Verkkoversio

ISSN : 2529-4377

	Euroopan komission Suomen-edustusto
	Uutiskirje

Sisällysluettelo - 3/2019
Uutiset Tapahtumat	Linkkivinkit Avoimet työpaikat

| Facebook

| Instagram

| Twitter

| YouTube

Uutiset

Kestävään kehitykseen vuoteen 2030 mennessä

Komissio esitteli tällä viikolla eri skenaarioita kestävään kehitykseen pääsemiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU:lla, kuten muullakin maailmalla, on edessään monimutkaisia ja muuttuvia haasteita: ekologinen velka ja ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos, muuttoliike, eriarvoisuus, taloudellisen ja sosiaalisen polarisoitumisen riski sekä julkiseen talouteen kohdistuvat paineet. Komission skenaarioiden tarkoituksena on herättää keskustelua haasteisiin haettavista ratkaisuista. "Kestävä kehitys alkaa ihmisistä ja päättyy ihmisiin. Siinä on kyse samanaikaisesta pyrkimyksestä talouden ja yhteiskunnan kestävyyteen ja vaurauteen. Tarkoitus on ylläpitää meidän elämäntapaamme ja parantaa lastemme ja lastenlastemme hyvinvointia tasa-arvon, terveen luonnonympäristön sekä vireän, vihreän ja osallistavan talouden avulla. Tehtävämme on turvata maapallon tulevaisuus sen kaikille asukkaille. Eurooppa voi ja sen pitää näyttää tässä tietä”, totesi komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Lisää varautumistoimia Britannian sopimuksettoman EU-eron varalle

Miten käy Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelman, sosiaaliturvan vastavuoroisuuden ja EU-rahoitteisten brittihankkeiden, jos Britannian ero EU:sta tapahtuu ilman erosopimusta? Koska riski Britannian eroamiseen EU:sta 30. maaliskuuta ilman sopimusta on kasvanut, Euroopan komissio on tehnyt hiljattain viimeiset ehdotukset tähän varautumiseksi. Viimeiset varautumiseen tähtäävät ehdotukset koskevat Erasmus-opiskelijoita, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista ja jo meneillään olevien EU-rahoitteisten hankkeiden jatkuvuutta. Komission ehdottamat varautumistoimenpiteet ovat luonteeltaan väliaikaisia ja soveltamisalaltaan rajoitettuja, ja EU hyväksyy ne yksipuolisesti. Komissio toivoo Euroopan parlamentilta ja EU-mailta ehdotusten nopeaa käsittelyä, jotta ne saataisiin voimaan maaliskuun lopulla tapahtuvaan Britannian eroon mennessä.

Uutta suomalaista verianalyysitekniikkaa EU:n tuella

Suomalainen Nightingale Health -yritys, joka on kehittänyt kansainvälisesti tunnustetun kroonisten sairauksien ehkäisemiseen tarkoitetun verianalyysiteknologian, on allekirjoittanut Euroopan investointipankin (EIP) kanssa sopimuksen 20 miljoonan euron lainasta. Lainan takaa Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on Euroopan investointiohjelman keskeinen pilari. Laina käytetään vauhdittamaan Nightingale Healthin verianalyysiteknologiaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistä. Verianalyysiteknologialla voidaan nykyistä paremmin ennustaa ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Kroonisten sairauksien kasvava taakka on merkittävä uhka Euroopan kansalaisten hyvinvoinnille. Arvioiden mukaan 70–80 prosenttia EU:n terveydenhoitomenoista eli noin 700 miljardia euroa liittyy kroonisiin sairauksiin.

Mielipidekysely: Miten toteutuu palkkatasa-arvo?

EU:n tasa-arvodirektiivin toimivuutta arvioitiin viimeksi vuonna 2013. Arvioinnissa kävi ilmi, että sen käytännön soveltamisessa suurin ongelma liittyy naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen valvontaan ja oikeudelliseen tulkintaan. Siinä ilmeni myös, että ongelma on suurempi yksityisellä sektorilla, jolla palkan määrittämisessä on enemmän harkinnanvaraa. Ongelmat näkyvät myös EU-tuomioistuimessa vireille pannuissa asioissa, tasa-arvoviranomaisten tapauksissa ja Euroopan komissiolle toimitetuissa valituksissa. Komissio on siksi päättänyt arvioida perusteellisemmin tasa-arvodirektiivin säännökset sekä palkkauksen avoimuutta koskevan suosituksen. EU-maille annetulla suosituksella on pyritty viemään käytäntöön periaate, jonka mukaan naisille ja miehille on maksettava samasta työstä sama palkka. Nyt komissio kerää kaikilta tahoilta, myös yksityishenkilöiltä, kokemuksia samapalkkaisuuden toteutumisesta. Kyselyyn voi vastata suomeksi. Vastaaminen edellyttää EU Login -tilin luomista.

