Euroopan komission Suomen-edustusto

Kun aloitin englannin opiskelun alakoulussa Pohjois-Pohjanmaalla muutama vuosikymmen sitten, maailma oli hyvin erilainen paikka. Englantia kuuli ainoastaan TV-ohjelmista, mahdollisuudet kielen puhumiseen luokkahuoneen ulkopuolella olivat lähes olemattomat. Uuden kielen opiskelu toi arkeen tuulahduksen jostakin jännittävästä. Moni hankki opettajan avustuksella jopa kirjeenvaihtokaverin Englannista. Yläkouluun siirryttäessä hyödynnettiinkin innokkaasti tilaisuus opiskella myös muita kieliä valinnaisaineena. Lisää kieliä valittiin lukiossa. Ne avasivat ovia uusiin kulttuureihin – miten hienoa olikaan lukea kirjoja niiden alkuperäiskielellä! – mutta ennen kaikkea ajateltiin, että niistä olisi hyötyä myöhemmin työelämässä. Tänään maailma on internetin ansiosta hyvin erilainen paikka. Englantia opitaan kyllä koulussakin, mutta ennen kaikkea sitä opitaan ja käytetään arjessa, netissä seikkaillessa. Suomalaiset nuoret osaavat englantia paremmin kuin koskaan ennen. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Euroopan komissio on ehdottanut uutta medianvapaussäädöstä, joka sisältää sääntöjä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelemiseksi EU:ssa. Ehdotettuun asetukseen sisältyy muun muassa suojatoimia, joilla pyritään estämään esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen toimituksellisiin päätöksiin. Komission ehdotuksen painopisteitä ovat julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuus ja rahoitusvakaus sekä tiedotusvälineiden omistussuhteiden ja valtion mainonnan ja tiedotuksen jakautumisperusteiden läpinäkyvyys. Ehdotetussa asetuksessa puututaan myös tiedotusvälineiden keskittymiseen ja perustetaan uusi riippumaton eurooppalainen mediapalvelulautakunta, joka koostuu kansallisista media-alan viranomaisista.

EU:ssa on säädetty merkittävä määrä lakeja, joilla suojellaan ilmaa ja vesiä, edistetään kiertotaloutta, ehkäistään jätteen muodostumista, lisätään kierrätysastetta ja suojellaan luontoa. Komissio on sitoutunut raportoimaan säännöllisesti EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tasosta ja käyttää tässä apunaan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia (EIR). Arvioinnin avulla jäsenmaat saavat välineet ja tiedot, joilla ne voivat parantaa täytäntöönpanoa ja suojella paremmin ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Komissio on nyt julkaissut kolmannen arviointiraporttinsa. Sen mukaan joillakin osa-alueilla on tapahtunut jonkin verran edistystä edellisen arvioinnin jälkeen, mutta toisilla osa-alueilla ympäristösääntöjen soveltamispuutteet ovat EU:ssa lisääntyneet. Suomi on edistynyt EU-keskiarvoa paremmin muun muassa yhdyskuntajätevesidirektiivin täytäntöönpanossa. Parantamisen varaa Suomessa on kuitenkin esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden ja luonnonvaraisten lintujen suojelussa sekä ilman ja veden laatuun liittyvissä toimissa.

Vuonna 2020 EU:ssa sai syöpädiagnoosin arviolta 2,7 miljoonaa ihmistä ja yli 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli syöpään. Varhainen diagnosointi pelastaa ihmishenkiä ja parantaa elämänlaatua. EU on sen vuoksi esittänyt EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan liittyvän uuden strategian syöpäseulontojen lisäämiseksi ja parantamiseksi. Strategiassa keskitytään syövän havaitsemiseen varhaisessa vaiheessa, ja tavoitteena on lisätä seulontojen määrää sekä kattaa useampia kohderyhmiä ja syöpiä. Uusi strategia perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan tieteelliseen kehitykseen ja näyttöön. Sillä autetaan jäsenmaita varmistamaan, että 90 prosentille EU:n väestöstä, joka on oikeutettu rinta-, kohdunkaulan- tai paksu- ja peräsuolisyövän seulontoihin, tarjotaan vuoteen 2025 mennessä mahdollisuus tällaiseen seulontaan. Väestöpohjainen organisoitu syöpäseulonta laajennetaan kattamaan myös keuhko-, eturauhas- ja tietyissä olosuhteissa mahasyöpä.

