta-aineiden aiheuttamasta pölyttäjien häviämisestä.

Vuoden kestäneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin loppuraportissa esitettiin 49 kansalaisten suosituksiin perustuvaa ehdotusta ja yli 300 yksittäistä toimenpidettä. Komissio on nyt antanut arvionsa konferenssin jatkotoimista ja esittänyt ratkaisuehdotuksia. Ne on jaettu neljään ryhmään: olemassa olevat aloitteet, joiden puitteissa ehdotuksia voidaan toteuttaa (esim. eurooppalainen ilmastolaki), komission jo esittämät toimenpiteet, jotka komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään (esim. uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus), suunnitteilla olevat toimet, joilla toteutetaan konferenssin ideoita uusien pohdintojen pohjalta (esim. medianvapaussäädös), sekä raportissa ehdotetut uudet aloitteet tai toiminta-alat siltä osin kuin ne kuuluvat komission toimivaltaan (esim. mielenterveysalan toimet). Ensimmäiset uudet ehdotukset julkistetaan syyskuussa 2022 puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa käsittelevässä puheessa.

Euroopan komission Suomen-edustusto osallistuu yhdessä Europe Direct Etelä-Savon ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa Farmari-messuille Mikkelissä 30.6.–2.7. Tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan osastollemme V240! Perjantaina 1.7. klo 15.30–16.00 Farmari-lavalla komission maatalouspääosaston virkamies Risto Artjoki kertoo muun muassa EU:n Pellolta pöytään -strategiasta sekä EU:n biodiversiteettistrategiasta.

SuomiAreena järjestetään Porissa 11.–15.7. Edustusto on mukana 12.7. Klo 12.00–12.45 Kaupungintalon pihalla (Hallituskatu 12) käydään keskustelu ”Nuoret ja vanhat ilmaston puolesta”. Siinä pohditaan mm., onko ilmastohätätilan aika vai vieläkö on varaa antaa muiden tärkeiden asioiden lykätä ilmastotoimia? Mukana ovat Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja, ympäristötoimittaja Iiris Lappalainen; Porin kaupunginvaltuutettu, Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen Julia Liljegren; päätoimittaja emerita, aktivistimummo Reetta Meriläinen; Ilmastoisovanhemmat ry:n sihteeri, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Klo 17.00–17.45 edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät MTV-lavalla Kauppatorilla keskustelun ”Miten EU vauhdittaa vihreää siirtymää?” Mukana ovat Allianssi ry:n nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tule Poriin tai seuraa verkossa!

Tämän vuoden Eurooppa-foorumin teemana on Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ovat aiempien vuosien tapaan mukana tapahtumassa. Marina Palacessa 25.8. klo 13.00–13.45 järjestettävän keskustelun aiheena on vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa? Keskusteluun osallistuvat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Turun Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja Susan Saarinen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (kesk., Renew) ja Ville Niinistö (vihr., Greens/EFA). Juontajana on edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. EU:n puolustuksen työkalupakista keskustellaan 26.8. klo 10.00–10.45. Puhujina ovat komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén ja Allianssi ry:n YK-delegaatti Katri Leppälaakso. Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Suomessa vieraillut komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans osallistui Helsingin keskustakirjasto Oodissa keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin nuorten näkemyksiä muun muassa ilmastonmuutoksesta ja EU:n kehittämisestä. Keskustelu oli osa EU:n nuorisodialogia, jonka avulla tuetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen näkemysten ja tarpeiden huomioon ottamista EU:n nuorisopolitiikassa. Meneillään olevan 18 kuukauden dialogijakson teemana on ”Kestävä vihreä Eurooppa”. Euroopan energiahuollon turvaaminen ja ydinenergia vihreän energian siirtymävaiheena herättivät osallistujissa vilkasta keskustelua. Kysymykseen tarpeesta vahvistaa ja uudistaa EU:ta Timmermans vastasi, että ajoitus ei välttämättä ole tällä hetkellä oikea. ”Meidän tulisi nyt suunnata energiamme Venäjän kohtaamiseen, ilmastopolitiikkaan panostamiseen ja ympäristötuhon estämiseen. Ulkoisten uhkien kohtaaminen on osoittanut, että meillä on kyky toimia yhdessä”, hän totesi.

