EU:n ja Singaporen kauppasopimus etenee hyvin (21/02/2019)

EU:n ja Singaporen välistä kaupankäyntiä helpottavat kauppa- ja sijoitussopimukset ovat saaneet Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti on antanut hyväksyntänsä myös samaan pakettiin kuuluvalle kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle. EU-parlamentin hyväksynnän jälkeen Singaporen on vielä saatettava päätökseen omat sisäiset menettelynsä ja kaikkien EU-maiden on ratifioitava kokonaisuuteen kuuluva sijoitussuojasopimus omien kansallisten menettelyjensä mukaisesti. Suomen kauppa Singaporen kanssa on vahvasti ylijäämäistä. Tuotteitaan ja palvelujaan Singaporeen vie yhteensä 722 suomalaisyritystä yhteensä 196 miljoonan euroa edestä, kun taas tuonnin arvo Singaporesta Suomeen on 76 miljoonaa euroa.

Räjähdevalvonta tiukentuu (21/02/2019)

EU-maat ja Euroopan parlamentti ovat saavuttaneet poliittisen yhteisymmärryksen komission ehdotuksesta, joka tiukentaa räjähteiden lähtöaineita koskevia EU:n sääntöjä. Tiukemmilla säännöillä tehostetaan suoja- ja valvontatoimia sellaisten vaarallisten kemikaalien myynnissä, joita voidaan käyttää väärin omatekoisten räjähteiden valmistamiseen. EU otti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa käyttöön säännöt räjähteiden lähtöaineiden saatavuuden rajoittamiseksi. Turvallisuusuhkat kuitenkin muuttuvat jatkuvasti terroristien käyttäessä uusia keinoja ja kehittäessä uusia valmistusohjeita ja pommien valmistustekniikoita. Näin ollen komissio ehdotti huhtikuussa 2018 kyseisten sääntöjen tiukentamista entisestään osana laajempia turvallisuustoimia, joilla rajoitetaan terroristien toimintatapoja.

Toisessa EU-maassa työskentelevien byrokratia kevenee (21/02/2019)

Viime viikolla voimaan tulleiden uusien EU-sääntöjen myötä toisessa EU-maassa asuvat ja/tai työskentelevät selviävät viranomaisasioinnista halvemmalla ja pienemmällä byrokratialla. Nykyisellään toiseen EU-maahan muuttavien tai siellä elävien on saatava erilaisiin kotimaansa todistuksiin (esim. syntymä-, vihki- tai kuolintodistus) leima, joka osoittaa, että ne ovat päteviä ja lainvoimaisia. Asia koskettaa suoraan noin 17:ää miljoonaa EU:n kansalaista. Uusien sääntöjen mukaan leimaa ja siihen liittyviä byrokraattisia menettelyjä ei enää edellytetä, kun esitetään yhdessä EU-maassa myönnettyjä julkisia asiakirjoja toisen EU-maan viranomaisille. Uuden asetuksen mukaan kansalaisilta ei monessa tapauksessa myöskään enää edellytetä yleisen asiakirjan virallisen käännöksen toimittamista.

Suomalaishankkeelle 15 miljoonaa EU-tukea hiilitalkoisiin (21/02/2019)

Euroopan komissio on ilmoittanut myöntävänsä EU:n Life-ohjelmasta 116,1 miljoonaa euroa 12 laajamittaiselle ympäristö- ja ilmastohankkeelle kymmenessä EU-maassa. Suomessa toteutettavalle CANEMURE-hankkeelle myönnetään 15,2 miljoonaa euroa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Hankkeessa autetaan suomalaisia kaupunkeja ja kuntia kehittymään hiilineutraaleiksi. CANEMURE-hankkeella odotetaan saavutettavan suoraan 60 prosenttia vaadituista päästövähennyksistä ja sen uskotaan lisäävän julkisia investointeja vähähiilisiin teknisiin ratkaisuihin 15 prosentilla.

Tulliasioiden ohjeistusta mahdollisen sopimuksettoman Brexitin varalta (21/02/2019)

Britannian sopimuksettoman EU-eron riski kasvaa mitä lähemmäs maaliskuun 29. päivää 2019 tullaan. Tästä syystä Euroopan komissio on käynnistänyt tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä valmistautumaan tulli- ja veroasioissa Britannian mahdolliseen sopimuksettomaan EU-eroon. Valmistautuakseen kaupankäynnin jatkamiseen Britannian kanssa sen erottua EU:sta ilman sopimusta yritysten olisi arvioitava, onko niillä sopimuksettoman eron tapauksessa tarvittavat tekniset sekä osaamiseen ja henkilöstöön liittyvät valmiudet hoitaa tullimenettelyt ja noudattaa tullisääntöjä. Kampanjan sisältämät materiaalit ja ohjeistukset ovat saatavilla myös suomeksi.

26.2. (21/02/2019)

EU:n ilmastostrategia 2050. Euroopan komissio julkaisi viime marraskuussa visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta vuoteen 2050. Euroopan komissio ja Suomen ympäristöministeriö järjestävät Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) englanninkielisen keskustelutilaisuuden komission ilmastosuunnitelmista eli Puhdas maapallo kaikille -visiosta. Komission näkemyksiä esittelee komission ilmastotoimien pääosaston pääjohtaja Mauro Petriccione. Suomen näkökulmaa valottaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

28.2. (21/02/2019)

”En haluaisi elää vain omassa maailmassani.” Millaista on ikääntyä Suomessa maahanmuuttajana? Miten yksinäisyys koskettaa iäkästä vieraskielistä? Miten elämä ja arki rakentuvat uudessa ympäristössä myöhemmällä iällä? Millaisia ratkaisuja yksinäisyyteen voisi olla? Näistä kysymyksistä ja ikääntyvien kokemasta yksinäisyydestä ja palveluiden ennaltaehkäisevästä tehtävästä keskustellaan Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden voimin.

6.3. (21/02/2019)

Kulttuuriperintö nyt ja tulevaisuudessa – kuka määrittelee, kuka maksaa? Viime vuonna vietettiin eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden jatkumona Museovirasto järjestää Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) poliitikkopaneelin, jossa kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriperintöpolitiikasta keskustelevat Anders Adlercreutz (rkp), Li Andersson (vas), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Laura Kolbe (kesk) ja Henna Virkkunen (kok). Mitkä ovat eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin mahdollisuudet ja rajat? Mitä on kulttuurinen kestävyys? EU panostaa lisää kulttuuriperintöön, miten Suomi?

7.3. (21/02/2019)

Suomen ja euroalueen talousnäkymät. Euroopan komissio julkaisee helmikuun lopussa talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa ns. maaraportin, jossa tarkastellaan Suomen talouden tilaa. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden, jossa analysoidaan maaraportin pohjalta Suomen ja euroalueen taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Tervetuloa kaikki EU:n ja Suomen talouspolitiikasta kiinnostuneet ja sen parissa työskentelevät! Ilmoittautumisia pyydetään 28. helmikuuta mennessä.

13.3. (21/02/2019)

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus Suomessa. Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Miten eurooppalaisuus näyttäytyy Suomen kulttuuriperintökohteissa? Minkälaisille kohteille tunnusta voi hakea? Miten prosessi etenee Suomessa? Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) keskustellaan Eurooppalaisesta kulttuuriperintötunnuksesta, jota hakemaan Suomikin päätti lähteä viime vuoden marraskuussa. Museoviraston, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston järjestämä seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Sen toivotaan tavoittavan laajasti kulttuurikentän toimijoita, järjestöjä, tutkijoita, museokenttää sekä matkailun osaajia.

"Vihdoin perillä asioista" (21/02/2019)

Vloggari Iinaps jutustelee videollaan Eurooppanuorten puheenjohtajan Iiris Asunmaan kanssa EU-asioista. Tarinaa riittää monenmoisista EU-yhteistyön tuomista vapauksista ja mahdollisuuksista, jotka nykysukupolville saattavat usein tuntua itsestäänselvyyksiltä. Ruoan ja kemikaalien turvallisuus, yhteiskunnallinen vakaus, vapaa liikkuvuus, opiskelijavaihdot, yhteinen raha, matkailun sujuvuus, edullinen roaming, you name it…

Koko kansan Manu (21/02/2019)

Viime syksystä lähtien Euroopan komission Suomen-edustustossa kansalaisviestinnän tiimiä on vetänyt jo pitkään EU-kuvioissa mukana ollut Mauno Hänninen. Mikäs mies on kyseessä? Käy lukaisemassa artikkelimme, jossa Mauno kertoo työstään ja EU-urastaan. Maunon löytää myös Twitteristä tilillä @maunoha.

Vaikuttamisen monet kanavat (21/02/2019)

Oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu www.demokratia.fi on uudistunut. Sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa asioiden valmistelusta kunta- ja maakuntatasolla, valtakunnallisesti ja nyt myös Euroopan unionissa. Sivustolta löytyvät ajankohtaiset hankkeet, joihin kaivataan kansalaisten mielipidettä esimerkiksi Euroopan komission julkisten kuulemista kautta. Palvelun tavoitteena on helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia; se on osa laajempaa demokratiapalvelukokonaisuutta, jossa tarjotaan palveluita demokraattiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen.

Anna ja Galileo (21/02/2019)

Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn koordinoima Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä tarjoaa EU-maille muista valtioista ja järjestelmistä, esim. Yhdysvaltain ilmavoimien operoimasta GPS-järjestelmästä, itsenäisen paikannuspalvelun. Täydessä toimintavalmiudessaan vuonna 2020 Galileo kykenee muutaman senttimetrin paikannustarkkuuteen, kun esimerkiksi nykyisellä GPS:llä paikannustarkkuus on n. 10 metriä. Viimeksi toimintaan saatujen neljän satelliitin myötä Galileo-järjestelmässä on nyt 22 satelliittia. Yksi neljästä viimeksi testivaiheen läpäisseistä satelliiteista on nimetty suomalaisen Annan mukaan.

Kerro mielipiteesi EU:n tulevaisuudesta (21/02/2019)

Haluaisitko kertoa näkemyksesi Euroopan ja eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudesta? Eriarvoisuus, turvallisuus, muuttoliike, teknologia, ympäristö ja maatalous... Pitäisikö Euroopan tehdä enemmän vai vähemmän ja millä alueilla? Euroopan komissio kokoaa eurooppalaisten näkemyksiä maanosan tulevaisuudesta ja kehittämisestä verkkokyselyllä, jonka voi täyttää oheisen linkin kautta. Verkkokuulemisen kysymykset laati kansalaispaneeli, jossa oli mukana myös neljä suomalaista.

EU-vaalit 2019: Mitä, missä, milloin ja miten? (21/02/2019)

Tuore 24 EU:n virallisella kielellä avattu verkkosivusto www.eurovaalit.eu kertoo kaiken EU-vaaleista: mistä on kyse ja miten äänestät, olit sitten Suomen kansalainen tai Suomessa asuva toisen EU-maan kansalainen – taikka vaalien aikaan ulkomailla. Sivuilla on tietoa myös "Tällä kertaa äänestän" -vaaliviestintäkampanjasta ja verkkosivusta www.tälläkertaaäänestän.eu, jonka kautta eurooppalaiset voivat osallistua keskusteluun EU:sta ja järjestää tapahtumia tärkeinä pitämistään aiheista. Kampanja on poliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton, ja sen tavoite on edistää äänestysaktiivisuutta toukokuun EU-vaaleissa.

Viestintävastaavan paikka auki Tukholmassa (21/02/2019)

Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee viiden vuoden määräaikaiseen, uusittavissa olevaan työsuhteeseen viestintävastaavaa. Hakijalta edellytetään korkeakoulututkintoa ja vähintään vuoden työkokemusta. Keskuksen viestintävastaava osallistuu ECDC:n kokonaisviestintään, johon voi kuulua tehtäviä sisäisen tai ulkoisen viestinnän, organisaatioviestinnän tai riskiviestinnän alueilla. ECDC:n työkielenä on englanti. Määräaika hakemuksille on 28. helmikuuta 2019.

Turvatehtäviin EU:n palvelukseen? (21/02/2019)

EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa pääsääntöisesti Brysseliin ja Luxemburgiin turvallisuusvirkailijoita ja -avustajia. Turvallisuusvirkailijoiden pääasiallisena tehtävänä on varmistaa henkilöiden ja rakennusten sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus. Lisäksi he koordinoivat tiimejä ja projekteja. Turvallisuusavustajien tehtävänä taas on avustaa henkilöiden ja omaisuuden sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojeluun liittyvissä operatiivisissa tehtävissä. Hakijoiden on oltava EU-kansalaisia ja heidän on osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti tai ranska.

Työpaikat EU:n toimielimissä (21/02/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (21/02/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (21/02/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Ennakoitavuutta epätyypillisiin työsuhteisiin (14/02/2019)

Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet alustavaan sopimukseen komission ehdotuksesta uudeksi direktiiviksi, jolla luodaan läpinäkyvämmät ja ennakoitavammat työolot varsinkin epätyypillisissä työsuhteissa, kuten ns. nollatuntisopimuksissa. Työntekijät mm. saavat oikeuden sopia työnantajansa kanssa, milloin he ovat käytettävissä, ja heille toimitettavasta ennakkoilmoituksesta. Kysynnän mukaan töihin kutsuttavia ei voi enää irtisanoa, jos he kieltäytyvät tulemasta töihin erittäin lyhyellä varoitusajalla. Työnantajat eivät voi enää estää nollatuntityöntekijöitä ottamasta lisätöitä toiselta työnantajalta. Väestörakenteen muutos on johtanut siihen, että työvoima on entistä monimuotoisempi, digitalisaatio on tuonut uusia työmuotoja, ja työmarkkinoille on syntynyt joustavampia työsuhdemuotoja. Viime vuosina neljäsosa työsuhteista on ollut epätyypillisiä eli muita kuin täysipäiväisiä vakituisia työsuhteita.

Lääkeväärennökset kuriin (14/02/2019)

Väärennetyillä lääkkeillä tarkoitetaan tuotteita, joiden uskotellaan olevan oikeita, hyväksyttyjä lääkkeitä. Väärennetyt lääkkeet voivat sisältää ainesosia, myös vaikuttavia aineita, jotka ovat huonolaatuisia tai joiden annostus on väärä – joko liian suuri tai liian pieni. Koska niille ei ole tehty EU:n lupamenettelyn mukaista laadun, turvallisuuden ja tehon arviointia, ne voivat olla vakava uhka terveydelle. Vuosina 2013–2017 komissio sai 400 ilmoitusta väärennetyistä lääkkeistä. Interpol, Europol ja kansalliset lääkevirastot ovat takavarikoineet monia väärennettyjä lääkkeitä ja sulkeneet satoja laittomia verkkosivustoja joka vuosi. Ongelmaan puututaan nyt uusilla lääkepakkausten turvaominaisuuksilla ja tunnistetarkastusjärjestelmällä. Periaatteena on, että apteekit ja sairaalat tarkastavat lääkinnällisten tuotteiden aitouden ennen kuin ne annetaan potilaille.

Talouskasvu hidastuu, inflaatio kiihtyy tasaisesti (14/02/2019)

Komission talven talousennusteen mukaan Euroopan talouden odotetaan kasvavan seitsemättä vuotta peräkkäin vuonna 2019, ja kasvua ennustetaan tapahtuvan kaikissa EU-maissa. Kasvuvauhdin ennustetaan kuitenkin hidastuvan viime vuosien suuriin lukuihin verrattuna, ja näkymät ovat hyvin epävarmat. Myös Suomessa kasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy. Euroopassa talouden toimeliaisuus heikkeni edelleen 2018 jälkipuoliskolla, kun maailmankaupan kasvu hidastui, epävarmuus heikensi luottamusta ja tuotanto kärsi eräissä EU-maissa tilapäisistä kotimaisista tekijöistä, kuten autojen tuotantoon liittyvistä häiriöistä, yhteiskunnallisista jännitteistä ja finanssipolitiikan epävarmuudesta. Siksi sekä euroalueen että EU:n bruttokansantuotteen kasvu todennäköisesti laski 1,9 prosenttiin vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 2,4 prosenttia. Syksyn talousennusteessa kasvuksi ennakoitiin vielä 2,1 prosenttia. Suomen osalta vuoden 2018 kasvuksi arvioidaan 2,5 prosenttia, eli reilusti yli euroalueen keskiarvon.

Timo Pesonen komission yrityspääosaston johtoon (14/02/2019)

Komission viestinnän pääosaston nykyinen pääjohtaja Timo Pesonen on nimitetty sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston johtoon 1. maaliskuuta 2019 alkaen. Pesonen on tehnyt merkittävän uran niin Euroopan komissiossa kuin sen ulkopuolellakin. Pesonen siirtyi viestinnän pääosaston johtoon vuonna 2015. Sitä ennen hän oli Olli Rehnin kabinettipäällikkö Rehnin toimiessa talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaavana varapuheenjohtajana (vuosina 2010–2014) ja laajentumisasioista vastaavana komissaarina (vuosina 2004–2009). Timo Pesonen on toiminut myös komission Suomen-edustuston vt. päällikkönä Helsingissä (vuosina 2003–2004), komissaari Erkki Liikasen tiedottajana ja pääministeri Paavo Lipposen erityisneuvonantajana EU-asioissa (vuosina 1997–2002).

