Euroopan komission Suomen-edustusto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt meitä mutta myös yhdistänyt Euroopan unionin ja sen kumppanit. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui Euroopan parlamentin täysistunnossa tiistaina: ”Tämä on Euroopan totuuden hetki. Kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus riippuu siitä, miten Venäjän toimiin vastataan tänään. Meidän on osoitettava demokratioidemme voima. EU hyväksyi nopeasti historiansa suurimman pakotepaketin. Olen tietoinen siitä, että tästä aiheutuu kustannuksia taloudellemme. Uskon kuitenkin, että eurooppalaiset ymmärtävät, että meidän on torjuttava hyökkäys. Vapaudella ei ole hintaa. Emme voi pitää turvallisuuttamme itsestäänselvyytenä. Meidän on puolustettava sitä.” EU myös tuomitsee Ukrainan vastaisen disinformaatiosodan ja kohdistaa pakotteita keskeisiin disinformaation levittäjiin Venäjällä. Kaikki EU:n tukitoimet Ukrainalle on koottu yhdelle sivustolle:

Vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota ja NextGenerationEU-välinettä varten on otettu käyttöön mekanismi unionin talousarvion suojaamiseksi siinä tapauksessa, että oikeusvaltion periaatteita rikotaan EU-jäsenmaissa. Komissio on nyt hyväksynyt tätä ehdollisuusmekanismia koskevaa ohjeistusta. ”Oikeusvaltioperiaate on unionia koossapitävä voima, ja se on yhtenäisyytemme perusta. Me emme koskaan väsy sen puolustamiseen”, totesi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. ”Tänään julkaistut suuntaviivat tuovat lisää selkeyttä komission jatkaessa sen varmistamista, että kaikkiin EU:n talousarvioon yhteydessä oleviin oikeusvaltion periaatteiden rikkomisiin puututaan. Meidän on varmistettava, että jokainen euro ja jokainen sentti käytetään tarkoitukseensa ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.”

Komissio on hyväksynyt ensimmäisen vuosikertomuksensa NextGenerationEU-välineeseen keskeisenä kuuluvan elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta. Vuosikertomuksen mukaan täytäntöönpano on hyvässä vauhdissa. Välineestä myönnetään EU-maille jopa 723,8 miljardia euroa (käypinä hintoina) lainoja ja avustuksia perustavanlaatuisten investointien ja uudistusten tukemiseen. Vuosikertomuksessa esitetään useita esimerkkejä tähän mennessä hyväksyttyihin 22 kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista ja uudistuksista, joita välineestä rahoitetaan. Esimerkeissä kuvataan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään välineestä annetussa asetuksessa määriteltyjä kuutta keskeistä politiikan toiminta-aluetta, kuten vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Vuosikertomus antaa tämän vuoksi tärkeää tietoa niiden toimenpiteiden laajuudesta ja vaikutuksesta, joita eri puolilla EU:ta toteutetaan elpymis- ja palautumistukivälineen ansiosta.

Komissio on ehdottanut uusia sääntöjä siitä, kuka voi käyttää ja saada käyttöönsä EU:ssa tuotettua dataa talouden eri aloilla. Datasäädöksellä on tarkoitus turvata oikeudenmukaisuus digitaalisessa ympäristössä, edistää kilpailukykyisiä datamarkkinoita, avata mahdollisuuksia datavetoiseen innovointiin ja parantaa datan saatavuutta yleisesti. Uudet säännökset mahdollistavat uusia, innovatiivisia palveluja sekä kilpailukykyisemmät hinnat verkkoon liitettyjen tuotteiden jälkimarkkinapalveluissa ja korjaamisessa. Komission datastrategian mukaisesti datasäädöksellä on keskeinen rooli digitalisaation tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan komissio on hyväksynyt direktiiviehdotuksen, joka koskee yritysten kestävään toimintaan liittyvää vastuuta (due dilligence). Tällä yritysvastuuta koskevalla lainsäädäntöehdotuksella pyritään edistämään yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa. Tarkoituksena on puuttua muun muassa yritysten toiminnan kielteisiin ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiin. Yrityksille uudet säännöt merkitsevät oikeusvarmuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kuluttajien ja sijoittajien näkökulmasta ne lisäävät läpinäkyvyyttä. Useat EU-maat ovat jo ottaneet käyttöön yritysvastuuta koskevia kansallisia sääntöjä, ja osa yrityksistä on toteuttanut toimenpiteitä omaehtoisesti. Tarvitaan kuitenkin mittavampia parannuksia, ja niiden saavuttaminen vapaaehtoiselta pohjalta on vaikeaa.

