Euroopan komission Suomen-edustusto

EU auttaa Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä sekä heitä vastaanottavia EU-maita huomattavalla tuella. Komissio on esitellyt tuen sisällön: siihen sisältyvät suora humanitaarinen apu, kiireellinen pelastuspalveluapu ja rajoilla annettava tuki. Sotaa pakeneville annetaan myös selkeä oikeudellinen asema, jonka myötä he voivat saada välitöntä suojelua EU:ssa. Humanitaarisena apuna EU:n talousarviosta osoitetaan vähintään 500 miljoonaa euroa sodan humanitaaristen seurausten hoitamiseen sekä Ukrainassa että sen ulkopuolella. Tähän sisältyvä 90 miljoonan euron humanitaarinen apu on jo matkalla. Se käytetään ruoan, veden, terveydenhuollon ja suojan järjestämiseen sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden perustarpeiden kattamiseen.

Komissio on esittänyt luonnoksen REPowerEU-suunnitelmasta, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030 Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Suunnitelmassa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joilla reagoidaan energian hinnan nousuun Euroopassa ja täytetään kaasuvarastot ensi talvea varten. Energian hinta on Euroopassa noussut jo useiden kuukausien ajan, ja nyt epävarmuus toimituksissa vielä pahentaa ongelmaa. REPowerEU-suunnitelman avulla on tarkoitus monipuolistaa kaasuntoimituksia, nopeuttaa uusiutuvien kaasujen käyttöönottoa ja korvata kaasu lämmityksessä ja sähköntuotannossa muilla energialähteillä. Näin EU:ssa voitaisiin korvata kaksi kolmasosaa Venäjältä tuotavasta kaasusta jo tämän vuoden aikana.

Komissio on hyväksynyt 225 hanketta, joille myönnetään tukea teknisen tuen välineestä. Hankkeilla autetaan EU-maita suunnittelemaan, valmistelemaan ja toteuttamaan uudistuksia, joissa tavoitteena on nykyaikainen, kriisinsietokykyinen julkishallinto, ekologisesti kestävät kasvustrategiat ja selviytymiskykyiset kansantaloudet. Suomea komissio tukee kuudessa hankkeessa, jotka liittyvät vihreään siirtymään, julkishallintoon ja hallinta- ja ohjausjärjestelmiin, muuttoliikkeen hallintaan sekä digitaaliseen rahoitukseen.

Komissio ehdotti kansainvälisenä naistenpäivänä uusia EU-sääntöjä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Ehdotetuilla säännöillä kriminalisoidaan raiskaus suostumuksen puutteen perusteella, naisten sukuelinten silpominen sekä verkkoväkivalta, kuten ilman suostumusta tapahtuva intiimien kuvien jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa tapahtuva yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan. Säännöillä myös parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta ja kannustetaan EU-maita ottamaan käyttöön keskitettyjen palvelupisteiden järjestelmä, jossa kaikki tuki- ja suojelupalvelut sijaitsevat samassa paikassa. Lisäksi ehdotuksessa vaaditaan uhreille asianmukaista ja heidän tarpeensa huomioon ottavaa suojelua ja tukea esimerkiksi maksuttomien hätäpuhelinpalvelujen sekä raiskauskriisikeskusten kautta. Ehdotukseen sisältyy myös kohdennettu tuki ryhmille, joilla on erityistarpeita tai jotka ovat vaarassa, mukaan lukien aseellista selkkausta pakenevat naiset.

Pyöreän pöydän keskustelu: Mitä suomalaiset odottavat Euroopalta? Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnon suomalaisosallistujat keskustelevat eduskunnassa meppien, kansanedustajien ja Eurooppa-ministerin kanssa konferenssin annista. Mitä ajatuksia EU:n tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista suomalaisedustajat ovat viemässä tulevaisuuskonferenssin viimeisiin täystuntoihin, joissa sen johtopäätöksiä käsitellään? Keskustelunaiheina ovat EU:n arvot ja turvallisuus, vihreä kasvu ja digitaalinen siirtymä. Keskustelu käydään 18. maaliskuuta klo 11.30–13.00. Yleisö voi osallistua keskusteluun suoran verkkolähetyksen keskustelupalstalla osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Lähetystä voi seurata myös Facebookissa ja eduskunnan YouTube-kanavalla. Keskustelu on samalla eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Valiokunnan puheenjohtaja on Satu Hassi, ja keskustelun juontaa toimittaja Sakari Sirkkanen. Tilaisuuden järjestävät eduskunnan suuri valiokunta, valtioneuvoston kanslia, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja komission Suomen-edustusto.

