Euroopan komission Suomen-edustusto

Kansainvälistä holokaustin uhrien muistopäivää vietetään vuosittain 27.1. Tämän viikon torstaina on kulunut 77 vuotta siitä, kun Auschwitzin keskitysleirin vangit vapautettiin vuonna 1945. Muistamme kaikkia holokaustista selvinneitä ja miljoonia natsihallinnon murhaamia juutalaisnaisia, -miehiä ja -lapsia sekä kaikkia muita uhreja. Holokaustia muistetaan, jotta sellainen ei enää tapahtuisi. Muistamalla voimme osoittaa kunnioitusta uhreille. Muistaminen on myös välttämätöntä, koska on ihmisiä, jotka kieltävät holokaustin koskaan tapahtuneen, tai sanovat, että tapahtumia liioitellaan. Tällä hetkellä joka kahdeskymmenes eurooppalainen ei ole koskaan kuullutkaan holokaustista. Lisäksi juutalaisvastaisuus (antisemitismi) on jälleen kasvussa Euroopassa ja uhkaa juutalaisyhteisöjä. ”Holokausti oli eurooppalainen katastrofi ja tuho, jonka taustalla oli juutalaisvastaisuus (antisemitismi). Antisemitismi epäinhimillistää juutalaiset. Epäinhimillistäminen johti natsi-Saksassa juutalaisten joukkotuhoon (shoahiin). Emme saa koskaan unohtaa sitä”, totesi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lausunnossaan.

Euroopan parlamentti ja komissio ovat julkaisseet yhteisen erityiseurobarometrin Euroopan tulevaisuudesta. Kyselyvastausten mukaan yli puolet suomalaisista pitää ilmastonmuutosta merkittävimpänä maailmanlaajuisena haasteena EU:n tulevaisuudelle. Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta nuoresta katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta voi auttaa parantamaan heidän omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Vastaajista 81 prosenttia sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä EU:ssa. Kaikista eurooppalaisista 68 prosenttia ja suomalaisista jopa 78 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että EU on vakauden tyyssija levottomassa maailmassa. Lisäksi 67 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että EU on projekti, joka tarjoaa tulevaisuudennäkymiä Euroopan nuorille.

Euroopan komissio on maksanut Suomelle 271 miljoonan euron ennakkorahoituksen, joka on 13 prosenttia Suomelle elpymis- ja palautumissuunnitelman toteuttamiseen myönnettävästä kokonaisrahoituksesta. Ennakkorahoituksella tuetaan Suomen suunnitelmaan sisältyvien keskeisten investointi- ja uudistustoimenpiteiden käynnistämistä. Komissio hyväksyy myöhemmät maksuerät sitä mukaa, kun Suomi toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjä investointeja ja uudistuksia. Suomen on määrä saada suunnitelman perusteella avustuksina yhteensä 2,1 miljardia euroa.

Infotilaisuus eurooppalaisen nuorisotapahtuman järjestämisestä Suomessa. Tiesitkö, että tänä vuonna juhlitaan Euroopan nuorison teemavuotta? Vuoden aikana on tarkoitus tukea nuorten vaikuttamismahdollisuuksia paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla. Euroopan parlamentti haluaa tukea kahden nuorisotapahtuman järjestämistä EU-maissa vuoden 2022 aikana. Paikallisten nuorisotapahtumien tarkoituksena on kannustaa kaikkia eri taustoista tulevia nuoria keskustelemaan Euroopasta ja sen merkityksestä arjessamme. Nuorisotapahtumissa nuoret pääsevät kehittämään ideoitaan Euroopan tulevaisuudelle keskenään sekä meppien ja muiden päättäjien kanssa. Ja tarkoituksena on myös pitää hauskaa! Kiinnostaisiko sinua tai järjestöäsi toteuttaa eurooppalainen nuorisotapahtuma Suomessa? Parlamentti järjestää infotilaisuuden hakuun liittyvistä kysymyksistä 1. helmikuuta klo 13.00 Suomen aikaa. Ilmoittaudu mukaan!

EU:n teollisuuden päivät 2022. Komission suurimmassa vuotuisessa teollisuuspolitiikkaa käsittelevässä konferenssissa – EU:n teollisuuden päivillä – keskustellaan EU:n teollisuuspolitiikan haasteista ja kehitetään niihin yhdessä ratkaisuja. Tänä vuonna keskustelujen aiheena on, miten voidaan tukea EU:n teollisia ekosysteemejä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja parantaa EU:n yritysten, myös pk-yritysten, selviytymiskykyä. Lisäksi pohditaan Euroopan nuorison teemavuoden 2022 mukaisesti, miten nuori sukupolvi voi olla mukana muokkaamassa EU:n teollisuuden tulevaisuutta Konferenssi järjestetään Brysselissä hybriditapahtumana 8.–11. helmikuuta, ja tapahtumaan ilmoittautuminen on nyt käynnissä.