Euroopan komission viidennen urheilua ja liikuntaa koskevan eurobarometri-tutkimuksen mukaan 38 prosenttia eurooppalaisista harrastaa urheilua tai liikuntaa vähintään kerran viikossa ja 17 prosenttia harvemmin kuin kerran viikossa. Jopa 45 prosenttia eurooppalaisista ei harrasta liikuntaa lainkaan. Jokseenkin säännöllisesti liikuntaa tai urheilua harrastavien osuus oli suurin ikäryhmässä 15–24 vuotta (54 %). Tämä osuus pienenee iän myötä: 25–39-vuotiailla se oli 42 %, 40–54-vuotiailla 32 % ja yli 55-vuotiailla 21 %. Tilanne on tasaantunut verrattuna vuoden 2017 eurobarometriin, mutta on selvää, että urheilua ja liikuntaa on edelleen edistettävä. Kyselyssä selvisi nimittäin myös, että koronapandemian aikana puolet eurooppalaisista vähensi liikuntaa tai ei harrastanut liikuntaa lainkaan.

Euroopan urheiluviikko on Euroopan komission aloite, jolla edistetään urheilua ja liikuntaa kaikkialla Euroopassa ja innostetaan eurooppalaisia olemaan aktiivisia ja liikkumaan omassa arjessaan enemmän. Urheiluviikolla järjestetään erilaisia haasteita, kampanjoita ja tapahtumia, myös virtuaalisesti. Euroopan urheiluviikko avataan virallisesti 23. syyskuuta Prahassa, EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Tšekin pääkaupungissa. Avajaisseremoniaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 12.30 alkaen (Suomen aikaa). Teemaviikon ohjelma on monipuolinen: 25. syyskuuta vietetään muun muassa valmentajan päivää ja 27. syyskuuta seurapaitapäivää. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä pohditaan Aluehallintoviraston 27. syyskuuta klo 13.00–15.30 järjestämässä Harrastustoiminnan laadukas organisointi -webinaarissa. Urheiluviikko huipentuu 30. syyskuuta, jolloin on eurooppalainen koululiikuntapäivä (European School Sport Day) ja koulut voivat järjestää omannäköisensä tapahtuman. Suomessa eurooppalaisesta koululiikuntapäivästä vastaa Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry, joka kannustaa erityisesti alakouluja mukaan teemapäivään. Viikon tunnuksena on #BeActive. Tule mukaan liikkumaan!

Euroopan kielten päivänä Euroopan komissio järjestää kieliaiheisen verkkotapahtuman, jossa päästään tutustumaan nuoriin eri puolilla Eurooppaa. Tapahtuman aikana vieraillaan kielten päivän tapahtumissa Ruotsissa, Portugalissa, Virossa ja Espanjassa ja kuullaan nuorten näkemyksiä kielten merkityksestä. Ohjelmassa on myös Irlannista lähetettävä paneelikeskustelu, jossa pohditaan monikielisten koululuokkien toimintaa käytännössä. Lisäksi keskustellaan ukrainalaisten lasten ja nuorten integroitumisesta EU-maiden koulujärjestelmiin kieltenoppimisen avulla. Tapahtuman avaavat komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston (PO EAC) pääjohtaja Themis Christophidou ja komissaari Johannes Hahn. Tapahtuma tulkataan englanniksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja tšekiksi, ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä alla olevan linkin kautta 26. syyskuuta kello 13.00–15.00 (Suomen aikaa).

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Osallistu kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi komissio ja Svenska nu -verkosto esittelevät opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Seminaari on täynnä, mutta voit seurata tapahtumaa Facebookin kautta.

