Euroopan komission Suomen-edustusto

Komissio on ilmoittanut yli 110 miljoonan euron rahoituksesta Life-ohjelman integroituihin ympäristö- ja ilmastonsuojeluhankkeisiin. Rahoituksella tuetaan uusia merkittäviä ympäristö- ja ilmastohankkeita 11 EU-maassa. Hankkeilla edistetään vihreää elpymistä koronapandemiasta ja tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Suomalaiselle LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeelle, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun Itämerellä, myönnetään lähes 12 miljoonaa euroa. Hankkeen toimilla lievennetään ihmisen toiminnasta maalla ja merellä aiheutuvia haittavaikutuksia, jotka uhkaavat meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuutta, luontotyyppejä ja kriittisiä lajeja. Hankkeen tarkoituksena on tutkia niitä ihmisten aiheuttamia paineita, jotka eniten vaikuttavat meriympäristöön, ja kerätä tietoa, jonka avulla toimia voidaan kohdentaa suojelua kiireellisimmin tarvitseviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Hanketiimiä koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut-yksikkö.

EU:n ja Afrikan unionin sekä niiden jäsenmaiden johtajat tapaavat Brysselissä 17.–18. helmikuuta. Kokouksen tavoitteena on käynnistää afrikkalaiseurooppalainen investointipaketti, jossa huomioidaan ilmastonmuutoksen ja terveyskriisien kaltaiset globaalit haasteet. Muita keskustelunaiheita ovat muun muassa kasvun rahoittaminen, terveydenhuoltojärjestelmät, maatalous, koulutus sekä rauha ja turvallisuus. Komissio käynnisti joulukuussa Global Gateway -strategian älykkäiden, puhtaiden ja turvallisten yhteyksien edistämiseksi digitaali-, energia- ja liikennealalla sekä terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa. Strategialla pyritään saamaan vuosina 2021–2027 aikaan 300 miljardin euron investoinnit maailmanlaajuisen elpymisen tueksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti Senegalin-vierailullaan alueellisen Global Gateway Afrikka -investointipaketin. Sen 150 miljardin euron investoinneilla tuetaan vihreää ja digitaalista elpymistä ja muutosta Afrikassa.

Komissio pyrkii muuttuvassa geopoliittisessa ja teknologisessa ympäristössä kaikin keinoin vahvistamaan unionin kykyä vastata nopeasti muuttuviin monitasoisiin uhkiin. Komissio on esittänyt tuntuvia toimia Euroopan puolustuksen lujittamiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja strategisten riippuvuuksien purkamiseksi. Niihin kuuluu muun muassa turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä teknologioita koskeva etenemissuunnitelma. Toimilla on myös tarkoitus edistää konkreettisesti Euroopan puolustusmarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä. Esimerkiksi Euroopan puolustusrahastosta investoidaan vuoden 2022 loppuun mennessä 1,9 miljardia euroa puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen kehittämishankkeisiin. Komissio on valmis harkitsemaan lisätoimia sen mukaan, miten toimissa edistytään ja miten unionin tulevaisuudessa kohtaamat uhkat ja haasteet kehittyvät.

Avaruusalan tavoitteidensa saavuttamiseksi EU on esittänyt kaksi uutta aloitetta. Toinen niistä koskee avaruusratkaisuihin perustuvaa turvallista yhteysjärjestelmää ja toinen EU:n toimintamallia avaruusliikenteen hallintaan. EU on merkittävä avaruusmahti, ja EU:n avaruusohjelmasta saatavaa dataa ja palveluja hyödynnetään jo nyt monenlaisissa päivittäisissä sovelluksissa, joilla tuetaan muun muassa liikennettä, maataloutta, kriisinhallintaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Uusien haasteiden ja lisääntyneen kansainvälisen kilpailun vuoksi EU:n avaruuspolitiikkaa on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä ja mukautettava. Esitetyillä aloitteilla autetaan turvaamaan nykyisten resurssien tehokkuutta ja turvallisuutta ja kehitetään eurooppalaista huipputason avaruusteknologiaa.

