John F. Ryan, Euroopan komissio, kansanterveys- ja kriisinhallintalinlinjan johtaja
Valtioiden rajat ylittävät terveysuhkat ovat huomattava haaste sekä teollisuus- että kehitysmaille. Nopeiden kansainvälisten liikenneyhteyksien vuoksi virus voi tartunnanvälittäjien kautta nopeasti levitä mihin tahansa maapallon kolkkaan. Tällä voi olla ihmisten terveyden kannalta vakavia seurauksia, ja se voi myös aiheuttaa hyvin merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Ihmisten ja eläinten terveyden turvaamisen kannalta keskeisiä ovat hyvä reagointivalmius ja toimivat seuranta- ja raportointijärjestelmät sekä varoitus- ja valmiusmekanismit. EU-maiden kansallisten toimien koordinoinnilla varmistetaan, että kansallisella tasolla toteutetut toimenpiteet ovat yhteensopivia ja tehostavat toisiaan.
Vaikka riski zikaviruksen siirtymisestä suoraan Aedes-sukuun kuuluvasta hyttysestä ihmiseen on hyvin pieni Euroopassa, EU on tehnyt tiivistä yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC), EU-maiden viranomaisten, matkailu- ja liikennealojen, Yhdysvaltojen tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja muiden kansainvälisten ja eurooppalaisten terveysviranomaisten kanssa nykyisten zikavirustartuntojen havaitsemisesta alkaen. Tavoitteena on auttaa EU-maita valmistautumaan tautiepidemiaan mahdollisimman hyvin. EU:n terveysturvakomitea on tarkastellut torjuntatoimien koordinointia ECDC:n tekemien riskinarviointien perusteella ja päivittää tilannetta nyt, kun tauti on levinnyt Aasiaan.
EU hyväksyi kolme vuotta sitten päätöksen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (1082/2013/EU), jolla lisättiin EU:n toimintakykyä tämänkaltaisissa tilanteissa. Lisäksi on perustettu eurooppalaiset lääkintäjoukot, joiden kautta lääkintä- ja kansanterveysalan asiantuntijat voivat toimia osana kansainvälisiä terveysalan hätäaputyöntekijöiden joukkoja (Global Health Emergency Workforce) sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Euroopan komissio pyrkii nopeuttamaan WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa ja edistää WHO:n ja muiden vastaavien organisaatioiden työtä, jolla parannetaan maailmanlaajuisesti kykyä vastata terveysuhkiin sekä biologisiin ja kemiallisiin uhkiin, ydinaineisiin liittyvään terrorismiin ja influenssapandemioihin. Lisäksi komissiolla on katastrofiriskien hallinnan asiantuntijakeskus, jonka tavoitteena on lisätä EU:n ja sen jäsenmaiden kykyä selviytyä katastrofeista ja parantaa valmiuksia ehkäistä katastrofeja, valmistautua niihin ja antaa hätäapua.
Valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia koskevalla päätöksellä vahvistetaan myös EU:n valmiustoimien koordinointia ja kannustetaan säännölliseen raportointiin, jotta mahdolliset kehityskohteet olisi helpompi havaita. Päätöksen ansiosta EU-maat voivat myös yhdessä hankkia lääketieteellisiä vastatoimia, mikä on osoittautunut onnistuneeksi mekanismiksi.
Tehokkaat strategiat tautien ehkäisemiseksi – esimerkiksi hyvän rokotuskattavuuden varmistaminen, mikrobilääkeresistenssin torjunta sekä hi-viruksen, hepatiitin ja tuberkuloosin torjunnan tehostaminen – ovat esimerkkejä siitä, miten EU-maat voivat hyötyä keskinäisestä yhteistyöstä, kun ne etsivät vastauksia yhteisiin ongelmiin.
Tartuntatautien ja muiden terveysuhkien kohdalla ei valmiustoimien ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä todellakaan voi aliarvioida. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, kun halutaan suojella kansalaisia ja koko yhteiskuntaa.