Nuorten kääntäjien kilpailun suomalaisvoittaja jo neljättä kertaa Turusta (14/02/2019)

Euroopan komissio on julkistanut vuotuisen Juvenes Translatores -käännöskilpailun 28 voittajan nimet. Suomen voittaja on Katalin Bárány Puolalanmäen lukiosta Turusta. Voitto on mennyt Puolalanmäen lukioon jo kahdesti aiemminkin, vuonna 2015 ja vuonna 2012. Lisäksi voitto on takavuosina mennyt kerran myös Turun Luostarivuoren lukioon. Tänä vuonna suomalaiskäännösten taso oli erityisen kova, ja erityismainintoja tulikin peräti seitsemän: kolme Helsingin eurooppalaiseen kouluun (Nea-Petra Vaahtera, Miguel Adan-Marquez ja Emma Barna), yksi Jyväskylään Schildtin lukioon (Matias Malila), yksi Lahden yhteiskouluun (Essi Helminen), yksi Kuopion Lyseon lukioon (Siiri-Maria Aikio) ja yksi Pietarsaareen Jakobstads gymnasiumiin (Frida Warg).

EU-kansalaisaloite sähkötupakkalainsäädännön uudistamiseksi (14/02/2019)

Komissio on päättänyt rekisteröidä kansalaisaloitteen ”Vaadimme järkevämpää höyryttelysääntelyä”, jossa vaaditaan muutoksia sähkösavukkeita koskevaan EU-lainsäädäntöön. Aloitteen tavoitteena on ”lainsäädäntö, jossa sähkösavuketuotteet erotetaan selvästi tupakkatuotteista ja farmaseuttisista tuotteista”. Aloitteen tekijät vaativat komissiota varmistamaan, ”että uudessa [sähkösavuketuotteita koskevassa] lainsäädännössä säädetään pakollisiksi tiukat laatu-, turvallisuus- ja valmistusstandardit sekä vastuulliset markkinointikäytännöt, joilla suojellaan nuoria”. Rekisteröintipäätöksellä vahvistetaan vain se, että aloite on sääntöjen mukainen, mutta aloitteen sisältöä komissio ei ole vielä arvioinut. Jos aloite saa vuoden kuluessa vähintään miljoona kannattajaa vähintään seitsemästä eri EU-maasta, komission on otettava siihen kantaa kolmen kuukauden kuluessa. Komissio päättää, toteuttaako se aloitteen johdosta toimia vai ei. Kummassakin tapauksessa sen on perusteltava päätöksensä.

EU tukee työelämälähtöisempää oppimista (14/02/2019)

Helsingin keskustakirjasto Oodissa 4. helmikuuta pidetyssä keskustelutilaisuudessa "Opintieltä urapolulle – kuinka EU tukee nuorten työelämälähtöisempää oppimista?" pohdittiin suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuuden haasteita, tapoja edistää nuorten työelämälähtöisempää oppimista sekä keinoja, joilla EU auttaa kouluja kehittämään opetustaan tukemaan paremmin nuorten koulutus- ja uravalintoja. Tilaisuudesssa esiteltiin myös EU-rahoitteinen "Tunne työ – suunnittele ura" -hanke. Panelisteina keskustelussa olivat Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, yrittäjä ja kansainvälisiä opetusinnovaatioita levittävän HundrED.orgin luova johtaja Saku Tuominen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd), kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) ja Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa.

19.2. (14/02/2019)

Euro-Mediterranean community, today's specificities and future perspectives. The Mediterranean world is the cradle of our civilization. Sometimes it might be difficult to remember the importance of the Mediterranean to Europe. In fact, we could speak about the Euro- Mediterranean community in order to highlight this cohesion. The difficulties of today consist of three main domains - the political chaos in Europe, the destiny of refugees and migrants trying to cross the Mediterranean, and the several violent crises in the Middle East. The Finnish-French Association on Scientific and Technical Research (AFFRST) organizes an open for all seminar on these issues in cooperation with Tampere Peace Research Institute TAPRI, Tampere University. The seminar takes place in Eurooppasali (Malminkatu 16, Helsinki).

6.3. (14/02/2019)

Kulttuuriperintö nyt ja tulevaisuudessa – kuka määrittelee, kuka maksaa? Viime vuonna vietettiin eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden jatkumona Museovirasto järjestää Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) poliitikkopaneelin, jossa kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriperintöpolitiikasta keskustelevat Anders Adlercreutz (rkp), Li Andersson (vas), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Henna Virkkunen (kok). Mitkä ovat eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin mahdollisuudet ja rajat? Mitä on kulttuurinen kestävyys? EU panostaa lisää kulttuuriperintöön, miten Suomi?

7.3. (14/02/2019)

Suomen ja euroalueen talousnäkymät. Europan komissio julkaisee helmikuun lopussa talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa ns. maaraportin, jossa tarkastellaan Suomen talouden tilaa. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden, jossa analysoidaan maaraportin pohjalta Suomen ja euroalueen taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Tervetuloa kaikki EU:n ja Suomen talouspolitiikasta kiinnostuneet ja sen parissa työskentelevät! Ilmoittautumisia pyydetään 28. helmikuuta mennessä.

13.3. (14/02/2019)

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus Suomessa. Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Miten eurooppalaisuus näyttäytyy Suomen kulttuuriperintökohteissa? Minkälaisille kohteille tunnusta voi hakea? Miten prosessi etenee Suomessa? Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) keskustellaan Eurooppalaisesta kulttuuriperintötunnuksesta, jota hakemaan Suomikin päätti lähteä viime vuoden marraskuussa. Museoviraston, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston järjestämä seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Sen toivotaan tavoittavan laajasti kulttuurikentän toimijoita, järjestöjä, tutkijoita, museokenttää sekä matkailun osaajia.

Euroopan omistaja (14/02/2019)

Eduskuntavaalit, EU-vaalit, Suomen puheenjohtajuuskausi... EU-supervuosi 2019 on pyörähtänyt käyntiin. Nyt on oiva aika puhua suomalaisuudesta, eurooppalaisuudesta ja muusta aiheeseen liittyvästä. Basson uusi podcastsarja ”Euroopan omistaja” haastattelee kansainvälisiä suomalaisia ja kysyy mitä merkitystä EU:lla on heille. Miki Liukkosen juontaman podcastin ensimmäisessä jaksossa entinen toimittaja, nykyinen standup-koomikko Jukka Lindström kertoo elämästään Brysselissä. Millaiset ovat aidot belgialaiset ranskanperunat, miltä EU-instituutiot näyttävät kaupungissa asuvan näkökulmasta ja mikä tekee meistä suomalaisista eurooppalaisia?

Hyvä paha muovi (14/02/2019)

Euroopan komissio esitti ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian vuosi sitten. Strategian tarkoituksena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja samalla edistää kiertotaloutta, kasvua ja innovointia. Strategian puitteissa yhtenä EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää rajoittamalla sekä kertakäyttömuovituotteita että mikromuovien käyttöä. Eurooppasalissa keskusteltiin tammikuun puolivälissä EU:n muovistrategiasta ja mikromuovien käytön rajoittamisesta. Mukana olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, yksikönpäällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto ECHAsta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä ja toimitusjohtaja Suvi Haimi Sulapac Oy:stä. Komission edustuston artikkelissa kerrataan keskustelutilaisuuden antia.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinto (14/02/2019)

Haku Euroopan parlamentin ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiön kilpailuun jatkuu 18.2. saakka. Kaarle Suuri -nuorisopalkinto myönnetään projekteille, jotka edistävät eurooppalaisen identiteetin kehittymistä ja antavat käytännön esimerkkejä eurooppalaisille yhteisistä asioista. Palkinnon hakijoiden tulee olla 16–30 -vuotiaita. Aiempina vuosia palkintoja on jaettu muun muassa nuorten vaihto-ohjelmille, sekä sellaisille taide- ja verkkoprojekteille, joissa nousee esiin eurooppalainen ulottuvuus. Ensimmäinen palkittu projekti saa 7 500 euroa, toiselle sijalle tulleelle myönnetään 5 000 euroa ja kolmas palkittu projekti saa 2 500 euroa. Kolmen parhaan projektin edustajat kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin joko Strasbourgiin tai Brysseliin.

EU:n tulevaisuuskeskustelua Oulussa (14/02/2019)

"Vuosi 2019 on Suomessa todellinen EU:n supervuosi. Meillä on kahdet vaalit, jotka vaikuttavat Suomen EU-politiikkaan tulevaisuudessa. Ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa. Lisäksi Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun. On tärkeää keskustella, mitä haluamme yhteiseltä unionilta." Oulun yliopistolla pohdittiin tammikuun lopulla joukolla EU:n tulevaisuutta ja Suomen osuutta siinä. Mukana keskusteluissa olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen ja Mirja Vehkaperä. Lue artikkelistamme, mistä puhuttiin.

Ovet auki Japaniin (14/02/2019)

Helmikuun alussa tuli voimaan EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus. Sopimus alentaa tullitariffeja ja poistaa monia teknisiä esteitä osapuolten väliseltä kaupalta. Sopimus on hyvin tärkeä työkalu Suomelle ja koko EU:lle. Kyseessä on laajin koskaan neuvoteltu kahdenvälinen kauppasopimus: sen piiriin kuuluu yli 630 miljoonaa ihmistä. Japani on jo Suomen viidenneksi suurin kauppakumppani EU:n ulkopuolella. Yli 1100 suomalaista yritystä vie tuotteitaan Japaniin ja Suomen Japanin-viennin arvo on 1,4 miljardia euroa. Suomessa Japanin-kauppaan tukeutuu tällä hetkellä noin 12 700 suomalaista työpaikkaa. Jos tarkastellaan koko EU:ta, kyseessä on noin 740  000 työpaikkaa. Sopimuksen merkityksestä kirjoittaa Turun Sanomissa EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmstöm.

"Elinkeinot murroksessa" -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomessa (14/02/2019)

Euroopan komission rahoittamassa "Elinkeinot murroksessa" -pilottihankkeessa (ELMO) Itä- ja Pohjois-Savon maakunnat etsivät uusia ylimaakunnallisia toimintatapoja yritystoiminnan kasvupotentiaalin valjastamiseksi alueella. Hankkeessa laadittava yhteinen tulevaisuusstrategia antaa paremmat mahdollisuudet myös kansainväliseen yhteistyöhön ja suoraan EU-rahoitukseen. "ELMO on vahvistanut työssä mukana olleiden toimijoiden keskuudessa näkemystä, että Itä- ja Pohjois-Suomen on huolehdittava yhteisestä edunajamisessa entistä vahvemmin ja määrätietoisemmin niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Yhdessä tekemällä hankitaan aitiopaikkoja EU-tason verkostoitumiseen," sanoo Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

EU-vaalit 2019: Mitä, missä, milloin ja miten? (14/02/2019)

Tuore 24 EU:n virallisella kielellä avattu verkkosivusto www.eurovaalit.eu kertoo kaiken EU-vaaleista: mistä on kyse ja miten äänestät, olit sitten Suomen kansalainen tai Suomessa asuva toisen EU-maan kansalainen – taikka vaalien aikaan ulkomailla. Saman kertoo ruotsiksi https://www.eu-val.eu/hur-rostar-jag/finland. Sivuilla on tietoa myös "Tällä kertaa äänestän" -vaaliviestintäkampanjasta ja verkkosivusta www.tälläkertaaäänestän.eu, jonka kautta eurooppalaiset voivat osallistua keskusteluun EU:sta ja järjestää tapahtumia tärkeinä pitämistään aiheista. Kampanja on poliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton, ja sen tavoite on edistää äänestysaktiivisuutta toukokuun EU-vaaleissa.

Jusun & Krebin normipäivä (14/02/2019)

Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen ja Tussitaikureiden yhteistyössä tuottamalla videolla nostetaan esiin muutama konkreettinen arjen esimerkki EU-yhteistyön hyödyistä arjessa. Koska EU:ssa ratkottavat ongelmat ovat yleensä aika suuria ja vaikuttavat hyvin moniin ihmisryhmiin, maihin ja toimialoihin, niiden ratkomiseen tarvittavista ratkaisuista joudutaan neuvottelemaan usein pitkään. Pitkä päätöksenteko ja kaikkien osapuolten mukanaolo neuvotteluissa auttaa saavuttamaan mahdollisimman tasapainoisen lopputuloksen. Kun ratkaisu sitten lopulta jalkautuu arkeen, harva enää muistaa, että se on lähtöisin EU-yhteistyöstä. Tämä pätee moniin asioihin vaikkapa tuoteturvallisuudessa ja kuluttajansuojassa. EU-yhteistyöhön perustuvat myös Euroopan suhteellisen vakaat ja turvalliset yhteiskunnalliset olot. Eli isoista jutuista on kyse.

Viestintävastaavan paikka auki Tukholmassa (14/02/2019)

Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee viiden vuoden määräaikaiseen, uusittavissa olevaan työsuhteeseen viestintävastaavaa. Hakijalta edellytetään korkeakoulututkintoa ja vähintään vuoden työkokemusta. Keskuksen viestintävastaava osallistuu ECDC:n kokonaisviestintään, johon voi kuulua tehtäviä sisäisen tai ulkoisen viestinnän, organisaatioviestinnän tai riskiviestinnän alueilla. ECDC:n työkielenä on englanti. Määräaika hakemuksille on 28. helmikuuta 2019.

Turvatehtäviin EU:n palvelukseen? (14/02/2019)

EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa pääsääntöisesti Brysseliin ja Luxemburgiin turvallisuusvirkailijoita ja -avustajia. Turvallisuusvirkailijoiden pääasiallisena tehtävänä on varmistaa henkilöiden ja rakennusten sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus. Lisäksi he koordinoivat tiimejä ja projekteja. Turvallisuusavustajien tehtävänä taas on avustaa henkilöiden ja omaisuuden sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojeluun liittyvissä operatiivisissa tehtävissä. Hakijoiden on oltava EU-kansalaisia ja heidän on osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti tai ranska.

Työpaikat EU:n toimielimissä (14/02/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (14/02/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (14/02/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Suomalainen e-resepti toimii nyt myös Virossa (31/01/2019)

Suomalaiset voivat nyt mennä apteekkiin Virossa ja ostaa sieltä suomalaisella sähköisellä reseptillä määrätyt lääkkeet. Ajan kuluessa tämä tulee mahdolliseksi yhä useammassa EU-maassa. Uudistus koskee kaikkia Suomessa sähköisesti määrättyjä reseptilääkkeitä ja sellaisia Viron apteekkeja, jotka ovat allekirjoittaneet tarvittavan sopimuksen. Sähköiset lääkemääräykset näkyvät toisen maan sopimusapteekeille uuden EU-rahoitteisen sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin välityksellä. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuuriin kuuluu 22 EU-maata. Niiden välisen sähköisten lääkemääräyksien ja potilaskertomusten vaihdon on määrä käynnistyä viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Kaavailujen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä järjestely on käytössä jo kymmenessä maassa (Suomi, Viro, Tšekki, Luxemburg, Portugali, Kroatia, Malta, Kypros, Kreikka ja Belgia).

Mielipidekysely: Miten toteutuu palkkatasa-arvo? (31/01/2019)

EU:n tasa-arvodirektiivin toimivuutta arvioitiin viimeksi vuonna 2013. Arvioinnissa kävi ilmi, että sen käytännön soveltamisessa suurin ongelma liittyy naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen valvontaan ja oikeudelliseen tulkintaan. Siinä ilmeni myös, että ongelma on suurempi yksityisellä sektorilla, jolla palkan määrittämisessä on enemmän harkinnanvaraa. Ongelmat näkyvät myös EU-tuomioistuimessa vireille pannuissa asioissa, tasa-arvoviranomaisten tapauksissa ja Euroopan komissiolle toimitetuissa valituksissa. Komissio on siksi päättänyt arvioida perusteellisemmin tasa-arvodirektiivin säännökset sekä palkkauksen avoimuutta koskevan suosituksen. EU-maille annetulla suosituksella on pyritty viemään käytäntöön periaate, jonka mukaan naisille ja miehille on maksettava samasta työstä sama palkka. Nyt komissio kerää kaikilta tahoilta, myös yksityishenkilöiltä, kokemuksia samapalkkaisuuden toteutumisesta. Kyselyyn voi vastata suomeksi. Vastaaminen edellyttää EU Login -tilin luomista.

Uutta suomalaista verianalyysitekniikkaa EU:n tuella (31/01/2019)

Suomalainen Nightingale Health -yritys, joka on kehittänyt kansainvälisesti tunnustetun kroonisten sairauksien ehkäisemiseen tarkoitetun verianalyysiteknologian, on allekirjoittanut Euroopan investointipankin (EIP) kanssa sopimuksen 20 miljoonan euron lainasta. Lainan takaa Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on Euroopan investointiohjelman keskeinen pilari. Laina käytetään vauhdittamaan Nightingale Healthin verianalyysiteknologiaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistä. Verianalyysiteknologialla voidaan nykyistä paremmin ennustaa ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Kroonisten sairauksien kasvava taakka on merkittävä uhka Euroopan kansalaisten hyvinvoinnille. Arvioiden mukaan 70–80 prosenttia EU:n terveydenhoitomenoista eli noin 700 miljardia euroa liittyy kroonisiin sairauksiin.

