Tänään vietämme koheesiorahaston 30-vuotisjuhlaa.
- 03 April 2023
Koheesiorahastosta on viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana investoitu lähes 179 miljardia euroa EU:n taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.
Koheesiorahasto perustettiin Maastrichtin sopimuksella sisämarkkinoiden välttämättömäksi täydennykseksi. Se on osa koheesiopolitiikan välineistöä, ja sille annettiin tehtäväksi tukea investointeja liikenneinfrastruktuuriin ja ilmaston- ja ympäristönsuojeluun. Sen päätavoitteina on parantaa vesihuoltoa ja jätteenkäsittelyä, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä ja tie- ja rautatieinfrastruktuuria.
Rahasto keskittyy jäsenmaihin, joiden bruttokansantulo (BKTL) on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, jotta voidaan edistää EU:n talouksien lähentymistä. Koheesiorahaston tuki, niin kuin kaikki koheesiopolitiikan piiriin kuuluva rahoitus, on osaltaan ollut nostamassa tuensaajamaiden kansantuloa. Espanja ja Irlanti olivat ensimmäiset maat, joiden BKTL kohosi tukikelpoisuuden kynnysarvon yli, joka on 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Siltoja, metroja, lentokenttiä, suurnopeusjunia ja paljon muuta
Koheesiorahastosta on rahoitettu ikonisia hankkeita, jotka ovat muuttaneet merkittävästi kokonaisia alueita ja kaupunkeja ja auttaneet niitä kuromaan kiinni eroja muuhun EU:hun. Esimerkiksi vuonna 1998 rahastosta tuettiin Lissabonin Vasco da Gama -sillan rakentamista Portugalissa. Tämä 12,3 kilometriä pitkä silta on EU:n pisin silta. Rahastosta on myös tuettu Alquevan patoa Guadiana-joella Etelä-Portugalissa. Se on yksi suurimmista strategisista vesivarannoista Euroopassa.
Rahastolla on myös ollut keskeinen merkitys Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisessä (TEN-T). Sen tuella on rakennettu ja parannettu TEN-T-teitä 7 800 kilometriä ja TEN-T-rautateitä 3 650 kilometriä sekä monia siltoja ja tunneleita. Koheesiorahastosta on rahoitettu Kaakkois-Euroopan pisintä rautatietunnelia, jota rakennetaan välille Elin Pelin – Vakarel – Kostenets Bulgariassa. Rahastosta on myös tuettu välille Koper (Slovenian pääsatama Adrianmerellä) – Divača rakennettavaa kaksoisraidetta, joka lisää huomattavasti rahtikapasiteettia ja varmistaa yhteyden Itävallan rautatieverkostoon.
Espanjassa koheesiorahasto on auttanut rakentamaan maan modernin suurnopeusjunaverkoston. Madridista Barcelonan kautta Ranskan rajalle ulottuva suurnopeusrata, jonka kokonaispituus on 804 kilometriä, on yksi tärkeimmistä yhteysväylistä Espanjan ja muun Euroopan välillä.
Rahaston ansiosta rautatielinja Varsova–Gdynia Puolassa on parantanut matkustajaliikennettä Itämeri–Adrianmeri-käytävällä, ja Puolan tärkeimpien kaupunkien välillä liikkuu nykyaikaista kalustoa.
Rahastosta on myös investoitu kestäviin julkisiin liikenneratkaisuihin kaupungeissa, esimerkiksi metroon Varsovassa, Budapestissa, Bukarestissa, Sofiassa ja Prahassa. Bratislavassa Petrzalkan raitiolinja ja sen kuuluisa silta rakennettiin koheesiorahaston tuella.
Lisäksi rahasto oli apuna rakennettaessa lentokenttiä, joilla parannetaan yhteyksiä EU:hun 2000-luvulla liittyneisiin jäsenmaihin. Muutamia esimerkkejä ovat Tallinnan, Varsovan, Wroclawin ja Rzeszowin lentokentät.
Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön ja kansalaisten terveyden suojelemiseksi
Rahastosta on myös tuettu investointeja infrastruktuuriin, joka esimerkiksi yhdistää 6 miljoonaa ihmistä puhtaan juomaveden lähteisiin ja 10,5 miljoonaa ihmistä jäteveden käsittelylaitoksiin. Lisäksi sillä tuettiin jätteenkierrätystä, jonka ansiosta voidaan kierrättää 4,2 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä.
Esimerkki hankkeesta, jolla on suuri ympäristömerkitys vihreän ja ekologisesti kestävän talouden kannalta ja joka parantaa tuhansien kansalaisten elämänlaatua, on jätteenkäsittelylaitos Kreikan Alexandroupoliksessa. Sen ansiosta neljästä kunnasta Rodopin hallintoalueelta ja kahdesta kunnasta Evroksen hallintoalueelta kerätyn jätteen määrää voitiin vähentää 60 prosenttia.
Eteläinen jäteveden käsittelyinfrastruktuuri Maltalla ja Latvian suurimpien taajamien vesihuolto ovat parantaneet jäteveden käsittelyä ja juomaveden laatua kansalaisten hyväksi.
Puhtaan energian alalla koheesiorahastosta on tuettu Liettuassa uusiutuvaa energiaa käyttävän tekniikan käyttöönottoa sähkön tuottamiseksi lähes 20 000 kotitalouteen.
Rahastosta tehtiin investointeja myös metsäpalojen torjuntaan, jonka piirissä on 8,3 miljoonaa ihmistä, ja tulvantorjuntaan, jonka piirissä on 11,4 miljoonaa ihmistä. Näihin kuuluu tulvantorjuntajärjestelmä ja säännöstelyallas, jotka on rakennettu suojaamaan Tisza-joen yläjuoksun aluetta joen tulvimiselta Unkarissa.
Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komission jäsen Elisa Ferreira
Koheesiorahasto on osoittautunut lähentymisen, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen sekä sisämarkkinoiden vauhdittajaksi. Se on yksi merkittävistä tekijöistä, joilla edistetään tasapuolisempia toimintaolosuhteita unionissa ja oiva esimerkki EU:n tukivälineestä: tästä rahastosta tukea saaneet ikoniset sillat, tehokkaat ja uudenaikaiset rautatiet ja metrot, lentokentät ja jätteen- ja vedenkäsittelylaitokset ovat parantaneet miljoonien eurooppalaisten elämänlaatua ja modernisoineet kokonaisia maita.
Tausta
Koheesion rahoitusväline, joksi koheesiorahastoa alun perin kutsuttiin, perustettiin 1. huhtikuuta 1993, ja se tuli voimaan vuonna 1994. Tarkoituksena oli vahvistaa EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja auttaa maita kuromaan kiinni eroja muuhun EU:hun.
Koheesiorahaston alkuperäisiä tuensaajia olivat Espanja, Irlanti, Kreikka ja Portugali (1994–99). Vuodesta 2004 mukana ovat olleet Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro, vuodesta 2007 Bulgaria ja Romania ja vuodesta 2013 Kroatia.
Koheesiorahaston budjettia on kasvatettu huomattavasti EU:n vuoden 2004 laajentumisen jälkeen: 18 miljardia euroa vuosina 1994–1999, 30,6 miljardia euroa vuosina 2000–2006, 68,5 miljardia euroa vuosina 2007–2013 ja 61,4 miljardia euroa vuosina 2014–20.
Vuosien 2021–2027 ohjelmakaudella koheesiorahaston 48,03 miljardin euron varoista yli 37 prosenttia osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Tähän kuuluu 6,9 miljardia euroa puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, 3,3 miljardia euroa energiatehokkuuteen ja 16,9 miljardia euroa TEN-T-teihin ja -rautateihin kohdistuviin investointeihin.
Nykyisin koheesiorahastosta saa tukea 15 jäsenmaata, joiden bruttokansantulo (BKTL) henkeä kohti oli alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, kun vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä sovittiin. Nämä maat ovat Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.