Webinaari ”LULUCF-asetus: Lisää hiilinieluja, vähemmän päästöjä”. EU aikoo päivittää maankäyttöä ja metsiä koskevan ns. LULUCF-asetuksen. Asetus on osa komission vuonna 2021 esittelemää ilmastolakipakettia, jolla EU pyrkii vähentämään kasvi¬huone¬päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämässä webinaarissa aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan LULUCF-esittelijä Ville Niinistö (Greens, vihr.) ja teollisuusvaliokunnan lausuntoa asiasta valmisteleva Henna Virkkunen (EPP, kok.) sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila ja Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. Keskustelun juontaa tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi. Keskustelua voi seurata 8. helmikuuta klo 14.00–15.30 parlamentin Suomen-toimiston Facebook-sivulla. Seuraaminen ei edellytä kirjautumista eikä Facebook-tiliä.

Ruotsinkielinen Translating Europe Workshop -webinaari ”Från klarhet till klarhet – den svenska klarspråksdiskussionen i Sverige och Finland och på EU-kommissionen”. Oletko kiinnostunut ruotsin kielestä ja selkeästä kielenkäytöstä? Komission käännöstoimen pääosaston ruotsin kieliosaston järjestämässä webinaarissa tutustutaan selkeäkielisyyden hyväksi tehtyyn työhön Ruotsissa ja Suomessa samoin kuin komissiossa. Ohjelmassa on muun muassa suomalaisen tutkijan katsaus ruotsinkielisten viranomaistekstien erityispiirteisiin Ruotsissa ja Suomessa. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se järjestetään 9. helmikuuta klo 10.00–17.15. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 2. helmikuuta.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunto kokoontui viime viikonloppuna tarkastelemaan kahden eurooppalaisen kansalaispaneelin antamia suosituksia. EU:n toimielimet ovat sitoutuneet edistämään kansalaisten antamia suosituksia. Suositusten aihepiireinä olivat ”eurooppalainen demokratia, arvot ja oikeudet, oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus” sekä ”ilmastonmuutos, ympäristö ja terveys”. Neljään eurooppalaiseen kansalaispaneeliin osallistuu kuhunkin 200 eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tulevaa eurooppalaista kaikista EU-maista. Kaksi jäljellä olevaa kansalaispaneelia muodostavat omat suosituksensa helmikuussa. Niiden aiheina ovat ”EU:n rooli maailmassa ja muuttoliike” sekä ”vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työpaikat, nuoriso, urheilu, kulttuuri, koulutus ja digitalisaatio”. Tulevaisuuskonferenssin sydän on verkkoalusta, jolla kaikki voivat esittää ajatuksiaan ja keskustella. Täysistunnossa keskustellaan myös näistä ajatuksista. Osallistu keskusteluun!

Siitä lähtien, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014, se on pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen erilaisilla disinformaatiokampanjoilla. Niitä on kohdistettu Venäjän väestöön, Venäjän naapurimaihin, Euroopan unioniin ja muihin maihin. Disinformaation tarkoituksena on erityisesti vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. EU:n ulkosuhdepalvelun alaisuudessa toimiva EastStratCom-ryhmä on vuodesta 2015 torjunut ja tutkinut Venäjän levittämää disinformaatiota. Ryhmä on nyt julkaissut ”7 myyttiä Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista” -katsauksen konfliktiin liittyvistä yleisimmistä ja vaarallisimmista myyteistä.

Helsinki sijoittui Euroopan komission järjestämässä eurooppalaiskaupunkien esteettömyyttä ja esteettömyyden edistämistä tarkastelevassa kilpailussa toiseksi. Kilpailumenestyksen taustalla on kaupungissa jo pitkään esteettömyyden eteen tehty työ. Helsingin kaupungilla kilpailuprosessista vastannut esteettömyysasiamies Pirjo Tujula on työskennellyt esteettömyysasioiden parissa jo yli 20 vuotta. Hän kertoo nähneensä, kuinka suhtautuminen esteettömyyteen on tänä aikana muuttunut: enää sitä ei nähdä omana asianaan, vaan normaalina osana palveluiden ja kaupunkiympäristön suunnittelua. ”Esteettömyys on nykyisin tuotu osaksi kaikkea, mitä kaupungissa tehdään. Tämä on juuri oikein, sillä esteettömyydessä on kyse kaikille sopivasta ympäristöstä, eikä sitä ole syytä käsitellä erillisenä asiana”, Tujula kertoo.

Uudistettu rakennerahastot.fi-verkkosivusto kokoaa yhteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden tiedot. Verkkopalvelu on suunnattu kaikille EU:n alue- ja rakennepolitiikan parissa toimiville tai siitä kiinnostuneille. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa, kuten ohjeita tuen hakemiseen, ohjeita tuensaajille sekä hankkeiden tuloksia. Sivuston Toiminta alueilla -osioon on koottu alueittain tietoa uuteen ohjelmakauteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, rahoitettavien kehittämistoimien maakunnallisista painopisteistä sekä rahoituksen hakemisesta. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta eli Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Verkkopalvelu on käytettävissä suomeksi ja ruotsiksi.