Infotilaisuudet verkossa tieto- ja viestintätekniikan alan kahdesta EU-virkakilpailusta. Pysyvälle EU:n virkauralle haetaan muun muassa tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Euroopan parlamentti järjestää 17. ja 22. helmikuuta klo 19.00 verkossa infotilaisuuden näistä asiantuntijoiden ja avustajien virkakilpailuista. Parlamentin henkilöstöpääosaston edustajat ja IT-kollegat kertovat noin 1,5 tuntia kestävissä englanninkielisissä tilaisuuksissa haettavista profiileista, työtehtävistä ja virkakilpailuista. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Infotilaisuudet verkossa tieto- ja viestintätekniikan alan kahdesta EU-virkakilpailusta. Pysyvälle EU:n virkauralle haetaan muun muassa tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Euroopan parlamentti järjestää 17. ja 22. helmikuuta klo 19.00 verkossa infotilaisuuden näistä asiantuntijoiden ja avustajien virkakilpailuista. Parlamentin henkilöstöpääosaston edustajat ja IT-kollegat kertovat noin 1,5 tuntia kestävissä englanninkielisissä infotilaisuuksissa haettavista profiileista, työtehtävistä ja virkakilpailuista. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Datasta tekoälyyn -koulutusohjelma saatiin aikaan Euroopan sosiaalirahaston tukeman DAIKA-hankkeen ansiosta. Koulutusohjelma vastaa työvoimapulasta kärsivän toimialan ja maakunnan tarpeisiin: useat opiskelijat ovat löytäneet haaveidensa työpaikan jo opintojen aikana. Opiskelijoiden odotetaan kehittävän tulevaisuuden tekoälyratkaisuja sekä tehostavan yritysten nykyistä liiketoimintaa datan voimalla. ”Olemme pieni ammattikorkeakoulu, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka tapahtumamme ja koulutusohjelmamme ovat houkutelleet osallistujia ympäri Suomea. Kun laaja dataosaamisemme ja esimerkiksi kampuksemme konesali ja supertietokone houkuttelevat Kajaaniin opiskelijoita ympäri maata, he kiinnittyvät Kainuuseen myös muilla tavoin: kenties he työllistyvät seudulle opiskelijaprojektien kautta tai löytävät vaikkapa elämänkumppanin opintojen aikana ja asettuvat tänne asumaan”, kuvailee Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Taneli Rantaharju.

Euroopan unionin myöntämää Lorenzo Natali -mediapalkintoa voi nyt hakea 30. kerran. Palkinnolla annetaan tunnustusta toimittajille, joiden jutut käsittelevät esimerkiksi eriarvoisuutta, köyhyyttä, ilmastokysymyksiä, koulutusta, muuttoliikettä, työllistymismahdollisuuksia, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa, rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. ”Mediapalkinto symboloi EU:n tukea niille, jotka antavat maan hiljaisille äänen ja puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä”, sanoo kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Toimittajat voivat toimittaa juttunsa kirjallisena tai ääni- tai kuvanauhana. Kilpailuun voi osallistua 31. maaliskuuta saakka.