EU:n akkualan yhteenliittymä on antanut lähtölaukauksen Euroopan akkuakatemian perustamiselle. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja EIT InnoEnergy kirjoittivat asiasta aiesopimuksen, ja komissio tukee akatemiaa 10 miljoonan euron REACT-EU-avustuksella. Akatemian tavoitteena on koordinoida tehokkaasti uudelleen- ja täydennyskoulutusta Euroopan tasolla ja mahdollistaa korkealaatuisen koulutuksen aloittaminen välittömästi kaikissa EU-maissa. Akatemia on osa Euroopan osaamisohjelmaa ja osaamissopimusta ja EU:n konkreettinen panos siihen, että 800 000 työntekijälle annetaan jatko- tai täydennyskoulutusta vuoteen 2025 mennessä, jotta voidaan vastata akkuteollisuuden kysyntään.

EU:n puolustuspolitiikka -webinaari: Mikä on strategisen kompassin suuntima? EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on kehitetty määrätietoisesti. Komissio julkaisi puolustusta koskevan ohjelmansa helmikuussa, ja EU-maat hyväksyvät maaliskuussa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa linjaavan uuden strategian eli ns. strategisen kompassin. Mikä on komission rooli EU:n puolustuspolitiikassa? Miten (suur)sodan uhka ja uudet turvallisuushaasteet heijastuvat EU:n linjauksiin ja puolustuspolitiikan kehitykseen? Puhujina: pääjohtaja Timo Pesonen komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastosta, kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, osastopäällikkö Janne Kuusela puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta ja johtava tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista (UPI). Puhetta johtaa UPIn Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela. Keskustelua voi seurata verkossa 4. maaliskuuta klo 10.00–11.30.

EU Career paths for fresh graduates – verkkotapahtuma. Oletko juuri valmistunut yliopistosta tai pohditko jo, mitä teet valmistumisen jälkeen? EU Careers Finland järjestää webinaarin EU:n tarjoamista mahdollisuuksista vastavalmistuneille. Tapahtumassa ovat puhujina Beatrice Pasquato, joka sai heti Blue book -harjoittelunsa jälkeen tilapäisen EU-työpaikan, sekä Mika Kukkonen, joka toimii EU-asioiden parissa valtionhallinnossa. He vastaavat myös osallistujien kysymyksiin. Webinaari järjestetään 9. maaliskuuta klo 18.00–19.00.

Kiinnostaisiko sinua kertoa EU-työpaikoista omassa korkeakoulussasi? Ryhdy EU Careers -opiskelijalähettilääksi! Kyseessä on vapaaehtoistehtävä eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden verkostossa. Tehtävään haetaan motivoituneita ja aktiivisia opiskelijoita, jotka haluavat jakaa tietoa mahdollisuuksista työskennellä EU-tehtävissä. Lähettiläiltä edellytetään muun muassa hyvää englannin kielen taitoa ja erinomaisia viestintätaitoja. Ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen luetteloa päivitetään vuosittain. Jos oma oppilaitoksesi ei ole nyt mukana, se saattaa silti olla luettelossa ensi vuonna. Nyt Suomesta mukana ovat Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lähetä hakemuksesi viimeistään 18. maaliskuuta.

Kahvikupin ääressä aamu-uutisia älypuhelimella selatessa harvoin tulee ajatelleeksi, paljonko energiaa kuluu ja päästöjä syntyy siitä, että puhelin kaikkine sovelluksineen toimii. Erilaisten tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen osuus vuotuisesta sähkönkulutuksesta on 4–10 prosenttia ja globaaleista kasvihuonepäästöistä 3–5 prosenttia. Uudenmaan liiton koordinoimasta REACT-EU-rahastosta rahoitettavan ”Green ICT -ekosysteemillä kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille” -hankkeen avulla valmennetaan ICT-yrityksiä ilmastoviisaaseen digipalvelutuotantoon ja tuetaan yksityistä ja julkista sektoria vihreämpiin digihankintoihin. ”Vihreään ICT:hen panostamisen vaikutukset kumuloituvat yhteiskunnassa. Voimien yhdistäminen voisi tehdä Suomesta Green ICT:n edelläkävijän. Myös EU:n ympäristötavoitteilla ja -lainsäädännöllä on globaaleja vaikutuksia, sillä muun maailman on otettava ne huomioon. Tämä luo EU:lle edelläkävijän aseman”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sipilä.

Euroopan unionin myöntämää Lorenzo Natali -mediapalkintoa voi nyt hakea 30. kerran. Palkinnolla annetaan tunnustusta toimittajille, joiden jutut käsittelevät esimerkiksi eriarvoisuutta, köyhyyttä, ilmastokysymyksiä, koulutusta, muuttoliikettä, työllistymismahdollisuuksia, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa, rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. ”Mediapalkinto symboloi EU:n tukea niille, jotka antavat maan hiljaisille äänen ja puhuvat asioista niiden oikeilla nimillä”, sanoo kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Toimittajat voivat toimittaa juttunsa kirjallisena tai ääni- tai kuvanauhana. Kilpailuun voi osallistua 31. maaliskuuta saakka.

Oletko IT-alan osaaja? EU:n toimielimet hakevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita ja avustajia pysyvälle virkauralle. Haussa on muun muassa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Hakuilmoitukset on julkaistu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta klo 13.00.