Suomalainen e-resepti toimii nyt myös Virossa

Suomalaiset voivat nyt mennä apteekkiin Virossa ja ostaa sieltä suomalaisella sähköisellä reseptillä määrätyt lääkkeet. Ajan kuluessa tämä tulee mahdolliseksi yhä useammassa EU-maassa. Uudistus koskee kaikkia Suomessa sähköisesti määrättyjä reseptilääkkeitä ja sellaisia Viron apteekkeja, jotka ovat allekirjoittaneet tarvittavan sopimuksen. Sähköiset lääkemääräykset näkyvät toisen maan sopimusapteekeille uuden EU-rahoitteisen sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin välityksellä. Sähköisten terveyspalvelujen digitaaliseen palveluinfrastruktuuriin kuuluu 22 EU-maata. Niiden välisen sähköisten lääkemääräyksien ja potilaskertomusten vaihdon on määrä käynnistyä viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. Kaavailujen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä järjestely on käytössä jo kymmenessä maassa (Suomi, Viro, Tšekki, Luxemburg, Portugali, Kroatia, Malta, Kypros, Kreikka ja Belgia).

Tapahtumat

4.2.

Opintieltä urapolulle. Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä paneelikeskustelussa "Opintieltä urapolulle – Kuinka EU tukee nuorten työelämälähtöisempää oppimista?" pohditaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuuden haasteita, käsitellään EU-rahoituksen mahdollisuuksia koulutussektorilla ja etsitään keinoja opiskelijoiden työelämälähtöisemmän oppimisen edistämiseksi. Keskustakirjasto Oodissa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) järjestettävää keskustelua vetää toimittaja Susanne Päivärinta.

13.3.

Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Miten eurooppalaisuus näyttäytyy Suomen kulttuuriperintökohteissa? Minkälaisille kohteille tunnusta voi hakea? Miten prosessi etenee Suomessa? Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34, Helsinki) keskustellaan Eurooppalaisesta kulttuuriperintötunnuksesta, jota hakemaan Suomikin päätti lähteä viime vuoden marraskuussa. Museoviraston, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston järjestämä seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Sen toivotaan tavoittavan laajasti kulttuurikentän toimijoita, järjestöjä, tutkijoita, museokenttää sekä matkailun osaajia.

Linkkivinkit

Hyvä paha muovi

Euroopan komissio esitti ensimmäisen Euroopan laajuisen muovistrategian vuosi sitten. Strategian tarkoituksena on suojella ympäristöä muoviroskalta ja samalla edistää kiertotaloutta, kasvua ja innovointia. Strategian puitteissa yhtenä EU:n tavoitteena on vähentää muovijätteen määrää rajoittamalla sekä kertakäyttömuovituotteita että mikromuovien käyttöä. Eurooppasalissa keskusteltiin EU:n muovistrategiasta ja mikromuovien käytön rajoittamisesta. Mukana olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, yksikönpäällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirasto ECHAsta, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä ja toimitusjohtaja Suvi Haimi Sulapac Oy:stä. Katso tallenteelta, mitä mieltä oltiin.

Nuorilta evästystä eurovaaleihin

Brysseliin lähtee 21.–22. maaliskuuta oppilaita 33 koulusta eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan tuleviin EU-vaaleihin liittyvistä näkemyksistään, toiveistaan ja odotuksistaan. Oppilaat äänestävät yhdessä kolme ehdotusta, joissa tiivistetään ne heidän sukupolvelleen tärkeimmät asiat, joihin Euroopan unionin tulisi puuttua. Tapahtuman järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK). Euroskeptisyyden lisääntyessä vuoden 2019 EU-vaalien odotetaan olevan erityisen haastavat, ja ETSK toivoo voivansa valveuttaa nuoria äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Suomea tapahtumassa edustaa Haapaveden lukio.