Lisää varautumistoimia Britannian sopimuksettoman EU-eron varalle (31/01/2019)

Miten käy Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelman, sosiaaliturvan vastavuoroisuuden ja EU-rahoitteisten brittihankkeiden, jos Britannian ero EU:sta tapahtuu ilman erosopimusta? Koska riski Britannian eroamiseen EU:sta 30. maaliskuuta ilman sopimusta on kasvanut, Euroopan komissio on tehnyt hiljattain viimeiset ehdotukset tähän varautumiseksi. Viimeiset varautumiseen tähtäävät ehdotukset koskevat Erasmus-opiskelijoita, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista ja jo meneillään olevien EU-rahoitteisten hankkeiden jatkuvuutta. Komission ehdottamat varautumistoimenpiteet ovat luonteeltaan väliaikaisia ja soveltamisalaltaan rajoitettuja, ja EU hyväksyy ne yksipuolisesti. Komissio toivoo Euroopan parlamentilta ja EU-mailta ehdotusten nopeaa käsittelyä, jotta ne saataisiin voimaan maaliskuun lopulla tapahtuvaan Britannian eroon mennessä.

Kestävään kehitykseen vuoteen 2030 mennessä (31/01/2019)

Komissio esitteli tällä viikolla eri skenaarioita kestävään kehitykseen pääsemiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU:lla, kuten muullakin maailmalla, on edessään monimutkaisia ja muuttuvia haasteita: ekologinen velka ja ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos, muuttoliike, eriarvoisuus, taloudellisen ja sosiaalisen polarisoitumisen riski sekä julkiseen talouteen kohdistuvat paineet. Komission skenaarioiden tarkoituksena on herättää keskustelua haasteisiin haettavista ratkaisuista. "Kestävä kehitys alkaa ihmisistä ja päättyy ihmisiin. Siinä on kyse samanaikaisesta pyrkimyksestä talouden ja yhteiskunnan kestävyyteen ja vaurauteen. Tarkoitus on ylläpitää meidän elämäntapaamme ja parantaa lastemme ja lastenlastemme hyvinvointia tasa-arvon, terveen luonnonympäristön sekä vireän, vihreän ja osallistavan talouden avulla. Tehtävämme on turvata maapallon tulevaisuus sen kaikille asukkaille. Eurooppa voi ja sen pitää näyttää tässä tietä”, totesi komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

13.3. (31/01/2019)

Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Miten eurooppalaisuus näyttäytyy Suomen kulttuuriperintökohteissa? Minkälaisille kohteille tunnusta voi hakea? Miten prosessi etenee Suomessa? Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) keskustellaan Eurooppalaisesta kulttuuriperintötunnuksesta, jota hakemaan Suomikin päätti lähteä viime vuoden marraskuussa. Museoviraston, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston järjestämä seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Sen toivotaan tavoittavan laajasti kulttuurikentän toimijoita, järjestöjä, tutkijoita, museokenttää sekä matkailun osaajia.

4.2. (31/01/2019)

Opintieltä urapolulle. Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä paneelikeskustelussa "Opintieltä urapolulle – Kuinka EU tukee nuorten työelämälähtöisempää oppimista?" pohditaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuuden haasteita, käsitellään EU-rahoituksen mahdollisuuksia koulutussektorilla ja etsitään keinoja opiskelijoiden työelämälähtöisemmän oppimisen edistämiseksi. Keskustakirjasto Oodissa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) järjestettävää keskustelua vetää toimittaja Susanne Päivärinta.

Käy kommentoimassa komission suunnitelmia (31/01/2019)

Komissiolla on jatkuvasti auki lukuisia ns. julkisia kuulemisia, joissa halutaan kerätä mahdollisimman laajasti eri tahojen näkemyksiä uusista lakiehdotuksista, toimenpidevaihtoehdoista, nykylainsäädännön toimivuudesta ja yleensäkin monenlaisiin todettuihin ongelmiin kaavailluista ratkaisuista. Kaikkiin kyselyihin voi vastata suomeksi ja monissa kyselyissä myös kyselylomake ja taustoittavat materiaalit löytyvät suomeksi.

Oodi ehdolla Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon saajaksi (31/01/2019)

Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi on valittu 40 kohteen lyhytlistalle EU:n rahoittamassa nykyarkkitehtuurin Mies van der Rohe -kilpailussa. Lyhytlistalta edelleen valittavat viisi finalistia julkistetaan 13. helmikuuta ja palkintoseremonia pidetään 7. toukokuuta Mies van der Rohe -paviljongissa Barcelonassa. Palkinnon on tarkoitus nostaa esille laadukasta rakentamista ja korostaa arkkitehtuurin yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta.

Galileo tarkentaa paikannusta (31/01/2019)

Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn koordinoimalla Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmällä on 26 satelliitillaan jo 600 miljoonaa käyttäjää. Galileo tarjoaa EU-maille muista valtioista ja järjestelmistä, esim. Yhdysvaltain ilmavoimien operoimasta GPS-järjestelmästä , itsenäisen paikannuspalvelun. Täydessä toimintavalmiudessaan vuonna 2020 Galileo kykenee muutaman senttimetrin paikannustarkkuuteen, kun esimerkiksi nykyisellä GPS:llä paikannustarkkuus on n. 10 metriä. Galileo-paikannusta tehdään tunnetuksi kampanjalla, jonka esittelyvideot löytyvät myös suomeksi.

EU:n tulevaisuuskeskustelua Oulussa (31/01/2019)

"Vuosi 2019 on Suomessa todellinen EU:n supervuosi. Meillä on kahdet vaalit, jotka vaikuttavat Suomen EU-politiikkaan tulevaisuudessa. Ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa. Lisäksi Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun. On tärkeää keskustella, mitä haluamme yhteiseltä unionilta". Oulun yliopistolla pohdittiin jälleen joukolla EU:n tulevaisuutta ja Suomen osuutta siinä. Mukana keskusteluissa olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen ja Mirja Vehkaperä. Katso Oulun tunnelmat tallenteelta.

Nuorilta evästystä eurovaaleihin (31/01/2019)

Brysseliin lähtee 21.–22. maaliskuuta oppilaita 33 koulusta eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan tuleviin EU-vaaleihin liittyvistä näkemyksistään, toiveistaan ja odotuksistaan. Oppilaat äänestävät yhdessä kolme ehdotusta, joissa tiivistetään ne heidän sukupolvelleen tärkeimmät asiat, joihin Euroopan unionin tulisi puuttua. Tapahtuman järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). Euroskeptisyyden lisääntyessä vuoden 2019 EU-vaalien odotetaan olevan erityisen haastavat, ja ETSK toivoo voivansa valveuttaa nuoria äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Suomea tapahtumassa edustaa Haapaveden lukio.

Hyvä paha muovi (31/01/2019)

Euroopan komissio esitti ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian vuosi sitten. Strategian tarkoituksena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja samalla edistää kiertotaloutta, kasvua ja innovointia. Strategian puitteissa yhtenä EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää rajoittamalla sekä kertakäyttömuovituotteita että mikromuovien käyttöä. Eurooppasalissa keskusteltiin EU:n muovistrategiasta ja mikromuovien käytön rajoittamisesta. Mukana olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, yksikönpäällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto ECHAsta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä ja toimitusjohtaja Suvi Haimi Sulapac Oy:stä. Katso tallenteelta, mitä mieltä oltiin.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (31/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (31/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Työpaikat EU:n toimielimissä (31/01/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Turvatehtäviin EU:n palvelukseen? (31/01/2019)

EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa pääsääntöisesti Brysseliin ja Luxemburgiin turvallisuusvirkailijoita ja -avustajia. Turvallisuusvirkailijoiden pääasiallisena tehtävänä on varmistaa henkilöiden ja rakennusten sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus. Lisäksi he koordinoivat tiimejä ja projekteja. Turvallisuusavustajien tehtävänä taas on avustaa henkilöiden ja omaisuuden sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojeluun liittyvissä operatiivisissa tehtävissä. Hakijoiden on oltava EU-kansalaisia ja heidän on osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti tai ranska.

Komissio hakee suomenkielisiä korjauslukijoita (31/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä korjauslukijoita. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin pääasiassa Brysselissä ja Luxemburgissa ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen mahdollisesti jatkotesteihin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Korjauslukijoita koskevaa lisätietoa löytyy erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

Komissio hakee suomentajia varallaololistalle (31/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä kääntäjiä. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen edelleen käännöskokeisiin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Kääntäjätehtäviä koskevaa lisätietoa löytyy kiinnostuksenilmaisupyynnön lisäksi erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

EU:n veropolitiikkaan tarvitaan lisää enemmistöpäätöksiä (17/01/2019)

Komissio on esitellyt suunnitelman, jolla EU:n veropolitiikassa voitaisiin lisätä määräenemmistöpäätöksiä yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Nykytilanteessa yksimielisyys jää monissa tärkeissä verouudistuksissa saavuttamatta tai yksimielisyysvaatimus johtaa lopputuloksen vesittymiseen. Uudistus voimistaisi myös demokratiaa Euroopan parlamentin saadessa veropolitiikassa vahvemman roolin. Ensimmäisessä vaiheessa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin veropetosten ja verovilpin torjuntaan liittyvissä veroasioissa, toisessa vaiheessa muita poliittisia tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa veroasioissa, kolmannessa vaiheessa sellaisissa veroasioissa, jotka koskevat jo valmiiksi yhdenmukaistettujen EU:n sääntöjen päivittämistä ja neljännessä vaiheessa merkittävissä verouudistuksissa, jollainen on esimerkiksi yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja CCCTB. CCCTB on veron kiertämistä estävä verotusmalli, joka tekee yritystoiminnasta helpompaa ja halvempaa EU:n sisämarkkinoilla.

Arvopaperistaminen - mitä se on? (17/01/2019)

Arvopaperistamisessa luotonantaja, yleensä pankki, niputtaa lainoja (esim. autolainoja tai pienyrityslainoja) ja luo näin arvopaperin, johon sijoittaja sitten sijoittaa. Näin lainoihin sijoittavien piiri laajenee, mikä puolestaan lisää pankkien likviditeettiä ja vapauttaa niiden pääomaa uuteen luotonantoon. Syyskuussa 2015 komissio ehdotti uusia sääntöjä arvopaperistamiselle. Komissio arvioi tuolloin, että EU:hun saataisiin noin 150 miljardia euroa lisärahoitusta, jos arvopaperistettujen lainojen määrä nousisi finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Uudet säännöt tulivat voimaan tammikuussa. "Säännöstön avulla EU:hun voidaan kehittää toimivat ja turvalliset arvopaperistamismarkkinat, mikä tuo todellista hyötyä investointien, työllisyyden ja kasvun kannalta. Se vapauttaa pääomaa uutta luotottamista varten niin, että pankit pystyvät myöntämään enemmän rahoitusta yritysten ja kotitalouksien tukemiseen,” sanoo pääomamarkkinaunionista vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Soijaa pukkaa! (17/01/2019)

Yhdysvalloilla ja EU:lla on biljoonan dollarin kauppasuhde, jota voidaan suuruudeltaan pitää maailman merkittävimpänä taloussuhteena. Heinäkuussa 2018, maailmankaupan tulleja koskevien neuvottelujen yhteydessä, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoivat yhteisen lausuman, jossa he sopivat lisäävänsä useiden alojen ja tuotteiden, muun muassa soijapapujen, kauppaa. Soijapapujen tuonti Yhdysvalloista kasvoikin kuluvana markkinointivuonna (heinä–joulukuu 2018) yli kaksinkertaiseksi verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Yhdysvallat on EU:n tärkein soijan toimittaja, sillä sen osuus tuonnista on 75 prosenttia. Soijaa tarvitaan EU:ssa proteiinin lähteenä eläinten ruokinnassa, kuten kanojen, sikojen ja nautojen rehuna, sekä maidontuotannossa. Tuonti Yhdysvalloista tulee lisääntymään entisestään, sillä komissio on päättänyt käynnistää prosessin, jonka tarkoituksena on sallia yhdysvaltalaisten soijapapujen käyttö biopolttoaineissa.

Mielipidekysely: Miten toteutuu palkkatasa-arvo? (17/01/2019)

EU:n tasa-arvodirektiivin toimivuutta arvioitiin viimeksi vuonna 2013. Arvioinnissa kävi ilmi, että sen käytännön soveltamisessa suurin ongelma liittyy naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen valvontaan ja oikeudelliseen tulkintaan. Siinä ilmeni myös, että ongelma on suurempi yksityisellä sektorilla, jolla palkan määrittämisessä on yleensä enemmän harkinnanvaraa. Ongelmat näkyvät myös EU-tuomioistuimessa vireille pannuissa asioissa, tasa-arvoviranomaisten tapauksissa ja Euroopan komissiolle toimitetuissa valituksissa. Komissio on siksi päättänyt arvioida perusteellisemmin tasa-arvodirektiivin säännökset sekä palkkauksen avoimuutta koskevan suosituksen. EU-maille annetulla suosituksella on pyritty viemään käytäntöön periaate, jonka mukaan naisille ja miehille on maksettava samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka. Nyt komissio kerää kaikilta tahoilta, myös yksityishenkilöiltä, näkemyksiä ja kokemuksia samapalkkaisuuden toteutumisesta. Kyselyyn voi vastata suomeksi.

Reilut 130 suomalaisnuorta DiscoverEU-matkalle (17/01/2019)

Euroopan komission tarjoaman DiscoverEU-matkakortin saajiksi on valittu jälleen melkein 80 000 hakijan joukosta runsaat 14 500 eurooppalaista 18-vuotiasta. Matkakortit jakautuvat EU-maiden kesken väestömäärän mukaan ja Suomeen saatiin tämän kiintiön mukaisesti reilut 130 matkakorttia. Matkakortilla voi matkustaa 15. huhtikuuta ja 31. lokakuuta 2019 välisenä aikana enintään 30 päivän ajan. Pääasiallisesti matkaa tehdään junalla, mutta poikkeustapauksissa käytetään myös muita liikennemuotoja. Ennen lähtöä nuoret saavat matkakortin lisäksi neuvoja matkaa varten, ja mahdollisuuden luoda keskenään verkoston sosiaalisessa mediassa. Heille kerrotaan myös tarjolla olevista erityiseduista, kuten museoiden ja kulttuurikohteiden pääsylippujen alennetuista hinnoista sekä mahdollisuuksista osallistua oppimistilaisuuksiin ja kohdekaupunkien edustajien järjestämiin tervetulotilaisuuksiin.

17.1. (17/01/2019)

Nenä venyy valheesta – kielestä riippumatta. Italialaisen Carlo Collodin kirjoittama Pinokkio on vuonna 1883 ilmestynyt saturomaani ja lastenkirjallisuuden klassikko. Maailmanhistorian eniten painettuihin tarinoihin kuuluva Pinokkio on käännetty yli 200 kielelle. Eurooppasalin (Malminkatu 16, Helsinki) kirjanäyttelyssä Pinokkio saa kylkeensä nykyajan nenänvenyttäjiä eli EU-myyttejä. Näyttely on avoinna tammikuun 25. päivään saakka.

18.1. (17/01/2019)

Hyvä, paha muovi – mitä EU tekee muovikysymyksen ratkaisemiseksi? Euroopan komissio esitti ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian vuosi sitten. Strategian tarkoituksena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja samalla edistää kiertotaloutta, kasvua ja innovointia. Strategian puitteissa yhtenä EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää rajoittamalla sekä kertakäyttömuovituotteita että mikromuovien käyttöä. Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustellaan EU:n muovistrategiasta ja mikromuovien käytön rajoittamisesta. Mukana komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, yksikönpäällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto ECHAsta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä ja toimitusjohtaja Suvi Haimi Sulapac Oy:stä.

24.1. (17/01/2019)

Infotilaisuus vaihtovuodesta kiinnostuneille. AFS Intercultural Programs ry järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) nuorille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettun infotilaisuuden ulkomaanvaihtomahdollisuuksista. Vuonna 2019 voi hakea vielä joihinkin syksyn lähtöihin sekä vuoden 2020 lähtöihin. AFS:n kautta vaihtoon voi lähteä 15–18-vuotiaana. Tilaisuudessa AFS:n henkilökunta kertoo ja vastaa kysymyksiin AFS:sta, vaihtovuodesta ja vaihtoon hakemisesta. Lisäksi mukana on vaihdosta palanneita kohdemaaguruja kertomassa vuodestaan, elämästä isäntäperheessä ja oppimiskokemuksestaan.

25.1. (17/01/2019)

Kaikkien aikojen vaalikevät: 100 hyvää syytä äänestää. Tulossa on vaalikevät sekä eduskunnassa että Euroopan parlamentissa – mutta lähteekö kansa uurnille? Äänestysaktiivisuus laskee tasaisesti ja etenkin yhä harvempi nuori käyttää äänioikeuttaan. Ero muihin pohjoismaihin on selvä. Ketkä näyttävät Euroopan suunnan? Entä mitkä ovat kevään vaalien kuumat teemat? Tule kuulemaan ja keskustelemaan Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) Suomi-Seura ry:n, ulkosuomalaisparlamentin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tilaisuuteen, jossa aiheesta alustaa tutkijatohtori Johanna Peltoniemi Helsingin yliopistosta. Mukana keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Heidi Hautala sekä EU-vaaliehdokas Anna Jungner-Nordgren.