Komissio on käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen tulevasta eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. EU-maissa hiljattain nähdyt kehityskulut, jotka vaikuttavat tiettyjen mediatalojen omistussuhteisiin, johtamiseen tai toimintaan, viittaavat siihen, että vaikuttaminen media-alaan on lisääntynyt. Uudella säädöksellä pyritään varmistamaan, että EU:n mediamarkkinat toimivat paremmin, kun oikeusvarmuutta parannetaan ja sisämarkkinoiden esteitä poistetaan. Säännöillä luodaan mekanismi, jolla lisätään mediamarkkinoihin sekä median vapauteen ja moniarvoisuuteen vaikuttavan toiminnan läpinäkyvyyttä, riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta EU:ssa. Komission on määrä esittää säädösehdotus vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Kuulemisella pyritään keräämään etenkin journalisteilta, medialta, tutkijoilta, kansalaisjärjestöiltä, viranomaisilta ja yrityksiltä näkemyksiä komission avuksi sen hahmotellessa tulevia uusia sääntöjä. Palautetta voi antaa 21. maaliskuuta saakka.

Oletko 16–30-vuotias ja järjestätkö nuorisohanketta, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Voit nyt hakea vuoden 2022 Kaarle Suuri -nuorisopalkintoa ja rahoitusta hankkeellesi. Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva International Charlemagne Prize Foundation myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten vetämälle hankkeelle, jolla on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Palkinnosta on kilpaillut yli 4 250 hanketta vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2022 hakuaika päättyy keskiyöllä 13. helmikuuta.

Komissio edistää EU:hun liittyvää opetusta Jean Monnet -toimiin kuuluvalla uudella toiminnalla ”Opi EU:sta”. Kaikkien Erasmus+ -ohjelmamaiden peruskoulut, lukiot ja ammattioppilaitokset voivat osallistua hakuun ja saada tukea EU-asioita koskevaa opetusta varten. Opetusta on annettava vähintään 40 tuntia lukuvuoden aikana kolmena perättäisenä vuonna. Sitä voi antaa yhdestä tai useammasta EU:hun liittyvästä aiheesta, esimerkiksi arvoista, historiasta, EU:n toimintatavoista tai kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Toiminnan on tapahduttava lukuvuoden aikana, ja siihen voi kuulua projektiviikkoja ja opintokäyntejä. Koulu voi järjestää opetuksen itse tai esimerkiksi korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten tuella. Avustuksen enimmäismäärä on 30 000 euroa (enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista). Toiminnan tavoitteena on parantaa oppilaiden osaamista EU-asioissa ja parantaa EU:n tuntemusta sekä herättää kiinnostusta EU:hun. Jätä koulusi hakemus viimeistään 1. maaliskuuta!

Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitsevan EU@Oodi -näyttelytilan iloiseen tiimiin on haussa asiakaspalveluhenkilö, joka on avainasemassa auttamassa tiimiä tuurauksissa sekä loma-aikoina. Tarjolla on osa-aikainen, vakituinen vuokratyösuhde, jossa Manpower toimii työnantajana. Osana EU@Oodin tiimiä työtehtäviin kuuluvat muun muassa näyttelytilan vieraiden opastaminen ja sisältöä koskeviin kysymyksiin vastaaminen. Työhön liittyy myös viestintä sosiaalisessa mediassa. Hakeminen on yksinkertaista ja nopeaa: pelkkä CV, puhelinnumero ja sähköpostiosoite riittävät osoittamaan kiinnostuksesi tehtävää kohtaan! EU@Oodin toiminnasta vastaavat Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Onko sinulla vähintään kandidaatintutkinto, ja oletko kiinnostunut työskentelystä kansainvälisessä, monikielisessä ja innostavassa ympäristössä? Hae siinä tapauksessa harjoitteluun Euroopan komissioon harjoittelujaksolle 1.10.2022−28.2.2023. Voit päästä työskentelemään EU-asioiden pariin myös kotimaassa, jos haet harjoittelupaikkaa komission Suomen-edustustosta (valitse siinä tapauksessa hakemuksessasi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi COMM-REP komission pääosastojen joukosta). Edustustomme nykyinen harjoittelija Ilmari kertoo komission Facebook-sivulla päässeensä harjoittelijana tutustumaan EU-politiikkaan ja komission työhön hyvin laajasti: https://www.facebook.com/euroopankomissiosuomessa/posts/ 295919352562131. Harjoittelijoita palkataan myös komission eri pääosastoihin Brysseliin ja Luxemburgiin. Viiden kuukauden harjoittelun aikana saat hyvän kokonaiskuvan komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoitteluun ei ole ikärajaa. Jätä hakemuksesi viimeistään 31. tammikuuta klo 13.00.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.