EU:n tulevaisuuskeskustelua Oulussa

"Vuosi 2019 on Suomessa todellinen EU:n supervuosi. Meillä on kahdet vaalit, jotka vaikuttavat Suomen EU-politiikkaan tulevaisuudessa. Ensin eduskuntavaalit huhtikuussa ja Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa. Lisäksi Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun. On tärkeää keskustella, mitä haluamme yhteiseltä unionilta". Oulun yliopistolla pohdittiin jälleen joukolla EU:n tulevaisuutta ja Suomen osuutta siinä. Mukana keskusteluissa olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen ja Mirja Vehkaperä. Katso Oulun tunnelmat tallenteelta.

Galileo tarkentaa paikannusta

Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn koordinoimalla Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmällä on 26 satelliitillaan jo 600 miljoonaa käyttäjää. Galileo tarjoaa EU-maille muista valtioista ja järjestelmistä, esim. Yhdysvaltain ilmavoimien operoimasta GPS-järjestelmästä , itsenäisen paikannuspalvelun. Täydessä toimintavalmiudessaan vuonna 2020 Galileo kykenee muutaman senttimetrin paikannustarkkuuteen, kun esimerkiksi nykyisellä GPS:llä paikannustarkkuus on n. 10 metriä. Galileo-paikannusta tehdään tunnetuksi kampanjalla, jonka esittelyvideot löytyvät myös suomeksi.

Oodi ehdolla Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon saajaksi

Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi on valittu 40 kohteen lyhytlistalle EU:n rahoittamassa nykyarkkitehtuurin Mies van der Rohe -kilpailussa. Lyhytlistalta edelleen valittavat viisi finalistia julkistetaan 13. helmikuuta ja palkintoseremonia pidetään 7. toukokuuta Mies van der Rohe -paviljongissa Barcelonassa. Palkinnon on tarkoitus nostaa esille laadukasta rakentamista ja korostaa arkkitehtuurin yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta.

Käy kommentoimassa komission suunnitelmia

Komissiolla on jatkuvasti auki lukuisia ns. julkisia kuulemisia, joissa halutaan kerätä mahdollisimman laajasti eri tahojen näkemyksiä uusista lakiehdotuksista, toimenpidevaihtoehdoista, nykylainsäädännön toimivuudesta ja yleensäkin monenlaisiin todettuihin ongelmiin kaavailluista ratkaisuista. Kaikkiin kyselyihin voi vastata suomeksi ja monissa kyselyissä myös kyselylomake ja taustoittavat materiaalit löytyvät suomeksi.

Avoimet työpaikat

Komissio hakee suomentajia varallaololistalle

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä kääntäjiä. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen edelleen käännöskokeisiin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Kääntäjätehtäviä koskevaa lisätietoa löytyy kiinnostuksenilmaisupyynnön lisäksi erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

Komissio hakee suomenkielisiä korjauslukijoita

Euroopan komissio hakee varallaololistalle suomen- ja ruotsinkielisiä korjauslukijoita. Kun rekrytointitarvetta määräaikaisiin työsuhteisiin pääasiassa Brysselissä ja Luxemburgissa ilmenee, listalta kutsutaan sopiviksi katsottuja kandidaatteja tietokonepohjaisiin esivalintatesteihin. Esivalintatestin läpäisseet ehdokkaat kutsutaan sen jälkeen mahdollisesti jatkotesteihin ja haastatteluihin. Listalle hakemiselle ei ole määräaikaa. Korjauslukijoita koskevaa lisätietoa löytyy erityisesti asiakirjasta "Lisäys kiinnostuksenilmaisupyyntöön".

Turvatehtäviin EU:n palvelukseen?

EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa pääsääntöisesti Brysseliin ja Luxemburgiin turvallisuusvirkailijoita ja -avustajia. Turvallisuusvirkailijoiden pääasiallisena tehtävänä on varmistaa henkilöiden ja rakennusten sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuus. Lisäksi he koordinoivat tiimejä ja projekteja. Turvallisuusavustajien tehtävänä taas on avustaa henkilöiden ja omaisuuden sekä arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojeluun liittyvissä operatiivisissa tehtävissä. Hakijoiden on oltava EU-kansalaisia ja heidän on osattava vähintään kahta EU:n virallista kieltä, joista toisen on oltava englanti tai ranska.

Työpaikat EU:n toimielimissä

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Tämä on Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje. Ohjeet uutiskirjeen tilaamiseen ja tilauksen lopettamiseen löytyvät täältä. Uutiskirjeeseen sovellettavat vastuuvapaus-, tekijänoikeus- ja tietosuojasäännöt löytyvät täältä.