25.1. (17/01/2019)

Kansalaiskeskustelu Euroopan tulevaisuudesta Oulussa. "Vuosi 2019 on Suomessa todellinen EU:n supervuosi. Meillä on kahdet vaalit, jotka vaikuttavat Suomen EU-politiikkaan tulevaisuudessa. Ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa. Lisäksi Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun. On tärkeää keskustella, mitä haluamme yhteiseltä unionilta". Oulun yliopistolla pohditaan jälleen joukolla EU:n tulevaisuutta ja Suomen osuutta siinä. Mukana pohdinnoissa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen ja Mirja Vehkaperä.

Euroopan tilastokilpailu nuorille on taas täällä! (17/01/2019)

Koulut voivat jälleen ilmoittaa oppilaitaan mukaan Euroopan tilastokilpailuun kuuluvaan Suomen kansalliseen kilpailuun, Tilasto-olympialaisiin. Kilpailu on helppo ja hauska tapa oppia tilastoista. Osallistua voi yksin tai 2–3 oppilaan ryhmissä. Kilpailun ensimmäinen vaihe koostuu monivalintatehtävistä ja sisältää perustaitotestin sekä tilastotiedon hakua ja tulkintaa. Jatkoon päässeet toteuttavat pienen tilastollisen tutkimuksen. Voittajat palkitaan hyvin ja he jatkavat Euroopan finaaliin. Viimeksi suomalaiset menestyivät upeasti – käy katsomassa voittajien videot linkin takaa! Ilmoittautumiset 31.1.2019 mennessä.

Nuorilta evästystä eurovaaleihin (17/01/2019)

Brysseliin lähtee 21.–22. maaliskuuta oppilaita 33 koulusta eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan tuleviin EU-vaaleihin liittyvistä näkemyksistään, toiveistaan ja odotuksistaan. Oppilaat äänestävät yhdessä kolme ehdotusta, joissa tiivistetään ne heidän sukupolvelleen tärkeimmät asiat, joihin Euroopan unionin tulisi puuttua. Tapahtuman järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). Euroskeptisyyden lisääntyessä vuoden 2019 EU-vaalien odotetaan olevan erityisen haastavat, ja ETSK toivoo voivansa valveuttaa nuoria äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Suomea tapahtumassa edustaa Haapaveden lukio.

Miten tekoälykehitystä tuetaan EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla (17/01/2019)

Mitä EU:ssa tehdään ja voidaan tehdä, jotta tekoäly, esineiden internet, älyliikenne ja erilaiset massadataa ja suurteholaskentaa hyödyntävät sovellukset pääsevät kehittymään tehokkaasti mutta kuitenkin tietosuojan ja ihmisten perusoikeuksien kannalta eettisellä tavalla? Miten ohjata kehitystä niin, että kyberhyökkäysten vaikutukset pysyisivät hallinnassa? Aihetta pohtii ruotsinkielisessä kirjoituksessan Hufvudstadsbladetissa Euroopan komission pääsihteeristössä työskentelevä Ann-Sofie Rönnlund.

Eurooppa käden ulottuvilla (17/01/2019)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista etenkin toukokuun EU-vaaleja silmällä pitäen. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä eri aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, esityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa linkkejä sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein.

Infomateriaaleja merten merkityksestä (17/01/2019)

EU-rahoitteisessa ResponSEAble-hankkeessa on tuotettu ja koottu yhteen eri kohderyhmille, esimerkiksi opettajille, erilaisia tietokoosteita merten toiminnasta, saastumisesta, muovijäteongelmasta ja mertensuojelusta. Tavoitteena on vahvistaa yksittäisten ihmisten ja yhteiskuntien ymmärrystä merten ja ihmiskunnan monimuotoisesta vuorovaikutussuhteesta ja tätä kautta luoda meriystävällisempiä toimintamalleja.

Kulttuuriperintö kiinnostaa (17/01/2019)

Viime vuonna vietettiin eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta. Suomessa tämän EU:n laajuisen teemavuoden tapahtumia järjestettiin peräti 325 kappaletta. Yhteensä Euroopassa oli tapahtumia yli 11 500, joihin osallistui yli 6,2 miljoonaa ihmistä. Kulttuuriperintövuoden tapahtumia Suomessa koordinoi Museovirasto. Teemavuoden kokemukset paketoitiin 28.11. pidetyssä päätöstilaisuudessa, jonka puheenvuorot ovat katsottavissa tapahtumasta tehdyillä tallenteilla.

Suomeen EU-lainaa kosteikkojen ennallistamiseen (17/01/2019)

Suomalainen Lumimuutos-osuuskunta (Snowchange) on saanut Euroopan komission takaamaa Euroopan investointipankin lainaa turvetuotannossa olleiden kosteikkojen ja tehometsätalousalueiden ennallistamiseen Suomessa. Tarkoituksena on parantaa ennallistettavien alueiden biologista monimuotoisuutta ja kapasiteettia hiilinieluina ja tätä kautta hillitä ilmaston lämpenemistä. Lainalla hankitaan ennallistettavia alueita muun muassa Kuivasjärven seudulta Länsi-Suomesta ja Jukajoen alueelta Itä-Suomesta.

Komissio hakee suomentajia varallaololistalle (17/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä kääntäjiä. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen edelleen käännöskokeisiin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Kääntäjätehtäviä koskevaa lisätietoa löytyy kiinnostuksenilmaisupyynnön lisäksi erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

Komissio hakee suomenkielisiä korjauslukijoita (17/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä korjauslukijoita. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin pääasiassa Brysselissä ja Luxemburgissa ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen mahdollisesti jatkotesteihin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Korjauslukijoita koskevaa lisätietoa löytyy erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

Euroopan kemikaalivirasto ECHA Helsingissä hakee toksikologeja (17/01/2019)

Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Parmassa, Italiassa, sijaitseva Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ovat käynnistäneet yhteisen kiinnostuksenilmaisupyynnön, joka koskee toksikologian alan tieteellisiä asiantuntijoita määräaikaisiin työsuhteisiin. Tarkoituksena on laatia yhteinen asiantuntijaluettelo/varallaololuettelo, josta voidaan ottaa henkilöstöä palvelukseen, kun jommassakummassa palvelukseen ottavassa virastossa vapautuu paikka. Määräaika hakemuksille on 28. tammikuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/01/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Hyvää alkanutta vuotta! (10/01/2019)

Ja hyvää uutta vuotta myös tammikuun 1. päivänä 20 vuotta täyttäneelle Euroopan yhteiselle rahalle eurolle! Tasan 20 vuotta sitten, 1. tammikuuta 1999, 11 EU-maata – Suomi niiden mukana – otti käyttöön yhteisen rahan, euron. Euro on vielä nuori, mutta sitä käyttää jo 340 miljoonaa eurooppalaista 19 EU-maassa. Euro on tuonut konkreettista hyötyä eurooppalaisille kotitalouksille, yrityksille ja valtioille: vakaat hinnat, alhaisemmat liiketoimintakustannukset, suojatut talletukset, avoimemmat ja kilpaillummat markkinat ja lisääntyneen kaupan. Noin 60 maata eri puolilla maailmaa on kytkenyt valuuttansa euroon tavalla tai toisella. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, joka oli mukana allekirjoittamassa euron perustamissopimusta, sanoo: ”Nyt 20 vuotta myöhemmin olen vakuuttunut siitä, että kyseessä oli tärkein asiakirja, jonka olen koskaan allekirjoittanut."

Komission Suomen-edustustolle uusi päällikkö (10/01/2019)

Euroopan komissio on nimittänyt Suomen-edustustonsa uudeksi päälliköksi Antti Peltomäen. Hän aloittaa tehtävässään 1. huhtikuuta. Peltomäki on tällä hetkellä sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston (DG GROW) varapääjohtaja komissiossa. Hänellä on yli 40 vuoden työkokemus, josta yli 12 vuotta komission palveluksessa muun muassa komission edustuston päällikkönä: Peltomäki aloitti uransa Euroopan komissiossa heinäkuussa 2006 nimenomaan Suomen-edustuston päällikkönä.

Veronkierron torjunta etenee (10/01/2019)

Tammikuun alusta EU:ssa tuli voimaan joukko komission ehdottamia keskeisiä sääntöjä, joilla torjutaan useita yleisimpiä yhteisöveron kiertämisessä käytettäviä keinoja. Säännöt kohdistuvat erityisesti suurten monikansallisten yritysten harjoittamaan veronkiertoon. Säännöt perustuvat OECD:n vuonna 2015 laatimiin veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskeviin maailmanlaajuisiin standardeihin, ja niiden pitäisi estää voittojen valumista EU:n ulkopuolelle, jossa näitä voittoja ei veroteta. EU pyrkii myös varmistamaan, että sen kansainväliset kumppanit panevat täytäntöön globaalit verojen kiertämisen estämistä koskevat vaatimukset. Se laatiikin parhaillaan luetteloa yhteistyöhaluttomista veroalueista. Komissio on myös ehdottanut kauaskantoisia yhteisöverouudistuksia, joilla muutettaisiin monikansallisten yritysten verotusta EU:ssa ja luotaisiin liiketoimintaympäristö, jossa yritysten on helpompi harjoittaa liiketoimintaa rajojen yli.

Eurobarometri: Myönteinen kuva EU:sta vahvistunut (10/01/2019)

Juuri ennen joulua julkaistun viimeisimmän Eurobarometri-kyselyn mukaan ensimmäistä kertaa valtaosa eurooppalaisista kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Lisäksi niiden eurooppalaisten määrä, joilla on myönteinen kuva EU:sta, on kasvanut. Eurooppalaisista 43 prosentilla on myönteinen kuva EU:sta (+ 3 prosenttiyksikköä kevääseen 2018 verrattuna), mikä on korkein taso sitten syksyn 2009. Yli kolmasosalla vastaajista on neutraali mielikuva EU:sta (36 %, –1 prosenttiyksikkö verrattuna kevääseen 2018), kun taas vain viidesosalla se on negatiivinen (20 %, –1 prosenttiyksikkö) ja 1 prosentilla ei ole mielipidettä. Kaikissa EU-maissa suurin osa vastaajista, 71 prosenttia, tuntee itsensä EU:n kansalaisiksi. Talous- ja rahaliiton ja euron kannatus on ennätyksellisen suurta: euroalueella EU:n yhteistä rahaa kannattaa kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia vastaajista. Haastatteluihin osallistui 32 600 henkilöä.

Komissio hyväksyy Thaimaan parannukset kalastuksenvalvonnassa (10/01/2019)

Euroopan komissio on poistanut Thaimaan ”varoituksen kohteena olevien maiden” ryhmästä tunnustuksena siitä, että maa on edistynyt laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnassa. Päätöksellä perutaan ensimmäinen vaihe prosessissa, joka olisi saattanut johtaa thaimaalaisten merikalastustuotteiden täydelliseen tuontikieltoon Euroopan unioniin. Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen globaaliksi kokonaisarvoksi arvioidaan 10–20 miljardia euroa vuodessa. Vuosittain pyydetään laittomasti 11–26 miljoonaa tonnia kalaa eli vähintään 15 prosenttia maailman kokonaissaaliista. EU on maailman suurin kalastustuotteiden tuoja, joten se pystyy huomattavasti parantamaan kalastuskäytäntöjä myös EU:n ulkopuolella.

10.1. (10/01/2019)

Nenä venyy valheesta – kielestä riippumatta. Italialaisen Carlo Collodin kirjoittama Pinokkio on vuonna 1883 ilmestynyt saturomaani ja lastenkirjallisuuden klassikko. Maailmanhistorian eniten painettuihin tarinoihin kuuluva Pinokkio on käännetty yli 200 kielelle. Eurooppasalin (Malminkatu 16, Helsinki) kirjanäyttelyssä Pinokkio saa kylkeensä nykyajan nenänvenyttäjiä eli EU-myyttejä. Näyttely on avoinna tammikuun 25. päivään saakka.

15.1. (10/01/2019)

Digioikeudet kansalaisille – tunne oikeutesi! Digioikeudet kansalaisille -verkkokurssi alkaa 15.1.2019. Kurssi lähtee käyntiin Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) avajaistilaisuudella, jota voi seurata myös etänä suoratoistolähetyksen kautta. Kurssin aikana järjestetään 4 webinaaria tiistaisin 22.1., 29.1., 5.2. ja 12.2. Webinaareissa osallistujat saavat tukea kurssin suoritukseen ja voivat antaa palautetta. Open Knowledge Finlandin (OKF) luoman ilmaisen, kansalaisille suunnatun opetuskurssin ovat rahoittaneet Internet Society (ISOC) ja Suomen ulkoministeriö. Kurssin avulla kuka tahansa voi tutustua uusiin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä tulleisiin digitaalisiin oikeuksiin.

18.1. (10/01/2019)

Hyvä, paha muovi – mitä EU tekee muovikysymyksen ratkaisemiseksi? Euroopan komissio esitti ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian vuosi sitten. Strategian tarkoituksena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja samalla edistää kiertotaloutta, kasvua ja innovointia. Strategian puitteissa yhtenä EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää rajoittamalla sekä kertakäyttömuovituotteita että mikromuovien käyttöä. Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustellaan EU:n muovistrategiasta ja mikromuovien käytön rajoittamisesta. Mukana komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, yksikönpäällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto ECHAsta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä ja toimitusjohtaja Suvi Haimi Sulapac Oy:stä.

25.1. (10/01/2019)

Kansalaiskeskustelu Euroopan tulevaisuudesta Oulussa. "Vuosi 2019 on Suomessa todellinen EU:n supervuosi. Meillä on kahdet vaalit, jotka vaikuttavat Suomen EU-politiikkaan tulevaisuudessa. Ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa. Lisäksi Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun. On tärkeää keskustella, mitä haluamme yhteiseltä unionilta". Oulun yliopistolla pohditaan jälleen joukolla EU:n tulevaisuutta ja Suomen osuutta siinä. Mukana pohdinnoissa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen ja Mirja Vehkaperä.

Euroopan tilastokilpailu nuorille on taas täällä! (10/01/2019)

Koulut voivat jälleen ilmoittaa oppilaitaan mukaan Euroopan tilastokilpailuun kuuluvaan Suomen kansalliseen kilpailuun, Tilasto-olympialaisiin. Kilpailu on helppo ja hauska tapa oppia tilastoista. Osallistua voi yksin tai 2-3 oppilaan ryhmissä. Kilpailun ensimmäinen vaihe koostuu monivalintatehtävistä ja sisältää perustaitotestin sekä tilastotiedon hakua ja tulkintaa. Jatkoon päässeet toteuttavat pienen tilastollisen tutkimuksen. Voittajat palkitaan hyvin ja he jatkavat Euroopan-finaaliin. Viimeksi suomalaiset menestyivät upeasti, käy katsomassa voittajien videot linkin takaa! Ilmoittautumiset 31.1.2019 mennessä.

Nuorilta evästystä eurovaaleihin (10/01/2019)

Brysseliin lähtee 21.–22. maaliskuuta oppilaita 33 koulusta eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan tuleviin EU-vaaleihin liittyvistä näkemyksistään, toiveistaan ja odotuksistaan. Oppilaat äänestävät yhdessä kolme ehdotusta, joissa tiivistetään ne heidän sukupolvelleen tärkeimmät asiat, joihin Euroopan unionin tulisi puuttua. Tapahtuman järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). Euroskeptisyyden lisääntyessä vuoden 2019 EU-vaalien odotetaan olevan erityisen haastavat, ja ETSK toivoo voivansa valveuttaa nuoria äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Suomea tapahtumassa edustaa Haapaveden lukio.

Käy kommentoimassa komission suunnitelmia (10/01/2019)

Komissiolla on jatkuvasti auki lukuisia ns. julkisia kuulemisia, joissa halutaan kerätä mahdollisimman laajasti eri tahojen näkemyksiä uusista lakiehdotuksista, toimenpidevaihtoehdoista, nykylainsäädännön toimivuudesta ja yleensäkin monenlaisiin todettuihin ongelmiin kaavailluista ratkaisuista. Kaikkiin kyselyihin voi vastata suomeksi ja monissa kyselyissä myös kyselylomake ja taustoittavat materiaalit löytyvät suomeksi.

Terävämpi ote sisämarkkinoiden kehittämiseen (10/01/2019)

Nykyinen komissio on tehnyt 67 ehdotusta EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseksi, mutta niistä 44 odottaa vielä Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenmaiden hyväksyntää. Komissio on myös kehottanut jäsenmaita tiivistämään otetta EU:n sisämarkkinasääntöjen toimeenpanossa. EU-säännösten toimeenpano ja noudattaminen ovat kuitenkin kansallisten viranomaisten ja yritysten vastuulla. "Sisämarkkinoiden ongelmien arvioidaan olevan vaikutuksiltaan satoja miljardeja euroja, kun käynnissä olevissa EU:n budjettineuvotteluissa EU-maat kiistelevät ankarasti miljardin murto-osista," kirjoittavat Helsingin Sanomissa komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Maria Blässar ja EU:n sisämarkkinakomissaarin Elżbieta Bieńkowskan apulaiskabinettipäällikkö Kristian Hedberg.

EU@Oodi kutsuu (10/01/2019)

EU@Oodi on Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteinen tila, johon voi vapaasti tulla hakemaan tietoa ja juttelemaan EU-asioista. EU@Oodissa esitellään EU:n toimintaa ja tavoitteita myös erilaisten vuorovaikutteisten media-asemien avulla. Paikalla on jatkuvasti EU-opas, jolta saa apua EU-asioissa ja tukea EU@Oodin tietolähteiden käytössä. EU@Oodi on osa EU-pääkaupunkeihin avautuvien Europa Experience -tilojen sarjaa. Tervetuloa kylään!

