Euroopan komission Suomen-edustusto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tämänvuotinen Unionin tila -puhe Strasbourgissa oli suuren murrosvaiheen linjapuhe. Von der Leyen ei epäröinyt tuomita jyrkästi Venäjää, osoittaa suurta solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, ehdottaa energiamarkkinoille uutta arkkitehtuuria – eikä myöskään vaatia demokratian pelisääntöjen kunnioittamista. Hän totesi, että nykyinen kriisi on pohjimmiltaan yksinvaltaisten maiden hyökkäys demokratiaa vastaan, ja sen vuoksi tarvitaan yhteinen demokratian puolustamisen koalitio. Puheenjohtaja alleviivasi demokratian vahvistamista ja uudistamista, yhteistyötä EU:n lähialueiden kanssa, korruptionvastaista toimenpidepakettia ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista entisestään. Kansainväliset kestävät kumppanuudet ovat avainasemassa, kun EU etsii luotettavia toimijoita maailmalla: EU jatkaa ilmastonmuutoksen vastaisen työn kärkimantereena, unohtamatta toimia, joita teemme luontokadon estämiseksi.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 14. syyskuuta kolmannen vuotuisen unionin tilaa koskevan puheensa Euroopan parlamentissa. Hän nosti esiin Euroopan sisäisen vahvuuden, joka näkyy tuessa Ukrainalle. Puheenjohtaja von der Leyen esitteli puheessaan erityisesti toimenpiteitä, joiden avulla pyritään vähentämään energian kokonaiskulutusta. Hän kertoi komission ehdottavan myös kattoa sellaisten yritysten tuloille, jotka tuottavat sähköä alhaisin kustannuksin, sekä Euroopan vetypankin perustamista. Lisäksi von der Leyen ilmoitti EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevasta säädöksestä ja toimista demokratian vahvistamiseksi. Hän totesi myös, että on aika kirjata sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n perussopimuksiin: On aika kutsua koolle valmistelukunta EU:n perussopimusten muuttamiseksi, kuten Euroopan parlamentti on kehottanut.

Komissio on esitellyt ehdotuksensa uudeksi kyberkestävyyssäädökseksi, jolla suojellaan kuluttajia ja yrityksiä tietoturvaominaisuuksiltaan puutteellisilta tuotteilta. Säädöksellä varmistetaan, että digitaaliset tuotteet ovat kuluttajien kannalta tietoturvallisempia kaikkialla EU:ssa. Sillä lisätään valmistajien vastuuta velvoittamalla ne tarjoamaan tietoturvatukea ja ohjelmistopäivityksiä havaittujen haavoittuvuuksien korjaamiseksi. Samalla varmistetaan, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa ostamiensa ja käyttämiensä tuotteiden kyberturvallisuudesta. Ehdotus sisältää digitaalisia elementtejä sisältäviä tuotteita koskevat säännöt tuotteiden markkinoille saattamiselle sekä vaatimukset tuotteiden suunnittelulle, kehittämiselle ja tuotannolle. Samoin ehdotukseen on listattu haavoittuvuuksien käsittelyprosesseja koskevat vaatimukset, joilla varmistetaan kyberturvallisuus tuotteiden koko elinkaaren ajan, sekä säännöt markkinaseurantaa ja -valvontaa varten.

EU:ssa energian kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä lainkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Venäjä käyttää energiavarojaan aseenaan. Helpottaakseen Euroopan kotitalouksille ja yrityksille aiheutuvia kasvavia paineita komissio on ehdottanut poikkeuksellisia markkinatoimenpiteitä, joilla vähennetään sähkön kysyntää ja pienennetään kuluttajien sähkökustannuksia. Samalla komissio on ehdottanut energia-alan ylisuurten tulojen siirtämistä loppuasiakkaille. Nämä toimenpiteet ovat jatkoa aiemmin sovituille toimenpiteille, joilla on valmistauduttu tulevaan talveen täyttämällä kaasuvarastoja ja vähentämällä kaasun kysyntää. Lisäksi komissio jatkaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa markkinatoimijoiden likviditeettiä, alentaa kaasun hintaa ja uudistaa sähkömarkkinoiden rakennetta pitkällä aikavälillä.

Komissio on ehdottanut pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä EU:n markkinoilla. Ehdotus kattaa kaikki tuotteet eli EU:ssa kotimaiseen kulutukseen ja vientiin valmistetut tuotteet samoin kuin maahantuodut tuotteet. Ehdotusta ei ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin. Kattava lähestymistapa on tärkeä, sillä arviolta 27,6 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä monilla tuotannonaloilla ja kaikissa maanosissa. Suurin osa pakkotyöstä tapahtuu yksityistaloudessa, mutta osa on valtioiden määräämää. Ehdotuksessa annetaan kansallisille viranomaisille valtuudet poistaa EU:n markkinoilta pakkotyöllä valmistetut tuotteet, kun viranomaiset ovat suorittaneet asiaa koskevan tutkimuksen. EU:n tulliviranomaisten tehtävänä puolestaan on tunnistaa ja pysäyttää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n rajoilla.

Tervetuloa tutustumaan Savonlinnan seudun aarteisiin! Osana Eurooppa alueellani: Itä-Suomi liikuttaa kestävästi -tiedotuskampanjaa järjestetään Savonlinnan Riihisaaressa koko perheen tapahtuma 17. syyskuuta klo 10.00–15.00. Tapahtumassa on muun muassa opastus taidelinnunpönttöreitille sekä ohjelmaa EU-teltalla. Pulla- ja mehutarjoilu sekä ilmapalloja 200 osallistujalle. Tapahtuman tarkempi ohjelma on Visit Savonlinna -sivuilla.

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Osallistu kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Seminaari on täynnä, mutta voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta.