Euroopan kielten päivä 26.9. käynnistää kokonaisen kielten viikon EU@Oodissa. Helsingin keskustakirjasto Oodin pohjakerroksessa sijaitseva EU@Oodi tarjoaa aiheeseen liittyvää leikkimielistä ohjelmaa kaikenikäisille 26.9.–2.10.2022. Voit esimerkiksi katsella DiscoverEU-videoita, jotka vievät sinut matkalle halki Euroopan, merkitä oman eurooppalaisen suosikkimatkakohteesi karttaan sekä pelata, visailla ja samalla oppia uutta Euroopan unionin kielistä. Lisäksi voit voittaa palkinnon vastaamalla somehaasteeseen: postaa oma matkamuistosi Euroopasta ja tägää EU@Oodi! Seuraamalla EU@Oodia somessa saat myös lisätietoa Euroopan kielten päivästä ja muista mukavista jutuista!

Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Opetushallitus järjestää juhlan kunniaksi Plussaa EU-ohjelmista -tapahtuman, jonka aikana käydään muun muassa paneelikeskustelu aiheesta ”Kasvattavatko kansainväliset kokemukset solidaarisia ja osaavia maailmankansalaisia?”. Tapahtumassa jaetaan myös vuoden 2022 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnot. Tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 4. marraskuuta klo 10.30–16.00 (kahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen paikan päällä osallistuville). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21. lokakuuta klo 15.00, jos haluat osallistua paikan päällä, ja viimeistään 1. marraskuuta, jos haluat seurata tilaisuutta etänä. Osallistujille tarjotaan kahvi, lounas, kakkua ja kuohuvaa. Tapahtuma on pääosin suomenkielinen. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenteesta tehdään myös ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty versio.

Maanantaina maailman johtajat kokoontuivat New Yorkiin Yhdistyneiden kansakuntien koulutushuippukokoukseen. Kokouksen alla komissaari Jutta Urpilainen ja YK:n varapääsihteeri Amina J. Mohammed toivat Kymen Sanomissa esiin YK:n ja EU:n vetoomuksen siitä, että kaikki YK:n jäsenmaat tekisivät kipeästi kaivattuja sitoumuksia mielekkään, nykyaikaisen ja korkealaatuisen koulutuksen takaamiseksi kaikille maailman lapsille. ”EU:n panostus koulutuksen tukemiseen kumppanimaissa on merkittävä. Unioni osoittaa kansainvälisten kumppanuuksien määrärahoistaan yli 10 prosenttia, eli yli 6 miljardia euroa, koulutukseen maailmanlaajuisesti. Muiden on nyt seurattava EU:n esimerkkiä. YK:n pääsihteeri António Guterres kehottaa maiden johtajia ja kaikkia toimijoita, myös yksityissektoria ja kansalaisyhteiskuntaa, sitoutumaan konkreettisilla lupauksilla koulutusrahoituksen lisäämiseen.”

Maria Blässar aloitti syyskuun alussa komission Suomen-edustuston päällikkönä. Ajat ovat nyt monin tavoin poikkeukselliset, ja Eurooppa on suurten kysymysten äärellä. Tilanne onkin Blässarin mukaan todella kova paikka Euroopan poliitikoille. EU-maat ovat tukeneet voimakkaasti Ukrainaa ja antaneet ensimmäistä kertaa sekä sotilaallista että humanitaarista apua näin suuressa mittakaavassa. Tässä EU:n linja on ollut yhtenäinen. Sodan jatkuessa energiaan liittyvät kysymykset ovat kuitenkin herättäneet jonkin verran eripuraa. ”On selvää, että mitä raskaampia pakotteita Venäjälle asetetaan, sen vaikeammaksi tilanne tulee EU:lle. Jäsenmaiden tilanteet ovat melko erilaisia. Uskon kuitenkin vakaasti, että EU pystyy pitämään rivinsä suorassa. Myös sisäisissä kiistakysymyksissä meillä on nyt käytössä instrumentteja, joiden avulla esimerkiksi systeemisiin oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan puuttua. Jäsenmaille suunnattujen elvytyspakettien rahoja ei makseta, mikäli yhteisesti asetettuja välietappeja ei saavuteta ja yhteisiä oikeusvaltioperiaatteita ei noudateta.”