Komissio hakee suomentajia varallaololistalle (10/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä kääntäjiä. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen edelleen käännöskokeisiin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Kääntäjätehtäviä koskevaa lisätietoa löytyy kiinnostuksenilmaisupyynnön lisäksi erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön - 4".

Komissio hakee suomenkielisiä korjauslukijoita (10/01/2019)

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä korjauslukijoita. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin pääasiassa Brysselissä ja Luxemburgissa ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen mahdollisesti jatkotesteihin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Korjauslukijoita koskevaa lisätietoa löytyy erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön - 4".

Euroopan kemikaalivirasto ECHA Helsingissä hakee toksikologeja (10/01/2019)

Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Parmassa, Italiassa, sijaitseva Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ovat käynnistäneet yhteisen kiinnostuksenilmaisupyynnön, joka koskee toksikologian alan tieteellisiä asiantuntijoita määräaikaisiin työsuhteisiin. Tarkoituksena on laatia yhteinen asiantuntijaluettelo/varallaololuettelo, josta voidaan ottaa henkilöstöä palvelukseen, kun jommassakummassa palvelukseen ottavassa virastossa vapautuu paikka. Määräaika hakemuksille on 28. tammikuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (10/01/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (10/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (10/01/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU kieltää … (20/12/2018)

Niin. Edessämme on ensi vuonna monien vaalien ja toivottavasti tavanomaista laajemman yhteiskunnallisen, myös EU-tason, keskustelun paikka. Tarkoituksella virheellinen tai harhaanjohtava tieto eli disinformaatio uhkaa vääristää kuvaamme todellisuudesta ja vaihtoehdoistamme, ellei asiaan kiinnitetä entistä enemmän huomiota. Tällä erää me täällä Euroopan komission Suomen-edustustossa toivotamme kuitenkin kaikille tahoille, toimijoille, osapuolille ja sidosryhmille – niin, ja sinulle, Hyvä uutiskirjeen lukija: Oikein vihapuheetonta joulua ja faktatarkistettua uutta vuotta! Juhlapyhien jälkeen taas jatketaan, asialinjalla.

Mobiilidatan käyttö EU:n sisäisillä matkoilla lisääntynyt huimasti (20/12/2018)

Matkapuhelimen käytöstä ulkomailla perittävät verkkovierailu- eli roaming-maksut poistuivat, pienin poikkeuksin, EU:n sisäisessä matkailussa puolitoista vuotta sitten. Euroopan komission tuoreen raportin mukaan eurooppalaiset käyttävät EU:n alueella matkatessaan mobiilidataa nyt keskimäärin viisinkertaisesti verrattuna kesäkuuta 2017 edeltäviin määriin. Samana aikana matkailijoiden soittamien puhelujen määrä on noin kaksinkertaistunut. Verkkovierailumaksuista luopumisen jälkeen kysyntä on ollut näkyvässä kasvussa, ja tottumusten muutoksesta kertoo myös tuore Eurobarometri-tutkimus. Nyt matkailijoista 34 prosenttia kertoo käyttävänsä internetiä verkkovierailutilassa ollessaan yhtä paljon kuin kotona, kun luku ennen kesäkuuta 2017 oli vain 15 prosenttia. Lisäksi niiden osuus, jotka eivät koskaan uskalla käyttää mobiilidataa ulkomailla, putosi 19 prosenttiin. Ennen verkkovierailumaksujen poistumista ulkomaankäyttöä vältteleviä oli 42 prosenttia.

Lisää televisiotarjontaa verkkoon (20/12/2018)

Komission, parlamentin ja neuvoston neuvottelijat pääsivät hiljattain poliittiseen yhteisymmärrykseen tv- ja radio-ohjelmien tekijänoikeuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen pääkohdista. Uudistusten myötä televisioyhtiöiden on helpompi näyttää tiettyjä ohjelmia suorina tv-lähetyksinä verkossa tai tuoda ne jälkikäteen saataville verkossa ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien on helpompi välittää entistä useampia radio- ja televisiokanavia. Digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari Andrus Ansip totesi olevansa hyvin tyytyväinen, että jälleen on sovittu yhdestä asiasta, jonka myötä toimivat digitaaliset sisämarkkinat ovat askelta lähempänä. ”Lähetyssääntöjen päivittäminen on tärkeä osatekijä. Tämän asetuksen ansiosta voidaan päästä esittämään paljon sisältöä EU-maiden rajojen yli. Siitä hyötyy 41 prosenttia eurooppalaisista eli ne, jotka katsovat televisiota verkossa, sekä lisäksi 20 miljoonaa EU-kansalaista, jotka asuvat muussa EU-maassa kuin syntymämaassaan”, hän sanoi.

Uusi rescEU katastrofitilanteita varten (20/12/2018)

Kaikkialla EU:ssa on viime vuosina kärsitty lukuisista luonnon ääri-ilmiöistä, jotka ovat vaatineet satoja kuolonuhreja ja aiheuttaneet miljardien suuruisia infrastruktuurivahinkoja. Pelkästään vuonna 2017 Euroopassa kuoli luonnonkatastrofien seurauksena 200 ihmistä. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavat: Euroopan mantereella kirjattiin vuonna 2016 lähes 10 miljardin euron katastrofivahingot. EU:n uudella pelastuspalveluohjelmalla rescEU:lla vahvistetaan EU:n pelastuspalvelumekanismia. Sillä muun muassa perustetaan uusi eurooppalainen valmiusreservi, johon kuuluu esimerkiksi metsäpalojen sammutuksessa käytettäviä lentokoneita ja helikoptereita, erikoisvesipumppuja, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusryhmiä, kenttäsairaaloita ja hätälääkintäryhmiä.

Roskalainariskit kuriin (20/12/2018)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdottamista EU:n pankkialaa vakauttavista ja pankkien häiriönsietokykyä parantavista säännöistä. Nyt sovituilla toimenpiteillä vähennetään koko pankkijärjestelmälle aiheutuvaa riskiä, joka johtuu järjestämättömien luottojen eli ongelmalainojen ("roskalainojen") kasaantumisesta. Ongelmalainoilla tarkoitetaan pankeilta otettuja lainoja, joiden takaisinmaksu on epäsäännöllistä tai epävarmaa. Uusilla säännöillä on tarkoitus varmistaa, että pankit panevat syrjään varoja sellaisiin lainoihin liittyvien riskien varalta, joista saattaa tulla ongelmalainoja. Näin estetään tällaisten riskien kasaantuminen pankkien taseisiin heikentämään niiden vakavaraisuutta ja ennen kaikkea annetaan pankeille mahdollisuus täyttää tärkeä tehtävänsä talouden rahoittajana ja yritysten kasvuinvestointien tukijana.

20.12. (20/12/2018)

Oodi ilolle Oodissa. Torstaina 20. joulukuuta klo 18.30 alkaen esitetään Helsingin uuden keskustakirjasto Oodin valkokankaalla Helsingin kaupunginorkesterin Oodi ilolle -konsertti. Esityksen kapellimestarina toimii Eva Ollikainen. Ludwig van Beethovenin Oodi ilolle tunnetaan myös Euroopan unionin tunnushymninä, joten samassa yhteydessä voit osuvasti piipahtaa kirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa EU@Oodissa, jossa EU:n toimintaa ja tavoitteita esitellään erilaisten vuorovaikutteisten media-asemien avulla. Paikalla on myös jatkuvasti EU-opas, jolta saa apua EU-asioissa ja tukea EU@Oodin tietolähteiden käytössä.

20.12. (20/12/2018)

Nenä venyy valheesta – kielestä riippumatta. Italialaisen Carlo Collodin kirjoittama Pinokkio on vuonna 1883 ilmestynyt saturomaani ja lastenkirjallisuuden klassikko. Maailmanhistorian eniten painettuihin tarinoihin kuuluva Pinokkio on käännetty yli 200 kielelle. Eurooppasalin (Malminkatu 16, Helsinki) kirjanäyttelyssä Pinokkio saa kylkeensä nykyajan nenänvenyttäjiä eli EU-myyttejä. Näyttely on avoinna tammikuun 25. päivään 2019 saakka.

Solidaarisuusjoukot: projektihaku aukeaa pian (20/12/2018)

EU:n Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelma kokoaa eurooppalaiset nuoret yhteen rakentamaan tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa nuorten ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan. Euroopan solidaarisuusjoukoissa nuoret pääsevät tukemaan heikompia ja ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita niin paikallisesti kuin Euroopan laajuisestikin. Ohjelman puitteissa toteutetaan erilaisia vapaaehtoisprojekteja ja yhteistyökumppanuuksia esimerkiksi kulttuuriperinnön suojelun, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn, ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan alalla. Nyt avautuneessa vuoden 2019 haussa voi ehdottaa ohjelmaan projekteja toimintatyypistä riippuen aikavälillä 5.2.–1.10.2019. Ohjelmaa hallinnoi Suomessa Opetushallitus.

Ilmaisia WiFi-verkkoja kuntiin ja kaupunkeihin (20/12/2018)

Komissio on myöntänyt osana WiFi4EU-hankketta ensimmäiset 15 000 euron apurahat 2 800 kunnalle ja kaupungille ilmaisen WiFi-verkon rakentamiseen julkisiin tiloihinsa. Tuoreella hakukierroksella 7.-9. marraskuuta saatiin peräti yli 13 000 hakemusta ympäri Eurooppaa. Suomesta hakemuksia tuli 32 kappaletta. Apurahan saivat tällä kierroksella Lapinjärvi, Liperi, Viitasaari, Keuruu, Kihniö, Pihtipudas, Laitila, Varkaus, Kurikka, Närpiö, Jämijärvi, Evijärvi, Hanko, Pieksämäki sekä Nivala, josta juttu ohessa.

Käy kommentoimassa komission suunnitelmia (20/12/2018)

Komissiolla on jatkuvasti auki lukuisia ns. julkisia kuulemisia, joissa halutaan kerätä mahdollisimman laajasti eri tahojen näkemyksiä uusista lakiehdotuksista, toimenpidevaihtoehdoista, nykylainsäädännön toimivuudesta ja yleensäkin monenlaisiin todettuihin ongelmiin kaavailluista ratkaisuista. Kaikkiin kyselyihin voi vastata suomeksi ja monissa kyselyissä myös kyselylomake ja taustoittavat materiaalit löytyvät suomeksi.

Selvitä koulusi digitaalinen potentiaali (20/12/2018)

Opettaja, hyödyntääkö koulusi täysimittaisesti digitaalisia teknologioita opettamisessa ja oppimisessa? Euroopan komission teettämä SELFIE-analysointisovellus on maksuton ja helppokäyttöinen mukautettavissa oleva väline, joka auttaa kouluja arvioimaan niiden tarjoamia oppimismahdollisuuksia digitaalisella aikakaudella. Kaikki asiasta kiinnostuneet koulut (ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulut sekä ammattikoulut) voivat kirjautua SELFIE-alustalle ja tehdä itsearvioinnin koulustaan.

EU@Oodi kutsuu (20/12/2018)

EU@Oodi on Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteinen tila, johon voi vapaasti tulla hakemaan tietoa ja juttelemaan EU-asioista. EU@Oodissa esitellään EU:n toimintaa ja tavoitteita myös erilaisten vuorovaikutteisten media-asemien avulla. Paikalla on jatkuvasti EU-opas, jolta saa apua EU-asioissa ja tukea EU@Oodin tietolähteiden käytössä. EU@Oodi on osa EU-pääkaupunkeihin avautuvien Europa Experience -tilojen sarjaa. Tervetuloa kylään!

EU:n tallekirjastot tutkimuksen tukena (20/12/2018)

Euroopan unionin tallekirjastot (European documentation centres, EDC) ylläpitävät EU-kokoelmia, jotka sisältävät EU:n julkaisuja, sekä tarjoavat EU:ta koskevia tiedonhankinnan koulutus- ja tiedonhakupalveluja. Suomessa toimii kahdeksan EU-tallekirjastoa, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää Euroopan yhdentymistä koskevaa opetusta ja tutkimusta. Marraskuussa tallekirjastojen edustajat kävivät Brysselissä kouluttautumassa tehtävään. Reissusta kertoo blogikirjoituksessaan Eduskunnan kirjaston Tommi Peuhkurinen.

Työpaikat EU:n toimielimissä (20/12/2018)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (20/12/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (20/12/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU ehdottaa ratkaisua WTO:n valituselimen pattitilanteeseen (29/11/2018)

EU ja eräät muut Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet – Australia, Etelä-Korea, Intia, Islanti, Kanada, Kiina, Meksiko, Norja, Singapore, Sveitsi ja Uusi-Seelanti – ovat ilmoittaneensa laatineensa ehdotuksen konkreettisista muutoksista, joilla voidaan ratkaista WTO:n valituselimen jäsenten nimityksiin liittyvä nykyinen pattitilanne. WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä ja sen valituselin ovat olleet avainasemassa monenvälisen kauppajärjestelmän vakauden ja ennustettavuuden kannalta. Ilman asianmukaista valvontajärjestelmää monenväliset säännöt eivät enää toimi tehokkaasti. Jos valituselimen nimityksiin liittyvästä umpikujasta ei löydetä ulospääsyä, koko järjestelmä on vaarassa. Ehdotus esitetään 12. joulukuuta pidettävässä WTO:n yleisneuvoston kokouksessa.

EU:n investointiohjelma ylittänyt alkuperäiset tavoitteensa (29/11/2018)

Euroopan investointiohjelma on neljässä vuodessa auttanut saamaan investoinnit jälleen finanssikriisin jälkeen kestävälle tasolle Euroopassa. Sillä on tähän mennessä saatu liikkeelle 360 miljardin euron investoinnit, joista kaksi kolmasosaa on peräisin yksityisistä lähteistä. Ohjelmaan sisältyvän Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuella 850 000 pientä tai keskisuurta yritystä hyötyy paremmista rahoituksensaantimahdollisuuksista. Arvioiden mukaan ESIR-rahastosta on jo tähän mennessä tuettu yli 750 000:tta työpaikkaa, ja vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus luoda 1,4 miljoonaa työpaikkaa. Euroopan investointiohjelma on jo kasvattanut EU:n BKT:tä 0,6 prosenttia, ja tavoitteena on 1,3 prosentin kasvu vuoteen 2020 mennessä.

Neljännesvuosisata EU:n sisämarkkinoita (29/11/2018)

Sisämarkkinat ovat olleet toiminnassa 25 vuotta. Niiden kehittäminen edelleen vaatii suurempaa poliittista rohkeutta, jotta esimerkiksi mittakaavaedut ja liiketoiminnan sujuvuuteen liittyvät hyödyt saadaan toteutumaan. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan nyt kuusi kuukautta ennen EU-vaaleja on hyvä muistuttaa siitä, miten sisämarkkinat parantavat arkea ja antavat yrityksille poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet innovoida ja laajentaa toimintaansa rajojen yli. ”Uusien esteiden pystyttämistä suunnittelevien kannattaisi katsoa kokonaiskuvaa. Nykymaailmassa monenvälisyys on haasteiden edessä ja Euroopan kilpailijat kasvavat kiihtyvällä vauhdilla niin BKT:lla kuin väestömäärällä mitattuna. Sisämarkkinat ovatkin ainutlaatuinen keino säilyttää ja edistää maanosamme asemaa, arvoja ja vaikutusvaltaa maailmassa.” Nykyisen komission 67 ehdotuksesta, jotka suoraan parantaisivat sisämarkkinoiden toimintaa, 44 on edelleen parlamentin ja neuvoston päätöksentekoprosessissa.

Normimeininki kannattaa (29/11/2018)

Oli kyse sitten A4-paperikoosta, turvatyynyistä tai 5G-teknologiasta, standardit parantavat turvallisuutta, luotettavuutta ja yhteentoimivuutta. Ne säästävät kustannuksia, edistävät innovointia, ja auttavat yrityksiä pääsemään markkinoille. EU on yhdenmukaistanut muun muassa kemikaaleja, rakennustuotteita, kosmetiikkaa, lelujen turvallisuutta ja pakkauksia koskevia standardeja. Teollisuuskomissaari Elżbieta Bieńkowska sanoo, että standardeja pidetään usein pelkästään teknisenä kysymyksenä, vaikka yritykset ja kuluttajat nauttivat niiden hyödyistä sisämarkkinoilla joka päivä: ”Toimiva standardointijärjestelmä auttaa Eurooppaa säilyttämään etulyöntiasemansa ja pysymään mukana muutoksissa, joita esimerkiksi esineiden internet, massadata, kehittyneet valmistusmenetelmät, robotiikka, 3D-tulostus, lohkoketjuteknologiat ja tekoäly tuovat tullessaan. Haluamme myös, että standardeilla taataan EU:n kansalaisille terveyden, turvallisuuden, kuluttajien ja ympäristön korkeatasoinen suojelu.”