Eurooppanuoret ry:n jakama Vuoden nuori eurooppalainen -palkinto myönnettiin tänä vuonna ukrainalaisaktivisti Stanislav Horzoville, joka vietti yhden lukuvuoden Suomessa Erasmus-opiskelijana. Länsi-Ukrainan Lvivistä kotoisin oleva Horzov leiriytyi Venäjän suurlähetystön eteen Helsingissä osoittamaan mieltään Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Horzov kertoo olevansa hyvin kiitollinen palkinnosta ja painottaa samalla, ettei näe palkinnon olevan kunnianosoitus vain itselleen vaan kaikille niille ihmisille, jotka tukivat mielenosoitusta. Horzov muotoilee myös viestin Euroopalle: ”Monet eurooppalaiset ovat varmasti myös ymmärtäneet, että emme taistele vain ajaaksemme hyökkääjiä pois maastamme, vaan paremman elämän puolesta. Pahin mitä voimme tehdä nyt, on pyrkiä sopeutumaan tilanteeseen sen sijasta, että pyrkisimme luomaan sodan pohjalta parempaa maailmaa kaikille. Toivon, että jatkossa Suomi, Eurooppa ja Ukraina tekevät tiivistä yhteistyötä tällaisen maailman rakentamiseksi.”

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila johdattelee blogikirjoituksessaan Turussa 24.–26.8. järjestettävän Eurooppa-foorumin aiheisiin, joihin kuuluvat keskeisinä ympäristöasiat. ”Vaikka komission massiivinen Fit for 55 -ilmastopaketti kaatui parlamentin äänestyksessä erimielisyyksiin päästökaupasta, kyseessä on onneksi enemmän hidastustöyssy kuin täysi stoppi – paketti palautuu nyt jatkokäsittelyyn ja trilogineuvotteluihin parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Esimerkiksi kesäkuun alussa Suomessa vieraillut komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ei ennustanut riskiä lisäviivytyksille. Toisin sanoen EU:lla on tällä hetkellä monta palloa ilmassa vihreän siirtymän osalta, eikä paneelin puheenaiheista siis ole puutetta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kanssamme lisää elokuussa!”, Ulvila kehottaa.

EU:n Taste the Ocean -kampanjassa yhdeksän eurooppalaista huippukokkia esittelee kampanjaa varten suunnittelemansa kala- tai äyriäisreseptin. Kokit kannustavat myös kuluttajia ostamaan ja valmistamaan kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja kaloja ja muita meren herkkuja. Suomalainen Ina Niiniketo on hyvin kiinnostunut vastuullisuudesta, ja hän valitsi reseptinsä raaka-aineeksi kotimaisen muikun. ”Aika harva tietää, mitä on vastuullinen kalastaminen. Minulta usein kysytään, mitä vastuullinen kalastus tarkoittaa ja mitä kannattaa syödä. Usein kehotetaan syömään kalaa, koska se on terveellistä. Silti kaupassa kuitenkin valitaan se halvin lohi. Harvemmin mietitään sitä, että kotimainen ahven, silakka, muikku tai muu läheltä saatava kala on aika edullista ja helppo valmistaa. Ravintolakeittiössä tavarantoimittajien ja kalatukkujen kanssa keskustellaan paljon useammin kalan alkuperästä, pyyntipaikasta ja -ajasta sekä hinnasta”, Niiniketo kertoo. Katso Niinikedon muikkuresepti verkkosivultamme!

