Euroopan komission Suomen-edustusto

EU:n neuvosto on hyväksynyt neljännen Venäjään kohdistuvan pakotepaketin. Pakotteet lisäävät entisestään Kremliin kohdistuvaa taloudellista painetta ja heikentävät sen kykyä rahoittaa hyökkäystään Ukrainaan. Pakotteet on koordinoitu kansainvälisten kumppaneiden kanssa, ja niihin kuuluvat muun muassa kielto toteuttaa liiketoimia tiettyjen Venäjän valtion omistamien yritysten kanssa, energia-alaan kohdistuva uusien investointien kielto ja ylellisyystuotteiden vientikielto. Pakotteiden kohteena olevien henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon on otettu lisää oligarkkeja ja Kremliin yhteydessä olevaa liike-elämän eliittiä sekä sotilaallisilla ja puolustusaloilla toimivia yrityksiä, jotka tukevat hyökkäystä logistisesti ja materiaalitoimituksin. Lisäksi pakoteluetteloon on lisätty disinformaatiota levittäviä toimijoita. EU päätti myös yhdessä muiden WTO:n jäsenten kanssa kieltää venäläisiltä tuotteilta ja palveluilta suosituimmuuskohtelun EU:n markkinoilla.

Komissio on käynnistänyt uuden julkisen ”Kohesio”-nimisen verkkoportaalin. Siihen on kerätty tietoa yli 1,5 miljoonasta hankkeesta, joita toteutetaan EU-maissa. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Koheesioasioista vastaavan komissaarin Elisa Ferreiran mukaan ”portaali tarjoaa entistä kattavampaa tietoa siitä, miten koheesiopolitiikalla vahvistetaan unionia. Sen ansiosta koheesiopolitiikasta tulee entistä läpinäkyvämpää ja avoimempaa. Muutamalla klikkauksella kuka tahansa voi käydä katsomassa, miten EU investoi tietylle alueelle tai tiettyyn kaupunkiin ja näin edistää alueiden lähentämistä ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.” Portaali tulee saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä lähikuukausien aikana.

Euroopan investointipankki on allekirjoittanut sopimuksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille myönnettävästä 175 miljoonan euron lainasta. Lainalla rahoitetaan Hämeenlinnaan rakennettavaa uutta Ahveniston keskussairaalaa, ”Assia”. Hankkeeseen kuuluu kokonaan uuden sairaalarakennuksen rakentaminen nykyisen sairaalan viereen ja sen liittäminen olemassa olevaan logistiikkakeskukseen. Uusi sairaalarakennus auttaa korjaamaan nykyisten hoitotilojen puutteita ja vastaamaan alueen ajankohtaisiin haasteisiin, joita ovat väestön ikääntyminen, pätevän terveydenhuoltohenkilöstön puute, lisääntyvä hoitotarve ja terveydenhuollon kasvavat kustannukset. Nykyinen Kanta-Hämeen keskussairaala on vuodelta 1979. Se on Suomen ainoa akuuttisairaanhoitoa tarjoava sairaala, jota ei ole sen jälkeen peruskorjattu tai korvattu uudella.

Pyöreän pöydän keskustelu: Mitä suomalaiset odottavat Euroopalta? Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnon suomalaisosallistujat keskustelevat eduskunnassa meppien, kansanedustajien ja Eurooppa-ministerin kanssa konferenssin annista. Mitä ajatuksia EU:n tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista suomalaisedustajat ovat viemässä tulevaisuuskonferenssin viimeisiin täystuntoihin, joissa sen johtopäätöksiä käsitellään? Keskustelunaiheina ovat EU:n arvot ja turvallisuus, vihreä kasvu ja digitaalinen siirtymä. Keskustelu käydään 18. maaliskuuta klo 11.30–13.00. Yleisö voi osallistua keskusteluun suoran verkkolähetyksen keskustelupalstalla osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Lähetystä voi seurata myös Facebookissa ja eduskunnan YouTube-kanavalla. Keskustelu on samalla eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Valiokunnan puheenjohtaja on Satu Hassi, ja keskustelun juontaa toimittaja Sakari Sirkkanen. Tilaisuuden järjestävät eduskunnan suuri valiokunta, valtioneuvoston kanslia, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja komission Suomen-edustusto.

Kiertotalous vauhdittaa vihreää siirtymää – Paneelikeskustelu Euroopan komission kiertotalouspaketin uusista toimista. Tervetuloa komission ja Sitran paneelikeskusteluun kuulemaan, mistä kiertotalouspaketin uusissa toimissa on kyse ja millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tuo suomalaisyrityksille. Keskustelun alustaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, ja keskusteluun osallistuvat Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, Euroopan komission pääsihteeristön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -yksikön päällikkö Vesa Terävä ja Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen. Juontajana toimii komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa Helsingissä 31. maaliskuuta klo 14.00–15.30, ja sitä on mahdollista seurata myös verkossa. Ilmoittautumisia pyydetään verkkolomakkeella.