Mistä kasviproteiinia Euroopan tarpeisiin? (29/11/2018)

Kasviproteiinien kysyntä Euroopassa on voimakasta, ja esimerkiksi kaudella 2016–2017 raakaproteiinin kysyntä oli noin 27 miljoonaa tonnia. EU:n omavaraisuusaste vaihtelee huomattavasti eri proteiinilähteiden välillä: esimerkiksi rapsin osalta se on 79 prosenttia, mutta soijan osalta vain viisi prosenttia. Tästä johtuen EU tuo joka vuosi noin 17 miljoonaa tonnia raakaproteiinia, josta 13 miljoonaa tonnia on soijasta saatua. Suurin osa kasviproteiinista (93 prosenttia) käytetään yhä eläinten rehuksi, mutta markkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kysyntä kasvaa etenkin korkean jalostusarvon rehuissa ja elintarvikkeissa. Elintarvikkeina käytettävien kasviproteiinien markkina kasvaa kaksinumeroisin luvuin, kun lihalle ja maitovalmisteille vaihtoehtoisia tuotteita kysytään yhä enemmän. Komission tuoreessa raportissa selvitetään kasviproteiinien tilannetta ja näkymiä EU:ssa.

1.12. (29/11/2018)

Euroopan solidaarisuusjoukot Vapaaehtoistoiminnan messuilla. EU:n uusi vapaaehtoistoiminnan ohjelma "Euroopan solidaarisuusjoukot" lanseerataan Suomessa virallisesti Vapaaehtoistoiminnan messujen yhteydessä lauantaina 1.12. Vanhalla Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3, Helsinki) klo 12–16. Solidaarisuusjoukkojen lisäksi jaetaan tietoa muistakin EU:n kansainvälisyyttä ja kansalaisaktiivisuutta edistävistä ohjelmista, erityisesti Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. Vapaaehtoistoiminnan messut on Kansalaisareenan järjestämä vuotuinen tapahtuma. Messuilla esittäytyy noin 70 vapaaehtoistoiminnan tarjoajaa, joten tarjolla on todella monipuolinen kattaus toiminnan mahdollisuuksia.

4.12. (29/11/2018)

Kenelle kuuluu data? EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager vierailee Slush-tapahtumassa Helsingissä tiistaina 4. joulukuuta. Vestager pitää tapahtumassa klo 12 puheen, jossa hän pohtii datan omistajuutta, suurten toimijoiden sääntelyn tarpeellisuutta kilpailun turvaamiseksi, online- ja offline-liiketoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä sekä kysymystä siitä, miten markkinoita voidaan säännellä kuluttajien etujen turvaamiseksi haittaamatta kuitenkaan teknologista innovointia. Puhetta "Fairness in Tech" voi seurata suorana Slushin verkkosivuilla. Se on nähtävillä myös jälkikäteen YouTubessa.

5.12. (29/11/2018)

Missä mennään Euroopan taloudessa? Komissio julkaisi talouspolitiikan EU-ohjausjakson ns. syyspakettiin kuuluvan vuotuisen kasvuselvityksensä pari viikkoa sitten. Kasvuselvitys kartoittaa EU:n ja euroalueen talouden haasteita ja asettaa painopistealueet tulevan vuoden talouspolitiikalle. Kasvuselvityksen yhteydessä julkaistiin myös komission arvio euroalueen talouspolitiikasta, esitys euroalueen talouspoliittisiksi suosituksiksi, arviot euromaiden talousarvioesityksistä vuodelle 2019 sekä tulostaulu, jossa arvioidaan kunkin EU-maan talouden riskejä. Tässä yhteydessä komissio muun muassa vaati muutoksia Italian budjettiehdotukseen, jonka se katsoi olevan EU:ssa sovitun vastaisesti liian alijäämäinen. Komission näkemyksiä esittelee Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

5.12. (29/11/2018)

"Toivon tuolla puolen" Tapiolassa. Eurooppalaista laatuelokuvaa tuetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta. Ohjelmasta tukea saaneita elokuvia esitetään ilmaisnäytöksissä ympäri Eurooppaa European Cinema Night -juhlailloissa. Suomen juhlanäytöksessä keskiviikkona 5.12. Kino Tapiolassa (Mäntyviita 2, Tapiola) nähdään Aki Kaurismäen "Toivon tuolla puolen". Paikalla näytöksessä kuvauksista ja elokuvasta kertomassa on myös elokuvan päänäyttelijä Sherwan Haji.

7.12. (29/11/2018)

Lehdistönvapaus koetuksella: Mitä EU voi tehdä? Lehdistönvapaus ja moniääninen media ovat demokraattisten yhteiskuntien ja sananvapauden kulmakiviä. Tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja toimittajien toimintavapautta on nakerrettu myös EU:n sisällä. Miten sanan- ja lehdistönvapaus toteutuu Euroopassa ja Suomessa? Miten toimittajien työskentelymahdollisuudet ja turvallisuus taataan? Miten informaatio- ja vaalivaikuttamista torjutaan tehokkaimmin? Aiheesta keskustelevat perjantaina 7.12.2018 klo 10.30–12.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA), toimittaja Jessikka Aro sekä Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.

10.12. (29/11/2018)

Laillisen maahanmuuton edistäminen Suomen ja Euroopan haasteena. Euroopan muuttoliikeverkosto EMN ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät maanantaina 10.12.2018 klo 9.30–11.45 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) seminaarin, jonka aiheena ovat uudet innovatiiviset laillisen maahanmuuton väylät sekä maahanmuuttajien työelämään saamisen nopeuttaminen. Aiheesta alustavat sisäministeri Kai Mykkänen, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen, SIB-kotouttamishanke sekä Kiito-kotoutumishankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Paneelikeskusteluun osallistuvat Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (kok., EPP), Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D) ja Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA).

17.12. (29/11/2018)

Inhimillisempi Eurooppa: seminaari sosiaalisesta Euroopasta. EU-vaalit tulevat toukokuussa. Vaaleissa keskustellaan monista myös kansalaisjärjestöjä koskettavista asioista. Inhimillisempi Eurooppa -seminaarissa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) pohditaan muun muassa sosiaalisen Euroopan ulottuvuuksia ja tulevaisuutta sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaa. Tilaisuuden järjestävät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, EAPN-Fin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto. Seminaarissa mukana europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D), SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen.

Ilmaisia WiFi-verkkoja kuntiin ja kaupunkeihin (29/11/2018)

EU:n WiFi4EU-hankkeessa kunnat ja kaupungit voivat hakea 15 000 euron apurahaa ilmaisen WiFi-verkon rakentamiseen julkisiin tiloihinsa. Tuoreella hakukierroksella 7.-9. marraskuuta saatiin peräti yli 13 000 hakemusta ympäri Eurooppaa. Suomesta hakemuksia tuli 32 kappaletta, joista vähintään 15 tukikelpoista kuntaa ja kaupunkia tulee saamaan apurahan. Apurahan saajat valitaan tukikelpoisten hakemusten joukosta saapumisjärjestyksessä. Saajat julkistetaan joulukuun aikana.

EU syynissä Radio Novan aamussa (29/11/2018)

Radio Novan aamulähetyksissä käsitellään 7. joulukuuta saakka kuuntelijoiden lähettämien kysymysten pohjalta EU-asioita laajalla skaalalla ilmastonmuutoksen torjunnasta elintarviketurvallisuuteen. Minna Kuukan ja Aki Linnanahteen käsittelyssä isot yhteiset haasteet, joita ei voida ratkaista yksittäisten maiden voimin ja joissa EU tarjoaa riittävästi lihaksia muuttaa maailmaa. Keskustelussa lisäksi myös kulisseissa taustalla tapahtuva EU-yhteistyö, jota ilman moni asia olisi voisi olla melko kehnossa jamassa. Kysymyksiä voi lähettää Minnan ja Akin vatvottaviksi teemalähetysten verkkosivuston kautta.

Maailmankauppa työllistää 31 miljoonaa eurooppalaista (29/11/2018)

Vienti Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin työllistää noin 368 000 ihmistä Suomessa. Toiset 59 000 suomalaista työskentelee tehtävissä, joilla on yhteys vientiin muista EU-maista EU:n ulkopuolisiin maihin. Tämä tarkoittaa sitä, että 17 % työpaikoista Suomessa on riippuvaisia viennistä. Lisäksi vienti Suomesta EU:n ulkopuolisiin maihin tukee 87 000 työpaikkaa muualla EU:n alueella. Suomessa 54 % vientiin liittyvistä työpaikoista on palveluiden alalla ja 40 % teollisuudessa. Maailmankauppa mahdollistaa Suomen aseman modernina palveluihin pohjautuvana taloutena, jolla on vahva teollinen pohja. Tämä käy ilmi EU:n tuoreesta tilannekatsauksesta, joka puhuu selvää kieltä vapaan sääntöpohjaisen maailmankaupan hyödyistä. Sääntöpohjaisessa maailmankaupassa taas EU:n tekemillä kauppasopimuksilla on suuri merkitys.

Rajaeläinlääkärit EU-yhteistyössä (29/11/2018)

EU:n ulkorajoilla toimii joukko rajaeläinlääkäreitä, joiden tehtävänä on muun muassa suojella eurooppalaisia kuluttajia monilta hengenvaarallisilta eläinperäisiltä taudeilta. Rajaeläinlääkärien tekemien tarkastusten tarkoituksena on estää eläintautien leviäminen Suomeen ja muualle EU:n alueelle sekä turvata elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Tässä auttaa esimerkiksi EU:n Rapid alert system for food -järjestelmä, johon mikä tahansa EU:n jäsenvaltio voi ilmoittaa, jos jostain tuontierästä on löytynyt esimerkiksi salmonellaa. Yksi suomalaisista rajaeläinlääkäreistä on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla työskentelevä Elina Viitasaari.

Matkarahaa tarjolla 18-vuotiaille (29/11/2018)

Kaikki 18-vuotiaat eurooppalaiset voivat jälleen hakea komissiolta matkustusrahaa kuukauden reissuun Euroopassa. Matkustaa voi joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä ja matkaa tulee tehdä pääsääntöisesti junalla. Hakemus on tehtävä hakuaikana, joka alkaa 29. marraskuuta ja päättyy 11. joulukuuta 2018. Matkakortteja on tarjolla 12 000 kappaletta ja valitut henkilöt voivat matkustaa ensi vuonna ilmaiseksi ympäri Eurooppaa kuukauden ajan huhtikuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana.

EU@Oodi avautuu Helsingin uudessa keskustakirjastossa (29/11/2018)

EU@Oodi on Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa sijaitseva Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteinen tila, johon voi vapaasti tulla hakemaan tietoa ja juttelemaan EU-asioista. EU@Oodissa esitellään EU:n toimintaa ja tavoitteita myös erilaisten vuorovaikutteisten media-asemien avulla. Paikalla on jatkuvasti EU-opas, jolta saa apua EU-asioissa ja tukea EU@Oodin tietolähteiden käytössä. Tule piipahtamaan avajaisissa 5. ja 6. joulukuuta!

Komissio hakee Brysseliin kalatalousasiantuntijoita (29/11/2018)

Komissio hakee valintamenettelyllä kalatalousalan asiantuntijoita varallaololuetteloon. Komission meri- ja kalastusasioiden pääosasto tarjoaa tarpeen mukaan luetteloon valituille ehdokkaille enintään neljän vuoden mittaisia tilapäisiä toimisuhteita kalastuksenvalvonnan ja tarkastusten tai kalataloustieteen ja kalastuksenhoidon alalla. Toimiin valittavien asiantuntijoiden työtehtävät liittyvät kalavarojen kestävään hyödyntämiseen ja esimerkiksi tieteelliseen neuvoa-antavaan prosessiin ja kalataloustutkimukseen sekä kalastuksenvalvontapolitiikan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Määräaika hakemuksille on 12. joulukuuta.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (29/11/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Työpaikat EU:n toimielimissä (29/11/2018)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (29/11/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.

Maatalouselintarvikkeiden menekinedistämiseen 191 miljoonaa (22/11/2018)

Euroopan komissio on hyväksynyt vuoden 2019 maatalouselintarvikkeiden menekinedistämisohjelmansa, joissa eurooppalaisia maatalouden elintarvikkeita markkinoidaan yhteensä 191 miljoonalla eurolla. Tuesta 89 miljoonaa euroa osoitetaan kampanjoihin voimakkaan kasvun maissa, kuten Kanada, Kiina, Kolumbia, Japani, Korea, Meksiko ja Yhdysvallat. Lisäksi osa rahoituksesta kohdennetaan tietyille tuoteryhmille, kuten kestävästi tuotettu riisi sekä hedelmät ja vihannekset. Hedelmien ja vihannesten menekkiä pyritään lisäämään myös EU:n kotimarkkinoilla kuluttajien terveellisten ruokailutottumuksien edistämiseksi.

Komission ehdottamat parannukset Schengen-tietojärjestelmään hyväksyttiin (22/11/2018)

EU-maat ovat hyväksyneet Euroopan komission ehdotuksen, jolla parannetaan Schengenin tietojärjestelmää (SIS) eli Euroopan tärkeintä muuttoliikkeen, turvallisuuden ja rajavalvonnan hallinnoinnin tietojenvaihtojärjestelmää. Parannuksilla muun muassa tehostetaan sormenjälkien, kämmenjälkien ja kasvokuvien käyttöä epäiltyjen henkilöiden tunnistamisessa. Turvallisuusyhteistyöstä vastaava komissaari Julian King kiittelee päätöstä: ”SIS-järjestelmää hyödynnetään EU:ssa niin terrorismin torjunnassa kuin kadonneiden lasten etsinnässäkin. Se on tietojenvaihdon keskeinen tekijä, jonka avulla on jäljitetty yli 200 000 rikollista ja tehty 50 000 pidätystä. Se on siis erittäin tärkeä maiden rajat ylittävän turvallisuusyhteistyön kannalta."

Euroopan antibioottipäivänä muistutettiin jälleen mikrobilääkeresistenssistä (22/11/2018)

Euroopan komissio julkaisi yhdennentoista Euroopan antibioottipäivän alla uuden Eurobarometri-tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa kartoitettiin yleistä tietämystä antibiooteista ja niiden käyttöön liittyviä kehityssuuntauksia. Tutkimus osoittaa, että antibioottien käytössä on tapahtunut myönteistä kehitystä: antibiootteja ilmoitti viimeisten kahdentoista kuukauden aikana käyttäneensä 32 prosenttia vastaajista, kun vuoden 2009 tutkimuksessa osuus oli 40 prosenttia. Monessa tapauksessa antibiootteja käytettiin kuitenkin turhaan: 20 prosenttia antibiooteista käytettiin flunssan tai vilustumisen hoitoon, ja 7 prosenttia vastaajista oli käyttänyt niitä ilman reseptiä. Vastaajista 66 prosenttia ilmoitti tietävänsä, ettei antibiooteista ole apua vilustumiseen, ja 43 prosenttia oli tietoisia siitä, etteivät antibiootit tehoa viruksiin. Yli kaksi kolmasosaa ihmisistä haluaisi lisätietoja antibiooteista. Mikrobilääkeresistenssi on edelleen merkittävä ongelma, jota komissio torjuu monin tavoin.

Suomalaisille yhteiskunnallisille ja mikroyrityksille EU:n tukemaa rahoitusta (22/11/2018)

EU:n Euroopan investointirahasto (EIR) ja Oma Säästöpankki Oyj ovat allekirjoittaneet kaksi takaussopimusta, joista toinen koskee yhteiskunnallisia yrityksiä ja toinen mikroyrityksiä Suomessa. Sopimukset perustuvat työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaan EU:n ohjelmaan (EaSI). Uusien rahoitussopimusten taustalla on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on keskeinen osa Euroopan investointiohjelmaa. Mikrorahoitussopimuksen avulla Oma Säästöpankki voi myöntää 40 miljoonan euron arvosta lainoja 2 600 mikroyrittäjälle Suomessa seuraavien viiden vuoden aikana. Mikroyrittäjät saavat lainoja alennetulla korolla, ja vakuuksia koskevat vaatimukset ovat vähäisemmät EU:n tukeman ohjelman puitteissa. Yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan sopimuksen myötä Oma Säästöpankki tarjoaa yhteensä 10 miljoonaa euroa lainoina noin 100 yhteiskunnalliselle yritykselle, jotka ovat ensisijaisesti osuuskuntia.

26.11. (22/11/2018)

Kiertotalous ja kestävä rahoitus EU:n haasteena. Kiireellinen tarve kehittää kiertotaloutta ja vastata ilmastonmuutoksen uhkaan on nostanut kestävän rahoituksen Euroopassa päätöksenteon polttopisteeseen. Investointien suuntaaminen kestävän talouden suuntaan on välttämätön edellytys kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiselle. Onko kiertotaloutta ja kestävää rahoitusta koskeva EU-politiikka ajan tasalla? Miten investointeja voidaan ohjata helpottamaan EU:n siirtymistä kestävään talouteen? Mukana keskustelussa Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Merja Kyllönen (vas., GUE/NGL). Asiantuntijoina paneelissa myös Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä, yritys- ja sijoitustoiminnan kestävyysvaikutuksia analysoivan Tracefin Susanna Miekk-Oja ja Gaian kestävän liiketoiminnan asiantuntija Mikko Halonen.

26.11. (22/11/2018)

Ihmisoikeuspuolustajaseminaari. Aktivisti, nainen, feministi? Miten piirtyy ihmisoikeuspuolustajan profiili? Ihmisoikeusseminaarissa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) kuulemme ihmisoikeuspuolustajien ja poliitikkojen näkemyksiä siitä, miten sukupuoli vaikuttaa ihmisoikeustyöhön. Mitä ratkaisuja ihmisoikeuspuolustajat näkevät sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän poistamiseksi? Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä puolustava aktivisti Vitalina Koval. Paneelissa ovat mukana uiguuriaktivisti ja Feministisen puolueen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang, sateenkaarisaamelainen ja vuoden sateenkaarinuori Anne Olli ja Kynnys ry:n puheenjohtaja ja Amnestyn Suomen osaston johtokunnan jäsen Amu Urhonen. Paneelissa vierailevat europarlamentaarikko Merja Kyllönen ja ulkoministeriön ihmisoikeusyksikön päällikkö Nina Nordström. Seminaarin paneelin juontaa toimittaja Maryan Abdulkarim.