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

Euroopan nuorison teemavuonna on pidetty esillä erityisesti nuorten osallistamista. Turun Eurooppa-foorumissa 26. elokuuta järjestetyssä Nuoret, arvot ja EU -paneelikeskustelussa pureuduttiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja osallisuuteen. Paneelissa olivat europarlamentaarikko Alviina Alametsä, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, Vihreiden nuorten pääsihteeri Bicca Olin sekä transaktivisti ja yhteiskunnallinen sisällöntuottaja Piki Rantanen. He pohtivat muun muassa translain uudistusprosessia ja toivat esiin siihen liittyviä ongelmia, kuten transnuorten aseman. Keskustelun loppupuolella Antero Kiviniemi Euroopan komission syrjimättömyyttä käsittelevästä yksiköstä kertoi EU-toimista sateenkaari- ja transihmisten tilanteen parantamiseksi. ”Vuonna 2020 Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen hlbtiq-yhdenvertaisuusstrategian, jota on pantu määrätietoisesti toimeen”, hän sanoi. ”Tulevaisuutta katsoessa haluan olla positiivinen, sillä hlbtiq-ihmiset hyväksytään yhä laajemmin ympäri Eurooppaa, ja lainsäädäntö etenee.”

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman myötä Euroopasta ollaan tekemässä maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Vihreästä siirtymästä keskustelivat Eurooppa-foorumissa Turussa 25. elokuuta Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Euroopan parlamentin jäsenet Ville Niinistö ja Henna Virkkunen sekä Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Susan Saarinen. Paneelin alkajaisiksi yleisö ja panelistit saivat kertoa mielipiteensä siitä, tulisiko siirtymää kiihdyttää vai hidastaa. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että tahtia tulisi kiihdyttää, kun taas yleisön joukkoon mahtui myös muutamia, joiden mielestä siirtymää tulisi hidastaa. Panelistit totesivat, kuinka ratkaisu raaka-ainetarpeisiin piilee ainakin Euroopan oman raaka-ainetuotannon vahvistamisessa sekä nykyistä paremman kierrätyksen mahdollistamisessa. Investoinnit kehittyneisiin teknologioihin, jotka ovat talouden sekä resurssien käytön näkökulmasta tehokkaita, hyödyttävät Eurooppaa. Samalla ne tekevät maanosan yrityksistä edelläkävijöitä, joiden käytännöt leviävät mitä todennäköisimmin hiukan myöhemmin myös muualle maailmaan.

Ilmastonmuutos muuttaa maataloutta nyt ja tulevaisuudessa. Maataloudella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä muun muassa sadot ja maaseudun metsät sitovat hiilidioksidia. Toisaalta maatalous aiheuttaa 10 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja maaseutuyrittäjien koulutustarpeisiin on tartuttu Euroopan sosiaalirahaston tuella Pohjois-Savossa Maatila 2030 -hankkeen myötä. Hankkeen avulla on luotu verkko-oppimisympäristö, jossa maatalous- ja maaseutuyrittäjät sekä alan muut toimijat voivat verkostoitua ja päivittää osaamistaan. Maatila 2030 -hanketta seuraa Laari-sivusto, jolle sijoitetaan hankkeen aikana koottu materiaalipankki ja tapahtumakalenteri. Sivustolla informoidaan tulevista koulutuksista. ”Maatalousyrittäjiltä on tullut vahva toive, että koulutusten ja aineistojen tulisi olla helposti saatavilla. Sivustolle kerätään kiinnostavinta materiaalia, ja tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää parhaaksi todettuja toimintamalleja”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kati Partanen.

Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin kielten ja kieltenopiskelun merkitys. Tänä vuonna komission Suomen-edustusto julkaisee kielten päivänä videon, jolla innostetaan nuoria opiskelemaan kieliä. Videolla haastatellaan nuorta suomalaista palomiestä Matias Malmgrenia, joka työskentelee Sveitsissä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen eli CERNin palokunnassa. Hän on lyhyessä ajassa oppinut puhumaan ranskaa, koska tarvitsee sitä työssään ja vapaa-ajallaan. Edustusto järjestää tänä vuonna myös kielten päivän videokilpailun lukioille. Sen kaksi voittajaa julkistetaan kielten päivänä, ja voittajat pääsevät lokakuussa Brysseliin kolmipäiväiselle vierailulle tutustumaan EU:n toimintaan paikan päällä. Alla olevasta linkistä pääset Språkbruk-verkkolehdessä 31. elokuuta julkaistuun artikkeliin, josta voit lukea ruotsiksi lisää siitä, millaista kieliin liittyvää toimintaa edustuston kääntäjät Minna Holmberg ja Terttu Jokela järjestävät.

Syyskuun 26. päivänä vietettävän Euroopan kielten päivän kunniaksi komission Suomen-edustusto julkaisee videon, jolla kannustetaan nuoria opiskelemaan kieliä. Videolla haastatellaan kolmella kielellä – suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi – nuorta suomalaista palomiestä Matias Malmgrenia, joka työskentelee Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä. Hän kertoo palomiehen työstä ja CERNistä, ja ennen kaikkea hän innostaa nuoria kieltenopiskeluun. Video on lähetetty kaikille Suomen peruskouluille, ammattioppilaitoksille ja lukioille. Eräillä onnekkailla kouluilla oli myös mahdollisuus tavata kielitaitoinen palomies muutoinkin kuin pelkästään näytöllä, kun edustuston kääntäjät kävivät hänen kanssaan koulukiertueella. Radio Vegassa 26. elokuuta julkaistusta ruotsinkielisestä podcastista voit kuunnella lisää koulukiertueesta sekä neljän espoolaisen Mattlidenin lukion abiturientin ajatuksia kielten päivän videosta ja kieltenopiskelusta.

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.