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin (EUYO) 95 nuorta ja taitavaa muusikkoa kaikista EU-maista harjoittelevat ja esiintyvät yhdessä niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilaisuuksissa samoin kuin innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa nuorten helsinkiläisten ja tamperelaisten muusikoiden kanssa. Ohjelmassa on avoimia harjoituksia, avoimia yhteisötapahtumia sekä kulttuuriteemaista keskustelua. Tarkempi listaus tapahtumista ja tapahtumapaikoista julkaistaan lähempänä vierailua. Orkesteri esiintyy 2. huhtikuuta klo 16.30–17.30 yhdessä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoiden sekä nuorten Tempo Oulu -orkesterin kanssa Taavi Oramon johdolla Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Vierailu huipentuu Musiikkitalossa 3. huhtikuuta klo 19.00–21.00 järjestettävään konserttiin. Jälkimmäinen konsertti on maksullinen, ja liput ovat nyt myynnissä. Konserttilipulla pääsee osallistumaan maksutta EUYO:n legendaariseen Late Night Session -klubiin klo 21.30 alkaen Musiikkitalon Black Boxissa.

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto tulee olemaan lähipäivinä saatavilla kaikilla EU-kielillä sekä ukrainaksi.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ollut ongelma EU:ssa pitkään. Yksi kolmesta yli 15-vuotiaasta naisesta EU:ssa on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Jopa 50 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää, ja 10 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää. Koronapandemian myötä perheväkivallasta tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut useissa EU-maissa. Fyysisen väkivallan lisäksi kasvussa on ollut verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta. ”Asiantuntemuksen lisääminen isoilla verkkoalustoilla ja teknologiayrityksissä on tärkeää. Kun teknologiaa käytetään väkivallan teon välineenä, hämärtyy usein se, kuka on tehnyt väärin. Digitaalista väkivaltaa vähätellään, vaikka se vahingoittaa siinä missä muunkinlainen väkivalta. Ammattilaisten kouluttaminen digiväkivallan ja verkkohäirinnän tunnistamiseen on siksi tärkeää”, sanoo Naisten Linjan hankepäällikkö Louna Hakkarainen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra koordinoi osana Terveysdata 2030 -projektia EU:n terveysalan TEHDAS-hanketta, jonka tarkoituksena on yhteisten pelisääntöjen luominen terveysdatan hyötykäyttöön Euroopassa. ”Terveysdata 2030 -projektin alkuvaiheessa keskityimme tilannekuvan luomiseen niin haastattelujen, työpajojen kuin selvitystenkin avulla. Haluamme viedä Suomea kunnianhimoisesti eteenpäin terveysdatan käytön suhteen. Teemme selvityksiä esimerkiksi hajautetuista ja virtuaalisista lääketutkimuksista, ja tuotamme uutta tietoa terveysdatan hyödyntämisestä. Aiomme myös luoda pitkän aikavälin strategiaa, joka haastaa suomalaista yhteiskuntaa uudistumaan. Suomi on terveysdatan käytön edelläkävijä EU:ssa, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa kestävää menestystä”, kertoo Markus Kalliola, Terveysdata 2030 -projektin projektijohtaja.

”Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat yleinen yhteiskunnallinen ongelma kaikissa EU-maissa ja kaikissa sosiaaliryhmissä”, kirjoittaa Helena Dalli Hufvudstadsbladetissa 8. maaliskuuta. ”Ongelmaan ei ole puututtu riittävän tehokkaasti, ja sen vuoksi monet naiset ja tytöt paitsi kohtaavat väkivaltaa myös jäävät ilman oikeusjärjestelmän tukea ja suojaa.” Komissio antoi kansainvälisenä naistenpäivänä säädösehdotuksen, joka sisältää kaikkia EU-maita koskevat vähimmäisvaatimukset naisiin ja perheenjäseniin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisystä, uhrien suojelusta ja tuesta sekä muun muassa oikeussuojan saatavuudesta. Komissio ehdottaa naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisointia, mukaan lukien väkivalta ja häirintä verkossa, esimerkiksi intiimien kuvien, videoiden ja äänitteiden levittäminen tai tällaisella teolla uhkailu, ja raiskaus, joksi katsotaan kaikenlainen tunkeutumien toisen kehoon ilman suostumusta. ”Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä säädöksellä voidaan parantaa naisten asemaa koko EU:ssa”, Dalli toteaa.

Terveysdata on meistä lääkärikäynnin ja hoidon yhteydessä kertyvää tietoa. Tällä hetkellä terveystietojamme hyödynnetään pääsääntöisesti meidän hoitoomme, mutta sen nykyistä paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin myös ehkäistä sairauksia ja hoitaa niitä tehokkaammin. Tätä varten hyödynnetään jo ja tarvitaan edelleen terveysdataa. Sitran koordinoiman TEHDAS-yhteistoimintahankkeen (Joint Action Towards the European Health Data Space) kyselyssä selvitetään ihmisten näkemyksiä siitä, mihin heidän dataansa pitäisi käyttää, kuka sitä voi käyttää ja kenen hyödyksi. Kyselyn tuloksia hyödynnetään TEHDAS-hankkeen suosituksissa Euroopan komissiolle ja jäsenmaille siitä, minkälainen rooli kansalaisilla tulisi olla terveystietojen käytössä ja jakamisessa. Kysely on saatavilla englanniksi, ranskaksi ja hollanniksi, ja se on avoinna 4. huhtikuuta saakka.

Oletko IT-alan osaaja? EU:n toimielimet hakevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita ja avustajia pysyvälle virkauralle. Haussa on muun muassa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Hakuilmoitukset on julkaistu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta klo 13.00.