7.12. (22/11/2018)

Saharov-seminaari lehdistönvapaudesta. Lehdistönvapaus ja moniääninen media ovat demokraattisten yhteiskuntien ja sananvapauden kulmakiviä. Tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja toimittajien toimintavapautta on nakerrettu myös EU:n sisällä. Miten sanan- ja lehdistönvapaus toteutuu Euroopassa ja Suomessa? Miten toimittajien työskentelymahdollisuudet ja turvallisuus taataan? Miten informaatio- ja vaalivaikuttamista torjutaan tehokkaimmin? Aiheesta keskustelevat perjantaina 7.12.2018 klo 10.30–12.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA), toimittaja Jessikka Aro sekä Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.

10.12. (22/11/2018)

Laillisen maahanmuuton edistäminen Suomen ja Euroopan haasteena. Euroopan muuttoliikeverkosto EMN ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät maanantaina 10.12.2018 klo 9.30–11.45 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) seminaarin, jonka aiheena ovat uudet innovatiiviset laillisen maahanmuuton väylät sekä maahanmuuttajien työelämään saamisen nopeuttaminen. Aiheesta alustavat sisäministeri Kai Mykkänen, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen, SIB-kotouttamishanke sekä Kiito-kotoutumishankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK). Paneelikeskusteluun osallistuvat Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (kok., EPP), Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D) ja Heidi Hautala (vihr., Greens/EFA).

17.12. (22/11/2018)

Inhimillisempi Eurooppa: seminaari sosiaalisesta Euroopasta. EU-vaalit tulevat toukokuussa. Vaaleissa keskustellaan monista myös kansalaisjärjestöjä koskettavista asioista. Inhimillisempi Eurooppa -seminaarissa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) pohditaan muun muassa sosiaalisen Euroopan ulottuvuuksia ja tulevaisuutta sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tilaa. Tilaisuuden järjestävät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, EAPN-Fin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto. Seminaarissa mukana europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D), SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen.

EU syynissä Radio Novan aamussa (22/11/2018)

Radio Novan aamulähetyksissä käsitellään 26.11. – 7.12 kuuntelijoiden lähettämien kysymysten pohjalta EU-asioita laajalla skaalalla ilmastonmuutoksen torjunnasta elintarviketurvallisuuteen. Minna Kuukan ja Aki Linnanahteen käsittelyssä isot yhteiset haasteet, joita ei voida ratkaista yksittäisten maiden voimin ja joissa EU tarjoaa riittävästi lihaksia muuttaa maailmaa. Keskustelussa lisäksi myös kulisseissa taustalla tapahtuva EU-yhteistyö, jota ilman moni asia olisi huonommin. Teemalähetysten verkkosivusto, jonka kautta voi lähettää kysymyksiä Minnan ja Akin vatvottaviksi, aukeaa sunnuntaina 25.11.

Mitä mieltä olet itseohjautuvasta liikenteestä? (22/11/2018)

Autoissa ja muissa ajoneuvoissa on yhä enemmän erilaisia antureita, kuljettajaa avustavia järjestelmiä ja verkkoyhteyksiä, jotka mahdollistavat tiedonvaihdon tieinfrastruktuurin, muiden ajoneuvojen ja erilaisten verkkovälitteisten palvelujen kanssa. Euroopan komissio esitti toukokuussa strategian, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta tällaisen automatisoidun ja verkottuneen liikkuvuuden edelläkävijä maailmassa. Tätä kautta meillä on mahdollisuus tehdä liikenteestä turvallisempaa, puhtaampaa ja edullisempaa. Asian liittyy kuitenkin monia näkökulmia, esimerkiksi tietoturvakysymykset ja älyajoneuvojen synnyttämän valtavan datamäärän käyttö muihin tarkoituksiin. Mitä sinä ajattelet liikenteen tulevaisuudesta? Osallistu suomenkieliseen kyselyyn (suomenkielisen kyselylomakkeen voi valita "Languages"-pudotusvalikosta).

Selvitä koulusi digitaalinen potentiaali (22/11/2018)

Opettaja, hyödyntääkö koulusi täysimittaisesti digitaalisia teknologioita opettamisessa ja oppimisessa? Euroopan komission teettämä SELFIE-analysointisovellus on maksuton ja helppokäyttöinen mukautettavissa oleva väline, joka auttaa kouluja arvioimaan niiden tarjoamia oppimismahdollisuuksia digitaalisella aikakaudella. Kaikki asiasta kiinnostuneet koulut (ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulut sekä ammattikoulut) voivat kirjautua SELFIE-alustalle ja tehdä itsearvioinnin koulustaan.

Rajaeläinlääkärit EU-yhteistyössä (22/11/2018)

EU:n ulkorajoilla toimii joukko rajaeläinlääkäreitä, joiden tehtävänä on muun muassa suojella eurooppalaisia kuluttajia monilta hengenvaarallisilta eläinperäisiltä taudeilta. Rajaeläinlääkärien tekemien tarkastusten tarkoituksena on estää eläintautien leviäminen Suomeen ja muualle EU:n alueelle sekä turvata elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Tässä auttaa esimerkiksi EU:n Rapid alert system for food -järjestelmä, johon mikä tahansa EU:n jäsenvaltio voi ilmoittaa, jos jostain tuontierästä on löytynyt esimerkiksi salmonellaa. Yksi suomalaisista rajaeläinlääkäreistä on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla työskentelevä Elina Viitasaari.

Matkarahaa tarjolla 18-vuotiaille (22/11/2018)

Kaikki 18-vuotiaat eurooppalaiset voivat jälleen hakea komissiolta matkustusrahaa kuukauden reissuun Euroopassa. Matkustaa voi joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä ja matkaa tulee tehdä pääsääntöisesti junalla. Hakemus on tehtävä hakuaikana, joka alkaa 29. marraskuuta ja päättyy 11. joulukuuta 2018. Matkakortteja on tarjolla 12 000 kappaletta ja valitut henkilöt voivat matkustaa ensi vuonna ilmaiseksi ympäri Eurooppaa kuukauden ajan huhtikuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana.

EU@Oodi avautuu Helsingin uudessa keskustakirjastossa (22/11/2018)

EU@Oodi on Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa sijaitseva Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteinen tila, johon voi vapaasti tulla hakemaan tietoa ja juttelemaan EU-asioista. EU@Oodissa esitellään EU:n toimintaa ja tavoitteita myös erilaisten kuva- ja videoesitysten ja pelien avulla. Paikalla on jatkuvasti EU-opas, jolta saa apua EU-asioissa ja tukea EU@Oodin tietolähteiden käytössä. Tule piipahtamaan avajaisissa 5. ja 6. joulukuuta!

EU-yhteistyöllä turvaa (22/11/2018)

Metsäpalot, ihmiskauppa, vaaralliset lelut. Tiesitkö, että tuhannet ihmiset eri puolilla Eurooppaa suojaavat EU-yhteistyössä tavallisten ihmisten arkea. EU tukee näiden ammattilaisten työtä ja mahdollistaa yhteistyön yli rajojen. Uusi tietopaketti nostaa esiin yhteistyöjärjestelmiä ja palveluja, joiden kautta EU on luonut turvaverkkoja jokaisen EU-kansalaisen suojaksi.

Mielipidekysely EU:n tulevaisuudesta (22/11/2018)

Mitä mieltä sinä olet EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudesta? Eriarvoisuus, maailmanpolitiikka, turvallisuus, muuttoliike, tiede ja teknologia, ympäristö ja maatalous... Pitäisikö EU:n tehdä enemmän vai vähemmän ja millä aloilla? Komissio kokoaa eurooppalaisten näkemyksiä maanosan tulevaisuudesta ja kehittämisestä verkkokyselyllä, jonka voi täyttää oheisen linkin kautta. Verkkokuulemisen kysymykset laati kansalaispaneeli, jossa oli mukana myös neljä suomalaista.

Komissio hakee Brysseliin kalatalousasiantuntijoita (22/11/2018)

Komissio hakee valintamenettelyllä kalatalousalan asiantuntijoita varallaololuetteloon. Komission meri- ja kalastusasioiden pääosasto tarjoaa tarpeen mukaan luetteloon valituille ehdokkaille enintään neljän vuoden mittaisia tilapäisiä toimisuhteita kalastuksenvalvonnan ja tarkastusten tai kalataloustieteen ja kalastuksenhoidon alalla. Toimiin valittavien asiantuntijoiden työtehtävät liittyvät kalavarojen kestävään hyödyntämiseen ja esimerkiksi tieteelliseen neuvoa-antavaan prosessiin ja kalataloustutkimukseen sekä kalastuksenvalvontapolitiikan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Määräaika hakemuksille on 12. joulukuuta.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (22/11/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Työpaikat EU:n toimielimissä (22/11/2018)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (22/11/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.

Komissio patistelee parlamenttia ja neuvostoa loppukiriin (07/11/2018)

Komissio on julkaissut toimikautensa viimeisen vuoden työohjelman, jossa se muun muassa luettelee ne 45 edelleen vireillä olevaa tärkeintä ehdotustaan, joista Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi päästävä yksimielisyyteen vielä ennen ensi toukokuun EU-vaaleja. Näiden lisäksi komissio käynnistää sääntelyn keventämisen hengessä ensi vuonna 10 uutta ns. REFIT-arviointia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tietyt voimassa olevat säädökset ovat edelleen tarkoituksenmukaisia. Lisäksi komissio esittää ensi vuonna muun muassa suunnitelman tekoälyn kehittämisestä Euroopassa, disinformaatiota koskevan toimintasuunnitelman, suosituksen eurooppalaisesta terveystietorekisteristä sekä hormonaalisia haitta-aineita koskevan strategian.

Sukupuolten palkkaero Suomessa hieman yli EU-keskiarvon (07/11/2018)

EU:n tilastokeskus Eurostatin tiedot vuodelta 2016 osoittavat, että sukupuolten palkkaero on Suomessa 17,4 prosenttia EU-keskiarvon ollessa 16,2 prosenttia. Suurimmat palkkaerot ovat Virossa, Tšekissä ja Tanskassa. Sukupuolten palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten välistä keskimääräistä tuntipalkkaeroa. Sukupuolten kokonaistuloja vertailtaessa ero on Suomessa vuoden 2014 Eurostat-tilastojen perusteella 24,1 prosenttia. EU:n tasolla kokonaistulojen keskimääräinen ero on 39,6 prosenttia. Sukupuolten kokonaistulojen välinen ero tarkoittaa naisten ja miesten välistä keskimääräistä vuosituloeroa. Siinä otetaan huomioon kolme eri haittatekijää, jotka kohdistuvat naisiin: alhaisemmat tuntipalkat, vähäisempi tuntityömäärä palkkatyössä ja alhaisempi työllisyysaste (esimerkiksi, kun työntekijä keskeyttää työnteon huolehtiakseen lapsista tai sukulaisista).

Kuudelle suomalaisinnovaatiolle EU-avustus liiketoimintasuunnitelman laadintaan (07/11/2018)

Euroopan komissio on myöntänyt yhteensä 246 pk-yritykselle 24 maasta yhteensä 12,2 miljoonaa euroa liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. EU:n Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmaan kuuluvan ensivaiheen EIC Pilot -rahoituksen tarkoituksena on auttaa yrityksiä viemään innovaationsa nopeammin markkinoille. Tätä varten yritykset saavat kukin 50 000 euron avustuksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Lisäksi niille tarjotaan ilmaiseksi yritysvalmennusta ja erilaisia tukipalveluja nopeuttamaan liiketoiminnan kasvua. Suomesta 50 000 euron yrityskohtaisen avustuksen sai tällä kierroksella kuusi pk-yritystä: helsinkiläiset Imagen Oy ja Karsa Oy, Comptek solutions Oy Liedosta, Valtavalo Oulusta sekä turkulaiset Medicortex Finland Oy ja KINE.

Suomi pronssille laajassa digivertailussa (07/11/2018)

Suomi sijoittuu kolmanneksi uudessa digitalisoinnin suorituskykyindeksissä, jossa verrataan EU-maita maailman muihin merkittäviin talouksiin. Euroopan komission julkaisema "International Digital Economy and Society Index" (I-DESI) vertailee EU:n jäsenmaiden ja 17 EU:n ulkopuolisen maan suoriutumista digitalisoinnissa viidellä osa-alueella, jotka ovat liitettävyys / yhteyksien määrä, inhimillinen pääoma ja digiosaaminen, kansalaisten internetin käyttö, teknologian hyödyntäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Vertailun ykkössija on Tanskalla. Kakkossijalle yltää Korean tasavalta ja kolmanneksi siis Suomi. Tanskan ja Suomen lisäksi myös neljä muuta EU-maata yltää kärkikymmenikköön: Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Luxemburg.

8.11. (07/11/2018)

Euroopasta globaali johtaja? Mitä EU tavoittelee tulevassa ilmastokokouksessa joulukuussa Puolan Katowicessa? Voiko kansainvälisillä kauppasopimuksilla vaikuttaa kehityksen suuntaan? Kuinka Eurooppa vastaa isoihin globaaleihin haasteisiin, työn murrokseen, turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen? Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) torstaina 8. marraskuuta klo 16.00–17.30. Kahvitarjoilu alkaa klo 15.30. Mukana Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, EU-parlamentin jäsen Henna Virkkunen, EU-parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Adina-Iona Vălean ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

9.11. (07/11/2018)

Meppien kyselytunti – mitä olet aina halunnut kysyä EU:sta. Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat jälleen yleisön kysymyksiin ja avaavat yhteiseurooppalaista päätöksentekoa. Millaisia haasteita tuleva vaalivuosi 2019 pitää sisällään? Minkälaisista asioista Euroopan parlamentissa keskustellaan ja päätetään? Miten suomalaismeppi voi vaikuttaa asioihin? Miksi täysistunnot järjestetään Strasbourgissa? Mukana keskustelussa (Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki) mepit Henna Virkkunen, Liisa Jaakonsaari, Jussi Halla-aho, Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, Heidi Hautala ja Merja Kyllönen. Ilmoittautumiset viimeistään 7.11.

16.11. (07/11/2018)

EU:n yhtiöoikeus uudistuu. Komissio ehdotti keväällä EU:n yhtiöoikeusjärjestelmään uudistuksia, jotka lisäisivät mahdollisuuksia hoitaa yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä viranomaisvelvoitteita sähköisesti. Uudistukset selkeyttäisivät sääntöjä, jotka koskevat EU:n sisällä tehtäviä yritysfuusioita ja kotipaikan siirtoja, ja ylipäätään helpottaisivat yhtiöiden siirtymistä EU-maasta toiseen. Uudistukset ovat parhaillaan käsiteltävänä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Mistä uudistuspaketissa on kyse ja mitä mahdollisuuksia se toisi suomalaisyrityksille? Asiasta keskustelemassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) perjantaina 16. marraskuuta johtaja Salla Saastamoinen Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolta, yhtiöoikeuden professori Seppo Villa Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta sekä hallitusneuvos Liisa Huhtala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Mitä mieltä olet itseohjautuvasta liikenteestä? (07/11/2018)

Autoissa ja muissa ajoneuvoissa on yhä enemmän erilaisia antureita, kuljettajaa avustavia järjestelmiä ja verkkoyhteyksiä, jotka mahdollistavat tiedonvaihdon tieinfrastruktuurin, muiden ajoneuvojen ja erilaisten verkkovälitteisten palvelujen kanssa. Euroopan komissio esitti toukokuussa strategian, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta tällaisen automatisoidun ja verkottuneen liikkuvuuden edelläkävijä maailmassa. Tätä kautta meillä on mahdollisuus tehdä liikenteestä turvallisempaa, puhtaampaa ja edullisempaa. Asian liittyy kuitenkin monia näkökulmia, esimerkiksi tietoturvakysymykset ja älyajoneuvojen synnyttämän valtavan datamäärän käyttö muihin tarkoituksiin. Mitä sinä ajattelet liikenteen tulevaisuudesta? Osallistu suomenkieliseen kyselyyn.

Selvitä koulusi digitaalinen potentiaali (07/11/2018)

Opettaja, hyödyntääkö koulusi täysimittaisesti digitaalisia teknologioita opettamisessa ja oppimisessa? Euroopan komission teettämä SELFIE-analysointisovellus on maksuton ja helppokäyttöinen mukautettavissa oleva väline, joka auttaa kouluja arvioimaan niiden tarjoamia oppimismahdollisuuksia digitaalisella aikakaudella. Kaikki asiasta kiinnostuneet koulut (ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulut sekä ammattikoulut) voivat kirjautua SELFIE-alustalle ja tehdä itsearvioinnin koulustaan.

Nuorta ideaa tulevaisuuskeskusteluun (07/11/2018)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on käynnissä haku, jonka pohjalta 99 toisen asteen oppilasta 33 maasta kutsutaan Brysseliin kertomaan ajatuksistaan ja toiveistaan tulevaisuuden suhteen. Mukaan voivat hakea kaikki alle 18-vuotiaat toisen asteen oppilaitosten opiskelijat opettajansa välityksellä. Ilmoittautumisen päätyttyä hakijoiden joukosta valitaan kustakin maasta arpomalla yksi koulu, josta tapahtumamatkalle pääsee kolme oppilasta ja yksi opettaja. Hakuaikaa on 18. marraskuuta saakka.