Vuotuista Euroopan meripäivää juhlistetaan Italiassa Ravennan kaupungissa 19.–20. toukokuuta pidettävässä Euroopan meripäivän konferenssissa. Eri puolilla EU:ta järjestetään huhtikuusta lokakuuhun saakka myös Euroopan meripäivään liittyviä paikallistapahtumia. Niiden tavoitteena on koota ihmisiä, erityisesti nuoria, yhteen viettämään teemapäivää paikallistasolla. Yleinen tietoisuus merten tilasta ja pyrkimykset pitää ne terveinä ovat lisääntyneet viime vuosina. Asialle voi antaa lisää näkyvyyttä Euroopan meripäivän yhteydessä järjestettävissä paikallistapahtumissa. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi rantojen siivoustempauksia, opastettuja satamakäyntejä, näyttelyitä, seminaareja ja konferensseja, ja ne voidaan järjestää joko paikan päällä, verkossa tai hybriditilaisuuksina. Tapahtumia mainostetaan Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston tiedotuskanavien kautta. Täytä – englanninkielinen – hakulomake ja ilmoita oma paikallistapahtumasi mukaan viimeistään 28. helmikuuta.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi on vuoden ajan ympäri EU:ta vaikuttanut hanke, jossa EU on halunnut neljän eriaiheisen kansalaispaneelin kautta kuulla ihmisiä ja tarjota puitteet paremmalle kansalaiskeskustelulle Euroopan tulevaisuudesta. Konferenssin on määrä esittää keväällä johtopäätöksensä ja antaa ohjeita Euroopan tulevaisuutta varten. ”On tärkeää, ettei alkuun saatu kansalaiskeskustelu pääty tulevaisuuskonferenssin esitettyä ehdotuksensa, vaan että EU saa vakiinnutettua keskustelevan demokratian vahvemmin osaksi unionin työtä. Suomessa järjestetyt tapahtumat ovat osoittaneet, että Suomessa on vahva kansalaisosallistumisen perinne, ja se on vahvan demokratiamme tärkein kulmakivi. Tämä on voimallinen suomalainen esimerkki Euroopan unionissa myös tulevaisuuskonferenssin jälkeen”, toteaa komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen Turun Sanomissa 11. helmikuuta julkaistussa kirjoituksessaan.

Vantaa on monelle tuttu muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemasta ja tiedekeskus Heurekasta. Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä, että Vantaa on myös kukoistava innovaatioiden keskus. Kaupungin työ innovaatioiden eteen sai hiljattain tunnustusta sen voitettua loppuvuonna 2021 ensimmäistä kertaa jaetun Euroopan nouseva innovaatiokaupunki -palkinnon. Vantaalle voiton tuoneen innovaatioympäristön taustalla on kaupungin nopea kasvu, jonka myötä se on muuttunut pienestä maalaiskylästä Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi. Nopean väestönkasvun myötä syntynyt, julkisiin palveluihin kohdistuva paine on ollut omiaan luomaan tarvetta luoville ratkaisuille. Koska kaupunki ei itse ole aina ennättänyt kaikkialle, on uuden innovointi perustunut tiiviiseen kumppanuuteen yritysten, järjestöjen, korkeakoulujen ja asukkaiden kanssa.

Komission käännöstoimen pääosaston ruotsin kieliosasto järjesti 9. helmikuuta webinaarin ”Från klarhet till klarhet – den svenska klarspråksdiskussionen i Sverige och Finland och på EU-kommissionen”. Webinaarissa päästiin tutustumaan selkeäkielisyyden hyväksi tehtyyn työhön Ruotsissa ja Suomessa samoin kuin Euroopan komissiossa. Tilaisuudesta tehty tallenne on nyt katsottavissa YouTubessa.

Siitä lähtien, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014, se on pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen erilaisilla disinformaatiokampanjoilla. Niitä on kohdistettu Venäjän väestöön, Venäjän naapurimaihin, Euroopan unioniin ja muihin maihin. Disinformaation tarkoituksena on erityisesti vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. EU:n ulkosuhdepalvelun alaisuudessa toimiva EastStratCom-ryhmä on vuodesta 2015 torjunut ja tutkinut Venäjän levittämää disinformaatiota. Ryhmä on nyt julkaissut ”7 myyttiä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista” -katsauksen konfliktiin liittyvistä yleisimmistä ja vaarallisimmista myyteistä.

Oletko IT-alan osaaja? EU:n toimielimet hakevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita ja avustajia pysyvälle virkauralle. Haussa on muun muassa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Hakuilmoitukset on julkaistu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta klo 13.00. Ks. myös ilmoitukset hakuja koskevista englanninkielisistä infotilaisuuksista (17.2. ja 22.2.) tämän uutiskirjeen tapahtumaosiosta.