Theo Vermeire, Alankomaiden kansanterveys- ja ympäristöinstituutti (RIVM) – Aineiden ja tuotteiden turvallisuuskeskus – Nanoteknologian, työterveyden ja liikenneturvallisuuden osaston päällikkö
EU:n tiedekomiteoiden lausunnot synteettisestä biologiasta
Synteettinen biologia on tuottanut markkinoille jo merkittäviä tuotteita, kuten hiivasta johdetun arteminisiinin ja sokereista valmistetun biohajoavan muovin. Myös muille tuotteille on runsaasti potentiaalia useilla aloilla, kuten lääketiede, materiaalit, kemia, elintarvikkeet, ravinto, energia, kestävyys, jätehuolto ja turvallisuus. Synteettinen biologia on kuitenkin – monien uusien teknologioiden tapaan – jakanut jyrkästi mielipiteitä sen mahdollisten yhteiskunnallisten hyötyjen ja riskien osalta.
Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sopimuspuolet järjestivät 12. konferenssinsa 6.-17.10.2014 Pyeongchangissa, Etelä-Koreassa. Synteettistä biologiaa koskevassa erityisistunnossa sopimuspuolia kehotettiin noudattamaan ennalta varautumisen periaatetta suhteessa biologisen monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkiin, joita synteettisen biologian avulla tuotetut organismit, komponentit ja tuotteet aiheuttavat. Sopimuspuolia kehotettiin hyväksymään synteettisen biologian avulla tuotettuja organismeja kenttäkokeisiin ainoastaan riittävien riskianalyysien jälkeen. Tämä suositus oli tärkeä tavoite EU:lle, koska se varmisti tasapainon synteettisen biologian potentiaalin ja riskien ehkäisyn välillä. EU edusti maltillista linjaa, ja se antoi tärkeän tieteellisen panoksen määritelmien kehittämistä varten tiedekomiteoidensa (SCENIHR, SCHER ja SCCS) yhteisen alustavan lausunnon kautta.
Tiedekomiteoiden ensimmäisessä lausunnossa 26.9.2014 vastattiin Euroopan komission kysymyksiin synteettisen biologian laajuudesta ja määritelmästä. Joulukuussa 2014 tiedekomiteat antoivat luonnoksen toiseksi lausunnoksi ("lausunto II"), jossa selvitettiin, ovatko synteettisen biologian nykyiset riskinarviointimenetelmät riittäviä. Alkuvuodesta 2015 on vuorossa kolmas lausunto riskinarvioinnin tutkimusprioriteeteista. Lausunnot laatii 20 eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen asiantuntijan muodostama työryhmä, ja niillä voi olla huomattava merkitys synteettistä biologiaa koskevan eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen politiikan kehittämisessä. Vaikka synteettistä biologiaa koskevat turvaamiskysymykset (security), kuten terrorismin uhka, ovat tärkeitä, lausuntojen toimeksianto kattaa vain turvallisuuden (safety), eikä niissä käsitellä turvaamista.
Ensimmäinen lausunto sisältää katsauksen keskeisiin tieteellisiin kehityskulkuihin, käsitteisiin, välineisiin ja tutkimusaloihin synteettisen biologian alalla, ja se muodostaa pohjan seuraaville kahdelle lausunnolle. Se sisältää myös tiivistelmän sääntelyyn liittyvistä näkökulmista EU:ssa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa, Kiinassa sekä YK:n tasolla. Lausunnossa korostetaan, että synteettinen biologia katsotaan geneettiseksi muunteluksi sellaisena kuin tämä on määritelty EU:n direktiiveissä 2001/18/EY ja 2009/41/EY. Tämä asetelma tuskin tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Määritelmän mukaan synteettinen biologia on tieteen ja teknologian soveltamista elävien organismien perintöaineksen suunnittelun, valmistuksen ja/tai muuntelun helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Lausunnossa ehdotetaan "operatiivista" määritelmää, joka perustuu nykyiseen tietämykseen ja ymmärrykseen synteettisen biologian kattavuudesta. Siinä tunnustetaan, että on vaikea tarkasti määritellä geneettisen muuntelun ja synteettisen biologian välistä suhdetta mitattavissa olevien ja tällä hetkellä määritettävissä olevien sisällyttämis- ja poissulkemiskriteerien pohjalta. Niinpä määritelmän rinnalle nostettiin joukko erityisiä kriteereitä, joiden perusteella synteettinen biologia kattaa minkä tahansa organismin, järjestelmän, materiaalin, tuotteen tai sovelluksen, joka on tulosta elävän organismin perintöaineksen käyttöönotosta, kokoamisesta tai muuttamisesta.
Tämän määritelmän etuna on, että se ei sulje pois sitä laajaa riskianalyysi- ja turvallisuusohjeistuksen kokonaisuutta, joka on kehitetty muuntogeenisten organismien (GM) parissa viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Nykyinen määritelmä mahdollistaa myös GM-teknologioiden nopean kehittymisen ja tuen riskinarviointimenetelmien jatkuvalle päivittämiselle. Näitä menetelmiä käsitellään lausunnossa II. Määritelmän ulkopuolelle jää kuitenkin kaksi tutkimusalaa, jotka yleensä mainitaan synteettisen biologian yhteydessä: bionanotiede (elävien organismien komponenteista tehdyt elottomat nanomateriaalit) ja protosolututkimus (yritykset tuottaa eläviä organismeja elottomista materiaaleista), koska ne eivät ole vielä tuottaneet eläviä järjestelmiä. Bionanotiede ja protosolututkimus saattavat kuitenkin tulevaisuudessa tuottaa eläviä organismeja, joten niitä tullaan käsittelemään toisessa riskinarviointimenetelmiä koskevassa lausunnossa.
Lausunnossa II keskitytään riskinarviointimenetelmiin suhteellisen uusilla tutkimusaloilla: geneettisten osien kirjastot, designer-isäntäsolualustat, DNA-synteesi, genomien muokkaus ja ksenologia (DNA:n ja RNA:n ei-kanoniset vaihtoehdot). Kysymykset keskittyvät synteettisen biologian todennäköisen kehittymisen vaikutuksiin ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön. Lisäksi pohditaan, riittävätkö EU:n nykyiset muuntogeenisten organismien terveys- ja ympäristöriskien arviointikäytännöt synteettisen biologian tarpeisiin. Tiedekomiteoita pyydettiin myös tekemään uudistusehdotuksia riskien arviointi- ja torjuntamenetelmiin, mukaan lukien "varmuuslukot" noin 10 vuoden ajaksi tästä hetkestä alkaen.
Toteaisin lopuksi, että innovoinnin ja talouskasvun paineet ovat kovia, mutta niiden rinnalle tarvitaan toimia, joilla minimoidaan terveys- ja ympäristöriskit. Näiden tiedekomiteoiden kolmen lausunnon odotetaan vaikuttavan merkittävästi synteettisen biologian vastuulliseen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin.
