Euroopan komission Suomen-edustusto

EU:lla on Europe Direct -pisteitä kaikissa jäsenmaissa. Yhteensä niitä on yli 400, ja näistä kahdeksan on Suomessa: Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki), Etelä-Savo (Mikkeli), Häme ja Pirkanmaa (Valkeakoski), Kainuu (Kajaani), Kuopio (Kuopio), Kymenlaakso (Hamina), Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) ja Pohjois-Satakunta (Kankaanpää). Europe Direct -pisteet auttavat tuomaan EU:n lähemmäs ihmisiä eri puolilla Suomea ja edistämään eurooppalaista ulottuvuutta paikallistasolla. Ne vastaavat kysymyksiin EU:n politiikoista, ohjelmista ja prioriteeteista ja järjestävät erilaisia tapahtumia ja luentoja EU-asioista. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa disinformaation torjumiseksi sekä koulujen kanssa edistääkseen unionin aktiivista kansalaisuutta. Tällä viikolla kaikkien yli 400 Europe Direct -pisteen edustajat tapasivat Milanossa Italiassa. Kokous pidettiin nyt, kun on taas mahdollista järjestää tapahtumia ja tavata ihmisiä paikan päällä eikä pelkästään näyttöruudulla, kahden pandemiavuoden jälkeen.

Komissio on esittänyt osana talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettia maakohtaiset suosituksensa EU-maille tilanteessa, jossa koronapandemian vaikutusten alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomelle annetut suositukset liittyvät muun muassa sen varmistamiseen, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Suomen tulisi lisätä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Suomelle suositellaan myös etenemistä kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanossa, myös Ahvenanmaata koskevan ohjelman osalta. Suosituksena on myös vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee Suomessa. Osana vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatit Emma Sairanen ja Akseli Rouvari, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs.), ja sitä voi seurata myös verkossa.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

EU koulussani -aloite ottaa nuoria mukaan EU:n ruohonjuuritason toimintaan. Yksi aloitteeseen kuuluvista hankkeista on CircularHoodFood-hanke, jonka tarkoituksena on ollut kehittää urbaania ruoantuotantoa ja uusia kiertotalouden ratkaisuja. Vantaalaisen Rajakylän koulun oppilaat pääsivät hankkeen puitteissa tutustumaan tulevaisuuden ruoantuotantoon ammattikorkeakoulu Metropolian Urban Farm Labissa. Oppilaat pääsivät muun muassa kurkistamaan kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan ilmabataatteja. Ideana on, että ilmassa kasvavan bataatin juurakko ja mukulat suojataan valolta. Kasvin varret saavat led-valoa, mutta itse bataatti roikkuu kasvihuoneen sisälle pystytetyssä pimennetyssä tunnelissa, jossa se saa kuusi suihkausta vettä ja ravinteita tunnissa. Ravinteita ei valu maahan, sillä ylijäävä kasteluvesi kerätään talteen ja se kiertää järjestelmässä uudelleen. Urban Farm Lab -kokeilulaboratoriossa kasvatetaan myös vesiviljelyssä chilejä, ja lisäksi siellä on kasvatettu ilmaperunoita.

Kiertotalous luo uudenlaista liiketoimintaa, joka tukee myös EU:n linjaamia tavoitteita. Suomalainen Spinnova on kehittänyt teknologian, jonka avulla kierrätyskelpoista tekstiilikuitua voidaan valmistaa puusta ja selluloosapitoisesta jätteestä ilman haitallisia kemikaaleja ja ilmastopositiivisesti. Vuonna 2015 perustettu yhtiö tekee yhteistyötä tunnettujen vaatebrändien kanssa ja tähtää vaateteollisuuden mullistamiseen. ”Euroopassa on herätty hyvin tarpeeseen parantaa ympäristökestävyyttä. Monet yhtiöt ja brändit ovat tehneet julkisia sitoumuksia ympäristöystävällisemmistä toimintatavoista. EU:n sääntely – Green Deal, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja viimeisimpänä tekstiilistrategia – on osaltaan kiihdyttänyt tätä kehitystä. Muutokseen tarvitaankin sekä vaatebrändien vapaaehtoisia toimia että regulaatiota”, toteaa Spinnovan toimintakonseptista vastaava Jarkko Havas.

Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta tuli päätökseensä Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jonka aikana eurooppalaiset pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan verkossa, tapahtumissa ja kansalaispaneeleissa. Myös suomalaiset ministerit kiersivät ympäri Suomea 19 paikkakunnalla kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaispaneelien sadosta keskustelivat Eurooppa-päivän tilaisuudessa kuntaministeri Sirpa Paatero ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Paateron mukaan suurin teema oli ilmastonmuutos. Esillä olivat myös turvapaikkakysymykset yhdistettynä ilmastonmuutokseen ja se, miten maahanmuuttopolitiikkaa vietäisiin yhteisesti Euroopan tasolla eteenpäin. Urpilaisen mukaan ilmastonmuutosta koskevassa huolessa ihmisiä on kuultu vahvasti. ”EU-kansalaiset toivovat EU:n olevan vahva johtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Haluamme löytää ilmastonmuutokseen ratkaisuja siten, että myös muu maailma seuraa perässä”, Urpilainen sanoi.

Eurooppa-päivänä Helsingin Oodi-kirjastossa käytiin keskusteluja EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmaan kuului myös keskustelu EU:n kestävästä rahoituksesta ja puheenvuoroja, joissa esiteltiin EU:n rahoittamia hankkeita. Yksi hankkeista oli Uudenmaan ruoan lähiruokahanke, jossa on pyritty yhdistämään lähiruokaa tuottavat maanviljelijät ja leipomot suoraan kuluttajiin. Uudenmaan ruoan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo kertoi hankkeen perushaasteena olleen, että vaikka monet haluavat hankkia lähiruokaa, on eri maatiloilla ostoksilla kiertely käytännössä vaikeaa. WWF Suomen sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kertoi puolestaan WWF:n hankkeesta, joka keskittyy vaelluskalojen vaellusesteiden – kuten pienien patojen ja vesivoimalaitosten – poistamiseen joista. ”Vauhtia vaellukseen -hankkeessa on tähän mennessä poistettu noin 10 estettä. Työtä ei tehdä yksin, sillä esteen omistaa aina jokin taho. Tällöin on todella tärkeää, että omistajia kannustetaan rakenteiden poistamiseen. Olemmekin havainneet, että hankkeella on ollut toimia vauhdittava vaikutus”.

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouskilpailulla sopimuskumppania tuottamaan edustustolle sekä Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle siivouspalveluita toimitiloihinsa Helsinkiin. Puitesopimus tehdään vuoden jaksoissa yhteensä neljäksi vuodeksi. Tarjouskilpailuun osallistuminen edellyttää kohdevierailua edustuston tiloissa 7.6.2022 klo 14:00. Vierailuun on ilmoittauduttava etukäteen. Tarjoukset on toimitettava 6.7.2022 klo 16.00 mennessä. Lisätiedot tarjouspyynnöstä ja tarjousasiakirjat löytyvät alla olevan linkin kautta.

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.