Matkarahaa tarjolla 18-vuotiaille (07/11/2018)

Kaikki 18-vuotiaat eurooppalaiset voivat jälleen hakea komissiolta matkustusrahaa kuukauden reissuun Euroopassa. Matkustaa voi joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä ja matkaa tulee tehdä pääsääntöisesti junalla. Hakemus on tehtävä hakuaikana, joka alkaa 29. marraskuuta ja päättyy 11. joulukuuta 2018. Matkakortteja on tarjolla 12 000 kappaletta ja valitut henkilöt voivat matkustaa ensi vuonna ilmaiseksi ympäri Eurooppaa kuukauden ajan huhtikuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana.

Kilpailu nuorille elokuvantekijöille (07/11/2018)

EU:n #EUandME- kampanjaan liittyvässä elokuvakilpailussa haetaan elokuvamaailman nousevia tähtiä. Kilpailuun lähetetään lyhyelokuvaprojektin juonikuvaus, lyhyt esittelyvideo ja referenssiksi jokin osallistujan aiempi lyhytelokuva. Ehdokkaiden joukosta valitaan viisi voittajaa, joista kukin saa 7 500 euron apurahan ja lisäksi mentorikseen eurooppalaisen huippuohjaajan, joka auttaa elokuvaidean toteuttamisessa. Kilpailu on avoin 18–35-vuotiaille ja hakuaikaa on 7. marraskuuta saakka.

EU-yhteistyöllä turvaa (07/11/2018)

Metsäpalot, ihmiskauppa, vaaralliset lelut. Tiesitkö, että tuhannet ihmiset eri puolilla Eurooppaa suojaavat yhteistyössä sinun ja perheesi elämää. EU tukee näiden ammattilaisten työtä ja mahdollistaa yhteistyön yli rajojen. Uusi tietopaketti nostaa esiin yhteistyöjärjestelmiä ja palveluja, joiden kautta EU on luonut turvaverkkoja jokaisen EU-kansalaisen suojaksi.

Mielipidekysely EU:n tulevaisuudesta (07/11/2018)

Mitä mieltä sinä olet EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudesta? Eriarvoisuus, maailmanpolitiikka, turvallisuus, muuttoliike, tiede ja teknologia, ympäristö ja maatalous... Pitäisikö EU:n tehdä enemmän vai vähemmän ja millä aloilla? Komissio kokoaa eurooppalaisten näkemyksiä maanosan tulevaisuudesta ja kehittämisestä verkkokyselyllä, jonka voi täyttää oheisen linkin kautta. Verkkokuulemisen kysymykset laati kansalaispaneeli, jossa oli mukana myös neljä suomalaista.

Innovation Radar -äänestys (07/11/2018)

Nyt kaikilla on mahdollisuus äänestää mielestään oivaltavin ja tärkein uusi innovaatio Euroopan komission Innovation Radar -palkinnon saajaksi. Yleisöäänestyksen perusteella seulotaan 50 ehdokkaan joukosta 20 finalistia, joista valitaan voittajat viidessä eri kategoriassa. Kaikkien aikojen ensimmäisen Innovation Radar -palkinnon voitti slovakialaislähtöinen, sittemmin Suomeen siirtynyt BroadBit, joka on osittain palkinnon ansiosta onnistunut hankkimaan hyvin lisärahoitusta. Rahoituksella Broadbit on laajentanut toimintaansa ja innovatiivisen akkuteknologiansa tuotantoa.

Virkamieskilpailu tullialan asiantuntijoille (07/11/2018)

Komissio hakee virkakilpailun kautta asiantuntijoita tullialan hallintovirkamiehiksi Brysseliin. Kilpailun läpäisseistä (n. 40 henkilöä) muodostetaan varallaololuettelo, jolla olijoille tarjotaan tullialan virkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hallintovirkamiesten odotetaan muun muassa laativan esimiehensä avulla omaa alaansa koskevia asiakirjoja sekä osallistuvan kokouksiin EU-maiden viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa Euroopan komission kannan selittämiseksi tai edistämiseksi. Määräaika hakemuksille on 13. marraskuuta klo 13 Suomen aikaa.

Virkamieskilpailu veroasiantuntijoille (07/11/2018)

Komissio hakee virkakilpailun kautta asiantuntijoita verotusalan hallintovirkamiehiksi Brysseliin. Kilpailun läpäisseistä (n. 40 henkilöä) muodostetaan varallaololuettelo, jolla olijoille tarjotaan veroalan EU-yhteistyöhön liittyviä virkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hallintovirkamiesten odotetaan esimerkiksi edustavan yksikköään Euroopan komission muiden yksiköiden kanssa pidettävissä kokouksissa ja vastaavan kansalaisten ja Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin. Heidän odotetaan myös osallistuvan katsausten laatimiseen pääosastonsa komissaarille, pääjohtajalle tai johtajalle. Yksiköstä riippuen heidän odotetaan myös laativan lainsäädäntöä, päätöksiä, työasiakirjoja tai taloudellisia selvityksiä. Määräaika hakemuksille on 13. marraskuuta klo 13 Suomen aikaa.

Tutkimusalan palkallisia harjoittelupaikkoja (07/11/2018)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC tarjoaa toimipaikoissaan Alankomaiden Pettenissä, Italian Isprassa ja Saksan Karlsruhessa palkallisia eri tutkimusalojen harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoille maksetaan n. 1170 euron kuukausittaista palkkaa. Ainakin Isprassa on myös tarjolla valmiita majoitusvaihtoehtoja n. 155 euron kuukausihintaan. Harjoittelujen kesto on tyypillisesti 5 kuukautta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (07/11/2018)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (07/11/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.

EU:n kauppa- ja investointisopimus Vietnamin kanssa nytkähti eteenpäin (25/10/2018)

Komission neuvottelemalla EU:n ja Vietnamin välisellä kauppasopimuksella poistetaan lähes kaikki osapuolten välisen tavarakaupan tullit. Siinä sitoudutaan vahvasti ja oikeudellisesti sitovasti kestävään kehitykseen, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun ja suoralla viittauksella Pariisin sopimukseen myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sopimuksen etuna on myös se, että EU:n yritykset voivat osallistua tasa-arvoisena paikallisten yritysten kanssa Vietnamin viranomaisten ja valtion omistamien yritysten julkaisemiin julkisia hankintoja koskeviin kilpailuihin. Sopimus edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää.

EU tiivistää suhteitaan Singaporen kanssa (25/10/2018)

EU:n ja Singaporen välillä allekirjoitettiin viime viikolla kauppasopimus, sijoitussuojasopimus sekä kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus. ASEAN-maista Singapore on EU:n ylivoimaisesti tärkein kumppani. Kahdenvälisen tavarakaupan kokonaisarvo on 53,3 miljardia euroa (2017) ja palvelukaupan kokonaisarvo 44,4 miljardia euroa (2016). Yli 10 000 eurooppalaista yritystä on sijoittautunut Singaporeen ja palvelee sieltä käsin koko Tyynenmeren aluetta. Singapore on myös eurooppalaisten tärkein sijoituskohde Aasiassa. Kahdenväliset sijoitukset ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina: niiden arvo nousi 256 miljardiin euroon vuonna 2016. Kauppasopimus Singaporen kanssa poistaa lähes kaikki jäljellä olevat tullit tietyiltä EU:n tuotteilta. Sopimus tekee esimerkiksi elektroniikan, elintarvikkeiden ja lääkkeiden kaupasta yksinkertaisempaa.

Komissio ja Bill Gates perustivat 100 miljoonan euron rahaston ilmastonmuutoksen torjuntaan (25/10/2018)

Euroopan komissio ja Bill Gatesin johtama Breakthrough Energy ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan Breakthrough Energy Europen (BEE) perustamisesta. Kyseessä on yhteinen investointirahasto, jolla autetaan innovatiivisia eurooppalaisyrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille täysin uudenlaisia puhtaita energiateknologioita. Breakthrough Energy Europe yhdistää julkisen rahoituksen pitkän aikavälin riskipääomaan, jotta puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin tulokset saadaan markkinoille entistä nopeammin ja tehokkaammin. Rahasto keskittyy 100 miljoonan euron pääomallaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään energiatehokkuutta sähköntuotannon, liikenteen, maatalouden, tavaroiden valmistuksen ja rakentamisen alalla.

Viime vuonna EU:lta 25 miljoonaa suomalaisiin ympäristönsuojeluhankkeisiin (25/10/2018)

Suomi oli vuonna 2017 vetovastuussa viidessä ympäristöalan LIFE-hankkeessa, joihin saatiin EU-rahoitusta yhteensä 24,8 miljoonaa euroa. Suomalaisvetoisissa hankkeisssa suojeltiin havumetsille tärkeitä uhanalaisia kovakuoriaisia, pyrittiin lieventämään liito-oravien suojelun ja kaavoituksen ristiriitoja, kehitettiin vieraslajien torjuntaa, ennallistettiin Itämeren lintulajien elinympäristöjä ja parannettiin valimojen sisäilmaa. Ympäristön ja ilmastotoimien alaohjelmista muodostuvan Life-ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on 3,4 miljardia euroa ja siitä on vuodesta 1992 lähtien yhteisrahoitettu yli 4500 projektia.

EU-rahoitusta itärajan rajanylityspaikkojen parannuksiin (25/10/2018)

Euroopan komissio on myöntänyt naapuruuspolitiikan ENI CBC -ohjelmastaan rahoituksen yhteensä lähes 42 miljoonan euron hankkeille, joissa tehdään parannuksia rajanylityspaikoilla Suomen ja Venäjän rajalla. Suomen Liikenneviraston omarahoitusosuus hankkeissa on kaikkiaan 3,13 miljoonaa euroa. Raja-Joosepissa parannetaan tierakenteita ja uusitaan raja-aseman rakennukset. Vartiuksen kohdalla parannetaan tietä, rataa ja sen varusteita ja rakennuksia. Lisäksi rakennetaan uusi noin kilometrin pituinen kohtauspaikka junille. Parikkalassa muun muassa parannetaan rajalle vievän tien liittymää. Vaalimaalla parannetaan pysäköintikenttiä ja kaistajärjestelyjä. Imatralla taas tehdään ratatöitä, jotka liittyvät Tullin röntgenlaitteen varojärjestelyihin ja junatarkastuksen vaatimiin rakenteisiin. Myös lisäkaistajärjestelyihin on tulossa parannuksia. Vainikkalassa rahoituksella parannetaan rajahenkilöstön työskentelyolosuhteita. Hankkeet toteutetaan vuosina 2019-2021.

30.10. (25/10/2018)

Kasvun karavaani Kotkassa. Saadaanko ihmisiä innostettua äänestämään kevään monissa vaaleissa, myös eurovaaleissa? Miten edistää EU-asioiden näkyvyyttä ja EU-asioista käytävää keskustelua maakunnallisilla foorumeilla ja mediassa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Kotkassa Merikeskus Vellamon tiloissa. Mukana keskusteluissa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki, Euroopan parlamentin jäsenet Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D), Nils Torvalds (rkp., ALDE) ja Heidi Hautala (vihr., Greens) sekä kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.).

9.11. (25/10/2018)

Meppien kyselytunti – mitä olet aina halunnut kysyä EU:sta. Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat jälleen yleisön kysymyksiin ja avaavat yhteiseurooppalaista päätöksentekoa. Millaisia haasteita tuleva vaalivuosi 2019 pitää sisällään? Minkälaisista asioista Euroopan parlamentissa keskustellaan ja päätetään? Miten suomalaismeppi voi vaikuttaa asioihin? Miksi täysistunnot järjestetään Strasbourgissa? Mukana keskustelussa (Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki) mepit Henna Virkkunen, Liisa Jaakonsaari, Jussi Halla-aho, Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, Heidi Hautala ja Merja Kyllönen.

Nuorta ideaa tulevaisuuskeskusteluun (25/10/2018)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on käynnissä haku, jonka pohjalta 99 toisen asteen oppilasta 33 maasta kutsutaan Brysseliin kertomaan ajatuksistaan ja toiveistaan tulevaisuuden suhteen. Mukaan voivat hakea kaikki alle 18-vuotiaat toisen asteen oppilaitosten opiskelijat opettajansa välityksellä. Ilmoittautumisen päätyttyä hakijoiden joukosta valitaan kustakin maasta arpomalla yksi koulu, josta tapahtumamatkalle pääsee kolme oppilasta ja yksi opettaja. Hakuaikaa on 18. marraskuuta saakka.

Matkarahaa tarjolla 18-vuotiaille (25/10/2018)

Kaikki 18-vuotiaat eurooppalaiset voivat jälleen hakea komissiolta matkustusrahaa kuukauden reissuun Euroopassa. Matkustaa voi joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä ja matkaa tulee tehdä pääsääntöisesti junalla. Hakemus on tehtävä hakuaikana, joka alkaa 29. marraskuuta ja päättyy 11. joulukuuta 2018. Matkakortteja on tarjolla 12 000 kappaletta ja valitut henkilöt voivat matkustaa ensi vuonna ilmaiseksi ympäri Eurooppaa kuukauden ajan huhtikuun puolivälin ja lokakuun lopun välisenä aikana.

Kilpailu nuorille elokuvantekijöille (25/10/2018)

EU:n #EUandME- kampanjaan liittyvässä elokuvakilpailussa haetaan elokuvamaailman nousevia tähtiä. Kilpailuun lähetetään lyhyelokuvaprojektin juonikuvaus, lyhyt esittelyvideo ja referenssiksi jokin osallistujan aiempi lyhytelokuva. Ehdokkaiden joukosta valitaan viisi voittajaa, joista kukin saa 7 500 euron apurahan ja lisäksi mentorikseen eurooppalaisen huippuohjaajan, joka auttaa elokuvaidean toteuttamisessa. Kilpailu on avoin 18–35-vuotiaille ja hakuaikaa on 7.11. saakka.

EU-yhteistyöllä turvaa (25/10/2018)

Metsäpalot, ihmiskauppa, vaaralliset lelut. Tiesitkö, että tuhannet ihmiset eri puolilla Eurooppaa suojaavat yhteistyössä sinun ja perheesi elämää. EU tukee näiden ammattilaisten työtä ja mahdollistaa yhteistyön yli rajojen. Uusi tietopaketti nostaa esiin yhteistyöjärjestelmiä ja palveluja, joiden kautta EU on luonut turvaverkkoja jokaisen EU-kansalaisen suojaksi.

Mielipidekysely EU:n tulevaisuudesta (25/10/2018)

Mitä mieltä sinä olet EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudesta? Eriarvoisuus, maailmanpolitiikka, turvallisuus, muuttoliike, tiede ja teknologia, ympäristö ja maatalous... Pitäisikö EU:n tehdä enemmän vai vähemmän ja millä aloilla? Komissio kokoaa eurooppalaisten näkemyksiä maanosan tulevaisuudesta ja kehittämisestä verkkokyselyllä, jonka voi täyttää oheisen linkin kautta. Verkkokuulemisen kysymykset laati kansalaispaneeli, jossa oli mukana myös neljä suomalaista.

Virkamieskilpailu tullialan asiantuntijoille (25/10/2018)

Komissio hakee virkakilpailun kautta asiantuntijoita tullialan hallintovirkamiehiksi Brysseliin. Kilpailun läpäisseistä (n. 40 henkilöä) muodostetaan varallaololuettelo, jolla olijoille tarjotaan tullialan virkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hallintovirkamiesten odotetaan muun muassa laativan esimiehensä avulla omaa alaansa koskevia asiakirjoja sekä osallistuvan kokouksiin EU-maiden viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa Euroopan komission kannan selittämiseksi tai edistämiseksi. Määräaika hakemuksille on 13. marraskuuta.

Virkamieskilpailu veroasiantuntijoille (25/10/2018)

Komissio hakee virkakilpailun kautta asiantuntijoita verotusalan hallintovirkamiehiksi Brysseliin. Kilpailun läpäisseistä (n. 40 henkilöä) muodostetaan varallaololuettelo, jolla olijoille tarjotaan veroalan EU-yhteistyöhön liittyviä virkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hallintovirkamiesten odotetaan esimerkiksi edustavan yksikköään Euroopan komission muiden yksiköiden kanssa pidettävissä kokouksissa ja vastaavan kansalaisten ja Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin. Heidän odotetaan myös osallistuvan katsausten laatimiseen pääosastonsa komissaarille, pääjohtajalle tai johtajalle. Yksiköstä riippuen heidän odotetaan myös laativan lainsäädäntöä, päätöksiä, työasiakirjoja tai taloudellisia selvityksiä. Määräaika hakemuksille on 13. marraskuuta.

Tutkimusalan palkallisia harjoittelupaikkoja (25/10/2018)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC tarjoaa toimipaikoissaan Alankomaiden Pettenissä ja Italian Isprassa palkallisia eri tutkimusalojen harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoille maksetaan n. 1170 euron kuukausittaista palkkaa. Isprassa on myös tarjolla valmiita majoitusvaihtoehtoja n. 155 euron kuukausihintaan. Harjoittelujen kesto on tyypillisesti 5 kuukautta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (25/10/2018)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta ja määräaikaisista työmahdollisuuksista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (25/10/2018)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.