Isabel de la Mata, kansanterveyteen erikoistunut pääneuvonantaja
Maahanmuuttajien sekä romanien ja muiden etnisten vähemmistöjen terveys on EU:ssa yhä suuremman huomion kohteena, koska monissa naapurimaissa on talouskriisin lisäksi myös poliittisesti epävakaat olot. Julkisessa keskustelussa keskitytään yleensä ongelmiin, ja monet pelkäävät, että nämä väestöryhmät käyttävät väärin tai kuormittavat terveydenhoitojärjestelmiä ja levittävät tartuntatauteja.
Itse asiassa monet maahanmuuttajaryhmät ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin väestö keskimäärin siitäkin huolimatta, että useissa maissa maahanmuuttajat ja tietyt etniset vähemmistöt alikäyttävät terveyspalveluita. On kuitenkin selvää, että sairastumisriski on suurempi joissakin näistä ryhmistä, koska niiden sosioekonominen asema on heikko eikä niille ole tarjolla riittävästi terveyspalveluita eikä tietoa, miten niitä hyödyntää. Muita riskitekijöitä ovat syrjintä ja negatiiviset asenteet.
Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2007 maahanmuuttajien terveyttä koskevat päätelmät, joissa korostettiin maahanmuuttajien terveyden olevan yhteydessä EU-kansalaisten terveyteen. Päätelmissä myös kehotettiin komissiota tukemaan alan toimia terveysalan yhteisön toimintaohjelman (2008–2013)
kautta. Toimintaohjelman avulla on voitu tukea maahanmuuttajien terveyttä edistäviä hankkeita (esim. hyviä toimintatapoja koskeva tiedonvaihto, indikaattorien kehittäminen ja maahanmuuttajille suunnattu tiedotus).
Komission tiedonannossa terveyserojen vähentämisestä ja solidaarisesta terveydenhuollosta todettiin, että keskeisessä asemassa ovat maahanmuuttajien terveyttä edistävät toimet, joilla varmistetaan esimerkiksi terveyspalvelujen saatavuus.
Kun Espanja toimi EU:n puheenjohtajamaana vuonna 2010, maahanmuuttajien terveyttä käsiteltiin osana yleistä terveyserojen vähentämistä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi neuvoston päätelmät aiheesta "Oikeudenmukaisuus ja terveys kaikissa politiikoissa: solidaarinen terveydenhuolto".
Vuonna 2011 komissio aloitti romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden EU-kehyksen täytäntöönpanon, jolla autetaan jäsenmaita kehittämään romanien elinoloja. Kehyksessä määritellään neljä keskeistä alaa, joilla romanien integraatiota on parannettava: koulutus, työllisyys, terveydenhoito ja asuminen. Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet kehittämään yhtenäistä toimintatapaa näillä alueilla, ja ne ovat laatineet sitä varten kansallisia strategioita.
Komissio on hiljattain tilannut raportin romanien terveystilanteen ja terveyteen liittyvien elintapojen arvioimiseksi. Raportissa keskitytään erityisesti maihin, joissa romaneja on paljon. Siinä esitellään EU-maiden edistymistä terveyteen liittyvien kansallisten integraatiostrategioiden toteuttamisessa sekä EU-mailla käytössä olevia seurantamenetelmiä. Raportin laatiminen vie noin vuoden, ja sen odotetaan ilmestyvän alkuvuodesta 2014. Lisäksi komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto tukee kansainvälistä siirtolaisuusjärjestöä (IOM), jotta se voi seuraavien kolmen vuoden aikana yhdessä jäsenmaiden kanssa kehittää maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen terveyspalveluja.