Turun Eurooppa-foorumissa pohdittiin EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehityssuuntaa Venäjän helmikuussa käynnistämän hyökkäyksen järisyttämässä maailmassa. Panelistien puheenvuoroissa korostui EU:n keskeinen rooli kokonaisturvallisuudessa sekä tarve yhä tiiviimmälle yhteistyölle. EU-politiikan pitkän linjan vaikuttaja ja tekijä Antti Peltomäki pohjusti keskustelua kysymällä, miltä EU:n rooli puolustus- ja turvallisuuspolitiikan saralla näyttää. Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa paneelissa edustaneen Jonas Cederlöfin mukaan vastaus on selvä: EU on suurvalta turvallisuuden, sekä erityisesti kokonaisturvallisuuden – eli esimerkiksi hybridiuhkien torjunnan – saralla. ”EU on kokonaisturvallisuudessa todella vahva toimija, mutta se voisi olla vieläkin vahvempi”, Cederlöf kuvasi. ”Erityisesti avaruus-, kyber- ja hybridiasioissa Eurooppa tuo selkeää lisäarvoa. EU on esimerkiksi avaruuspalveluissa suurvalta.”

Vuonna 2016 lanseerattu D.O. Saimaa -merkki tuo esiin Saimaan seudun pientuottajia. Merkin tunnettuus on viime vuosina kasvanut, ja tuottajien muodostama D.O. Saimaa -verkosto tarjoaa nyt herkkusuille muun muassa Saimaan alueen savumuikkua, hilloa, karkkia, kuivattuja yrttejä, lampaanlihaa ja näkkileipää. ”Aloite merkin luomiseksi lähti Etelä-Savosta, jossa paikalliset matkailu- ja ravintolatoimijat halusivat lähiruoallaan erottua joukosta. Tunnistettiin lisäksi, että myös matkailijat haluavat usein hankkia paikallisia tuotteita ja nauttia niistä. Tätä kautta syntyi ajatus markkinoida laajemmin Saimaan seutua ja sen ruokatuotteita”, kertoo Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Katriina Säisä. Maakuntaliitto hallinnoi merkin käyttöä, ja sen saamiseksi on täytettävä tietyt kriteerit, joilla varmistetaan, että kyseessä on paikallisesti tuotettu ja korkealaatuinen tuote. D.O. Saimaa -merkki on saanut tukea myös Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Tuen avulla on voitu muun muassa tuoda tuotteita paremmin kuluttajien saataville.

Euroopan komissio järjestää vuosittain nuorille suunnatun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä sekä yleisemmin edistää kieltenoppimista. Kilpailukierros 2022–2023 on nyt käynnistymässä. Mukaan haluavien toisen asteen oppilaitosten on ilmoittauduttava kilpailuun 20. lokakuuta mennessä. Rekisteröityjen koulujen joukosta pääsee itse kilpailuun koko EU:n alueelta 705 koulua, jotka valitaan satunnaisotannalla. Kustakin maasta otetaan mukaan yhtä monta koulua kuin maalla on paikkoja Euroopan parlamentissa. Kilpailu järjestetään verkossa 24.11.2022 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa. Käännettävien tekstien teemana on tänä vuonna eurooppalainen nuoruus. Voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2023 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Matkan yhteydessä he saavat tavata Euroopan komission ammattikääntäjiä ja tutustua heidän työhönsä.

EU hakee paraikaa hallintopäälliköitä edustustoihinsa ympäri maailmaa. Pysyvälle virkauralle palvelukseen otetut ammattilaiset työskentelevät Euroopan ulkosuhdehallinnossa ja avustavat EU:n edustustojen päälliköitä muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnossa. Virkakilpailun hakijan on oltava EU:n kansalainen ja osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä. Toisen näistä kielistä on oltava englanti tai ranska. Lisäksi hakijalla on oltava soveltuva keskiasteen jälkeinen koulutus ja sen jälkeen hankittu soveltuva työkokemus. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta Euroopan ulkosuhdehallinto voi palkata uusia virkamiehiä. Tarkemmat tiedot edellytyksistä ja hakuprosessista saat EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilta. Hakuaika päättyy 27. syyskuuta klo 13.00 Suomen aikaa.