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin (EUYO) 95 nuorta ja taitavaa muusikkoa kaikista EU-maista harjoittelevat ja esiintyvät yhdessä niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilaisuuksissa samoin kuin innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa nuorten helsinkiläisten ja tamperelaisten muusikoiden kanssa. Ohjelmassa on avoimia harjoituksia, avoimia yhteisötapahtumia sekä kulttuuriteemaista keskustelua. Tarkempi listaus tapahtumista ja tapahtumapaikoista julkaistaan lähempänä vierailua. Orkesteri esiintyy 2. huhtikuuta klo 16.30–17.30 yhdessä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoiden sekä nuorten Tempo Oulu -orkesterin kanssa Taavi Oramon johdolla Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Vierailu huipentuu Musiikkitalossa 3. huhtikuuta klo 19.00–21.00 järjestettävään konserttiin. Jälkimmäinen konsertti on maksullinen, ja liput ovat nyt myynnissä. Konserttilipulla pääsee osallistumaan maksutta EUYO:n legendaariseen Late Night Session -klubiin klo 21.30 alkaen Musiikkitalon Black Boxissa.

Haastattelimme Juvenes Translatores 2021/22 -kisan voittajaa Emma Kuusista, kun hän oli kuullut voitostaan. Emma pitää eri kielten osaamista tärkeänä erityisesti siksi, että se auttaa ymmärtämään toisia todellisuuksia. ”Kielten opiskeleminen antaa aivan uudenlaisen näkökulman maailmaan, ja uuden kielen oppiminen on ehkä paras tapa laajentaa omaa maailmankuvaa. Silloin asioita näkee myös muiden kuin oman itsen tai oman kansan näkökulmasta. Luen nykyisin myös uutisia eri kielillä, ja koen, että esimerkiksi yksi kieli ei riittäisi tämän monimutkaisen maailman ymmärtämiseen.” Emma ottaa myös puheeksi, kuinka lukioissa ja korkeakoulujen pääsykoekriteereissä on tällä hetkellä voimakas painotus matemaattisiin aineisiin. Hän pelkää, että pahimmillaan se johtaa kielitaidon huononemiseen ja vähentää ymmärrystä maailmasta. ”Mielestäni kieliä pitäisi painottaa koulussa enemmän, koska maailma on yhä enemmän ja enemmän yhdistynyt. Kielten tärkeyttä ei voi painottaa liikaa”, Emma toteaa.

Komission Suomen-edustustossa järjestetty paneelikeskustelu Euroopan unionin puolustuspolitiikasta osui ajankohtaiseen hetkeen. Panelistit keskustelivat maanosan turvallisuusnäkymistä, EU:n uudesta strategisesta kompassista sekä uhkien ehkäisemisestä. Keskustelussa nousivat väistämättä esiin myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen herättämät uudenlaiset kysymykset maanosan puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle. Lisäksi panelistit muistuttivat, että perinteisen puolustuspolitiikan lisäksi on huomioitava myös muita turvallisuuden osa-alueita. ”Puolustuspaketin ohella julkaistiin vähintään yhtä merkittävä paketti, joka koski EU:n avaruusjärjestelmiä sekä niihin liittyviä asetuksia ja lakialoitteita. Niillä on erittäin suuri merkitys tulevaan turvallisuusympäristöön ja kykyymme vastata turvallisuusuhkiin”, painotti Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastolla työskentelevä Jonas Cederlöf.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmalla tuetaan elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. Ohjelmakauden 2021−2027 rahoitushaut avataan vaiheittain, ja ensimmäisinä ovat avautuneet ELY-keskusten yritysrahoitushaut. Yritykset voivat hakea avustusta investointeihin ja erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä. Tarkemmat tiedot hakukriteereistä löytyvät ELY-keskusten hakuilmoituksista ja alueellisista rahoituslinjauksista. Uutisia avautuvista hauista voi seurata rakennerahastot.fi -sivuilta ja EURA 2021 -järjestelmästä.

EU:n vihreää viikkoa 2022 vietetään 30.5.–5.6., ja viikon aikana järjestetään erilaisia paikallisia kumppanitapahtumia. Komission ympäristöpääosasto pyytää lähettämään ehdotuksia paikallistapahtumiksi. Tapahtumat tulee kytkeä tämän vuoden vihreän viikon teemaan ”EU:n vihreän kehityksen ohjelma – Tavoitteista totta” (EU Green Deal – Make it real). Teeman piiriin kuuluu useita aihealueita ja sektoreita, kuten teollisuus ja uudet teknologiat, biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi työpajoja, verkkoseminaareja, näyttelyjä tai opastettuja kävelyjä. Ne olisi toteutettava mahdollisimman ympäristöystävällisellä ja kestävällä tavalla. Paikallistapahtumien tarkoituksena on tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien aktiivinen rooli Euroopan vihreän siirtymän edistämisessä. Järjestäjät saavat lisää näkyvyyttä tapahtumilleen komission somekanavilla. Tapahtumaehdotuksia otetaan vastaan 15. huhtikuuta saakka.

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Oletko IT-alan osaaja? EU:n toimielimet hakevat tieto- ja viestintätekniikan alan asiantuntijoita ja avustajia pysyvälle virkauralle. Haussa on muun muassa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien, pilvipalveluiden, verkkojen ja välitysjärjestelmien, virtuaalisen työtilan, toimistoautomaation ja mobiilin tietotekniikan, tekoälyn sekä tietoturvallisuuden osaajia. Hakuilmoitukset on julkaistu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilla. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta klo 13.00.