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) palkitsee vuosittain kansalaisyhteiskuntapalkinnolla luovia ja innovatiivisia hankkeita ja aloitteita. Tänä vuonna palkintokategorioita on kaksi: paremman tulevaisuuden luominen nuorille ja Ukrainan sodan uhrien auttaminen. Palkintosumma on yhteensä 60 000 euroa, ja se jaetaan enintään kuuden palkittavan hankkeen tai aloitteen kesken. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään Brysselissä 14.–15. joulukuuta 2022 pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä. Hakemuksia voivat jättää voittoa tavoittelemattomia aloitteita toteuttavat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, yksityishenkilöt ja yksityiset yritykset. Nuorisoa koskevan palkintokategorian aloitteet ja hankkeet on toteutettava EU:n alueella, mutta Ukrainan sodan uhrien auttamista koskevan palkintokategorian hankkeita voidaan toteuttaa myös Ukrainassa. Hakuaika päättyy 31. heinäkuuta klo 11.00.

Kulutamme EU:ssa maitotuotteita ja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia vähemmän kuin suositukset edellyttävät. Toisaalta syömme yhä enemmän valmisruokia, jotka sisältävät usein runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja rasvaa sekä lisäaineita. EU haluaa edistää terveellisiä ruokailutottumuksia ja elämäntapoja. Sillä on vuodesta 2017 alkaen ollut koulujakelujärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea hedelmien, vihannesten ja maitotuotteiden jakelua lapsille päiväkodeissa, esikouluissa sekä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. Jaettavien tuotteiden valintaperusteita ovat vaihtelevuus ja saatavuus, terveys- ja ympäristöhyödyt sekä satokauden tarjonta. Komissio on nyt aloittanut EU:n koulujakelujärjestelmän tarkistuksen osana Pellolta pöytään -strategiaa. Kaikki ovat tervetulleita kertomaan näkemyksiään siitä, miten terveellisiä ja kestäviä ruokailutottumuksia voitaisiin edistää EU:ssa. Kuulemiseen voi vastata 28. heinäkuuta saakka.

Euroopan komission pilottihankkeen ”Covenant of Companies for Climate and Energy” (CCCE) ensimmäinen hakukierros on juuri avattu Suomea ja neljää muuta EU-maata varten. Hanke on suunnattu yrityksille ja niiden muodostamille ryhmille, mukaan lukien energiapalveluyritykset, sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ja muille toimijoille, kuten järjestöille ja verkostoille. CCCE:n tavoitteena on rohkaista EU:n yrityksiä irtautumaan hiilestä ja edistämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Ohjelman kautta tarjotaan ohjausta ja teknistä tukea 50 hakijalle, ja lisäksi voidaan tarjota muille hakijoille välillistä teknistä apua esimerkiksi työpajojen ja webinaarien muodossa. Hakemus on jätettävä viimeistään 31. elokuuta klo 19.00. Ilmoittaudu myös 23. kesäkuuta klo 16.00–17.30 järjestettävään englanninkieliseen webinaariin, josta saa lisätietoa hankkeesta ja hakukierroksesta!

Onko sinulla kokemusta puolustusteollisuuden tai avaruusasioiden alalta, ja haluaisitko mukaan kansainväliseen tiimiin? Komissio hakee puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden alan hallintovirkamiehiä (palkkaluokka AD 7) ja asiantuntijoita (AD 9), jotka työskentelevät pääasiassa komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastossa (DEFIS). Hakijan on oltava EU:n kansalainen, hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n virallisessa kielessä sekä riittävä englannin kielen taito. Hakijalla on myös oltava vähintään nelivuotinen yliopistotason koulutus ja sen jälkeen hankittu vähintään 6 (hallintovirkamies) tai 10 (asiantuntija) vuoden soveltuva työkokemus tai vähintään kolmivuotinen yliopistotason koulutus ja sen jälkeen hankittu vähintään 7 (hallintovirkamies) tai 11 (asiantuntija) vuoden soveltuva työkokemus. Hakukilpailussa voi hakea vain yhteen puolustusteollisuuden tai avaruusasioiden alan tehtävään. Ks. tarkemmat vaatimukset EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta.