"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues

Komissio esitti koulutusta koskevat visionsa (01/10/2020)

Komissio esitti uudessa tiedonannossaan visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, joka on määrä toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Se ehdotti muun muassa EU-maiden tiiviimpää yhteistyötä, jotta kaikki eurooppalaiset voisivat hyötyä EU:n rikkaasta koulutustarjonnasta. Lisäksi komissio hyväksyi uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager totesi koronaepidemian vaikutuksista: ”Etäopetukseen ja verkko-opiskeluun on jouduttu siirtymään vauhdilla, ja teknologian laajamittainen käyttö on paljastanut puutteita ja heikkouksia. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa koskevaan julkiseen kuulemiseen vastanneista 95 prosenttia katsoi, että kriisi on käännekohta siinä, miten teknologiaa käytetään koulutuksessa. Tämä on tilaisuus muokata ja nykyaikaistaa koulutusta digitaaliaikaa varten.”

Uusi eurooppalainen tutkimusalue EU:n elpymisen tueksi (01/10/2020)

Komissio on esittänyt suunnitelmansa uudesta eurooppalaisesta tutkimus- ja innovointialueesta. Alueen avulla parannetaan Euroopan tutkimus- ja innovaatioympäristöä, edistetään EU:n siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitaalista johtajuutta sekä tuetaan Euroopan elpymistä koronakriisin vaikutuksista. Komissio on määritellyt eurooppalaista tutkimus- ja innovointialuetta koskevassa tiedonannossaan neljä strategista tavoitetta. Ensinnäkin asetetaan etusijalle tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit ja uudistukset. Toiseksi parannetaan tutkijoiden mahdollisuuksia käyttää huippuluokan laitoksia ja infrastruktuureja. Kolmanneksi siirretään tutkimusten tulokset talouselämän käyttöön, jotta voidaan muun muassa tukea yritysten investointeja ja tutkimustulosten hyödyntämistä markkinoilla sekä edistää EU:n kilpailukykyä. Neljänneksi tehostetaan tutkijoiden, osaamisen ja teknologian vapaata liikkuvuutta EU-maiden välistä yhteistyötä lisäämällä.

Komission ensimmäinen oikeusvaltioraportti: Suomen tilanne hyvä (01/10/2020)

Komissio on julkaissut ensimmäisen EU:n laajuisen oikeusvaltioraportin maakohtaisine arviointeineen. Siitä käy ilmi, että monissa EU-maissa on tiukat oikeusvaltionormit, mutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu EU:ssa merkittäviä haasteita. Raportissa käsitellään myös kehitystä, joka johtuu EU-maiden koronakriisin vuoksi toteuttamista poikkeustoimenpiteistä. Keskeiset neljä raportissa tarkasteltavaa, vahvasti oikeusvaltioon vaikuttavaa seikkaa ovat oikeuslaitos, korruptiontorjunta, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät kysymykset, jotka ovat demokraattisen hallintotavan kannalta oleellisia. Suomea koskevassa maakohtaisessa raportissa arvioitiin Suomen tilanne näiden seikkojen osalta ja todettiin sen olevan hyvä.

Itämeren alueen EU-maat yhdistävät voimansa Itämeren hyväksi (01/10/2020)

Komissaari Virginijus Sinkevičiusin johdolla järjestetyssä Our Baltic ‑konferenssissa Itämeren alueen EU-maiden kalastus-, maatalous- ja ympäristöministerit sitoutuivat ensimmäisen kerran yhdessä tehostamaan toimia Itämeren meriympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi ja Itämeren suojelemiseksi. Konferenssin tarkoituksena oli muuntaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet konkreettisiksi sitoumuksiksi Itämeren luonnon puhdistamisesta ja ennallistamisesta niin, että siitä hyötyisivät kaikki rannikkoyhteisöt. Yhteiset sitoumukset on kirjattu konferenssin yhteydessä allekirjoitettuun ministerikokouksen julkilausumaan. Julkilausumassa EU-maat sitoutuvat olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanon vahvistamiseen. Ne sitoutuvat myös uusiin tavoitteisiin komission viime toukokuussa esittämän biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään ‑strategian mukaisesti.

Tullien toimintaa tehostetaan EU:ssa (01/10/2020)

Komissio on julkistanut uuden tulliliittoa koskevan toimintasuunnitelman. Siinä esitettävien toimenpiteiden tarkoituksena on saada seuraavien neljän vuoden aikana EU-maiden tullilaitokset toimimaan älykkäämmin, innovatiivisemmin ja tehokkaammin. Talouspolitiikasta vastaava komissaari Paolo Gentiloni muistuttaa, että EU:n tulliliitto oli aikoinaan yksi Euroopan integraatiokehityksen ensimmäisistä konkreettisista saavutuksista. ”Yli viiden vuosikymmenen ajan tulliliitto on suojannut eurooppalaisia ja pitänyt rajat ylittävät kauppavirrat liikkeessä. Mutta raja on yhtä heikko kuin sen heikoin kohta. Nykyajan uudet haasteet vaativat järkevää tullilainsäädäntöä, joka toimii paremmin jäsenvaltioiden, kansalaisten ja laillisesti toimivien yritysten kannalta. Dataa on hyödynnettävä paremmin, välineiden ja laitteiden laatutasoa on kohennettava, ja yhteistyötä EU:n sisällä ja kumppanimaiden tulliviranomaisten kanssa on lisättävä.”

Euroopan kielten päivänä kiinnitettiin huomio kieltenopiskelun ja kääntämisen merkitykseen (01/10/2020)

Euroopan kielten päivää vietettiin 26. syyskuuta 20:ttä kertaa. Tänä vuonna korostettiin kääntämisen merkitystä jokapäiväisessä elämässä, erityisesti #EDLangs- ja #DiscoverTranslation-somekampanjalla. Kielten päivän yhteydessä komissio järjesti myös verkkokonferenssin ”Koulutus alkaa kielestä”. Vuosina 2014–2020 EU on tukenut Erasmus+ -ohjelman kautta lähes 20 000:ta kieltenopiskeluhanketta, ja sen jälkeen, kun eTwinning-foorumi 15 vuotta sitten käynnistettiin, yli 800 000 opettajaa on käyttänyt sitä tehdäkseen yhteistyötä muunmaalaisten kollegoidensa kanssa oppitunneilla. Tämä on tehnyt kieltenoppimisesta entistä kiinnostavampaa ja motivoivampaa. Syys-lokakuussa EU-maissa järjestetään noin 80 Euroopan kielten päivään liittyvää tapahtumaa. Suomessa järjestettiin muun muassa EU@Oodissa monikielinen muumikirjanäyttely ja live-käännöstapahtuma, jossa oli mukana kaksi Euroopan komission kääntäjää. Piakkoin julkaistaan artikkeli, jossa on lisätietoa näistä tapahtumista.

#AskThePresident – puheenjohtaja von der Leyen vastaa (01/10/2020)

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pyytänyt lähettämään mieltä askarruttavista EU-asioista #AskThePresident-kysymyksiä videoviesteinä. Hyviä kysymyksiä on tullut jo paljon! Ensimmäiseksi hän vastaa Valentinin, Marcon, Julian, Guntin ja Willyn kysymyksiin muun muassa ilmastonmuutoksesta, nuorisotyöttömyydestä ja vähemmistöjen oikeuksista.

Haaga-Heliaan vastuullisen sijoittamisen opintokokonaisuus EU-rahoituksella (01/10/2020)

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rajat ylittävässä Sustainability in Finance -yhteistyöhankkeessa kehitetään vastuullisen rahoituksen ja sijoittamisen verkko-opintokokonaisuus ammatilliseen koulutukseen. EU-rahoituksella luotavassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan kestävän kehityksen eri näkökulmia ja huomioidaan niin ympäristöön liittyvät kuin sosiaalisen vastuullisuudenkin näkökohdat sijoittamistoiminnassa. ”Jokainen sijoittaja valitsee omaan sijoitusstrategiaansa sopivat työkalut ja painottaa eri vastuullisuusnäkökohtia oman lähestymistapansa pohjalta. Vastuullisuus rahoitusalalla voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei sijoiteta aseteollisuuteen, tupakkateollisuuteen tai yrityksiin, joiden toimialaan kuuluvat fossiiliset polttoaineet. Vastuullista sijoittamista on mahdollista tehdä kaikissa omaisuuslajeissa”, sanoo hanketta vetävä yliopettaja Jani Siirilä.

Lokakuu on Euroopan kyberturvallisuuskuukausi (01/10/2020)

Lokakuu on omistettu jo kahdeksatta kertaa kyberturvallisuudelle. Vuotuista verkkoturvallisuuskampanjaa koordinoivat komissio ja EU:n kyberturvallisuusvirasto (ENISA). Tänä vuonna kyberturvallisuuden teemakampanjassa käsitellään turvallisuuskysymyksiä, jotka liittyvät jokapäiväisen elämän digitalisaatioon, jonka merkitys on koronaviruspandemian myötä noussut uuteen mittaluokkaan. Kampanjassa tuodaan esiin erilaisia kyberturvallisuusteemoja, joiden avulla autetaan käyttäjiä tunnistamaan kyberuhkia ja valmistautumaan niihin. Kampanjan viestinä on ”mieti ennen kuin toimit”. Euroopan kyberturvallisuuskuukauden viralliset verkkosivut ovat osoitteessa www.cybersecuritymonth.eu, ja kullakin osallistuvalla EU-maalla on oma kampanjan verkkosivusto. Käyttäjille on tarjolla muun muassa vinkkejä ja neuvoja, tiedotusaineistoa, verkkotietokilpailuja ja linkkejä tapahtumiin.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osallisuus – osallistu julkiseen kuulemiseen! (01/10/2020)

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen on yksi komission vuoden 2020 työohjelman tärkeimmistä tavoitteista, ja työohjelman yhteydessä laaditaan muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma. Komissio on käynnistänyt EU:n laajuisen kuulemisen, jonka tulokset otetaan huomioon uudistetussa toimintasuunnitelmassa. Kuulemisessa voi esittää näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitä uusia toimia voitaisiin toteuttaa EU:n tasolla maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten EU-kansalaisten kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Kyselylomakkeen suomenkieliseen version pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastausaikaa on 21. lokakuuta saakka.

EU-peli 2.0 opetuksen tueksi (01/10/2020)

Keväällä ilmestynyt EU-peli saa jatkoa, kun Eurooppatiedotus julkistaa erityisesti opetuskäyttöön suunnitellun verkossa pelattavan EU-peli 2.0:n. Pelin tarkoituksena on tuoda hauskalla ja osallistavalla tavalla esiin perustietoja EU:n toiminnasta. EU-peli 2.0:ssa seikkailevat Eurooppatiedotuksen animaatiovideoista tutut Emma ja Jusu, jotka on kutsuttu Brysseliin Euroopan parlamentin kuultaviksi. Kaksikon pitää kerrata EU-faktoja Brysselin-matkaa varten. Pelaajan tehtävä on auttaa pelin päähenkilöitä EU-aiheisissa kysymyksissä läpi pelin. Peli sopii toisen asteen opiskelijoille ja myös yläkouluissa käytettäväksi. EU-peli 2.0 on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi ja se on ladattavissa maksutta. Peli on toteutettu Seppo-pelialustalla yhteistyössä Lentävä liitutaulu yrityksen kanssa. Latausohjeet löytyvät oheisen linkin kautta. Mukavia pelihetkiä!

Webinaarisarja: Maa- ja metsätalouden, elintarvikejärjestelmien ja biotalouden ilmastoneutraalius (01/10/2020)

Komission ilmastotoimien pääosasto sekä EASME (pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto) järjestävät 6.–9. lokakuuta ilmastoneutraaliutta käsittelevän webinaarisarjan. Siinä esitellään EU:n LIFE- ja Horisontti 2020 -ohjelmista rahoitusta saaneita maa- ja metsätalouteen, elintarvikejärjestelmiin ja biotalouteen liittyviä menestyksekkäitä hankkeita ja tuodaan esiin ilmaston kannalta suotuisia käytäntöjä ja hankkeista saatuja oppeja. Puhujina on hankkeiden ja keskeisten sidosryhmien edustajia sekä asiantuntijoita EU:n toimielimistä ja virastoista. Webinaarisarja liittyy useisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin, kuten EU:n tulevaan strategiaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi ja äskettäin hyväksyttyyn Pellolta pöytään strategiaan samoin kuin biotalousstrategian täytäntöönpanoon. Webinaareihin voi ilmoittautua mukaan alla olevalta verkkosivulta löytyvän linkin kautta.

Osallistu Euroopan ammattitaitoviikolle – järjestä vaikka verkkotapahtuma! (01/10/2020)

Euroopan ammattitaitoviikko on vuotuinen tapahtuma, jolla tuodaan esiin ammatillisen koulutuksen hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 9.–13. marraskuuta Berliinissä, ja teemana on vihreää ja digitaalista siirtymää edistävä ammatillinen koulutus. Teemaviikon lisäksi paikalliset, alueelliset ja kansalliset organisaatiot järjestävät pitkin vuotta satoja tapahtumia. Mukaan voi ilmoittaa kaikentyyppisiä, isoja tai pieniä ammatillista koulutusta edistäviä tapahtumia, mielellään verkossa järjestettäviä. Tällaisia voivat olla webinaarit, digitaaliset lehdistökampanjat, verkossa järjestettävät uramessut taikka live-tapahtumat Facebookissa tai Instagramissa. Ne voivat olla joko kaikille avoimia tai vain tietylle ryhmälle tarkoitettuja. Järjestäjät voivat rekisteröidä tapahtumansa mukaan Euroopan ammattitaitoviikkojen verkkosivustolla https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/partners_en ja saada ammatilliselle koulutukselle tätä kautta lisää näkyvyyttä.

Juvenes Translatores -käännöskilpailu – ilmoittautuminen käynnissä (01/10/2020)

Komissio järjestää joka vuosi nuorille tarkoitetun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tämänvuotiseen kilpailuun voivat osallistua vuonna 2003 syntyneet. Suomesta mukaan pääsee 14 koulua, ja kukin koulu voi nimetä kilpailuun 2–5 oppilasta. Kilpailussa tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on, miten voimme yhdessä selviytyä paremmin myös vaikeina aikoina. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Kilpailu järjestetään verkossa 26. marraskuuta 2020 ja voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2021 alkupuolella. Jos olosuhteet sallivat, voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2021 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka.

Brexit-aiheinen visuaalisen taiteen kilpailu 19–30-vuotiaille (01/10/2020)

EU IDEA -hankkeessa (Integration and Differentiation for Effectiveness and Accountability) selvitetään, miten yhteistyön eriytyminen saa aikaan hyötyjä EU:ssa. EU IDEA järjestää nyt kaikille 11.4.1989–10.4.2002 syntyneille avoimen visuaalisen taiteen kilpailun. Aiheena on Brexit, ja osallistujia pyydetään ilmaisemaan visuaalisen taiteen keinoin, miten he kokevat ja tulkitsevat Ison-Britannian eron EU:sta. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä julkaisemattoman video- tai valokuvateoksen tai muunlaisen visuaalista taidetta yhdistelevän teoksen. Siihen voi liittää tekstin, jonka pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetysmuodosta on tarkat tiedot kilpailuilmoituksessa, johon pääsee alla olevasta linkistä. Tuomaristo nimeää kaksi voittajaa, joiden teoksia jaetaan laajalti EU IDEAn jakelukanavien kautta. Voittajat palkitaan Brysselissä joulukuussa 2021 järjestettävässä EU IDEAn päätöskonferenssissa. Kilpailukielenä on englanti, ja kilpailuun voi osallistua 15. lokakuuta asti.

EU:n ulkosuhdehallinto hakee uusi virkamiehiä (01/10/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan uusia hallintovirkamiehiä lähinnä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) palvelukseen kahteen eri palkkaluokkaan. Tehtävät liittyvät EU:n etujen ja arvojen edistämiseen ja suojeluun sen suhteissa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen sekä yhteistyöhön EU-maiden ulkoasiainhallintojen, neuvoston ja komission kanssa. Hakuilmoituksessa on lisätietoja tyypillisistä työtehtävistä. EUH:n henkilöstön jäsenet työskentelevät määräajoin unionin edustustoissa, ja osa edustustoista sijaitsee maissa, joiden elinolot ja turvallisuustilanne voivat olla vaikeat. Hakijoiden on oltava valmiita ottamaan vastaan ensimmäinen toimi tällaisessa edustustossa. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan kaksi varallaololistaa. Niille otetaan yhteensä 86 hakijaa, joille voidaan tarjota työpaikkaa. Hakemus tehtäviin on jätettävä 13. lokakuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (01/10/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (01/10/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (01/10/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus: uusi tasapaino vastuunoton ja yhteisvastuun välillä (24/09/2020)

Komissio on tehnyt ehdotuksen uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta, jolla luodaan kattava eurooppalainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen sekä parannetaan ja nopeutetaan turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmään kuuluvia menettelyjä. Lisäksi sillä luodaan tasapaino oikeudenmukaisen vastuunoton ja yhteisvastuun välille. EU perustaa muuttoliikkeen hallintaa varten järjestelmän, jossa keskeistä on ennakoitavuus ja luotettavuus. Järjestelmästä säädetään turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevalla asetuksella. Järjestelmän luomiseksi tarkastellaan tapoja parantaa yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä varmistaa menettelyjen tehokkuus, pakolaisten onnistunut kotouttaminen ja ilman oleskeluoikeutta olevien henkilöiden palauttaminen. Mikään yksittäinen muuttoliikekysymyksiä koskeva ratkaisu ei voi tyydyttää kaikkia osapuolia kaikilta osin, mutta tekemällä yhteistyötä EU voi löytää yhteisen ratkaisun.

Toimivampia lentoreittejä Euroopan ilmatilaan (24/09/2020)

Komissio haluaa parantaa yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyvää sääntelyä. Tavoitteena on nykyaikaistaa Euroopan ilmatilan hallintaa ja luoda kestävämpiä ja toimivampia lentoreittejä. Tämä voi vähentää lentoliikenteen päästöjä jopa 10 prosenttia. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja uusi teknologia ovat tuoneet digitalisaation ja hiilestä irtautumisen EU:n ilmailupolitiikan keskiöön. Päästöjen vähentäminen on kuitenkin edelleen suuri haaste ilmailulle. ”Tehokas ilmaliikenteen hallintajärjestelmä tarkoittaa suorempia reittejä ja pienempää energiankulutusta, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja alentaa lentoyhtiöiden kustannuksia. Ehdotetuilla uusilla säännöillä autetaan Euroopan ilmailusektoria edistymään vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä”, totesi liikenneasioista vastaava komissaari Adina Vălean.

Unionin tila: Uusi toimintasuunnitelma tehostamaan rasismin vastaisia toimia (24/09/2020)

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilaa koskevassa puheessaan EU:n uudesta rasismintorjunnan toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2020–2025. Siinä esitetään useita toimia rasismin torjumiseksi EU:n lainsäädännön avulla tai muilla keinoin, kuten EU-maiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Toimintasuunnitelmassa kehotetaan muun muassa valvomaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaammin ja tiivistämään rasismintorjunnan koordinointia. Koordinointia varten komissio nimittää rasismintorjunnan koordinaattorin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa kannustetaan EU-maita tehostamaan EU:n virastojen, kuten Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA), tuella toimia, joilla muun muassa ehkäistään lainvalvontaviranomaisten syrjiviä asenteita.

Unionin tila: 5G-verkot saatava nopeasti käyttöön (24/09/2020)

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan alkanut vuosikymmen on digitaalinen vuosikymmen. Tähän liittyen komissio julkaisi suosituksen, jossa EU-maita kehotetaan lisäämään investointeja erittäin suuren kapasiteetin laajakaista- ja 5G-yhteyksien infrastruktuuriin. 5G-verkkojen oikein ajoitettu käyttöönotto tarjoaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia tulevina vuosina. Se on myös ratkaisevan tärkeää Euroopan kilpailukyvylle ja kestävyydelle sekä tulevaisuuden digitaalisille palveluille. Suosituksessa korostetaan myös tarvetta varmistaa 5G-verkkojen turvallisuus ja häiriönsietokyky. EU-maat ovat jo tehneet yhteistyötä komission ja EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) kanssa ja kehittäneet välineistöä, jolla voidaan torjua tehokkaasti 5G-verkkoihin kohdistuvia riskejä.

21.–27.9. (24/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta siitä, kun Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-kirja julkaistiin. Juhlavuoden kunniaksi EU@Oodissa on Euroopan kielten päivää edeltävällä viikolla esillä monikielinen Muumi-kirjanäyttely. Tule tutustumaan Muumi-kirjoihin Helsingin keskustakirjasto Oodiin EU@Oodi-tietopisteeseen.

21.–27.9. (24/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Testaa kielitaitoasi pienessä monikielisessä tietovisassa tai ratkaise kielentunnistustehtävä. Euroopan kielten päivää vietetään 26.9., ja tänä vuonna voit tutustua EU-kieliin Helsingin keskustakirjasto Oodin EU@Oodi-tietopisteellä.

25.9. (24/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Euroopan komission kääntäjät kääntävät paikan päällä EU-tekstejä käyttäen komission käännöstyökaluja. Seuraa käännösprosessia livenä isolta näytöltä! Kääntäjät vastaavat myös mielellään kääntämiseen liittyviin kysymyksiin kääntämisen aikana ja sen jälkeen. Tapahtuma järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodin EU@Oodi-tietopisteellä perjantaina 25.9. klo 13-15.

28.9. (24/09/2020)

Our Baltic -konferenssi. Komission ympäristöasioiden pääosasto järjestää 28. syyskuuta ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaavan komissaarin Virginijus Sinkevičiusin johdolla virtuaalikonferenssin, jossa keskustellaan toimista Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerta koettelevat sekä yleiset uhat kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos että paikalliset ongelmat kuten rehevöityminen ja liikakalastus. Itämereen kulkeutuu myös suuria määriä saasteita ja roskaa. Ongelmista keskustelemaan odotetaan ministereitä, päättäjiä ja tutkijoita sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia Itämeren ja koko EU:n alueelta. Konferenssin aikana järjestetään sekä korkean tason ministerikokous että sidosryhmien keskusteluja. Paikalle on kutsuttu alueen kahdeksan EU-maan (Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro) ympäristö-, maatalous- ja kalastusministerit. Konferenssi on maksuton, ja se tulkataan Itämeren maiden kielille.

Komissio vahvistaa Euroopan pääomamarkkinoita (24/09/2020)

Komissio on julkaissut uuden toimintasuunnitelman EU:n pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi tulevina vuosina. EU:n ensisijaisena tavoitteena on nyt varmistaa, että Eurooppa toipuu koronaviruksen aiheuttamasta talouskriisistä. Pääomamarkkinoiden kehittäminen ja markkinarahoituksen saatavuuden varmistaminen ovat tässä keskeisellä sijalla. Toimintasuunnitelman tavoitteena on yhdistää kansalliset pääomamarkkinat EU:n laajuisiksi pääoman sisämarkkinoiksi ja tehdä EU:sta sellainen toimintaympäristö, jossa ihmisten on entistä turvallisempaa investoida pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös varmistaa, että EU:n talouden elpyminen on vihreää, digitaalista, osallistavaa ja kestävää. Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman lisäksi komissio on hyväksynyt uuden digitaalista rahoitusta koskevan lainsäädäntöpaketin, joka sisältää digitaalisen rahoituksen strategian ja vähittäismaksustrategian sekä kryptovaroja ja digitaalista häiriönsietokykyä koskevat lainsäädäntöehdotukset.

Sairaalaklovnit mukana hoitotyössä – EU tukee yhteistyöhanketta (24/09/2020)

Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa lapset ja nuoret voivat sairaalassa ollessaan kohdata klovnitohtorin. Sairaalaklovnit tuovat iloa potilaille ja näiden läheisille ja tukevat näin hoitotyötä. Seitsemän maan yhteinen kehityshanke Clowning Connects Us – ClowNexus luo uusia toimintatapoja dementoituneiden vanhusten sekä autismin kirjolla olevien lasten ja nuorten kohtaamisiin. Suomalainen Sairaalaklovnit ry on mukana EU:n Luova Eurooppa -rahoitusta saaneessa hankkeessa. ”Olennaista tässä hankkeessa on tiedon ja kokemusten jakaminen yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä sosiaali- ja terveyssektorin asiantuntijoiden kuuleminen, jotta voimme kehittää yhteistyötä heidän kanssaan. Haluamme toki kuulla myös kohderyhmiä. Tämä on verkostomainen hanke, jonka ytimessä on vuorovaikutuksen kehittäminen niin potilaiden kuin heitä hoitavien ammattilaistenkin kanssa”, kertoo Sairaalaklovnit ry:n hankekoordinaattori Nadja Laine.

Euroopan suunta -podcast: EU ja Afrikka (24/09/2020)

Eurooppalaisen Suomen yhdessä Fingon kanssa tuottaman Euroopan suunta -podcastin erikoistuotantokausi ”EU ja Afrikka” keskittyy EU:n ja Afrikan suhteen eri puoliin. Neljännessä jaksossa eurooppalaisesta kehitysrahoituksesta keskustelevat Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen ja komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastolla pääneuvonantajana työskentelevä Antti Karhunen. EU taistelee köyhyyttä vastaan maailmassa, mutta riittävätkö resurssit vaikuttavaan kehitysrahoitukseen, kysyy podcastin juontaja, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva.

Kansalaissolidaarisuuden palkinto haussa (24/09/2020)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistänyt kertaluonteisen kansalaissolidaarisuuden palkinnon haun teemalla ”Kansalaisyhteiskunnan panos covid-19-kriisin voittamiseksi”. Palkinto korvaa tänä vuonna vuosittaisen kansalaisyhteiskuntapalkinnon. ETSK aikoo jakaa jopa 29 palkintoa solidaarisuusaloitteille, joita on toteutettu EU:ssa ja Isossa-Britanniassa koronapandemian torjumiseksi ja sen tuhoisien vaikutusten lieventämiseksi. Kansalaissolidaarisuuden palkinto on tarkoitettu yksityishenkilöiden, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityisten yritysten käynnistämille aloitteille, joilla on pyritty rajoittamaan koronakriisin vaikutuksia ja vahvistettu solidaarisuutta Euroopassa. Hakemusten jättämisen määräaika on 30.9. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään tammikuussa 2021 Brysselissä pidettävän ETSK:n täysistunnon yhteydessä.

EU-peli 2.0 opetuksen tueksi (24/09/2020)

Keväällä ilmestynyt EU-peli saa jatkoa, kun Eurooppatiedotus julkistaa erityisesti opetuskäyttöön suunnitellun verkossa pelattavan EU-peli 2.0:n. Pelin tarkoituksena on tuoda hauskalla ja osallistavalla tavalla esiin perustietoja EU:n toiminnasta. EU-peli 2.0:ssa seikkailevat Eurooppatiedotuksen animaatiovideoista tutut Emma ja Jusu, jotka on kutsuttu Brysseliin Euroopan parlamentin kuultaviksi. Kaksikon pitää kerrata EU-faktoja Brysselin-matkaa varten. Pelaajan tehtävä on auttaa pelin päähenkilöitä EU-aiheisissa kysymyksissä läpi pelin. Peli sopii toisen asteen opiskelijoille ja myös yläkouluissa käytettäväksi. EU-peli 2.0 on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi ja se on ladattavissa maksutta. Peli on toteutettu Seppo-pelialustalla yhteistyössä Lentävä liitutaulu yrityksen kanssa. Latausohjeet löytyvät oheisen linkin kautta. Mukavia pelihetkiä!

Webinaarisarja: Maa- ja metsätalouden, elintarvikejärjestelmien ja biotalouden ilmastoneutraalius (24/09/2020)

Komission ilmastotoimien pääosasto sekä EASME (pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto) järjestävät 6.–9. lokakuuta ilmastoneutraaliutta käsittelevän webinaarisarjan. Siinä esitellään EU:n LIFE- ja Horisontti 2020 -ohjelmista rahoitusta saaneita maa- ja metsätalouteen, elintarvikejärjestelmiin ja biotalouteen liittyviä menestyksekkäitä hankkeita ja tuodaan esiin ilmaston kannalta suotuisia käytäntöjä ja hankkeista saatuja oppeja. Puhujina on hankkeiden ja keskeisten sidosryhmien edustajia sekä asiantuntijoita EU:n toimielimistä ja virastoista. Webinaarisarja liittyy useisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin, kuten EU:n tulevaan strategiaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi ja äskettäin hyväksyttyyn Pellolta pöytään strategiaan samoin kuin biotalousstrategian täytäntöönpanoon. Webinaareihin voi ilmoittautua mukaan alla olevalta verkkosivulta löytyvän linkin kautta.

Euroopan urheiluviikko innostaa liikkumaan (24/09/2020)

Euroopan urheiluviikko on komission aloitteesta vuosittain vietettävä teemaviikko. Sitä vietetään 23.–30. syyskuuta. Teemaviikon tavoitteena on innostaa eurooppalaisia liikkumaan omassa arjessaan enemmän ja lisätä tietoisuutta liikunnan hyödyistä. Viikon aikana järjestetään runsaasti tapahtumia ja tempauksia ympäri Euroopan yhteisen #BeActive -tunnuksen alla, ja lisäksi kilpaillaan #BeActive-palkinnosta. Suomen ehdokkaana 10 000 euron palkinnosta kilpailee koulutuksen sarjassa Ammattiopisto Lappia. Voittaja selviää marraskuussa 2020. Suomi on menestynyt loistavasti #BeActive-palkintojen koulutuksen sarjassa, sillä kolmena edellisenä vuonna suomalainen organisaatio on yltänyt kolmen finalistin joukkoon, ja vuonna 2018 palkinnon sai Jyrängön koulu Heinolasta. Suomessa Euroopan urheiluviikkoa koordinoi Opetushallitus.

Osallistu Euroopan ammattitaitoviikolle – järjestä vaikka verkkotapahtuma! (24/09/2020)

Euroopan ammattitaitoviikko on vuotuinen tapahtuma, jolla tuodaan esiin ammatillisen koulutuksen hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 9.–13. marraskuuta Berliinissä, ja teemana on vihreää ja digitaalista siirtymää edistävä ammatillinen koulutus. Teemaviikon lisäksi paikalliset, alueelliset ja kansalliset organisaatiot järjestävät pitkin vuotta satoja tapahtumia. Mukaan voi ilmoittaa kaikentyyppisiä, isoja tai pieniä ammatillista koulutusta edistäviä tapahtumia, mielellään verkossa järjestettäviä. Tällaisia voivat olla webinaarit, digitaaliset lehdistökampanjat, verkossa järjestettävät uramessut taikka live-tapahtumat Facebookissa tai Instagramissa. Ne voivat olla joko kaikille avoimia tai vain tietylle ryhmälle tarkoitettuja. Järjestäjät voivat rekisteröidä tapahtumansa mukaan Euroopan ammattitaitoviikkojen verkkosivustolla https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/partners_en ja saada ammatilliselle koulutukselle tätä kautta lisää näkyvyyttä.

Juvenes Translatores -käännöskilpailu – ilmoittautuminen käynnissä (24/09/2020)

Komissio järjestää joka vuosi nuorille tarkoitetun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tämänvuotiseen kilpailuun voivat osallistua vuonna 2003 syntyneet. Suomesta mukaan pääsee 14 koulua, ja kukin koulu voi nimetä kilpailuun 2–5 oppilasta. Kilpailussa tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on, miten voimme yhdessä selviytyä paremmin myös vaikeina aikoina. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Kilpailu järjestetään verkossa 26. marraskuuta 2020 ja voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2021 alkupuolella. Jos olosuhteet sallivat, voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2021 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka.

Brexit-aiheinen visuaalisen taiteen kilpailu 19–30-vuotiaille (24/09/2020)

EU IDEA -hankkeessa (Integration and Differentiation for Effectiveness and Accountability) selvitetään, miten yhteistyön eriytyminen saa aikaan hyötyjä EU:ssa. EU IDEA järjestää nyt kaikille 11.4.1989–10.4.2002 syntyneille avoimen visuaalisen taiteen kilpailun. Aiheena on Brexit, ja osallistujia pyydetään ilmaisemaan visuaalisen taiteen keinoin, miten he kokevat ja tulkitsevat Ison-Britannian eron EU:sta. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä julkaisemattoman video- tai valokuvateoksen tai muunlaisen visuaalista taidetta yhdistelevän teoksen. Siihen voi liittää tekstin, jonka pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetysmuodosta on tarkat tiedot kilpailuilmoituksessa, johon pääsee alla olevasta linkistä. Tuomaristo nimeää kaksi voittajaa, joiden teoksia jaetaan laajalti EU IDEAn jakelukanavien kautta. Voittajat palkitaan Brysselissä joulukuussa 2021 järjestettävässä EU IDEAn päätöskonferenssissa. Kilpailukielenä on englanti, ja kilpailuun voi osallistua 15. lokakuuta asti.

EU:n ulkosuhdehallinto hakee uusi virkamiehiä (24/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan uusia hallintovirkamiehiä lähinnä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) palvelukseen kahteen eri palkkaluokkaan. Tehtävät liittyvät EU:n etujen ja arvojen edistämiseen ja suojeluun sen suhteissa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen sekä yhteistyöhön EU-maiden ulkoasiainhallintojen, neuvoston ja komission kanssa. Hakuilmoituksessa on lisätietoja tyypillisistä työtehtävistä. EUH:n henkilöstön jäsenet työskentelevät määräajoin unionin edustustoissa, ja osa edustustoista sijaitsee maissa, joiden elinolot ja turvallisuustilanne voivat olla vaikeat. Hakijoiden on oltava valmiita ottamaan vastaan ensimmäinen toimi tällaisessa edustustossa. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan kaksi varallaololistaa. Niille otetaan yhteensä 86 hakijaa, joille voidaan tarjota työpaikkaa. Hakemus tehtäviin on jätettävä 13. lokakuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (24/09/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (24/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (24/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komission puheenjohtaja von der Leyenin näkemys unionin tilasta (17/09/2020)

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 16. syyskuuta unionin tilaa koskevan puheensa Euroopan parlamentissa. Hän mukaansa nyt on kartoitettava tietä ulos koronaviruskriisistä ja siirryttävä katsomaan tulevaisuuteen. Von der Leyen esitteli tässä ensimmäisessä vuotuisessa unionin tilaa koskevassa puheessaan EU:lle menettelytapoja koronaviruksen aiheuttamien vastoinkäymisten voittamiseksi ja elinvoimaisen Euroopan rakentamiseksi. Hän painotti, että Next Generation EU -elpymisvälineen myötä Euroopalla on nyt ainutkertainen tilaisuus tehdä muutoksia suunnitelmallisesti eikä ulkoa tulevan pakon edessä. Hänen mukaansa Euroopalla on kaikki, mitä se tarvitsee tätä varten: sillä on visio, suunnitelma ja rahoitus.

EU-maat menettivät alv-tuloja 140 miljardia euroa vuonna 2018 – Suomen menetys 807 miljoonaa euroa (17/09/2020)

Komission julkaiseman uuden raportin mukaan EU-maat menettivät vuonna 2018 alv-tuloja petosten, veronkierron, konkurssien ja maksukyvyttömyyden sekä virhelaskelmien vuoksi arviolta 140 miljardin euron edestä. Vaikka alv:n kokonaisvaje on edelleen erittäin suuri, se on hieman pienentynyt viime vuosina. Vuotta 2020 koskevien lukujen perusteella ennustetaan kuitenkin, että tämä suuntaus kääntyy ja että vuonna 2020 menetetään mahdollisesti 164 miljardia euroa. Tämä johtuu koronaviruspandemian vaikutuksesta talouteen. Suomessa menetettyjen alv-tulojen määrä vuonna 2018 oli 807 miljoonaa euroa. Suomi kuului maihin, joissa vaje oli pienin. Suomen lukua (3,6 %) pienempi vaje oli vain Ruotsissa (0,7 %) ja Kroatiassa (3,5 %). Prosentuaalisesti alv-vaje oli vuonna 2018 suurin Romaniassa: 33,8 %. Vuoden 2018 huomattava alv-vaje ja vuotta 2020 koskevat ennusteet, joihin koronaviruspandemia vaikuttaa, korostavat tarvetta uudistaa EU:n alv-sääntöjä kattavasti alv-petosten lopettamiseksi.

21.–26.9. (17/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta siitä, kun Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-kirja julkaistiin. Juhlavuoden kunniaksi EU@Oodissa on Euroopan kielten päivää edeltävällä viikolla esillä monikielinen Muumi-kirjanäyttely. Tule tutustumaan Muumi-kirjoihin Helsingin keskustakirjasto Oodiin EU@Oodi-tietopisteeseen.

21.–27.9. (17/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Testaa kielitaitoasi pienessä monikielisessä tietovisassa tai ratkaise kielentunnistustehtävä. Euroopan kielten päivää vietetään 26.9., ja tänä vuonna voit tutustua EU-kieliin Helsingin keskustakirjasto Oodin EU@Oodi-tietopisteellä.

25.9. (17/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Euroopan komission kääntäjät kääntävät paikan päällä EU-tekstejä käyttäen komission käännöstyökaluja. Seuraa käännösprosessia livenä isolta näytöltä! Kääntäjät vastaavat myös mielellään kääntämiseen liittyviin kysymyksiin kääntämisen aikana ja sen jälkeen. Tapahtuma järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodin EU@Oodi-tietopisteellä.

Eurooppa-foorumi: EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö syventynyt, mutta kehityskohteita riittää (17/09/2020)

Elokuisessa Turun Eurooppa-foorumissa oli yhtenä keskustelunaiheena ”EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö – tulevaisuuden ratkaisut?”. Aiheesta käydyssä paneelikeskustelussa nousivat esiin niin EU:n turvallisuuspoliittisen yhteistyön edistysaskeleet, yhteisen päätöksenteon ja suunnan löytämisen haasteet kuin unioniin kohdistuvat konkreettiset turvallisuusuhkatkin. Keskusteluun osallistuivat puolustusministeriön ylijohtaja Esa Pulkkinen, Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko sekä kansanedustaja ja Paasikivi-seuran varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja. Mannermaista väriä keskusteluun toi Saksan puolustusministeriön turvallisuus- ja puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Detlef Wächterin lähettämä videotervehdys.

Webinaarisarja: maa- ja metsätalouden, elintarvikejärjestelmien ja biotalouden ilmastoneutraalius (17/09/2020)

Komission ilmastotoimien pääosasto sekä EASME (pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto) järjestävät 6.–9. lokakuuta ilmastoneutraaliutta käsittelevän webinaarisarjan. Siinä esitellään EU:n LIFE- ja Horisontti 2020 -ohjelmista rahoitusta saaneita maa- ja metsätalouteen, elintarvikejärjestelmiin ja biotalouteen liittyviä menestyksekkäitä hankkeita ja tuodaan esiin ilmaston kannalta suotuisia käytäntöjä ja hankkeista saatuja oppeja. Puhujina on hankkeiden ja keskeisten sidosryhmien edustajia sekä asiantuntijoita EU:n toimielimistä ja virastoista. Webinaarisarja liittyy useisiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin, kuten EU:n tulevaan strategiaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi ja äskettäin hyväksyttyyn Pellolta pöytään strategiaan samoin kuin biotalousstrategian täytäntöönpanoon. Webinaareihin voi ilmoittautua mukaan alla olevalta verkkosivulta löytyvän linkin kautta.

Euroopan liikkujan viikko – teemana vähäpäästöisyys (17/09/2020)

Vuotuista Euroopan liikkujan viikkoa vietetään 16.–22.9, ja tänä vuonna viikon teemana on vähäpäästöinen liikkuminen. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintojaan ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Mukaan ilmoittautuneet kunnat ja kaupungit esittelevät puhtaaseen ja kestävään kaupunkiliikenteeseen tähtääviä toimiaan. Myös kansalaisjärjestöt, yritykset, koulut ja muut toimijat voivat osallistua viikolle rekisteröitymällä verkossa ja kertomalla omista kestävään kaupunkiliikenteeseen kannustavista ideoistaan. Viikon aikana Suomessa järjestetään muun muassa erilaisia joukkoliikennetapahtumia ja pyöräilyyn liittyviä tempauksia. Viikon päätteeksi 22. syyskuuta vietetään Auton vapaapäivää. Vuonna 2019 Euroopan liikkujan viikkoa vietti 25 suomalaista kuntaa ja kaupunkia. Suomessa Euroopan liikkujan viikon koordinaattorina toimii Motiva.

Euroopan urheiluviikko innostaa liikkumaan (17/09/2020)

Euroopan urheiluviikko on komission aloitteesta vuosittain vietettävä teemaviikko. Sitä vietetään 23.–30. syyskuuta. Teemaviikon tavoitteena on innostaa eurooppalaisia liikkumaan omassa arjessaan enemmän ja lisätä tietoisuutta liikunnan hyödyistä. Viikon aikana järjestetään runsaasti tapahtumia ja tempauksia ympäri Euroopan yhteisen #BeActive -tunnuksen alla, ja lisäksi kilpaillaan #BeActive-palkinnosta. Suomen ehdokkaana 10 000 euron palkinnosta kilpailee koulutuksen sarjassa Ammattiopisto Lappia. Voittaja selviää marraskuussa 2020. Suomi on menestynyt loistavasti #BeActive-palkintojen koulutuksen sarjassa, sillä kolmena edellisenä vuonna suomalainen organisaatio on yltänyt kolmen finalistin joukkoon, ja vuonna 2018 palkinnon sai Jyrängön koulu Heinolasta. Suomessa Euroopan urheiluviikkoa koordinoi Opetushallitus.

Osallistu Euroopan ammattitaitoviikolle – järjestä vaikka verkkotapahtuma! (17/09/2020)

Euroopan ammattitaitoviikko on vuotuinen tapahtuma, jolla tuodaan esiin ammatillisen koulutuksen hyötyjä ja mahdollisuuksia. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 9.–13. marraskuuta Berliinissä, ja teemana on vihreää ja digitaalista siirtymää edistävä ammatillinen koulutus. Teemaviikon lisäksi paikalliset, alueelliset ja kansalliset organisaatiot järjestävät pitkin vuotta satoja tapahtumia. Mukaan voi ilmoittaa kaikentyyppisiä, isoja tai pieniä ammatillista koulutusta edistäviä tapahtumia, mielellään verkossa järjestettäviä. Tällaisia voivat olla webinaarit, digitaaliset lehdistökampanjat, verkossa järjestettävät uramessut taikka live-tapahtumat Facebookissa tai Instagramissa. Ne voivat olla joko kaikille avoimia tai vain tietylle ryhmälle tarkoitettuja. Järjestäjät voivat rekisteröidä tapahtumansa mukaan Euroopan ammattitaitoviikkojen verkkosivustolla https://ec.europa.eu/social/vocational-skills-week/partners_en ja saada ammatilliselle koulutukselle tätä kautta lisää näkyvyyttä.

Juvenes Translatores -käännöskilpailu – ilmoittautuminen käynnissä (17/09/2020)

Komissio järjestää joka vuosi nuorille tarkoitetun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tämänvuotiseen kilpailuun voivat osallistua vuonna 2003 syntyneet. Suomesta mukaan pääsee 14 koulua, ja kukin koulu voi nimetä kilpailuun 2–5 oppilasta. Kilpailussa tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on, miten voimme yhdessä selviytyä paremmin myös vaikeina aikoina. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Kilpailu järjestetään verkossa 26. marraskuuta 2020 ja voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2021 alkupuolella. Jos olosuhteet sallivat, voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2021 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka.

Brexit-aiheinen visuaalisen taiteen kilpailu 19–30-vuotiaille (17/09/2020)

EU IDEA -hankkeessa (Integration and Differentiation for Effectiveness and Accountability) selvitetään, miten yhteistyön eriytyminen saa aikaan hyötyjä EU:ssa. EU IDEA järjestää nyt kaikille 11.4.1989–10.4.2002 syntyneille avoimen visuaalisen taiteen kilpailun. Aiheena on Brexit, ja osallistujia pyydetään ilmaisemaan visuaalisen taiteen keinoin, miten he kokevat ja tulkitsevat Ison-Britannian eron EU:sta. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä julkaisemattoman video- tai valokuvateoksen tai muunlaisen visuaalista taidetta yhdistelevän teoksen. Siihen voi liittää tekstin, jonka pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetysmuodosta on tarkat tiedot kilpailuilmoituksessa, johon pääsee alla olevasta linkistä. Tuomaristo nimeää kaksi voittajaa, joiden teoksia jaetaan laajalti EU IDEAn jakelukanavien kautta. Voittajat palkitaan Brysselissä joulukuussa 2021 järjestettävässä EU IDEAn päätöskonferenssissa. Kilpailukielenä on englanti, ja kilpailuun voi osallistua 15. lokakuuta asti.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osallisuus – osallistu julkiseen kuulemiseen! (17/09/2020)

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen on yksi komission vuoden 2020 työohjelman tärkeimmistä tavoitteista, ja työohjelman yhteydessä laaditaan muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma. Komissio on käynnistänyt EU:n laajuisen kuulemisen, jonka tulokset otetaan huomioon uudistetussa toimintasuunnitelmassa. Kuulemisessa voi esittää näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitä uusia toimia voitaisiin toteuttaa EU:n tasolla maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten EU-kansalaisten kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Kyselylomakkeen suomenkieliseen version pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastausaikaa on 21. lokakuuta saakka.

EU:n ulkosuhdehallinto hakee uusi virkamiehiä (17/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan uusia hallintovirkamiehiä lähinnä Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) palvelukseen kahteen eri palkkaluokkaan. Tehtävät liittyvät EU:n etujen ja arvojen edistämiseen ja suojeluun sen suhteissa kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen sekä yhteistyöhön EU-maiden ulkoasiainhallintojen, neuvoston ja komission kanssa. Hakuilmoituksessa on lisätietoja tyypillisistä työtehtävistä. EUH:n henkilöstön jäsenet työskentelevät määräajoin unionin edustustoissa, ja osa edustustoista sijaitsee maissa, joiden elinolot ja turvallisuustilanne voivat olla vaikeat. Hakijoiden on oltava valmiita ottamaan vastaan ensimmäinen toimi tällaisessa edustustossa. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan kaksi varallaololistaa. Niille otetaan yhteensä 86 hakijaa, joille voidaan tarjota työpaikkaa. Hakemus tehtäviin on jätettävä 13. lokakuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/09/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Unionin tila: Komissio nostaa ilmastotavoitettaan (17/09/2020)

Euroopan komissio on esitellyt suunnitelmansa, jonka mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöjä olisi leikattava vuoden 1990 tasosta vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite luo EU:lle vakaan kehityspolun kohti ilmastoneutraaliutta, joka on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Tavoite korostaa YK:n seuraavan ilmastokonferenssin (COP26) alla myös sitä, että EU on edelleen globaali edelläkävijä ilmastoasioissa. Komissio esittelee suunnitelmassaan kesäkuuhun 2021 mennessä esitettävät lainsäädäntöehdotukset, joilla uusi tavoite pannaan täytäntöön. Lainsäädäntöehdotukset koskevat muun muassa EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamista ja laajentamista, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiantuotantoa koskevan politiikan vahvistamista sekä maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien tiukentamista.

Edustuston päällikön tervehdys: Lämpimästä kesästä kohti kuumaa syksyä (10/09/2020)

Kesä ja kesälomat olivat tervetullut breikki pitkän ja ahdistavan koronakevään jälkeen. Valitettavasti vaan tartunnat ovat lähteneet uudelleen nousuun eri puolilla Eurooppaa elokuusta alkaen ja julkisessa keskustelussa arvuutellaan nyt sitä, millä voimalla taudin toinen aalto tulee meitä kurittamaan alkavan syksyn ja talven aikana. Onneksi olemme oppineet paljon siitä, miten koronan kanssa pitää elää, mutta koronatilanteen pitäminen hallinnassa vaatii paitsi henkilökohtaista vastuunkantoa myös vaikuttavia kansallisia toimia ja tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Suomi ja suomalaiset ovat toistaiseksi onnistuneet paremmin kuin monet muut koronan vastaisessa taistelussa. Tätä taistelua ei kuitenkaan kukaan voi voittaa yksinään, vaikka jotkut niin näyttävät uskovan tai ainakin toivovan.

Komission puheenjohtaja von der Leyenin ensimmäinen unionin tilaa koskeva puhe (10/09/2020)

Komission puheenjohtaja pitää Euroopan parlamentissa joka syyskuu unionin tilaa käsittelevän puheen, jossa hän luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin ja esittelee komission seuraavan vuoden painopisteet. Hän kertoo myös, miten komissio aikoo vastata EU:n kiireellisimpiin haasteisiin ja mitä ajatuksia komissiolla on EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi. Nykyisen komission toimikautensa alussa asettamat painopisteet ovat edelleen voimassa, eli komissio jatkaa päättäväisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian toteuttamista, sillä niillä on keskeinen rooli EU:n talouden elvyttämisessä ja kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja vauraamman Euroopan rakentamisessa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää ensimmäisen puheensa 16. syyskuuta 2020. Puhetta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.

Strategisella ennakoinnilla parannetaan EU:n selviytymiskykyä (10/09/2020)

Komissio on hyväksynyt ensimmäisen strategisen ennakointiraporttinsa. Strateginen ennakointi auttaa parantamaan politiikan suunnittelua, kehittämään tulevaisuuden kestäviä strategioita ja varmistamaan, että lyhyen aikavälin toimet ovat johdonmukaisia pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Raportin tavoitteena on tehostaa EU:n strategisten valintojen ohjaamista. Siinä myös esitetään perusteet ennakoinnin käytölle EU:n poliittisessa päätöksenteossa sekä tarkastellaan laajasti EU:n selviytymiskykyä. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan näinä epävakaina ja haastavina aikoina poliittisilla johtajilla on oltava laaja-alainen ja kauaskantoinen näkemys. ”Tämä raportti osoittaa, kuinka tärkeää selviytymiskyky on vahvan ja kestävän elpymisen kannalta. Aikomuksemme on ohjata tarvittavia siirtymävaiheita kestävällä, oikeudenmukaisella ja demokraattisella tavalla”, puheenjohtaja von der Leyen totesi.

Komissio osallistuu yhteistyöhön maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamiseksi työmarkkinoille (10/09/2020)

Komissio, ammattiliitot, kauppakamarit ja työnantajajärjestöt jatkavat vuonna 2017 alkanutta yhteistyötään, jolla edistetään maahanmuuttajien ja pakolaisten kotoutumista työmarkkinoille. Tällä viikolla annetussa yhteisessä julkilausumassaan yhteistyökumppanit toivat esiin tulevia painopistealueita ja ilmaisivat kiinnostuksensa työvoiman muuttoliikettä koskevan yhteistyön lisäämiseen. Sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin mukaan pakolaisten ja maahanmuuttajien osaamisen ja potentiaalin parempi hyödyntäminen tekee työmarkkinoista osallistavammat ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan vaurautta ja yhteenkuuluvuutta. Johanssonin mukaan viime kuukaudet ovat osoittaneet, että siirtotyöläisillä ja maahanmuuttajayrittäjillä on osaamista ja kykyjä, jotka edistävät Euroopan talouden elpymistä.

Komissio on ehdottanut suosituksia matkustusrajoitusten selkeyttämiseksi (10/09/2020)

Komissio haluaa parantaa koronaviruspandemiasta johtuvien matkustusrajoitusten koordinointia sekä niistä tiedottamista ja on ehdottanut tätä koskevia suosituksia. Ehdotuksen mukaan olisi ensinnäkin määritettävä yhteiset kriteerit ja raja-arvot, joiden perusteella päätetään matkustusrajoitusten käyttöönotosta EU-maissa. Toiseksi olisi otettava käyttöön yhteiset värikoodit eri alueiden koronatilanteesta laadittavaa karttaa varten. Kolmanneksi olisi sovellettava yhtenäisiä menettelyjä korkean riskin alueilta tuleviin matkustajiin ja tiedotettava matkustusrajoituksista selkeällä tavalla. Lisäksi komissio ehdottaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisee EU-maiden toimittamien tietojen perusteella laaditun ja viikoittain päivitettävän kartan EU- ja ETA-maista yhteisine värikoodeineen EU-maiden ja matkustajien tueksi. Komission suositusehdotuksesta keskustellaan neuvostossa, ja se on tarkoitus hyväksyä lähiviikkoina.

Juvenes Translatores – komission vuotuinen käännöskilpailu nuorille alkaa (10/09/2020)

Komissio järjestää joka vuosi nuorille tarkoitetun Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Tämänvuotiseen kilpailuun voivat osallistua vuonna 2003 syntyneet. Suomesta mukaan pääsee 14 koulua, ja kukin koulu voi nimetä kilpailuun 2–5 oppilasta. Kilpailussa tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on, miten voimme yhdessä selviytyä paremmin myös vaikeina aikoina. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Kilpailu järjestetään verkossa 26. marraskuuta 2020 ja voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2021 alkupuolella. Jos olosuhteet sallivat, voittajat kutsutaan Brysselissä keväällä 2021 järjestettävään palkintotilaisuuteen. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka.

21.–26.9. (10/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Tänä vuonna on kulunut 75 vuotta siitä, kun Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-kirja julkaistiin. Juhlavuoden kunniaksi EU@Oodissa on Euroopan kielten päivää edeltävällä viikolla esillä monikielinen Muumi-kirjanäyttely. Tule tutustumaan Muumi-kirjoihin Helsingin keskustakirjasto Oodiin EU@Oodi-tietopisteeseen.

21.–27.9. (10/09/2020)

Euroopan kielten päivä. Testaa kielitaitoasi pienessä monikielisessä tietovisassa tai ratkaise kielentunnistustehtävä. Euroopan kielten päivää vietetään 26.9., ja tänä vuonna voit tutustua EU-kieliin Helsingin keskustakirjasto Oodin EU@Oodi-tietopisteellä.

EU:n tavoitteena puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä (10/09/2020)

EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin vuonna 2016 EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumi, jonka jäseniin kuuluu EU-toimielinten lisäksi kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja yksityisen sektorin edustajia. Foorumin tehtävänä on auttaa kehittämään keinoja vähentää ruokahävikkiä vaarantamatta ruokaturvaa, rehujen turvallisuutta tai eläinten hyvinvointia. Reilussa ja kestävässä elintarvikejärjestelmässä ylijäämäelintarvikkeille voidaan etsiä uusia jakelu- ja käyttötapoja. Myös elintarvikepakkausten päiväysmerkintöjen selkeyttäminen on yksi tärkeä keino estää hävikin syntymistä. Suomessa käynnissä olevia ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä hankkeita ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luken Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hanke sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja sen yhteistyökumppaneiden CircularHoodFood-hanke.

Brexit-aiheinen visuaalisen taiteen kilpailu 19–30-vuotiaille (10/09/2020)

EU IDEA -hankkeessa (Integration and Differentiation for Effectiveness and Accountability) selvitetään, miten yhteistyön eriytyminen saa aikaan hyötyjä EU:ssa. EU IDEA järjestää nyt kaikille 11.4.1989–10.4.2002 syntyneille avoimen visuaalisen taiteen kilpailun. Aiheena on Brexit, ja osallistujia pyydetään ilmaisemaan visuaalisen taiteen keinoin, miten he kokevat ja tulkitsevat Ison-Britannian eron EU:sta. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä julkaisemattoman video- tai valokuvateoksen tai muunlaisen visuaalista taidetta yhdistelevän teoksen. Siihen voi liittää tekstin, jonka pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetysmuodosta on tarkat tiedot kilpailuilmoituksessa, johon pääsee alla olevasta linkistä. Tuomaristo nimeää kaksi voittajaa, joiden teoksia jaetaan laajalti EU IDEAn jakelukanavien kautta. Voittajat palkitaan Brysselissä joulukuussa 2021 järjestettävässä EU IDEAn päätöskonferenssissa. Kilpailukielenä on englanti, ja kilpailuun voi osallistua 15. lokakuuta asti.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osallisuus – osallistu julkiseen kuulemiseen! (10/09/2020)

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen on yksi komission vuoden 2020 työohjelman tärkeimmistä tavoitteista, ja työohjelman yhteydessä laaditaan muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma. Komissio on käynnistänyt EU:n laajuisen kuulemisen, jonka tulokset otetaan huomioon uudistetussa toimintasuunnitelmassa. Kuulemisessa voi esittää näkemyksiä esimerkiksi siitä, mitä uusia toimia voitaisiin toteuttaa EU:n tasolla maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten EU-kansalaisten kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Kyselylomakkeen suomenkieliseen version pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastausaikaa on 21. lokakuuta saakka.

Eurooppa-foorumissa käydyt komissaarikeskustelut – teemana 25-vuotinen EU-jäsenyytemme (10/09/2020)

Elokuun lopulla järjestetyn Turun Eurooppa-foorumin teemana oli tänä vuonna Suomen 25-vuotinen EU-jäsenyys. Tätä aihetta sekä Euroopan tulevaisuutta ja tulevia haasteita käsitelleeseen komissaarikeskusteluun osallistuivat 1995–2004 komissaarina toiminut Erkki Liikanen, 2014–2019 komissaarina toiminut Jyrki Katainen ja nykyinen komissaari Jutta Urpilainen. Suomen ensimmäisenä komissaarina toiminut Liikanen kertoi EU:n ensimmäisten kymmenen vuoden hallitsevista, edelleen ajankohtaisista teemoista. Näitä olivat esimerkiksi tietotekniikan vallankumous ja kestävä kehitys. Katainen puolestaan kertoi, miten EU:n kansainvälinen rooli on muuttunut 25 jäsenyysvuoden aikana. Urpilainen toi esiin muun muassa nykyisen koronakriisin, joka on hänen mielestään osoittanut, että EU:ssa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä nykyisten ja tulevien kriisien ratkaisemiseen.

Taide rakentaa osallisuutta (10/09/2020)

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tukee eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia kulttuurihankkeita EU-maissa. Yksi tänä vuonna tukea saaneista hankkeista on suomalaisen Cultura-säätiön hanke Agents of Change: Mediating Minorities. Hankkeen toimintatapana on käyttää niin sanottuja lähettiläitä sillanrakentajina yhteisöjen ja taiteilijoiden välillä. Sen avulla halutaan tavoittaa myös kulttuuri-instituutioiden ja järjestöjen ammattilaiset sekä suuri yleisö. Uudet vuorovaikutuksen toimintamallit esitetään hankkeen loppuvaiheessa kulttuuripolitiikan päätöksentekijöille. ”EU:n tuen ansiosta voimme saada hankkeeseen mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti pääse vaikuttamaan kulttuuripolitiikkaan. Haluamme osallistaa heikosti edustettuja, maahanmuuttajataustaisia vähemmistöjä ja tarjota heille mahdollisuuksia vahvistaa omaa rooliaan yhteiskunnassa”, toteaa projektikoordinaattori Irina Spazheva.

Euroopan metsätietoa yhteen koottuna FISE-tietoportaalissa (10/09/2020)

EU:ssa tehdään kaikkien EU-maiden metsäsektoreita koskevia linjauksia ja päätöksiä. Eri maiden metsät ovat kuitenkin hyvin erilaisia niin lajistoltaan, laajuudeltaan kuin haasteiltaankin. Myös metsien talouskäytössä on suuria eroja. Kun vielä metsiä koskevan tiedon keruu ja tilastointi on EU-maissa eri tasolla, linjausten teko ei ole helppoa. Tähän saadaan apua Forest Information System for Europe eli FISE-järjestelmästä, joka tarjoaa selkeää ja helppokäyttöistä tietoa metsien käytöstä ja tilasta. ”FISEn alkuperäisenä tavoitteena on EU:n metsästrategiaan liittyvien tavoitteiden seuranta, ja sen avulla pyritään varmistamaan ajantasainen tieto metsien kasvusta ja käytettävissä olevasta hakkuupotentiaalista, suojelemaan metsiä ja metsien biodiversiteettiä ilmastonmuutoksen voimistamilta häiriötekijöiltä kuten metsäpalot, myrskyt, kuivuudet sekä hyönteistuhot sekä vastaamaan metsäbiotalouden haasteisiin ja mahdollisuuksiin”, kertoo Elina Warsta maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kemikaalien kestävää tuotantoa innovatiivisilla teknologioilla EIC-rahoituksen avulla (10/09/2020)

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tarjoaa keskitetysti innovaatiorahoitusta. VTT:n koordinoima FuturoLEAF-hanke on saanut EIC:ltä lähes kolme miljoonaa euroa Pathfinder Open -rahoitusta, jolla tuetaan huipputeknologian ja läpimurtoinnovaatioiden tutkimusvaihetta. ”FuturoLEAF-hankkeessa tutkimme ja kehitämme fotosynteettisiä solutehtaita, joiden rakenteen suunnittelussa hyödynnämme kasvin lehden rakennetta ja nanoselluloosaa. Hankkeessamme yhdistyy VTT:n ja Aalto-yliopiston biopohjaisten materiaalien osaaminen Turun yliopiston fotosynteesiosaamiseen. Fotosynteettinen solutehdas puolestaan tarkoittaa sitä, että valjastamme fotosynteettisiä mikroleviä tai syanobakteereita tuottamaan kemikaaleja”, FuturoLEAF-hanketta koordinoiva Tekla Tammelin kertoo. Tavoitteena on tehokas biotekninen menetelmä kemikaalien valmistamiseen. ”Teknologia voisi tarjota esimerkiksi vaihtoehtoisen valmistustavan monille muoveille, joita voitaisiin korvata biomuoveilla.”

Äänestä omaa suosikkiasi Euroopan Natura 2000 -palkinnon finalisteista (10/09/2020)

Vuoden 2020 Euroopan Natura 2000 -palkinnon 27 finalistia ovat selvillä. Hankkeet ovat ehdokkaina viiden eri palkinnon saajiksi, mutta myös sinulla on nyt mahdollisuus äänestää verkossa suosikkiasi kansalaispalkinnon saajaksi. Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan. Euroopan Natura 2000 kansalaispalkinto on näkyvä tunnustus kansalaisten suosikista. Viime vuonna annettiin yli 50 000 ääntä. Mukana on tänä vuonna myös suomalainen VELMU-hanke, jonka ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2004. VELMU on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, jossa kerätään tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tutustu finalisteihin ja äänestä! Äänestysaikaa on 15. syyskuuta saakka.

Valokuvakilpailu #CedefopPhotoAward (10/09/2020)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop järjestää valokuvakilpailun #CedefopPhotoAward. Vuoden 2020 kilpailu on suunnattu ammatillisessa perus- tai jatkokoulutuksessa oleville opiskelijaryhmille EU-maissa, Norjassa ja Islannissa. Joukkueiden on laadittava omaperäinen valokuvatarina aiheesta ”Ammatillinen koulutus: tarina vihreästä tai digitaalisesta osaamisesta”, jossa on 4–5 valokuvaa ja niihin liittyvä enintään 100 sanan tarina. Kaksi parasta joukkuetta pääsee mukaan Berliinissä 9.–13. marraskuussa 2020 järjestettävälle Euroopan ammattitaitoviikolle ehdokkaina pääpalkinnon saajiksi. Kolmanneksi tullut joukkue saa tuomariston palkinnon #CedefopPhotoAward Prix du Jury Thessalonikin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2020. Palkitut ja muut kärkisijoille tulleet tarinat asetetaan myös näytteille Thessalonikissa ja Berliinissä. Huom. Osallistumisaikaa on jatkettu, ja tarinoita voi lähettää kilpailuun 15. syyskuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (10/09/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (10/09/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (10/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (10/09/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta raportti väestörakenteen muutosten vaikutuksista (17/06/2020)

Komissio on julkaissut väestörakenteen muutosten vaikutuksia koskevan ensimmäisen raporttinsa. Raportissa esitetään Euroopan alueiden pitkän aikavälin väestökehityksen suuntauksia, kuten yhteiskuntien ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen ja kaupungistumisen lisääntyminen. Yleisen suuntauksen mukaisesti myös Suomessa elinajanodote pitenee ja syntyvyyden odotetaan alenevan edelleen. Vuonna 2018 elinajanodote piteni Suomessa naisilla 84,5 vuoteen ja miehillä 79,1 vuoteen. Yhdessä syntyvyyden alenemisen kanssa tämä johtaa väestöpyramidin pohjan kapenemiseen. Raportissa esitetään myös Euroopan supistuva osuus maailman väestöstä: Euroopan väestön odotetaan olevan alle 4 prosenttia koko maailman väestöstä vuoteen 2070 mennessä. Raportilla käynnistetään muutoksiin liittyvät komission toimet, joilla pyritään tukemaan ihmisiä ja alueita, joihin muutokset vaikuttavat eniten. Raportin yhteydessä julkaistaan myös maakohtaiset tietosivut.

Komissio huolissaan ulkomaisten tukien vääristävistä vaikutuksista (17/06/2020)

EU:n ulkopuolisten maiden EU:ssa toimiville yrityksille myöntämillä tuilla näyttäisi olevan kasvava vaikutus sisämarkkinoihin. Komissio haluaa saada aiheesta aikaan keskustelua ja on laatinut keskustelujen pohjaksi ns. valkoisen kirjan. Siinä todetaan nykyisten EU:n valtiontukisääntöjen varmistavan, että EU-maiden myöntämät yritystuet eivät vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. EU:n ulkopuolisten maiden myöntämät tuet eivät sen sijaan kuulu EU:n valtiontukivalvontaan, vaikka ne vaikuttaisivatkin sisämarkkinoihin. Nykyisillä säännöillä ei kyetä puuttumaan kaikkiin EU:n ulkopuolisten valtiontukien aiheuttamiin vääristymiin. Valkoisessa kirjassa ehdotetaan asiaan ratkaisuja sekä uusia keinoja sääntelyn puutteiden korjaamiseksi. Komissio pyytää kaikilta asiaan liittyviltä sidosryhmiltä näkemyksiä valkoisessa kirjassa esitetyistä vaihtoehdoista. Palaute auttaa komissiota valmistelemaan lakialoitetta asiassa. Näkemyksiä voi esittää 23. syyskuuta 2020 saakka.

Komissio haluaa nopeuttaa koronavirusrokotteen valmistusta ja käyttöönottoa (17/06/2020)

Komissio on esitellyt EU:n koronarokotestrategian. Strategialla pyritään siihen, että rokotteita saataisiin kehitettyä, valmistettua ja otettua käyttöön 12–18 kuukauden kuluessa tai jopa tätä nopeammin. EU:n strategia perustuu kahteen toimintatapaan. Ensinnäkin varmistetaan rokotetuotanto EU:ssa ja riittävä määrä rokotteita EU-maille rokotevalmistajien kanssa tehtävillä ennakkohankintasopimuksilla. Komissio aikoo sopia EU-maiden puolesta oikeuksista ostaa tietty määrä rokoteannoksia määrätyn ajan kuluessa ja rahoittaa osan rokotevalmistajien etukäteiskustannuksista. Toiseksi mukautetaan EU:n säännöksiä, jotta voidaan nopeuttaa rokotteiden saamista markkinoille. Samalla säilytetään rokotteiden laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset. Strategiassa otetaan myös huomioon maailmanlaajuinen solidaarisuus ja varmistetaan, että rokotteet ovat kaikkien saatavilla edulliseen hintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Koronakriisiin avuksi yhteentoimivia jäljitys- ja varoitussovelluksia (17/06/2020)

EU-maat ovat komission tuella sopineet teknisistä määritelmistä, joilla varmistetaan suojattu tiedonvaihto kontaktinjäljityssovellusten välillä. Kun määritelmien mukainen yhteentoimivuusratkaisu on otettu käyttöön, kansallinen sovellus toimii saumattomasti käyttäjän matkustaessa toiseen EU-maahan, jossa käytetään vastaavaa ns. hajautettua mallia. Sovellukset ovat tarpeen ryhdyttäessä purkamaan matkustusrajoituksia, ja suurin osa EU-maista onkin päättänyt käyttää koronaviruksen leviämisen seurannassa mobiilisovelluksia tavanomaisen jäljityksen täydennyksenä. Useimmat kansallisella tasolla hyväksytyt sovellukset perustuvat hajautettuun malliin, jossa puhelimen lähellä tietyn ajan olleiden muiden puhelinten tunnisteet pysyvät käyttäjän puhelimessa ja niitä verrataan tartunnan saaneiksi todettujen käyttäjien tunnisteisiin. Sovellusten toisilleen välittämä lähikontaktitieto lähetetään salatussa muodossa niin, että yksittäistä käyttäjää ei voi tunnistaa. Myöskään sijaintitietoja ei käytetä.

EU:n kauppapolitiikka uudelleentarkastelun ja kuulemisen kohteena (17/06/2020)

Komissio on käynnistänyt EU:n kauppapolitiikan uudelleentarkastelun. Kauppapolitiikasta halutaan saada aikaan uusi yhteisymmärrys, jotta voidaan tukea taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämistä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä suojella eurooppalaisia yrityksiä hyvän kauppatavan vastaisilta ulkomaisilta käytännöiltä. Lisäksi pyritään varmistamaan johdonmukaisuus EU:n laajempien painopisteiden kanssa. Näitä ovat erityisesti kestävyys, ilmastonmuutos, digitaalitalous ja turvallisuus. Komission käynnistämän pohdinnan sekä asiassa järjestettävän kuulemisprosessin tulokset otetaan huomioon vuoden loppupuolella annettavassa tiedonannossa. Kuulemisen kautta eri toimijoilla on mahdollisuus auttaa määrittelemään EU:n kauppapolitiikalle uutta keskipitkän aikavälin suuntaa. Kuulemiseen voi toimittaa kirjallisia kommentteja 15. syyskuuta 2020 saakka.

Suositus matkustusrajoitusten asteittaiseen poistamiseen (17/06/2020)

Komissio suosittaa EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan matkustusrajoituksen asteittaista poistamista heinäkuun alusta lähtien. Koska tiettyjen EU:n ulkopuolisten kolmansien maiden terveystilanne on edelleen kriittinen, komissio ei tässä vaiheessa ehdota matkustusrajoituksen yleistä poistamista. Sen sijaan rajoitus olisi poistettava EU-maiden yhdessä valitsemien maiden osalta tiettyjen periaatteiden ja objektiivisten kriteerien perusteella. Näitä ovat muun muassa maan terveystilanne, mahdollisuus toteuttaa viruksen leviämistä estäviä toimenpiteitä matkan aikana sekä vastavuoroisuus. EU-maiden olisi myös laadittava yhteinen luettelo niistä EU:n ulkopuolisista maista, joita koskevat matkustusrajoitukset voidaan poistaa 1. heinäkuuta alkaen, ja tarkistettava luetteloa säännöllisesti. Rajoituksia olisi edelleen sovellettava maihin, joiden tilanne on EU:ta huonompi.

Suomi jälleen kärjessä EU:n digivertailussa (17/06/2020)

Suomi on toista kertaa peräkkäin ykkösenä DESI-digitalisaatiovertailussa. Vuotuisella DESI-indeksillä mitataan indikaattorien avulla, miten EU-maat ovat edistyneet matkalla kohti digitaalitaloutta ja ‑yhteiskuntaa. Suomen pistemäärä on tänä vuonna 72,3, mikä on reilusti enemmän kuin EU-maiden keskiarvo 52,6. DESI-indeksi seuraa EU-maiden edistymistä viidellä laajalla digitalisaation osa-alueella, jotka ovat yhteenliitettävyys, digitaidot, yksityishenkilöiden internetin käyttö, digiteknologian käyttö yrityksissä sekä digitaaliset julkiset palvelut. Suomen pisteet olivat parhaimmat kahdella eri osa-alueella eli yksityishenkilöiden digitaidoissa ja internetin käytössä. Koronapandemia on lisännyt rajusti internetin käyttöä, mutta trendi oli nähtävissä jo ennen kriisiä: internetiä käyttää EU:ssa vähintään kerran viikossa jo 85 prosenttia ihmisistä. Suomi on ykkössijalla 93 prosentin osuudella, ja suosituimmat käyttötarkoitukset ovat pankkipalvelut, musiikki, videot ja pelit sekä uutiset.

Tieliikennekuolemat vähentyneet Suomessa viime vuodesta 14 % (17/06/2020)

Komission äskettäin julkaisemien alustavien lukujen mukaan EU:n teillä menehtyi vuonna 2019 vähemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina. Vuoteen 2018 verrattuna kuolonuhrien määrä laski Suomessa 14 % ja koko EU:ssa 2 %. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna Euroopan teillä kuolleiden määrä on vähentynyt 23 % vuosien 2010 ja 2019 välillä. Suomessa muutos on ollut -24 %. Suuntaus on yleisesti edelleen laskeva, mutta useimmissa maissa määrän lasku on hidastunut. Tieliikenteessä kuolee EU:ssa keskimäärin 51 ihmistä miljoonaa asukasta kohti. Eurooppa on liikenneturvallisuuden osalta maailman selvästi turvallisin alue, mutta kuolonuhreja on yhä liikaa. Tulevalle vuosikymmenelle EU on asettanut tavoitteen kuolemantapausten – ja ensimmäistä kertaa myös vakavien loukkaantumisten – puolittamisesta. Arvioiden mukaan jokaista menetettyä ihmishenkeä kohti viisi muuta ihmistä kärsii elämään vaikuttavista vakavista vammoista, vuonna 2019 noin 120 000 ihmistä.

Euroopan kestävään elpymiseen apua siniseltä taloudelta (17/06/2020)

Komissio on julkaissut ns. sinistä taloutta eli meriin ja rannikkoseutuihin liittyvää taloudellista toimintaa koskevan uusimman raporttinsa. Sen mukaan EU:n sininen talous on hyvässä kunnossa: vuonna 2018 sen liikevaihto oli 750 miljardia euroa ja se työllisti 5 miljoonaa ihmistä. Työmarkkinoiden näkökulmasta sininen talous on kasvanut talouden valtavirtaa nopeammin. Silti useat alat, kuten rannikko- ja merimatkailu sekä kalastus ovat kärsineet koronaviruspandemiasta. Raportissa nähdään kuitenkin paljon mahdollisuuksia kestävään elpymiseen niin perinteisillä kuin kehittyvilläkin aloilla. Tämänvuotisessa raportissa käsitellään ensimmäistä kertaa sinisen talouden ympäristönäkökohtia yksityiskohtaisesti. EU myös tukee sinistä taloutta monin tavoin, muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston ja tänä vuonna perustetun uuden BlueInvest-rahaston kautta.

27.–28.8. (17/06/2020)

Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa 27.–28.8.2020 teemalla ”Suomi 25 vuotta EU:ssa”. Suomen poliittisen kauden avaustapahtumassa asiantuntijoille, päättäjille ja yleisölle tarjoillaan korkeatasoinen ohjelma, jossa puhujina ovat muun muassa komissaari Jutta Urpilainen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Torstaina 27.8. puhuttavat tiede, talous ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Perjantain 28.8. ohjelmassa pohditaan Suomen 25-vuotista EU-taivalta sekä suunnataan katse myös tulevaisuuteen: millaista Eurooppaa Suomi haluaa? Klo 10–10.45 käydään edustuston päällikön Antti Peltomäen johdolla komissaarikeskustelu, johon osallistuvat nykyinen komissaari Jutta Urpilainen ja hänen edeltäjänsä Jyrki Katainen ja Erkki Liikanen. Suurelle yleisölle foorumi toteutuu verkon välityksellä. Ohjelma striimataan ja tilaisuuksiin voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja mobiilisovelluksen ja Twitterin kautta. Keskustelut tallennetaan, ja ne ovat katseltavissa myöhemmin muun muassa YouTubesta.

Komissaari Urpilainen: Yhteiskunnallinen luottamus lisää vastustuskykyä kriiseissä (17/06/2020)

Koronapandemiassa epävarmuutta ja turvattomuudentunnetta ovat lisänneet valheellinen tieto, huijaukset, valeuutiset ja systemaattinen informaatiovaikuttaminen. Päätöksentekijät ovat joutuneet luottamaan päätöksentekohetkellä saatavilla olevaan parhaaseen tietoon. ”Suomalainen yhteiskunta on luottamusmittarilla mitattuna vahva. Luottamus syntyy vahvoista perusoikeuksista, yhdenvertaisesta kohtelusta ja oikeusvaltiosta, sanan- ja lehdistönvapaudesta, tasavertaisista mahdollisuuksista – ja myös tiedeyhteisöstä, joka osallistuu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun tuoden tutkitun tiedon suuren yleisön ulottuville. Luottamus siihen, että viranomaisten jakama tieto on paikkansapitävää ja perustuu tutkimukseen, saa kansalaiset suhtautumaan kriittisesti perustelemattomiin terveyshyötyväitteisiin ja ulkopuolisiin vaikutusyrityksiin”, kirjoittaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen puheenvuorossaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla.

Koko EU hyötyy komission ehdottamasta elpymispaketista – miten tuki jaetaan? (17/06/2020)

”Tämä on jäsenmailta ja unionilta valtava yhteinen ponnistus. Komission esitys nojaa solidaarisuuteen; eniten kärsineet alueet saavat eniten tukea. Mutta esitys myös hyödyttää koko unionia. Sisämarkkinoiden käynnistäminen on mitä suurimmassa määrin pohjoisten jäsenmaiden etujen mukaista”, kirjoittavat EU:n sisäasiainkomissaari Ylva Johansson, kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager. ”EU:n kuluista keskustellaan usein, ja se on hyvä asia. Valitettavasti hyödyt unohtuvat yhtä usein. EU on kuitenkin valtava yritysten ja palveluiden kulutusmarkkina, se tarjoaa ihmisten vapaan liikkuvuuden, antaa mahdollisuuden työskennellä koko EU:n alueella, avaa opiskelumahdollisuuksia sekä yhteistyöprojekteja innovaatiossa ja tutkimuksessa. EU on kulttuurivaihtoa ja rajat ylittävää rikoksentorjuntaa. EU tarkoittaa meille vahvempaa ääntä kansainvälisissä yhteisöissä ja kauppaneuvotteluissa.”

Miten saadaan Eurooppa nousuun koronan jälkeen? (17/06/2020)

Koronakriisi on saanut ihmiset syystä sulkeutumaan koteihinsa. Moni pelkää menettävänsä työnsä eikä halua kuluttaa samoissa määrin kuin aiemmin. Koronakriisin myötä kaikki talouden alat ovat kärsineet. Komission toukokuun alussa esittämät talousennusteet vahvistavat saman: nyt todella ollaan tultu alas ja roimasti. EU:n taloutta odottaa vähintään 7,4 prosentin supistuminen tänä vuonna. Samaan aikaan EU:ssa tehdään täyttä häkää suunnitelmia siitä, miten tästä suosta noustaan. Nyt käydään todella tärkeitä keskusteluja 27 jäsenmaan yhteisen markkina-alueen kannalta. Yhdessä tehdyt päätökset määrittävät, millainen tulevaisuus EU-maita odottaa. ”Jotta elvyttämisellä saadaan oikeasti kestävää talouskasvua ja hyvinvointia, meillä täytyy olla hyvin toimivat sisämarkkinat. Se on se kova eurooppalainen maaperä, johon siemenet eli investoinnit täytyy kylvää, jos haluamme saada aikaan vihreää ja älykästä kasvua”, sanoo komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki.

EU:n puolustusalan rahoitusohjelmilla luodaan yhteistyötä ja innovaatioita (17/06/2020)

EU:n puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) ja puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen (PADR) kautta yritykset voivat saada rahoitusta rajat ylittäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ohjelmien tavoitteena on Euroopan turvallisuuden vahvistaminen tukemalla EU-maiden puolustusteollisuutta, teollisuuden yhteistyötä ja innovaatioita. Pk-yritysten osallistumisen lisäämiseksi ohjelmissa on erityisesti niille tarkoitettuja kannustimia. Suomalaisyritykset ovat osallistuneet aktiivisesti esimerkiksi PADR -rahoitusohjelman hankkeisiin. VTT on mukana OCEAN2020-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa muun muassa merenkulun valvontaa. Pk-yrityksistä mukana on esimerkiksi Pirkkalassa sijaitseva Fy-Composites Oy. Se osallistuu VESTLIFE-hankkeeseen, jossa kehitetään erilaisia kevyitä ja modulaarisia suojaliivejä sotilaille. EDIDP-rahoitushaku vuodelle 2020 päättyy 1.12.2020. Hankkeita varten on varattu 160 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Ilmoittautuminen EU:n kestävän energian teemaviikolle 2020 avattu (17/06/2020)

Komission järjestämä EU:n kestävän energian teemaviikko (EUSEW) on suurin vuotuinen kestävää energiapolitiikkaa käsittelevä eurooppalainen konferenssitapahtuma. Siihen kutsutaan mukaan viranomaisia, toimialajärjestöjä, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja median edustajia. Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Tämän vuoden teemana on ”Kriisin jälkeen: Puhdasta energiaa vihreään elpymiseen ja kasvuun” (Beyond the crisis: Clean Energy for Green Recovery and Growth). Konferenssin aikana järjestetään muun muassa 30 verkkotilaisuutta, erilaisia kokouksia ja verkostoitumistilaisuuksia sekä palkitaan kestäviä energiahankkeita. Lisäksi järjestetään kaikkien aikojen ensimmäinen Euroopan energiapäivä nuorille. Osallistujilla on kesäkuun ajan mahdollisuus osallistua myös virtuaalisiin oheistapahtumiin sekä Energy Day -tapahtumiin eri puolilla Eurooppaa. Teemaviikko järjestetään 22.–26. kesäkuuta, ja mukaan voi ilmoittautua 26. kesäkuuta saakka tapahtuman verkkosivustolla.

Haku Esteetön kaupunki 2021 -kilpailuun käynnissä (17/06/2020)

Komissio on käynnistänyt tämänvuotisen kilpailun Esteetön kaupunki -palkinnosta. Palkinnolla annetaan tunnustusta kaupunkien pyrkimyksille parantaa esteettömyyttä ja kannustetaan niitä takaamaan vammaisten ja vanhusten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaupunkielämään. Kilpailussa valitaan kolme voittajaa, jotka saavat palkintona 150 000 euroa, 120 000 euroa ja 80 000 euroa. Tämänvuotisessa kilpailussa otetaan lisäksi käyttöön erityinen kunniamaininta, joka annetaan julkisten palvelujen esteettömyydestä koronapandemian aikana. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa Brysselissä joulukuun 2020 alussa. Hakuun voi osallistua täyttämällä verkossa hakulomake, jossa tulee kuvata muun muassa kaupungin suunnittelemia esteettömyyshankkeita ja niiden odotettuja vaikutuksia. Kilpailu on tarkoitettu yli 50 000 asukkaan kaupungeille, ja siihen voi osallistua 9. syyskuuta asti.

Komissio pyytää mielipiteitä täydentääkseen kilpailusääntöjä (17/06/2020)

Kilpaillut ja oikeudenmukaiset markkinat edellyttävät kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa. Komission mukaan keskeistä on voimassa olevien kilpailusääntöjen vahvan täytäntöönpanon jatkaminen ja digitaalisten alustojen mahdollinen ennakkosääntely. Lisäksi tarvitaan mahdollisesti uutta kilpailusäännöstöä, jolla voitaisiin puuttua rakenteellisiin kilpailuongelmiin ja täyttää nykyisen sääntelyn aukkoja. Komissio on julkaissut alustavan vaikutustenarvioinnin ja käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen saadakseen kannanottoja mahdollisen uuden kilpailuvälineen tarpeesta. Välineellä puututtaisiin markkinoiden rakenteellisiin kilpailuongelmiin, joita ei voida kokonaan ratkaista nykyisillä kilpailusäännöillä, esimerkiksi estettäisiin markkinoiden valuminen tietylle toimijalle. Sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä alustavasta vaikutustenarvioinnista 30. kesäkuuta 2020 saakka ja vastata avoimeen julkiseen kuulemiseen 8. syyskuuta 2020 saakka.

Komissio kerää näkemyksiä digipalveluja koskevasta lainsäädäntöpaketista (17/06/2020)

Digitaalisten palvelujen sisämarkkinat ovat vaarassa pirstaloitua, minkä vuoksi komissio aikoo saattaa niitä koskevat säännökset ajan tasalle. Se on käynnistänyt digipalveluja koskevan julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä uusia lainsäädäntöehdotuksiaan varten. Kuuleminen kattaa laajan joukon aiheita, kuten verkon turvallisuus, sananvapaus, oikeudenmukaisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset digitaloudessa. Siinä keskitytään kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen liittyy sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin perustekijöihin, kuten vapauteen tarjota digipalveluja EU:n sisämarkkinoilla sijoittautumispaikkaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Toinen koskee tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan digitaalisilla markkinoilla, joilla muutamat suuret verkkoalustat toimivat nyt portinvartijoina. Tarkastelussa ovat muun muassa säännöt sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on mahdollisimman laajat valinnanmahdollisuudet. Kuuleminen on avoinna 8. syyskuuta saakka.

Koronavirusaiheisia infografiikoita ja ohjeita eri kielillä (17/06/2020)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on laatinut koronavirukseen liittyvää, vapaasti saatavilla olevaa aineistoa useilla kielillä, myös suomeksi. Aineisto sisältää erilaisia raportteja, ohjeita ja infografiikoita eli kuvia ja tekstiä yhdisteltynä. Infografiikoiden aiheina ovat muun muassa kasvosuojukset ja niiden käyttö, käsienpesu sekä koronaviruksen leviämisen minimointi. Raporttien ja ohjeiden aiheita ovat esimerkiksi koronaviruspotilaiden kanssa kontaktissa olleiden kartoitus, lähikontaktien välttämiseen liittyvät toimenpiteet, viruksen mahdollisesti saastuttamien terveydenhuollon yksiköiden ja muiden tilojen desinfiointi sekä henkilönsuojainten pukeminen ja riisuminen hoidettaessa potilaita, joilla epäillään olevan tai on vahvistettu koronavirustartunta. Klikkaamalla ohjeiden nimeä saat näkyviin kielivalikon.

Äänestä omaa suosikkiasi Euroopan Natura 2000 -palkinnon finalisteista (17/06/2020)

Vuoden 2020 Euroopan Natura 2000 -palkinnon 27 finalistia ovat selvillä. Hankkeet ovat ehdokkaina viiden eri palkinnon saajiksi, mutta myös sinulla on nyt mahdollisuus äänestää verkossa suosikkiasi kansalaispalkinnon saajaksi. Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan. Euroopan Natura 2000 kansalaispalkinto on näkyvä tunnustus kansalaisten suosikista. Viime vuonna annettiin yli 50 000 ääntä. Mukana on tänä vuonna myös suomalainen VELMU-hanke, jonka ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2004. VELMU on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, jossa kerätään tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tutustu finalisteihin ja äänestä! Äänestysaikaa on 15. syyskuuta saakka.

Valokuvakilpailu #CedefopPhotoAward (17/06/2020)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop järjestää valokuvakilpailun #CedefopPhotoAward. Vuoden 2020 kilpailu on suunnattu ammatillisessa perus- tai jatkokoulutuksessa oleville opiskelijaryhmille EU-maissa, Norjassa ja Islannissa. Joukkueiden on laadittava omaperäinen valokuvatarina aiheesta ”Ammatillinen koulutus: tarina vihreästä tai digitaalisesta osaamisesta”, jossa on 4–5 valokuvaa ja niihin liittyvä enintään 100 sanan tarina. Kaksi parasta joukkuetta pääsee mukaan Berliinissä 9.–13. marraskuussa 2020 järjestettävälle Euroopan ammattitaitoviikolle ehdokkaina pääpalkinnon saajiksi. Kolmanneksi tullut joukkue saa tuomariston palkinnon #CedefopPhotoAward Prix du Jury Thessalonikin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2020. Palkitut ja muut kärkisijoille tulleet tarinat asetetaan myös näytteille Thessalonikissa ja Berliinissä. Tarinoita voi lähettää kilpailuun 30. kesäkuuta saakka.

Kyselytutkimus: Koronaviruskriisi ja siitä palautuminen (17/06/2020)

Komission alaisuudessa toimiva Yhteinen tutkimuskeskus käynnisti äskettäin yhteistyössä University College Londonin kanssa Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen selvittääkseen ihmisten näkemyksiä koronakriisistä sekä siitä, miten se on vaikuttanut heidän tarpeisiinsa ja toimintaansa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan piiloon jäänyttä kriisitoimiin liittyvää tietoa ja tarjoamaan päätöksentekijöille näyttöön perustuvia käytännön ohjeita yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ohjeissa, jotka ovat kaikkien saatavilla, sekä tieteellisissä julkaisuissa, joissa käsitellään katastrofiriskien vähentämistä, organisaatioiden häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuutta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja se on englanninkielinen. Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia. Valitse linkistä kysymyslomake asuinmaasi perusteella! Kyselyyn voi vastata 30. kesäkuuta saakka.

Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu (17/06/2020)

Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä parin kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.

Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa? (17/06/2020)

Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen! (17/06/2020)

Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (17/06/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

Euroopan Suunta -podcast (17/06/2020)

Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Mitä mieltä komission ehdottamasta Next Generation EU -elpymispaketista ja muista taloustoimista ollaan? Mitä eurooppalaiselle demokratialle kuuluu? Toteutuvatko lasten oikeudet Euroopassa? Näitä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä pohditaan kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen Euroopan suunta -podcastissa. Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan haastateltavana on kattava otos suomalaispoliitikkoja, kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen edustajia sekä EU-asiantuntijoita. Uusimmassa jaksossa vieraina ovat Tankavaaran kansainvälisen kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä, komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja sisäministeri Maria Ohisalo, ja jakson aiheena on Euroopan rajojen avautuminen. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla, esimerkiksi Spotifyssä. Jatkokeskustelua podcast-jaksojen teemoista käydään kaikille avoimessa Eurooppalainen politiikka Facebook-ryhmässä.

Sinustako loistokeskustelija? (17/06/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (17/06/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (17/06/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (17/06/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (17/06/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/06/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Hyvää juhannusta ja hyvää kesää kaikille! (17/06/2020)

Pysy ajan tasalla EU-asioista myös uutiskirjeen kesätauon aikana.

Komissiolta hyväksyntä Suomen valtion osallistumiselle Finnairin osakeantiin (11/06/2020)

Komissio on tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla hyväksynyt Suomen valtion suunnitelman osallistua Finnairin pääomapohjan vahvistamiseen merkitsemällä uusia osakkeita Finnairin tänään käynnistämässä osakeannissa. Suomen valtio on Finnairin suurin osakkeenomistaja 55,8 %:n omistuksella. Osakepääoman korotuksen odotetaan olevan noin 500 miljoonaa euroa, ja valtiolla on omistusosuutensa perusteella oikeus merkitä osakeannissa osakkeita arviolta 286 miljoonalla eurolla. Finnairilla on merkittävä rooli erityisesti siksi, että se varmistaa Suomelle lentoliikennepalvelut, jotka ovat välttämättömiä talouden elpymiselle koronakriisistä. Osana Finnairia koskevia tukitoimenpiteitä komissio hyväksyi jo 18. toukokuuta Finnairin 600 miljoonan euron lainalle annettavan valtiontakauksen.

EU tehostaa koronaan liittyvän disinformaation torjuntaa (11/06/2020)

Koronaviruspandemian yhteydessä EU-maissa on esiintynyt valtava määrä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja sekä ulkomailta johdettuja vaikutusyrityksiä. Komissio ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ovat arvioineet koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaation torjumiseksi toteutettuja toimia sekä esittäneet ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Borrell muistutti, että koronaviruksen aikana disinformaatio voi jopa tappaa. ”Meidän velvollisuutemme on suojella ihmisiä auttamalla tunnistamaan ja varomaan väärää tietoa ja saattamalla sen levittäjät vastuuseen. Nykypäivän teknologialähtöisessä maailmassa sotaa käyvillä on aseenaan pikemminkin näppäimistö kuin miekka ja sekä valtiollisten että valtioista riippumattomien toimijoiden tiedetään käyttävän aseinaan kohdennettuja vaikuttamistoimia ja disinformaatiokampanjoita. Tässä taistelussa Euroopan unionin on tarpeen lisätä toimiaan ja valmiuksiaan”, Borrell sanoi.

Kouluja ja päiväkoteja Espooseen ESIR-rahaston tuella (11/06/2020)

Espoon kaupunki osallistuu Suomen ensimmäiseen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden (Public-Private Partnership, PPP) rahoitushankkeeseen kuntatasolla. Hankkeeseen kuuluu kouluja ja päiväkoteja eri puolilla Espoota. Toteutettavassa PPP mallissa yksityinen projektiyhtiö vastaa palveluntuottajana kohteiden toteuttamisesta ja ylläpidosta, jolloin kaupungin resursseja vapautuu yksittäisten kohteiden suunnittelusta muuhun toimintaan. Hankkeeseen saadaan lainaa Euroopan investointipankilta, Pohjoismaiden investointipankilta ja OP Yrityspankilta, ja rahoitusta tuetaan Euroopan komission ESIR-rahastosta (Euroopan strategisten investointien rahasto). Kolme ensimmäistä kohdetta ovat Pohjois-Tapiolan koulu, Perkkaan koulu ja nuorisotila sekä Nauriskasken koulu. Muut samalla mallilla myöhemmin toteutettavat kohteet ovat Perkkaan päiväkoti, Nöykkiönniityn päiväkoti, Kilon koulu ja päiväkoti sekä Kuitinmäen koulun alakouluosa. Kohteisiin valmistuu tilat lähes 4 000 lapselle ja nuorelle.

EU:lta Sooma Oy:lle 1,6 miljoonaa euroa koronan torjuntaan liittyvään hankkeeseen (11/06/2020)

Komissio on ilmoittanut myöntäneensä koronaviruksen torjuntaan lähes 166 miljoona euroa 36 yritykselle. Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on suomalainen Sooma Oy, jolle myönnettiin noin 1,6 miljoonaa euroa masennuksen torjuntaa koskevaan hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on saada yrityksen kehittämä aivojen stimulointiin perustuva lääkkeetön depressioterapia maailmanlaajuiseen käyttöön. Rahoitus myönnettiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvasta Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-pilottiohjelmasta. Pilottiohjelmaan tuli maaliskuussa ennätykselliset lähes 4 000 hakemusta startup- ja pk-yrityksiltä, joista yli 1 400:n innovaatio liittyi jollakin tavalla koronavirustilanteeseen. Innovaationeuvoston Accelerator-pilottiohjelma käynnistettiin vuoden 2019 puolivälissä, ja ohjelmasta on mahdollista hakea enintään 15 miljoonan euron suoria pääomasijoituksia ja enintään 2,5 miljoonan euron avustuksia.

Uimavesiraportti: yli 86 % suomalaisista uimapaikoista erinomaisessa kunnossa (11/06/2020)

EU:n vuotuisen uimavesiraportin mukaan Euroopan uimavesien laatu on pysynyt korkealla tasolla. Melkein 85 % vuonna 2019 tarkastetuista Euroopan uimarannoista oli laadultaan erinomaisia, ja Suomessa erinomaisessa kunnossa oli 86,4 % uimapaikoista. Seurannassa oli viime vuonna 22 295 uimapaikkaa eri EU-maissa, joihin selvityksen aikaan lukeutui myös Iso-Britannia. Mukana ovat myös Albanian ja Sveitsin tiedot. Lähes kaikki rannat täyttivät minimivaatimukset. Huonon laatuarvosanan sai uimarannoista vain 1,3 prosenttia. Huonojen osuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti vuonna 2013 todetusta 2 prosentista, mikä kuvastaa Euroopan uimavesien laadun parannusta pidemmällä aikavälillä. Selvityksessä todettiin myös, että merenrannalla sijaitsevien uimapaikkojen laatu on yleisesti ottaen parempi kuin sisämaan uimarantojen. Eri maiden uimarantojen laatutason voi tarkastaa raportin yhteydessä julkaistun interaktiivisen kartan avulla.

EU:lta rahoitusta rokoteallianssi Gaville (11/06/2020)

Komissio myöntää rokoteallianssi Gaville 300 miljoonaa euroa vuosina 2021–2025. Summalla voidaan rokottaa 300 miljoonaa lasta sekä rahoittaa rokotevarastoja. Komission toukokuussa isännöimässä varainkeruutapahtumassa Gaville kerättiin jo yli 1,5 miljardia euroa, joista 488 miljoonaa euroa on tarkoitettu koronarokotteen käyttöönottoon, kunhan sellainen tulee saataville. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen toteaa, että rokotusjärjestelmien kehittäminen on olennainen osa työtä, jota EU tekee kumppanimaiden ja Gavin kanssa. ”Lasten perusterveydenhuollon ja erityisesti tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden saatavuuden parantaminen oli keskeinen tekijä, kun maailman lapsikuolleisuus onnistuttiin lähes puolittamaan vuosina 2000–2017. Jotta onnistuisimme yhteisessä tavoitteessamme myös seuraavien viiden vuoden aikana, meidän on varmistettava, että rokotteita on jatkuvasti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville lapsille”, Urpilainen lisää.

VirkkusVartti-podcast: Kestävää kasvua metsästä (11/06/2020)

Suomi on Euroopan ylivoimaisesti metsäisin maa, ja metsätalous on merkittävä osa Suomen kansantaloutta. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia EU:n uusi biodiversiteettistrategia tuo Suomen metsätaloudelle? Ja miten voidaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden jatkuva köyhtyminen? VirkkusVartti-podcastissa europarlamentaarikko Henna Virkkunen keskustelee vieraidensa kanssa ajankohtaisista aiheista, tällä kertaa metsäasioista. ”Metsäasiat ovat pikkuhiljaa tulleet entistä enemmän EU-pöydille ympäristö-, biotalous- ja ilmastokysymysten sekä energiapolitiikan kautta. Uusi strategia tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tuoda esille sitä, että Suomelle tärkeä metsätalous kestävästi harjoitettuna on luonnon monimuotoisuuden kanssa yhteensovitettavissa”, sanoo tämänkertainen vieras, komission maatalouspääosastolla metsä- ja ympäristökysymysten parissa työskentelevä Risto Artjoki.

Haku Esteetön kaupunki 2021 -kilpailuun käynnissä (11/06/2020)

Komissio on käynnistänyt tämänvuotisen kilpailun Esteetön kaupunki -palkinnosta. Palkinnolla annetaan tunnustusta kaupunkien pyrkimyksille parantaa esteettömyyttä ja kannustetaan niitä takaamaan vammaisten ja vanhusten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaupunkielämään. Kilpailussa valitaan kolme voittajaa, jotka saavat palkintona 150 000 euroa, 120 000 euroa ja 80 000 euroa. Tämänvuotisessa kilpailussa otetaan lisäksi käyttöön erityinen kunniamaininta, joka annetaan julkisten palvelujen esteettömyydestä koronapandemian aikana. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa Brysselissä joulukuun 2020 alussa. Hakuun voi osallistua täyttämällä verkossa hakulomake, jossa tulee kuvata muun muassa kaupungin suunnittelemia esteettömyyshankkeita ja niiden odotettuja vaikutuksia. Kilpailu on tarkoitettu yli 50 000 asukkaan kaupungeille, ja siihen voi osallistua 9. syyskuuta asti.

EU:lta rahoitusta tekoälyhankkeisiin (11/06/2020)

Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden teknologiaa vaan tätä päivää. Uusia sovelluksia ja käyttötapoja kehitetään jatkuvasti, ja oppivat järjestelmät keräävät ja käyttävät valtavia määriä dataa. Suomessa EU rahoittaa useita tekoälyhankkeita, muun muassa VTT:n ALMA-hanketta sekä Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteisen Elements of AI -verkkokurssin kääntämistä kaikille EU-kielille. VTT:n ALMA-hanke soveltaa algebrallista koneoppimista puolueettoman ja luotettavan ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseen. Hanke saa Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta. Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä toteuttama Elements of AI -tekoälykurssi puolestaan lisää ihmisten tietämystä tekoälystä. Maksuton, tekoälyn perusteisiin pureutuva verkkokurssi on ollut menestys Suomessa, ja Euroopan unionin elinten käännöskeskus kääntää sen vuosien 2020–21 aikana kaikille EU:n virallisille kielille. Jatkossa kurssia tarjotaan koko Euroopassa yhteistyössä paikallisten yliopistojen kanssa.

Komissio pyytää mielipiteitä täydentääkseen kilpailusääntöjä (11/06/2020)

Kilpaillut ja oikeudenmukaiset markkinat edellyttävät kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa. Komission mukaan keskeistä on voimassa olevien kilpailusääntöjen vahvan täytäntöönpanon jatkaminen ja digitaalisten alustojen mahdollinen ennakkosääntely. Lisäksi tarvitaan mahdollisesti uutta kilpailusäännöstöä, jolla voitaisiin puuttua rakenteellisiin kilpailuongelmiin ja täyttää nykyisen sääntelyn aukkoja. Komissio on julkaissut alustavan vaikutustenarvioinnin ja käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen saadakseen kannanottoja mahdollisen uuden kilpailuvälineen tarpeesta. Välineellä puututtaisiin markkinoiden rakenteellisiin kilpailuongelmiin, joita ei voida kokonaan ratkaista nykyisillä kilpailusäännöillä, esimerkiksi estettäisiin markkinoiden valuminen tietylle toimijalle. Sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä alustavasta vaikutustenarvioinnista 30. kesäkuuta 2020 saakka ja vastata avoimeen julkiseen kuulemiseen 8. syyskuuta 2020 saakka.

Komissio kerää näkemyksiä digipalveluja koskevasta lainsäädäntöpaketista (11/06/2020)

Digitaalisten palvelujen sisämarkkinat ovat vaarassa pirstaloitua, minkä vuoksi komissio aikoo saattaa niitä koskevat säännökset ajan tasalle. Se on käynnistänyt digipalveluja koskevan julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä uusia lainsäädäntöehdotuksiaan varten. Kuuleminen kattaa laajan joukon aiheita, kuten verkon turvallisuus, sananvapaus, oikeudenmukaisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset digitaloudessa. Siinä keskitytään kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen liittyy sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin perustekijöihin, kuten vapauteen tarjota digipalveluja EU:n sisämarkkinoilla sijoittautumispaikkaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Toinen koskee tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan digitaalisilla markkinoilla, joilla muutamat suuret verkkoalustat toimivat nyt portinvartijoina. Tarkastelussa ovat muun muassa säännöt sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on mahdollisimman laajat valinnanmahdollisuudet. Kuuleminen on avoinna 8. syyskuuta saakka.

Koronavirusaiheisia infografiikoita ja ohjeita eri kielillä (11/06/2020)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on laatinut koronavirukseen liittyvää, vapaasti saatavilla olevaa aineistoa useilla kielillä, myös suomeksi. Aineisto sisältää erilaisia raportteja, ohjeita ja infografiikoita eli kuvia ja tekstiä yhdisteltynä. Infografiikoiden aiheina ovat muun muassa kasvosuojukset ja niiden käyttö, käsienpesu sekä koronaviruksen leviämisen minimointi. Raporttien ja ohjeiden aiheita ovat esimerkiksi koronaviruspotilaiden kanssa kontaktissa olleiden kartoitus, lähikontaktien välttämiseen liittyvät toimenpiteet, viruksen mahdollisesti saastuttamien terveydenhuollon yksiköiden ja muiden tilojen desinfiointi sekä henkilönsuojainten pukeminen ja riisuminen hoidettaessa potilaita, joilla epäillään olevan tai on vahvistettu koronavirustartunta. Klikkaamalla ohjeiden nimeä saat näkyviin kielivalikon.

Äänestä omaa suosikkiasi Euroopan Natura 2000 -palkinnon finalisteista (11/06/2020)

Vuoden 2020 Euroopan Natura 2000 -palkinnon 27 finalistia ovat selvillä. Hankkeet ovat ehdokkaina viiden eri palkinnon saajiksi, mutta myös sinulla on nyt mahdollisuus äänestää verkossa suosikkiasi kansalaispalkinnon saajaksi. Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan. Euroopan Natura 2000 kansalaispalkinto on näkyvä tunnustus kansalaisten suosikista. Viime vuonna annettiin yli 50 000 ääntä. Mukana on tänä vuonna myös suomalainen VELMU-hanke, jonka ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2004. VELMU on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, jossa kerätään tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tutustu finalisteihin ja äänestä! Äänestysaikaa on 15. syyskuuta saakka.

Valokuvakilpailu #CedefopPhotoAward (11/06/2020)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop järjestää valokuvakilpailun #CedefopPhotoAward. Vuoden 2020 kilpailu on suunnattu ammatillisessa perus- tai jatkokoulutuksessa oleville opiskelijaryhmille EU-maissa, Norjassa ja Islannissa. Joukkueiden on laadittava omaperäinen valokuvatarina aiheesta ”Ammatillinen koulutus: tarina vihreästä tai digitaalisesta osaamisesta”, jossa on 4–5 valokuvaa ja niihin liittyvä enintään 100 sanan tarina. Kaksi parasta joukkuetta pääsee mukaan Berliinissä 9.–13. marraskuussa 2020 järjestettävälle Euroopan ammattitaitoviikolle ehdokkaina pääpalkinnon saajiksi. Kolmanneksi tullut joukkue saa tuomariston palkinnon #CedefopPhotoAward Prix du Jury Thessalonikin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2020. Palkitut ja muut kärkisijoille tulleet tarinat asetetaan myös näytteille Thessalonikissa ja Berliinissä. Tarinoita voi lähettää kilpailuun 30. kesäkuuta saakka.

Kyselytutkimus: Koronaviruskriisi ja siitä palautuminen (11/06/2020)

Komission alaisuudessa toimiva Yhteinen tutkimuskeskus käynnisti äskettäin yhteistyössä University College Londonin kanssa Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen selvittääkseen ihmisten näkemyksiä koronakriisistä sekä siitä, miten se on vaikuttanut heidän tarpeisiinsa ja toimintaansa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan piiloon jäänyttä kriisitoimiin liittyvää tietoa ja tarjoamaan päätöksentekijöille näyttöön perustuvia käytännön ohjeita yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ohjeissa, jotka ovat kaikkien saatavilla, sekä tieteellisissä julkaisuissa, joissa käsitellään katastrofiriskien vähentämistä, organisaatioiden häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuutta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja se on englanninkielinen. Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia. Valitse linkistä kysymyslomake asuinmaasi perusteella! Kyselyyn voi vastata 15. kesäkuuta saakka.

Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu (11/06/2020)

Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä muutaman kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.

Young Euro Classic -festivaalin satoa: ulkokonserttielämys Berliinistä (11/06/2020)

Nuorille muusikoille tarkoitettu Young Euro Classic -festivaali on kerännyt joka kesä jo 20 vuoden ajan orkestereita kaikkialta maailmasta esiintymään Berliinin konserttitalossa järjestettäviin klassisen musiikin konsertteihin. Viime kesänä festivaalin kohokohtana oli Beethovenin 9. sinfonia, jonka soitti nuorista lahjakkaista muusikoista – joukossa muutama suomalainen – koottu European Union Youth Orchestra johtajanaan Vasily Petrenko. Konsertin päätteeksi myös yleisö pääsi mukaan laulamaan sinfonian loppupuolella esiintyvän teeman ”Oodi ilolle”. Sävelmä tunnetaan myös EU:n virallisena hymninä. Berliinin konserttitalon lisäksi sen edustalla oleva Gendarmenmarktin aukiokin täyttyi konserttiin saapuneista kuulijoista ja laulajista. Taltioitu konsertti on koettavissa 15. kesäkuuta saakka ARTElla.

Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa? (11/06/2020)

Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen! (11/06/2020)

Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (11/06/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

Euroopan Suunta -podcast (11/06/2020)

Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Mitä mieltä komission ehdottamasta Next Generation EU -elpymispaketista ja muista taloustoimista ollaan? Mitä eurooppalaiselle demokratialle kuuluu? Miten Helsingin kaupunki selviää koronakriisistä? Toteutuvatko lasten oikeudet Euroopassa? Näitä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä pohditaan kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen Euroopan suunta -podcastissa. Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan haastateltavana on kattava otos suomalaispoliitikkoja, kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen edustajia sekä EU-asiantuntijoita. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla, esimerkiksi Spotifyssä. Jatkokeskustelua podcast-jaksojen teemoista käydään kaikille avoimessa Eurooppalainen politiikka Facebook-ryhmässä.

Sinustako loistokeskustelija? (11/06/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (11/06/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (11/06/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (11/06/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (11/06/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (11/06/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (11/06/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (11/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (11/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissio järjestää toisen kuulemiskierroksen oikeudenmukaisesta vähimmäispalkasta (04/06/2020)

Komissio käynnistää ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen toisen kuulemisen siitä, miten voitaisiin varmistaa oikeudenmukainen vähimmäispalkka kaikille työntekijöille EU:ssa. Kuulemisessa esitetään mahdollisia EU-tason toimintavaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että vähimmäispalkat asetetaan riittävälle tasolle ja että niillä suojellaan kaikkia työntekijöitä. Komissio ei pyri asettamaan yhtenäistä eurooppalaista vähimmäispalkkaa eikä yhdenmukaistamaan vähimmäispalkan asettamisjärjestelmiä. Mahdollisia toimenpiteitä sovellettaisiin eri tavoin sen mukaan, mikä on kunkin EU-maan vähimmäispalkan asettamisjärjestelmä ja miten sen suhteen on toimittu, kunnioittaen täysin kansallista toimivaltaa ja työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta. Ensimmäisellä kuulemiskierroksella, joka järjestettiin tammi-helmikuussa, komissio sai vastauksia 23:lta EU-tason työmarkkinaosapuolelta. Vastausten perusteella komissio tuli siihen johtopäätökseen, että EU:n lisätoimia tarvitaan.

Komissio päivitti lentoyhtiöiden mustan listan (04/06/2020)

Komissio on julkaissut päivitetyn lentoturvallisuusluettelon eli lentoyhtiöiden ns. mustan listan. Listalla mainitut lentoyhtiöt on asetettu lentokieltoon tai niiden toimintaa on rajoitettu EU:ssa, koska ne eivät täytä kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia. Uusimmassa päivityksessä listalle on lisätty kaikki Armeniassa toimintaluvan saaneet lentoyhtiöt. Kaikkiaan listalla on 96 lentoyhtiötä, joille on asetettu lentokielto EU:n ilmatilassa. Puutteellisen turvallisuusvalvonnan vuoksi lentokiellossa on 90 lentoyhtiötä 16 eri maassa. Lisäksi kuusi lentoyhtiötä on asetettu lentokieltoon itse yhtiötä koskevien vakavien turvallisuuspuutteiden vuoksi: Avior Airlines (Venezuela), Blue Wing Airlines (Suriname), Iran Aseman Airlines (Iran), Iraqi Airways (Irak), Med-View Airlines (Nigeria) ja Air Zimbabwe (Zimbabwe). EU:n lentoturvallisuusluettelo on tärkeä lentoturvallisuuden tason varmistamisessa. Lisäksi se motivoi turvallisuusongelmista kärsiviä maita puuttumaan ongelmiin ajoissa.

Komissio pyytää mielipiteitä täydentääkseen kilpailusääntöjä (04/06/2020)

Kilpaillut ja oikeudenmukaiset markkinat edellyttävät kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa. Komission mukaan keskeistä on voimassa olevien kilpailusääntöjen vahvan täytäntöönpanon jatkaminen ja digitaalisten alustojen mahdollinen ennakkosääntely. Lisäksi tarvitaan mahdollisesti uutta kilpailusäännöstöä, jolla voitaisiin puuttua rakenteellisiin kilpailuongelmiin ja täyttää nykyisen sääntelyn aukkoja. Komissio on julkaissut alustavan vaikutustenarvioinnin ja käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen saadakseen kannanottoja mahdollisen uuden kilpailuvälineen tarpeesta. Välineellä puututtaisiin markkinoiden rakenteellisiin kilpailuongelmiin, joita ei voida kokonaan ratkaista nykyisillä kilpailusäännöillä, esimerkiksi estettäisiin markkinoiden valuminen tietylle toimijalle. Sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä alustavasta vaikutustenarvioinnista 30. kesäkuuta 2020 saakka ja vastata avoimeen julkiseen kuulemiseen 8. syyskuuta 2020 saakka.

Komissio kerää näkemyksiä digipalveluja koskevasta lainsäädäntöpaketista (04/06/2020)

Digitaalisten palvelujen sisämarkkinat ovat vaarassa pirstaloitua, minkä vuoksi komissio aikoo saattaa niitä koskevat säännökset ajan tasalle. Se on käynnistänyt digipalveluja koskevan julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä uusia lainsäädäntöehdotuksiaan varten. Kuuleminen kattaa laajan joukon aiheita, kuten verkon turvallisuus, sananvapaus, oikeudenmukaisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset digitaloudessa. Siinä keskitytään kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen liittyy sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin perustekijöihin, kuten vapauteen tarjota digipalveluja EU:n sisämarkkinoilla sijoittautumispaikkaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Toinen koskee tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan digitaalisilla markkinoilla, joilla muutamat suuret verkkoalustat toimivat nyt portinvartijoina. Tarkastelussa ovat muun muassa säännöt sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on mahdollisimman laajat valinnanmahdollisuudet. Kuuleminen on avoinna 8. syyskuuta saakka.

Komissio hyväksyi Suomen 120 miljoonan euron ohjelman koronatueksi ravintola-alalle (04/06/2020)

Komissio hyväksynyt Suomen sille ilmoittaman tukiohjelman, joka on tarkoitettu korvaamaan ravintola-alan yrityksille koronaviruspandemiasta aiheutuneita tappioita. Tällä 120 miljoonan euron tukiohjelmalla korvataan ravintola-, baari- ja kahvilatoimintaa harjoittaville yrityksille koronaviruspandemiasta ja siihen liittyvistä kansallisista rajoitustoimista aiheutuneita tulonmenetyksiä. Tukiohjelman mukaan näillä yrityksillä on oikeus saada korvausta tulonmenetyksistä, jotka ovat aiheutuneet kaksi kuukautta kestäneistä sulkutoimista. Korvausta maksetaan suorina avustuksina, ja avustus kattaa 15 prosenttia tulonmenetyksistä miljoonaan euroon asti ja 5 prosenttia siltä osuudelta, joka ylittää miljoona euroa. Tukea voidaan myöntää enintään 500 000 euroa tuensaajaa kohden. Sen varmistamiseksi, ettei yhdellekään tuensaajalle makseta liiallisia korvauksia, taataan erityisellä valvontamekanismilla, että valtio perii takaisin mahdolliset korvaukset, jotka ylittävät tuensaajan nettotappiot.

Komissiolta hyväksyntä 600 miljoonan euron valtiontakausohjelmalle merenkulkualalla (04/06/2020)

Komissio on antanut hyväksyntänsä merenkulkualan yrityksille tarkoitetulle 600 miljoonan euron valtiontakausohjelmalle, jolla autetaan yrityksiä selviämään koronakriisistä. Takausohjelman mukainen tuki annetaan käyttöpääomalainoille myönnettävinä valtiontakauksina, ja toimenpiteestä vastaa valtiokonttori. Ohjelma on sellaisten merenkulkualan toimijoiden käytettävissä, joiden toiminnan jatkuminen on välttämätöntä Suomen toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi koronaviruspandemian aikana. Tarkoituksena on auttaa näitä yrityksiä kattamaan välittömät käyttöpääomatarpeensa, säilyttämään työpaikat ja varmistamaan riittävä likviditeetti, jotta ne voivat jatkaa niitä toimintojaan, jotka ovat tarpeen merirahtiliikenteen turvaamiseksi ja Suomeen tuotavien välttämättömien toimitusten varmistamiseksi.

Varainkeruu koronan torjumiseksi jatkuu komission ja Global Citizen -järjestön vauhdittamana (04/06/2020)

Komissio kerää lisää rahoitusta koronaviruksen torjuntaan Global Citizen -järjestön tuella. Toukokuun alussa järjestetyllä varainkeruutapahtumalla aloitettua kampanjaa jatketaan 27. kesäkuuta järjestettävään päätöstapahtumaan saakka. Varainkeruukampanjan tavoitteena on nopeuttaa kohtuuhintaisten koronaviruksen testaus- ja hoitomenetelmien ja rokotteiden tasapuolista saatavuutta. Kampanjan suojelijana toimii komissio, ja sen kumppaneita ovat Bloomberg Philanthropies ‑säätiö, Bill & Melinda Gates -säätiö ja Wellcome Trust. Myös Maailman terveysjärjestö (WHO) on kampanjan keskeinen kumppani ja tukija, ja monet taitelijat eri puolilta maailmaa ovat ilmoittaneet auttavansa kokoamaan ihmisiä kampanjan tueksi. Kampanja antaa myös lisäpontta organisaatioille, jotka johtavat toimia testien, hoitomenetelmien ja rokotteiden kehittämiseksi, kuten CEPI, rokoteallianssi Gavi, Therapeutics Accelerator, UNITAID, FIND ja The Global Fund.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi: julkisen sektorin lainajärjestely vihreän talouden tueksi (04/06/2020)

Komissio on tehnyt ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin sisältyvästä uudesta julkisen sektorin lainajärjestelystä. Järjestelyllä on tarkoitus kannustaa julkisiin investointeihin, joilla edistetään siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen. Se muodostuu EU:n budjetista maksettavasta 1,5 miljardin euron avustusosuudesta ja Euroopan investointipankilta saatavasta 10 miljardin euron lainaosuudesta. Järjestely on kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä hankepyyntöjen kautta. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen haavoittuvimmilla hiilivaltaisilla alueilla. Mekanismi sisältää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, InvestEU-ohjelmaan kuuluvan oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestelyn ja komission nyt ehdottaman julkisen sektorin lainajärjestelyn.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen! (04/06/2020)

Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.

Koronavirusaiheisia infografiikoita ja ohjeita eri kielillä (04/06/2020)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on laatinut koronavirukseen liittyvää, vapaasti saatavilla olevaa aineistoa useilla kielillä, myös suomeksi. Aineisto sisältää erilaisia raportteja, ohjeita ja infografiikoita eli kuvia ja tekstiä yhdisteltynä. Infografiikoiden aiheina ovat muun muassa kasvosuojukset ja niiden käyttö, käsienpesu sekä koronaviruksen leviämisen minimointi. Raporttien ja ohjeiden aiheita ovat esimerkiksi koronaviruspotilaiden kanssa kontaktissa olleiden kartoitus, lähikontaktien välttämiseen liittyvät toimenpiteet, viruksen mahdollisesti saastuttamien terveydenhuollon yksiköiden ja muiden tilojen desinfiointi sekä henkilönsuojainten pukeminen ja riisuminen hoidettaessa potilaita, joilla epäillään olevan tai on vahvistettu koronavirustartunta. Klikkaamalla ohjeiden nimeä saat näkyviin kielivalikon.

Palkittu eurooppalainen osallisuushanke perehdyttää median maailmaan (04/06/2020)

Sosped-säätiön Mieletöntä valoa -toiminta osallistaa haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria aikuisia median avulla. Toiminta palkittiin toukokuussa erinomaisena eurooppalaisena osallisuushankkeena EU:n Erasmus+ -ohjelman alaisen SALTO-verkoston SALTO PI -palkinnolla. Toiminta tarjoaa media-alan oppimis-, harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksia haastavassa tilanteessa oleville nuorille aikuisille. Vertaistuottajina toimivat osallistujat pääsevät tekemään ja julkaisemaan erilaisia mediaproduktioita, ja samalla syntyy tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Mieletöntä valoa -toiminta sai alkunsa Raha-automaattiyhdistyksen tukemana toimintana mutta jatkuu nykyään Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän avustuksen turvin. Alkuvaiheessa kohderyhmänä olivat nuoret mielenterveyskuntoutujat, mutta sittemmin osallistujaprofiilia on laajennettu. Nyt mukaan ovat tervetulleita kaikki noin 18–35-vuotiaat, joilla on vaikeuksia työllistyä tai muita haasteita elämässään.

Lapsuus turvattava myös koronan aikaan (04/06/2020)

Komissio valmistelee uutta lasten oikeuksia koskevaa EU-strategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2021 alussa. Siinä otetaan huomioon myös koronakriisin opit. Lapset ovat kehityksellisesti herkässä elämänvaiheessa, ja kriisi sekä toimet taudin leviämisen estämiseksi ovat vaikuttaneet heihin voimakkaasti. Kriisin taloudelliset seuraukset ovat kutistaneet perheiden tuloja ja perheväkivalta on lisääntynyt. On varmistettava, että lasten tarpeet ja oikeudet otetaan huomioon ja heidän äänensä päästetään kuuluviin. ”Emme vielä pysty täysin ennakoimaan kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia lapsiimme. Kun sanomme, että lapsissa on tulevaisuus, emme saa unohtaa, että he ovat yksilöitä tässä ja nyt, omine oikeuksineen. Velvollisuutemme on suojella heitä, ja paras tapa tähän on ottaa heidät mukaan päätöksentekoon, nyt ja tulevaisuudessa”, kirjoittavat lapsen oikeuksia koskevan EU-strategian valmistelusta vastaavat komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica ja oikeuskomissaari Didier Reynders.

Äänestä omaa suosikkiasi Euroopan Natura 2000 -palkinnon finalisteista (04/06/2020)

Vuoden 2020 Euroopan Natura 2000 -palkinnon 27 finalistia ovat selvillä. Hankkeet ovat ehdokkaina viiden eri palkinnon saajiksi, mutta myös sinulla on nyt mahdollisuus äänestää verkossa suosikkiasi kansalaispalkinnon saajaksi. Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan. Euroopan Natura 2000 kansalaispalkinto on näkyvä tunnustus kansalaisten suosikista. Viime vuonna annettiin yli 50 000 ääntä. Mukana on tänä vuonna myös suomalainen VELMU-hanke, jonka ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2004. VELMU on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, jossa kerätään tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tutustu finalisteihin ja äänestä! Äänestysaikaa on 15. syyskuuta saakka.

Valokuvakilpailu #CedefopPhotoAward (04/06/2020)

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop järjestää valokuvakilpailun #CedefopPhotoAward. Vuoden 2020 kilpailu on suunnattu ammatillisessa perus- tai jatkokoulutuksessa oleville opiskelijaryhmille EU-maissa, Norjassa ja Islannissa. Joukkueiden on laadittava omaperäinen valokuvatarina aiheesta ”Ammatillinen koulutus: tarina vihreästä tai digitaalisesta osaamisesta”, jossa on 4–5 valokuvaa ja niihin liittyvä enintään 100 sanan tarina. Kaksi parasta joukkuetta pääsee mukaan Berliinissä 9.–13. marraskuussa 2020 järjestettävälle Euroopan ammattitaitoviikolle ehdokkaina pääpalkinnon saajiksi. Kolmanneksi tullut joukkue saa tuomariston palkinnon #CedefopPhotoAward Prix du Jury Thessalonikin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2020. Palkitut ja muut kärkisijoille tulleet tarinat asetetaan myös näytteille Thessalonikissa ja Berliinissä. Tarinoita voi lähettää kilpailuun 30. kesäkuuta saakka.

Kyselytutkimus: Koronaviruskriisi ja siitä palautuminen (04/06/2020)

Komission alaisuudessa toimiva Yhteinen tutkimuskeskus käynnisti äskettäin yhteistyössä University College Londonin kanssa Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen selvittääkseen ihmisten näkemyksiä koronakriisistä sekä siitä, miten se on vaikuttanut heidän tarpeisiinsa ja toimintaansa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan piiloon jäänyttä kriisitoimiin liittyvää tietoa ja tarjoamaan päätöksentekijöille näyttöön perustuvia käytännön ohjeita yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ohjeissa, jotka ovat kaikkien saatavilla, sekä tieteellisissä julkaisuissa, joissa käsitellään katastrofiriskien vähentämistä, organisaatioiden häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuutta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja se on englanninkielinen. Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia. Valitse linkistä kysymyslomake asuinmaasi perusteella! Kyselyyn voi vastata 15. kesäkuuta saakka.

Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu (04/06/2020)

Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä muutaman kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.

Young Euro Classic -festivaalin satoa: ulkokonserttielämys Berliinistä (04/06/2020)

Nuorille muusikoille tarkoitettu Young Euro Classic -festivaali on kerännyt joka kesä jo 20 vuoden ajan orkestereita kaikkialta maailmasta esiintymään Berliinin konserttitalossa järjestettäviin klassisen musiikin konsertteihin. Viime kesänä festivaalin kohokohtana oli Beethovenin 9. sinfonia, jonka soitti nuorista lahjakkaista muusikoista – joukossa muutama suomalainen – koottu European Union Youth Orchestra johtajanaan Vasily Petrenko. Konsertin päätteeksi myös yleisö pääsi mukaan laulamaan sinfonian loppupuolella esiintyvän teeman ”Oodi ilolle”. Sävelmä tunnetaan myös EU:n virallisena hymninä. Berliinin konserttitalon lisäksi sen edustalla oleva Gendarmenmarktin aukiokin täyttyi konserttiin saapuneista kuulijoista ja laulajista. Taltioitu konsertti on koettavissa 15. kesäkuuta saakka ARTElla.

Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa? (04/06/2020)

Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (04/06/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

Euroopan Suunta -podcast (04/06/2020)

Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Tappava virustauti leviää ympäri maailmaa ja vaivaa Euroopan maita. EU toimii kansalaisten, työpaikkojen ja talouden suojaamiseksi, mutta miten? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tuottamissa podcast-jaksoissa. Haastattelijana on Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva ja haastateltavina suomalaismepit ja aiheen asiantuntijat. Neljässä erikoisjaksossa käsitellään talouspolitiikkaa, rajatilannetta, EU-lainsäädäntöä ja disinformaatiota kriisin aikana. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla ja myös Uuden Suomen verkkosivuilla. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.

Sinustako loistokeskustelija? (04/06/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (04/06/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (04/06/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (04/06/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (04/06/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (04/06/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (04/06/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (04/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (04/06/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta ehdotus mittavasta elpymissuunnitelmasta (28/05/2020)

Komissio on esittänyt ehdotuksensa EU:n elpymissuunnitelmaksi. Suunnitelmaan kuuluu EU:n uudistettuun monivuotiseen rahoituskehykseen sisällytettävän Next Generation EU -välineen perustaminen. Sen avulla kerätään rahaa korottamalla omien varojen enimmäismäärä väliaikaisesti kahteen prosenttiin suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Näin komissio voi vahvaa luottoluokitustaan hyödyntäen lainata rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa. EU:n koko rahoituskapasiteetti nostetaan 1,85 biljoonaan euroon. Lisärahoitus kanavoidaan EU:n ohjelmien kautta ja maksetaan takaisin pitkän ajan kuluessa EU:n tulevista budjeteista vuosina 2028–2058. Rahoitus olisi saatava käyttöön mahdollisimman pian, ja komissio ehdottaakin, että nykyistä, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä muutetaan siten, että jo vuonna 2020 käytettävissä on 11,5 miljardin euron lisärahoitus. Järjestelystä olisi päästävä yhteisymmärrykseen Eurooppa-neuvostossa viimeistään heinäkuussa, jotta elpymiseen saadaan vauhtia.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen moottorina (28/05/2020)

Komissio on julkaissut ns. SRIP-raporttinsa eli joka toinen vuosi laatimansa raportin EU:n tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuudesta globaalissa toimintaympäristössä. Tämänvuotisessa raportissa esitetään 11 suositusta EU:n huippuosaamiseen perustuvan tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin lisäämiseksi. Suositukset koskevat muun muassa ihmiskunnan toiminnan turvallisia ja oikeudenmukaisia rajoja koskevaa tutkimusta ja innovointia. Raportissa tuodaan esiin tutkimuksen ja innovoinnin merkitys yritysten, alueiden ja maiden yhtenäisen ja osallistavan kasvun tukemisessa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka nähdään tärkeänä myös sen varmistamisessa, että eurooppalaisilla on uusien teknologisten läpimurtojen hyödyntämiseen tarvittavat taidot. Lisäksi tutkimuksen ja innovoinnin avulla voidaan vahvistaa yritysten tuottavuutta ja lisätä kestävästi työllisyyttä.

Komission talouspoliittiset suositukset Suomelle: taloutta elvytettävä ja työllisyyttä tuettava (28/05/2020)

Komissio on esittänyt osana talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettia maakohtaiset suosituksensa, joilla EU-maille annetaan ohjausta koronakriisioloissa. Suomelle annetut suositukset liittyvät muun muassa pandemian torjumiseen, talouden ylläpitämiseen ja alkavan elpymisen tukemiseen. Suomen olisi harjoitettava taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja. Lisäksi työllisyyttä tukevia toimenpiteitä olisi vahvistettava ja aktiivista työvoimapolitiikkaa lujitettava. Toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita olisi aikaistettava ja yksityisiä investointeja olisi edistettävä. Investoinnit olisi keskitettävä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin.

Komissiolta uusi biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia (28/05/2020)

Komissio on hyväksynyt uuden biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään ‑strategian. Strategioissa esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia sitoumuksia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestävän elintarvikeketjun rakentamiseksi. Biodiversiteettistrategialla pyritään käynnistämään Euroopan luonnon monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2030 mennessä konkreettisin toimin. Strategiassa ehdotetut tavoitteet koskevat esimerkiksi pölyttäjien palauttamista maatalousmaille, kaupunkien viherryttämistä ja Euroopan metsien terveyden parantamista. Pellolta pöytään strategian avulla siirrytään kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään muun muassa pienentämällä EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä. Strategian konkreettisiin tavoitteisiin kuuluvat torjunta-aineiden käytön vähentäminen puoleen nykyisestä, tuotantoeläimillä käytettävien antibioottien myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja neljänneksen maatalousmaasta varaaminen luomutuotannolle.

Komissiolta hyväksyntä Finnairin 600 miljoonan euron lainan valtiontakaukselle (28/05/2020)

Komissio on hyväksynyt Suomen antaman valtiontakauksen Finnairille myönnettävälle 600 miljoonan euron lainalle. Laina on tarkoitettu koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikutusten lieventämiseen eli rahoituksen turvaamiseen, kunnes liiketoiminta elpyy rajoitusten poistumisen myötä. Komissio hyväksyi Finnairia koskevan valtiontakauksen tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla. Suomen ilmoittama tukitoimenpide toteutetaan valtiontakauksena, joka kattaa 90 prosenttia eläkerahaston Finnairille myöntämästä 600 miljoonan euron TyEL-lainasta eli yrityksen maksamien työeläkemaksujen takaisinlainasta. Komissio totesi, että Suomen toimenpide on tilapäisten valtiontukipuitteiden ehtojen mukainen sekä välttämätön, asianmukainen ja oikeasuhteinen Suomen taloudessa ilmenneen vakavan häiriön poistamiseksi.

Koronavirustutkimukseen lisätukea 122 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelman kautta (28/05/2020)

Komissio on käynnistänyt tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta haun, jonka kautta myönnetään 122 miljoonaa euroa lisätukea koronavirustutkimukseen. Haku kuuluu osana 1,4 miljardin euron rahoituslupaukseen, jonka komissio antoi koronaviruksen maailmanlaajuista torjuntaa koskevan varainkeruukampanjan käynnistämisen yhteydessä 4. toukokuuta. Tarkoituksena on rahoittaa hankkeita, joilla mukautetaan olemassa olevaa tuotantoa elintärkeiden lääketieteellisten tarvikkeiden ja laitteiden nopeaan tuotantoon. Lisäksi rahoitetaan taudin havaitsemiseen, seurantaan ja potilaiden hoitoon liittyvien lääketieteellisten teknologioiden ja digitaalisten välineiden kehittämistä. Haku päättyy 11. kesäkuuta, ja tulokset pyritään ilmoittamaan nopeasti. EU on jo aiemmin myöntänyt Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta 18 hankkeelle tukea 48,2 miljoonaa euroa diagnosointi- ja hoitomenetelmien sekä rokotteiden kehittämiseen ja epidemiaan varautumiseen.

Outotecille lupa hankkia osa Metson liiketoiminnasta (28/05/2020)

Komissio on antanut hyväksyntänsä sille, että Outotec hankkii osan Metson liiketoiminnasta. Kyseessä on Metson mineraaliliiketoiminta eli Metso Minerals, jonka toimialana on tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen kaivos-, kiviaines- ja kierrätysteollisuudelle. Outotecin ja Metso Mineralsin toiminta on osin päällekkäistä, sillä molemmat toimittavat tuotantohyödykkeitä kaivosteollisuudelle. Komissio katsoi, että ehdotettu hankinta ei aiheuta kilpailuongelmia, sillä markkinoilla on kilpailevia suuria globaaleja yrityksiä sekä myös pieniä erikoistuneita yrityksiä, jotka aiheuttavat markkinoilla merkittävää kilpailupainetta. EU:n lisäksi myös Kanadan, Chilen ja Turkin kansalliset kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet sulautuman. Liiketoimintojen yhdistymisen odotetaan toteutuvan kesäkuun lopussa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen! (28/05/2020)

Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.

Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien (28/05/2020)

Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.

EU pölyttäjiä pelastamassa (28/05/2020)

Pölyttäjät ovat elintärkeä osa tervettä ja monimuotoista ekosysteemiä. Ne ovat tarpeen niin luonnon monimuotoisuuden kuin ruoantuotannonkin kannalta. Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt voimakkaasti, minkä vuoksi toimiin on ryhdyttävä pikaisesti. Komissio onkin ottanut tämän huomioon hyväksymällä uuden biodiversiteettistrategian sekä Pellolta pöytään strategian ja ehdottaa esimerkiksi pölyttäjiä uhkaavien torjunta-aineiden käytön puolittamista. Useissa EU-maissa on myös käynnistetty erilaisia pölyttäjähankkeita. Suomessa EU:n maatalousrahasto on rahoittanut Savonia-ammattikorkeakoulun Satoa ja laatua pölytyspalvelulla hanketta. Se tuo maataloustuottajille tietoa pölyttäjien ja pölytyspalvelun merkityksestä ruoantuotannossa: Suomessa pölytyksen rahallinen arvo on jopa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Meistä jokainen voi omalta osaltaan suojella pölyttäjiä esimerkiksi Ylen Pelasta pörriäinen kampanjan keinoin tai vaikka allekirjoittamalla eurooppalaisen kansalaisaloitteen.

Uusi raportti hlbti-henkilöiden kokemuksista – toiveikkuutta vai pelkoa? (28/05/2020)

EU:n perusoikeusviraston uudessa raportissa tarkastellaan, miten noin 140 000 hlbti-henkilöä 27 EU-maassa, Isossa-Britanniassa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa kokee ihmisoikeuksiensa toteutuvan. Raportin pohjana oleva kysely kattoi ensimmäistä kertaa myös intersukupuoliset henkilöt ja 15–17-vuotiaat nuoret hlbti-henkilöt. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu hlbti-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia ja syrjintää koskeva kysely. Vertailu vuonna 2012 tehtyyn edelliseen kyselyyn osoittaa, ettei edistymistä ole juurikaan tapahtunut. Eri maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Joissakin maissa yli 70 prosenttia vastasi yhteiskunnan olevan entistä suvaitsevaisempi, kun taas toisissa jopa 68 prosenttia sanoi päinvastaista. Suomessa tilanne on EU:n keskiarvoa parempi: esimerkiksi tiettyjä paikkoja välttää väkivallan pelossa 15 prosenttia (EU:n keskiarvo 33 %) ja suvaitsevuuden sanoo kasvaneen 11 prosenttia (EU:n keskiarvo 36 %) vastaajista.

Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu (28/05/2020)

Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä muutaman kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.

EU etätöissä: komission kääntäjä Tero Laurokari kertoo etätyöarjestaan (28/05/2020)

Komission suomen kielen käännösosastolla Brysselissä työskentelevä Tero Laurokari on yksi monista koronakriisin vuoksi etätöihin siirtyneistä työntekijöistä. Hän kertoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että kääntäjän työnkuva taipuu etätyöhön varsin hyvin: lähes kaikki työvälineet ovat sähköisessä muodossa. Myös yhteydenpito kollegoiden kanssa sujuu sähköisillä työkaluilla. Ongelmallisena Laurokari näkee etätyön, lastenhoidon ja etäkoulun yhteensovittamisen, mutta omalta osaltaan vain kotitoimiston työergonomian ja sen, että työpaikan tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen puuttuu. Komissiossa on koronakriisin alusta alkaen tehty paljon töitä kriisin hoitamiseksi, ja tämä on Laurokarin mukaan näkynyt lukuisina kiireellisinä kriisitoimia koskevina käännöstöinä. Hän arvelee, että käännösmäärät todennäköisesti kasvavat, kun myös normaaliin työjärjestykseen kuuluvat käännöstyöt kriisin aiheuttaman pienen notkahduksen jälkeen taas palautuvat entiselleen.

Inez-tv:n Ö-studiossa vieraita komission Suomen-edustustosta ja Euroopan parlamentista (28/05/2020)

Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi Euroopan parlamentin vaaleista. Sauli Koskinen ottaa uudessa Inez-tv:n Ö-studion jaksossa selvää mitä vuodessa on saatu aikaan. Hän on kutsunut studioon asiantuntevia vieraita vastaamaan EU:n toimia koskeviin keskeisiin kysymyksiin. Onko EU hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja mitä jokainen meistä voi tehdä? Miten digitalisaatio muuttaa EU:ta? Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealistä, EU:n vastauksesta ilmastonmuutokseen sekä EU:n tulevaisuudesta koronakriisin jälkeen Koskisen kanssa keskustelee komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Suomen nuorin Euroopan parlamentin jäsen Alviina Alametsä kertoo mepin työstä. Lopuksi kuullaan EU:n digitaalistrategiasta, supertietokoneista ja disinformaatiosta edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Mauno Hänniseltä.

Young Euro Classic -festivaalin satoa: ulkokonserttielämys Berliinistä (28/05/2020)

Nuorille muusikoille tarkoitettu Young Euro Classic -festivaali on kerännyt joka kesä jo 20 vuoden ajan orkestereita kaikkialta maailmasta esiintymään Berliinin konserttitalossa järjestettäviin klassisen musiikin konsertteihin. Viime kesänä festivaalin kohokohtana oli Beethovenin 9. sinfonia, jonka soitti nuorista lahjakkaista muusikoista – joukossa muutama suomalainen – koottu European Union Youth Orchestra johtajanaan Vasily Petrenko. Konsertin päätteeksi myös yleisö pääsi mukaan laulamaan sinfonian loppupuolella esiintyvän teeman ”Oodi ilolle”. Sävelmä tunnetaan myös EU:n virallisena hymninä. Berliinin konserttitalon lisäksi sen edustalla oleva Gendarmenmarktin aukiokin täyttyi konserttiin saapuneista kuulijoista ja laulajista. Taltioitu konsertti on koettavissa 15. kesäkuuta saakka ARTElla.

Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa? (28/05/2020)

Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (28/05/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

Euroopan Suunta -podcast (28/05/2020)

Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Tappava virustauti leviää ympäri maailmaa ja vaivaa Euroopan maita. EU toimii kansalaisten, työpaikkojen ja talouden suojaamiseksi, mutta miten? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tuottamissa podcast-jaksoissa. Haastattelijana on Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva ja haastateltavina suomalaismepit ja aiheen asiantuntijat. Neljässä erikoisjaksossa käsitellään talouspolitiikkaa, rajatilannetta, EU-lainsäädäntöä ja disinformaatiota kriisin aikana. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla ja myös Uuden Suomen verkkosivuilla. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.

Sinustako loistokeskustelija? (28/05/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (28/05/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (28/05/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (28/05/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (28/05/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Euroopan nuorisotapahtuma EYE:n verkkoversio päättymässä (28/05/2020)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE:n verkkotapahtuma tarjoaa nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tapahtuman päätöstilaisuus järjestetään 29. toukokuuta, ja siihen osallistuu myös parlamentin puhemies David Sassoli. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (28/05/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (28/05/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (28/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (28/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta ohjeet turvalliseen lomamatkailuun (14/05/2020)

Kun rajoja aletaan hiljalleen avata ja monille EU-maille hyvin tärkeä matkailuala alkaa jälleen elpyä toimintarajoituksista, on erittäin tärkeää avata toimintaa hallitusti. Siksi komissio on antanut EU-maille ohjeita lomamatkailun ja matkailuelinkeinon turvalliseen avaamiseen. Esimerkiksi hotellien ja ravintoloiden asiakkaille ja henkilökunnalle olisi tiedotettava vaadittavasta hengitysetiketistä (yskiminen tai aivastaminen kertakäyttönenäliinaan tai kyynärtaipeeseen). Hotellien ja ravintoloiden olisi varmistettava kertakäyttönenäliinojen ja roskakorien riittävyys. Käsihygieniasta olisi tiedotettava selkeästi sisäänkäynnin luona, WC-tiloissa, kassalla jne. Hotellien ja ravintoloiden olisi varmistettava helppo pääsy käsienpesutiloihin, joissa on saippuaa sekä kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä tai käsienkuivausautomaatteja ja myös alkoholipohjaista käsihuuhdetta. Kasvosuojusten käyttöä olisi pidettävä ainoastaan täydentävänä toimenpiteenä, joka ei korvaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Komissio keventää valtiontukisääntelyä edelleen (14/05/2020)

EU-maiden koronavirusepidemian hallitsemiseksi toteuttamat rajoitustoimet ovat haitanneet taloutta ja johtaneet yritystoiminnan tappioihin, jotka ovat vähentäneet yritysten pääomaa ja heikentäneet niiden mahdollisuuksia saada lainaa markkinoilta. Sen vuoksi nyt tehdyillä muutoksilla laajennetaan tilapäisiä valtiontukipuitteita siten, että mahdollistetaan pääomituksen muodossa annettava hyvin kohdennettu julkinen tuki pääomitusta tarvitseville yrityksille, jotta voidaan vähentää koko EU:n talouteen kohdistuvaa riskiä. Pääomitusmahdollisuus ei koske rahoitusalan yrityksiä. Muutoksiin sisältyy myös EU-maiden mahdollisuus tukea koronavirusepidemian vuoksi taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä tarjoamalla niille etuoikeudeltaan huonompia lainoja edullisin ehdoin. Tällä tarkoitetaan lainoja, joilla on maksukyvyttömyysmenettelyssä huonompi asema kuin tavallisten etuoikeutettujen velkojien saatavilla.

Rajoituksia EU:n ulkorajoilla jatkettava 15. kesäkuuta saakka (14/05/2020)

Komissio kehotti viime viikolla EU:n Schengen-jäsenmaita ja Schengenin säännöstöön osallistuvia muita maita jatkamaan rajoitusta, joka koskee EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista, vielä kuukaudella eli 15. kesäkuuta saakka. Jotkin EU-maat ja Schengen säännöstöä noudattavat maat ovat alkaneet vähitellen keventää pandemian leviämisen torjuntaan tähtääviä rajoituksia. Tilanne on kuitenkin edelleen epävakaa ja epävarma sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Sen vuoksi rajoituksia EU:n ulkorajoilla olisi jatkettava, jotta voidaan vähentää riskiä taudin leviämisestä EU:hun matkustamisen myötä. Matkustusrajoitukset olisi poistettava vaiheittain: kuten rajoitusten purkamista koskevassa EU:n yhteisessä etenemissuunnitelmassa korostetaan, EU:n sisärajatarkastuksia on alettava poistaa asteittain ja koordinoidusti ennen kuin ulkorajoilla sovellettavia rajoituksia voidaan toisessa vaiheessa lieventää.

VTT:n ja Aalto-yliopiston hankkeille 21 miljoonaa euroa EU-rahoitusta (14/05/2020)

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on valinnut 35 huipputeknologiahanketta, joille se myöntää rahoitusta yhteensä 114 miljoonaa euroa. Suomesta rahoitusta saavat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-korkeakoulusäätiö. Aalto saa rahoitusta hankkeisiin, joissa kehitetään päästöttömän energiantuotannon läpimurtoteknologiaa hiilestä irtautumiseksi. Aallon saaman rahoituksen yhteismäärä on noin 11,6 miljoonaa euroa. VTT:n rahoitusta saaneet hankkeet liittyvät lisäksi ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseen sekä biotieteissä ja terveydenhuollossa käytettävään teknologiaan. VTT:n saama rahoitus on yhteensä noin 9,4 miljoonaa euroa. EIC:n valitsemien hankkeiden rahoitus tulee EU:n tutkimuksen ja kehityksen monivuotisesta Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

Otaniemen lukio sai Jan Amos Comenius -palkinnon (14/05/2020)

Komissio myönsi viime viikolla 22 eurooppalaiselle koululle Jan Amos Comenius -palkinnon tunnustuksena laadukkaasta EU-aiheisesta opetuksesta. Yksi palkituista kouluista on Otaniemen lukio Espoosta. Palkinnolla korostetaan innostavan lähestymistavan merkitystä EU-aiheisessa opetuksessa ja oppimisessa. Kukin voittajakoulu saa palkinnoksi 8 000 euroa. Jan Amos Comenius -kilpailu on tarkoitettu EU:ssa sijaitseville ylemmän perusasteen ja toisen asteen kouluille. Kilpailu on Euroopan parlamentin ehdottama ja Euroopan komission toteuttama pilottihanke. Vuonna 2018 annetussa EU-maiden neuvoston suosituksessa nimetään EU:n lähtökohtia, arvoja ja toimintaa koskeva opetus yhdeksi EU:n poliittisista painopistealoista, ja Jan Amos Comenius -palkinnolla pyritään tuomaan esiin hyviä opetuskäytäntöjä suosituksen mukaisesti.

Kahdeksalle koronahoitojen ja -testien kehityshankkeelle 117 miljoonaa (14/05/2020)

Komissio on valinnut kahdeksan kansainvälistä tutkimushanketta, jotka kehittävät yhteensä 117 miljoonan euron rahoituksella koronavirukseen liittyviä hoitoja ja diagnostiikkaa. Rahoitus myönnetään innovatiivisia lääkkeitä koskevan IMI-yhteistyöohjelman puitteissa. Rahoituksesta 72 miljoonaa euroa tulee EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, ja 45 miljoonaa euroa saadaan hankkeisiin osallistuvilta lääkeyhtiöiltä ja muilta organisaatioilta. Diagnostiikkaan keskittyvissä hankkeissa pyritään kehittämään testejä, joita voidaan käyttää sekä terveydenhuollon yksiköissä että kotihoidossa, ja joista saadaan tulos nopeasti 14–40 minuutissa. Hoitojen kehittämishankkeissa keskitytään pääasiassa tämänhetkiseen koronavirusepidemian yhteydessä tarvittaviin hoitomenetelmiin, mutta niissä pyritään myös parantamaan varautumista tuleviin epidemioihin. Hankkeisiin osallistuu kaikkiaan 94 organisaatiota.

Lappeenranta finaaliin komission Green Leaf Award -kilpailussa (14/05/2020)

Lappeenranta on päässyt finaaliin Euroopan ympäristöystävällisten kaupunkien Green Leaf Award 2021 -kilpailussa. Lappeenranta oli myös viime vuonna finalistina, mutta voitto jäi saamatta. Nyt kaupunki pääsee tavoittelemaan titteliä uudestaan Lissabonissa järjestettävässä finaalissa, joka on tällä hetkellä suunniteltu tapahtuvaksi syys-lokakuussa. European Green Leaf Award on Euroopan komission vuosittain järjestämä kilpailu alle 100 000 asukkaan kaupungeille, joiden ilmastopolitiikka ja toimet ovat esimerkillisiä ja edistyksellisiä. Sen tarkoituksena on antaa tunnustusta erityisen paljon ympäristöasioihin huomiota kiinnittäneille kaupungeille. Palkinnon jakoperusteissa painotetaan erityisesti pyrkimyksiä luoda vihreää kasvua ja saada aikaan uusia kestäviä työpaikkoja. Finaalissa kilpailevat Lappeenrannan kanssa tänä vuonna Elsinore (Tanska), Gabrovo (Bulgaria), Nyborg (Tanska) and Ringkøbing-Skjern (Tanska).

Suomeen ensimmäinen erä komission hankkimia hengityssuojaimia (14/05/2020)

Komissio on rahoittanut ja hankkinut yhteensä 10 miljoonan kappaleen erän korkealaatuisia kirurgisia hengityssuojaimia EU-maiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Suojaimet jaetaan maiden kesken muun muassa sairaalahoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrän perusteella. Ensimmäinen Eurooppaan saapunut erä sisältää 1,5 miljoonaa suojainta, jotka on jaettu 17 EU-maahan, Suomi mukaan luettuna, sekä Iso-Britanniaan. Kyseessä on komission rahoittama oma suorahankinta, ei jäsenmaiden yhteishankinta. Komissio päätti 24. huhtikuuta kohdistaa uuden hätätilanteen tukiohjelman puitteissa 320 miljoonaa euroa koronaviruspandemia edellyttämiin tukitoimiin. Näistä varoista 100 miljoonaa euroa on tarkoitettu keskeisiin terveydenhoitoalan tarvikkeisiin, jotka hankitaan tulevien kuukausien aikana ja jaetaan EU-maihin tarveharkinnan perusteella.

Humanitaarista apua Syyriaan pakotteista huolimatta (14/05/2020)

Komissio on julkaissut yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten koronavirukseen liittyvää humanitaarista apua voidaan toimittaa Syyriaan tilanteessa, jossa Syyrian hallintoon kohdistuu edelleen EU:n asettamia pakotteita konfliktitilanteen ratkaisemiseksi. Syyriaa koskevat ohjeet ovat ensimmäiset kattavassa ohjeistuksessa, jolla pyritään antamaan käytännön linjauksia siitä, miten EU:n pakotteita voidaan noudattaa annettaessa humanitaarista apua ja erityisesti lääkinnällistä apua koronaviruspandemian torjumiseksi. Ohjeet selventävät avun antamiseen liittyviä vastuita ja menettelyjä ja helpottavat siten humanitaaristen toimijoiden työtä Syyriassa. Lisäksi ohjeet nopeuttavat laitteiden ja avun kanavointia koronaviruspandemian torjumiseksi Syyriassa. ”Pakotteiden ei pitäisi estää tai haitata koronaviruspandemian maailmanlaajuisessa torjunnassa tarvittavien välttämättömien laitteiden ja tarvikkeiden toimittamista,” sanoo EU:n ulkoasiainedustaja Joseph Borrell.

Uusi foorumi EU-sääntelyä yksinkertaistamaan (14/05/2020)

Komissio on perustanut uuden Fit for Future -asiantuntijafoorumin. Sen tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon esimerkiksi digitalisaation mukanaan tuomat muutokset toimintaympäristössä. Fit for Future -foorumissa on sekä EU-maiden viranomaisten alaryhmä että yritysmaailman ja muiden EU-lainsäädännöstä aiheutuvia vaatimuksia käytännössä soveltavien toimijoiden alaryhmä. Komissio hakee foorumiin parhaillaan asiantuntijoita yritysmaailmasta ja järjestökentästä. Jäseniltä edellytetään vankkaa kokemusta EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta. Haku asiantuntijatehtäviin on auki 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille. Komissio on sitoutunut yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään siitä aiheutuvia tarpeettomia kustannuksia.

Humanitaarinen ilmasilta pandemian hillitsemiseksi (14/05/2020)

Komissio on perustanut EU:n humanitaarisen ilmasillan, jotta koronaviruksen torjuntaan tarvittavia humanitaarisen avun työntekijöitä ja tarvikkeita voidaan kuljettaa erityisen kriittisille alueille kehittyvissä maissa. Ensimmäinen lento Banguiin Keski-Afrikan tasavaltaan toteutettiin viime viikolla yhteistyössä Ranskan kanssa, ja lento lähti Lyonista. Lennolla kuljetettiin 60 eri kansalaisjärjestöjen avustustyöntekijää ja 13 tonnia humanitaarisen avun tarvikkeita. Lisäksi on toteutettu kaksi muuta lentoa, joilla kuljetetaan yhteensä 27 tonnia humanitaarisia tarvikkeita. Paluulennoilla kotiutetaan EU:n kansalaisia ja muita matkustajia Keski-Afrikan tasavallasta. Lähiviikoille on suunnitteilla lisää EU:n humanitaarisia lentoja ensisijaisesti Afrikkaan, jossa pandemia saattaa pahentaa monia aiempia humanitaarisia kriisejä. Komissio rahoittaa kuljetuskustannukset kokonaan, kun taas EU-maat vastaavat humanitaaristen tarvikkeiden hankinnasta.

Komissio haluaa helpottaa EU-rahoituksen ja valtiontuen yhdistämistä (14/05/2020)

Komissio pyytää EU-maiden viranomaisia, yrityksiä ja muita järjestöjä ja organisaatioita, jotka toteuttavat EU-rahoitettuja hankkeita, kommentoimaan uutta valtiontukiehdotustaan. Ehdotuksessa esitetään EU-maiden myöntämän tuen vapauttamista EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesta komission ennakkovalvonnasta silloin kun tukea myönnetään hankkeisiin, joita tuetaan myös eräistä keskitetysti hallinnoiduista EU:n ohjelmista. Ennakkovalvonnasta vapautettaisiin esimerkiksi InvestEU-rahastosta tuetuille investoinneille, EU:n tutkimuspuiteohjelman huippuosaamismerkin saaneille hankkeille sekä Euroopan alueellisen yhteistyön Interreg-hankkeille myönnettävä valtion rahoitus. Sääntöjen soveltaminen yksinkertaistuisi merkittävästi, jos yhteisrahoitteisille hankkeille myönnettävä valtiontuki vapautettaisiin ennakkoilmoitusvelvollisuudesta ja velvollisuudesta hankkia tuelle komission hyväksyntä. Ehdotusta voi kommentoida 6. heinäkuuta saakka.

Investointineuvontakeskus sparraa hankkeita rahoituskuntoon (14/05/2020)

Euroopan investointipankin ja komission yhdessä perustama Euroopan investointineuvontakeskus auttaa EU-maita suunnittelemaan investointejaan niin, että ne täyttävät investointipankin asettamat tiukat rahoitusvaatimukset. Tuoreen raportin mukaan neuvontakeskukselta on sen perustamisen jälkeen pyydetty neuvoja tai teknistä apua kaikkiaan jo yli 2 300 hankkeeseen. Pyyntöjä on tullut kaikkialta EU:sta, mutta suurin osa Puolasta, Bulgariasta ja Romaniasta. Neuvontakeskuksen avun ansiosta jo 150 investointihanketta on saatu siihen kuntoon, että niille on voitu hakea investointipankin rahoitusta yhteensä 34 miljardin euron edestä. Ylivoimaisesti suurin osa hankkeista auttaa vastaamaan laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ohjaa yhteiskuntia ja talouden toimintaa kestävämmälle pohjalle. Hankkeissa kehitetään esimerkiksi ympäristöystävällisiä kaupunkibusseja, ilmastostrategioita, terveydenhuoltopalveluja, liikenneturvallisuutta, energiatehokasta katuvalaistusta ja edullisempia asuntoja.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (14/05/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

15.5. (14/05/2020)

LGBTI-keskustelu verkossa. Sunnuntaina toukokuun 17. päivänä vietetään kansainvälistä homofobian, transfobian ja bifobian vastaista päivää. Päivän tarkoituksena on kampanjoida seksuaaliseen ja sukupuoliseen moninaisuuteen liittyvää ennakkoluuloisuutta ja suoranaista vihaa vastaan. Teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja sen tukijoita ovat muiden muassa Euroopan komission "Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan." -kampanja sekä Euroopan parlamentti. EU:n tasa-arvoasioista vastaava komissaari Helena Dalli osallistuu teemapäivän kynnyksellä perjantaina 15. toukokuuta reaaliaikaiseen verkkokeskusteluun, jossa hän vastaa kysymyksiin EU:n toiminnasta LGBTI-yhteisön hyväksi. Keskustelu alkaa klo 18 Suomen aikaa Facebookissa, ja kommentteja, kysymyksiä ja huomioita voi esittää tapahtumasivulla jo nyt.

Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien (14/05/2020)

Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.

”Kriisistä ulospääsy edellyttää irtautumista menneestä” (14/05/2020)

Viime viikonloppuna tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman etsi keinoa varmistaa, ettei maailmansotien kauhut enää toistuisi Euroopassa. Hän esitti julistuksessaan ratkaisuksi yhteisiä instituutioita, jotka sitoisivat Euroopan maat ja niiden intressit yhteen niin, että asevarustelu ja sotaisat aikeet kävisivät vaikeammiksi. Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuuluttivat yhteiskirjoituksessaan sotienjälkeisen jälleenrakennuksen yhteishenkeä myös koronaviruspandemiasta elpymiseen. ”Sodan jälkeinen sukupolvi uskoi, että sodan raunioille voidaan rakentaa parempi Eurooppa, ja sellaisen se seuraajineen myös rakensi. Tämän opin kun pidämme mielessä, emme unohda solidaarisuutta ja seisomme arvojemme takana, nousemme tästä kriisistä vahvempina kuin koskaan.”

Euroopan uuteen nousuun tarvitaan elvytysrahastoa ja alueellisia ratkaisuja (14/05/2020)

”Elpyminen koronakriisin aiheuttamasta symmetrisestä häiriöstä uhkaa tapahtua epäsymmetrisesti. Talouden rakenteet ovat EU-maiden kesken ja sisällä hyvin erilaisia: osa on riippuvaisia matkailun, liikenteen ja kulttuurin kaltaisista aloista, joilla elpyminen voi olla muita hitaampaa. Virustaudin levinneisyys vaihtelee. Osalla maista julkisen talouden reservit ja investointimahdollisuudet on kohta käytetty,” kirjoittaa koheesio- ja uudistusasioista vastaava EU-komissaari Elisa Ferreira. ”Tasaaminen on välttämätöntä, jotta voimme suojata tärkeimmän taloudellisen voimavaramme eli sisämarkkinat. Sisämarkkinoiden on perustamisestaan lukien arvioitu kasvattaneen EU:n bkt:tä 8–9 prosenttia; niiden hajoaminen voisi tutkimusten mukaan laskea joissain maissa asukaslukuun suhteutettuja reaalituloja jopa 20 prosenttia. Sisämarkkinoiden edut ovat moninkertaiset EU-maiden jäsenmaksuosuuksiin nähden.”

Nuorten käännöskilpailussa kunnostautuneet Hannes ja Charlie esittäytyvät (14/05/2020)

Euroopan komissio on järjestänyt nuorille kielten osaajille suunnatun Juvenes Translatores -kilpailun (’nuoret kääntäjät’ latinan kielellä) joka vuosi vuodesta 2007 lähtien. Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria opiskelemaan kieliä ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä. Suomen osakilpailun voittaja oli Hannes Karjalainen Tampereen yhteiskoulun lukiosta, ja lisäksi kunniamaininnan sai viisi suomalaista lukiolaista: Charlie Cruz Kauppila (Tampereen yhteiskoulun lukio), Julia Löfqvist (Jakobstads gymnasium), Kaapo Mikkonen (Jyväskylän Lyseon lukio), Lotta Niemi (Jyväskylän Lyseon lukio) ja Sami Karru (Nousiaisten lukio). Videolla Hannes ja Charlie sekä kieltenopettaja Marianne Autio kertovat kilpailusta ja kielten opiskelusta. Suomenkielinen Hannes antoi haastattelun komeasti toisella kotimaisella ja Charlie kommentoi perään espanjaksi.

Miten saavuttaa naisten ja miesten palkkatasa-arvo? (14/05/2020)

Toistaiseksi yksikään EU-jäsenmaa ei ole saavuttanut sukupuolten täyttä tasa-arvoa. Sukupuolieroja on edelleen työllisyydessä, palkoissa ja eläkkeissä sekä hoitovastuun jakautumisessa. Euroopan komission maaliskuussa julkistetulla sukupuolten tasa-arvostrategialla vauhditetaan naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista. Yhtenä tasa-arvostrategian tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä. Komissio järjesti viime vuonna kuulemisen samapalkkaisuuden toteutumisesta EU-jäsenmaissa. Nyt meneillään olevassa toisessa kuulemisessa pääset kertomaan mielipiteesi palkka-avoimuudesta ja sen toteutumisesta. Palkka-avoimuus parantaisi työntekijöiden mahdollisuuksia saada vertailutietoa palkoista, lisäisi tietoisuutta palkkasyrjinnästä ja edistäisi sukupuolten samapalkkaisuutta. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Osallistu kyselyyn 28. toukokuuta mennessä. Komissio hyödyntää vastauksia laatiessaan syksylle kaavailtua ehdotusta palkkatasa-arvon saavuttamiseksi.

Euroopan kuluttajakeskuksissa ennätysmäärä yhteydenottoja (14/05/2020)

Koronavirus-pandemia on aiheuttanut myös kuluttajansuojan ja matkustajan oikeuksien näkökulmasta ennennäkemättömän tilanteen Euroopassa, kun valtaosa matkoista peruuntui yhtäkkiä ja maat laittoivat rajansa kiinni. Maaliskuu ja huhtikuu 2020 ovat olleet Euroopan kuluttajakeskusten verkoston 15-vuotisen historian kaikkien aikojen kiireisimmät kuukaudet yhteydenottomäärillä mitattuna. Pelkästään korona-aiheisia yhteydenottoja on tullut verkostolle jo noin 17 000 kevään aikana. Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen toimipisteeseen on tullut yhteensä noin 200 koronaan liittyvää yhteydenottoa kevään aikana. Yhteydenotoissa on ollut useimmiten kyse tilanteista, joissa suomalaiskuluttajalla on ongelma toisessa EU-maassa, Norjassa, Islannissa tai Iso-Britanniassa toimivan yrityksen, esimerkiksi lentoyhtiön, kanssa.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (14/05/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

Euroopan Suunta -podcast (14/05/2020)

Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Tappava virustauti leviää ympäri maailmaa ja vaivaa Euroopan maita. EU toimii kansalaisten, työpaikkojen ja talouden suojaamiseksi, mutta miten? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tuottamissa podcast-jaksoissa. Haastattelijana on Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva ja haastateltavina suomalaismepit ja aiheen asiantuntijat. Neljässä erikoisjaksossa käsitellään talouspolitiikkaa, rajatilannetta, EU-lainsäädäntöä ja disinformaatiota kriisin aikana. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla ja myös Uuden Suomen verkkosivuilla. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.

Sinustako loistokeskustelija? (14/05/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (14/05/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (14/05/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (14/05/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (14/05/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Euroopan nuorisotapahtuma EYE verkkoversiona (14/05/2020)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE on nyt palannut verkkoversiona. Tapahtuma tarjoaa verkossa aina toukokuun lopulle asti nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (14/05/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (14/05/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (14/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (14/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Talousennuste: Taantumasta syvä, Suomen talous supistuu tänä vuonna 6,3 prosenttia (07/05/2020)

Koronaviruspandemia on kova isku talouksille, ja sillä on erittäin vakavia sosioekonomisia seurauksia. Nopeista politiikkatoimista huolimatta EU:n talous kärsii tänä vuonna ennennäkemättömästä taantumasta. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu ennätykselliset 7,75 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021. Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia. Suomen työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuoden 6,7 prosentista 8,3 prosenttiin, mutta laskevan ensi vuonna taas 7,7 prosenttiin. Suomen BKT:hen suhteutetun julkisen velan odotetaan kasvavan viime vuoden 59,4 prosentista 69,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 69,6 prosenttiin ensi vuonna.

Kansainvälisellä varainkeruukampanjalla jo 7,4 miljardia koronaviruksen torjuntaan (07/05/2020)

Komissio kirjasi yhteensä 7,4 miljardin euron rahoituslupaukset avunantajilta eri puolilta maailmaa koronaviruksen torjuntaa tukevassa kansainvälisessä varainkeruutatapahtumassa maanantaina 4. toukokuuta. Tästä summasta 1,4 miljardia euroa perustuu EU:n budjettiin. Kerätty määrä on lähellä alkuperäistä 7,5 miljardin euron tavoitetta ja se on vahva lähtökohta 23. toukokuuta saakka jatkuvalle varainkeruukampanjalle. Tavoitteena on kerätä merkittävä määrä rahoitusta koronavirusdiagnostiikan, -hoitojen ja -rokotteiden yhteistä kehittämistä ja yleistä käyttöönottoa varten. Varainkeruutapahtuman koollekutsujina olivat Euroopan unioni, Ranska, Saksa, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Japani, G20-ryhmän tämänhetkinen puheenjohtajavaltio Saudi-Arabia ja sen tuleva puheenjohtajavaltio Italia.

Komissiolta hyväksyntä Suomen maa- ja kalatalouden 40 miljoonan tukiohjelmille (07/05/2020)

Suomi on ilmoittanut komissiolle kaksi tukijärjestelmää, joilla autetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa maatalouden alkutuotannossa ja kalataloudessa toimivia yrityksiä. Tuki myönnetään yrityksille suorina avustuksina. Avustusten kokonaismäärä on 40 miljoonaa euroa. Tästä 30 miljoonaa suunnataan maatalouteen ja 10 miljoonaa kalatalouteen. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa näiden alojen yrityksiä selviämään koronaviruspandemian aiheuttamasta kassavajeesta. Ohjelmista voidaan korvata palkka-, vuokra- ja muita toiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiä kiinteitä kuluja. Tuen enimmäismäärä on maatalousalan yrityksille 100 000 euroa ja kalatalousalan yrityksille 120 000 euroa. Analyysissaan komissio toteaa, että Suomen tukiohjelmat ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia Suomen taloudessa ilmenneen vakavan häiriön lieventämiseksi. Näin ollen komissio voi hyväksyä Suomen tukiohjelmat EU:n valtiontukisääntöjen mukaisena valtiontukena.

Tiukempi ote rahanpesun torjuntaan (07/05/2020)

Komissio aikoo tulevien 12 kuukauden aikana toteuttaa joukon toimia, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoitusta voidaan suitsia nykyistä tehokkaammin. Komissio aikoo mm. entistä tiiviimmin valvoa, että EU:n rahanpesusääntöjä sovelletaan oikein myös EU-maiden tasolla. Jotta sääntöjä ei tulkittaisi EU-maissa eri tavoin, mikä synnyttää porsaanreikiä rikollisten hyödynnettäväksi, komissio aikoo ehdottaa yhteistä sääntökirjaa, joka yhdenmukaistaa sääntöjen tulkintaa. Lisäksi komissio haluaa poistaa valvonnan epäjohdonmukaisuuksia nostamalla valvontaa keskitetysti myös EU-tasolle. Tätä varten se tulee ehdottamaan EU-tason valvontaelimen perustamista. Lisäksi komissio aikoo antaa ohjeistusta, jotta rahanpesurikollisuutta koskevaa tietoa voidaan vaihtaa paremmin viranomaisten ja yksityisen sektorin, kuten pankkien välillä. Myös EU-maissa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan koordinointiin ja yhteistyöhön tullaan ehdottamaan lisäpanostuksia.

Lisätoimenpiteitä maatalous- ja elintarvikealan tukemiseksi (07/05/2020)

Tällä viikolla hyväksyttiin maatalous- ja elintarvikealaa tukevat poikkeukselliset toimenpiteet, joista ilmoitettiin 22. huhtikuuta. Komissio myöntää mm. varastointitukea maitotuotteille (rasvaton maitojauhe, voi, juusto) ja lihatuotteille (naudan-, lampaan- ja vuohenliha). Varastointi mahdollistaa tuotteiden väliaikaisen poistamisen markkinoilta 2–6 kuukaudeksi. Varastoinnin tarkoituksena on vakauttaa markkinoita vähentämällä tarjontaa tilapäisesti. Lisäksi esimerkiksi maitoalalla voidaan poikkeuksellisesti suunnitella kollektiivisesti maidontuotantoa ja kukka- ja peruna-alalla poistaa tuotteita markkinoilta. Varastointi sallitaan myös yksityisten toimijoiden toteuttamana. Näiden markkinatoimenpiteiden lisäksi komissio ehdottaa EU-maille mahdollisuutta maksaa maaseuturahaston varoista korvauksia maataloustuottajille ja pienille maatalous- ja elintarvikealan yrityksille. Maataloustuottajat voisivat saada enintään 5 000 euron ja yritykset enintään 50 000 euron korvauksen.

EU:n kotiutuslennoilla Suomeen 387 ihmistä (07/05/2020)

EU on jatkanut koko kevään ajan kotiutuslentoja, joilla unionin ulkopuolisiin maihin koronaviruspandemian vuoksi jumiin jääneet kansalaiset ovat päässeet palaamaan koteihinsa. Kotiutuslennot järjestetään EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla. Suomeen on palannut EU:n kotiutuslennoilla tähän mennessä 387 ihmistä, ja Suomi on järjestänyt mekanismin kautta itse kaksi kotiutuslentoa. Kotiutuslentojen järjestämiseen ovat osallistuneet myös muun muassa Ruotsi (8 lentoa) ja Tanska (1 lento). Aktiivisimmin kotiutuslentoja on järjestänyt Saksa – yhteensä 156 lentoa, ja kaikkiaan on tähän mennessä järjestetty jo yli 250 kotiutuslentoa. Euroopan komissio voi rahoittaa mekanismin kautta järjestettävien kotiutuslentojen kustannuksista parhaimmillaan 75 prosenttia. EU:n pelastuspalvelumekanismi on epidemian alkamisen jälkeen auttanut tähän mennessä yli 58 000:n EU:n kansalaisen tuomisessa Eurooppaan, ja kotiutuslentoja jatketaan edelleen.

RescEU:n kautta toimitettu hengityssuojaimia Espanjaan, Italiaan ja Kroatiaan (07/05/2020)

Viime viikonloppuna toimitettiin rescEU-valmiusvarastosta korkealuokkaisia hengityssuojaimia Espanjaan, Italiaan ja Kroatiaan. RescEU-varasto on EU:n yhteinen terveydenhuollon varusteiden varmuusvarasto, joka perustettiin tänä keväänä täydentämään EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvien maiden kansallisia resursseja. Valmiusvaraston ylläpitäjämaiksi lupautuivat ensimmäisinä Romania ja Saksa. Ylläpitäjämaat vastaavat varusteiden hankinnasta, mutta komissio rahoittaa hankinnat kokonaan. Varusteiden jakelua hallinnoi EU:n hätäavun koordinointikeskus. Näin varmistetaan, että varusteita jaetaan juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Mekanismin avulla on jo aiemmin lähetetty lääkintäryhmiä sekä erilaisia varusteita apua tarvitseviin EU-maihin. Toimituksia EU-maihin jatketaan.

Komissio ehdottaa 279 miljoonan tukea luonnonkatastrofeista kärsineille EU-maille (07/05/2020)

Komissio on ehdottanut Portugalille, Espanjalle, Italialle ja Itävallalle 279 miljoonan euron luonnonkatastrofitukea. Tuki on tarkoitus maksaa EU:n solidaarisuusrahastosta, ja sillä avustetaan luonnonkatastrofeista vuonna 2019 kärsineiden alueiden väestöä. Koheesio- ja uudistusasioista vastaavan komissaarin Elisa Ferreiran mukaan eurooppalaisten keskinäinen solidaarisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. ”Samalla kun keskitymme selättämään koronaviruspandemian mahdollisimman turvallisesti, emme unohda niitä, jotka ovat kärsineet eniten muista onnettomuuksista, kuten viime vuonna tapahtuneista luonnonkatastrofeista”. Tuesta suurin osa on tarkoitettu Italialle, jonka alueella aiheutui äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi suuria tulva- ja maanvyöryvahinkoja. Espanjassa ja Itävallassa tuki kohdistuu tulvista ja Portugalissa myrskyvahingoista kärsineille alueille. Rahoitus täydentää EU:n solidaarisuusrahastosta vuoden 2020 tilanteen perusteella saatavilla olevia 800 miljoonan euron määrärahoja.

Komissiolta hyväksyntä Nordic Entertainmentin ja Telenorin yrityskaupalle (07/05/2020)

Komissio on antanut hyväksyntänsä sille, että ruotsalainen NENT (Nordic Entertainment Group AB) ja norjalainen Telenor ASA muodostavat uuden yhteisyrityksen, jossa yhdistyvät yritysten satelliittivälitteisten maksutelevisiopalvelujen ja laajakaistatelevisiopalvelujen operaattorit eli Viasat Consumer ja Canal Digital. Yrityksen pääasiallisena toimintana tulee olemaan TV-jakelupalvelujen tarjoaminen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. NENT tarjoaa jo ennestään TV-jakelupalveluja ja TV-kanavia näissä neljässä maassa. Telenor puolestaan tarjoaa näissä maissa mobiiliviestintäpalveluja, kiinteän verkon datapalveluja ja TV-jakelupalveluja samoin kuin mobiiliviestintäpalveluja Aasiassa. Komissio katsoi, ettei ehdotetulla yhdistymisellä todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia kilpailuun kyseessä olevilla markkinoilla ja hyväksyi näin ollen yhdistymisen EU:n sulautuma-asetuksen nojalla.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (07/05/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

8.5. (07/05/2020)

EU:n nuorten käännöskilpailun palkintojenjako. Euroopan komissio on järjestänyt nuorille kielten osaajille suunnatun Juvenes Translatores -kilpailun (’nuoret kääntäjät’ latinan kielellä) joka vuosi vuodesta 2007 lähtien. Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria opiskelemaan kieliä ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä. Normaalioloissa voittajat kutsutaan Brysseliin palkintoseremoniaan, mutta nyt matkustusrajoitusten aikana tapahtuma järjestetään verkossa. Brysselistä lähetettävää englanninkielistä tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä perjantaina 8. toukokuuta klo 17.00 alkaen YouTubesta. Suomen osakilpailun voittaja oli Hannes Karjalainen Tampereen yhteiskoulun lukiosta, ja lisäksi kunniamaininnan sai viisi suomalaista lukiolaista: Charlie Cruz Kauppila (Tampereen yhteiskoulun lukio), Julia Löfqvist (Jakobstads gymnasium), Kaapo Mikkonen (Jyväskylän Lyseon lukio), Lotta Niemi (Jyväskylän Lyseon lukio) ja Sami Karru (Nousiaisten lukio).

9.5. (07/05/2020)

Eurooppa-päivä virtuaalisesti! Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta. Samana päivänä vuonna 1950 Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman esitti, että valtioiden yhteistyötä on syvennettävä rauhan edistämiseksi Euroopassa. Siitä lähti kehittymään Euroopan unioni, johon Suomikin aikanaan liittyi vuonna 1995. Suomessa Eurooppa-päivän tapahtumia ovat perinteisesti järjestäneet muun muassa Eurooppalainen Suomi, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, ulkoministeriö ja Eurooppanuoret. Eurooppa-päivän ja sitä edeltävän viikon perinteiset fyysiset tapahtumat on koronavirustilanteesta johtuen peruttu, mutta luvassa on silti paljon ohjelmaa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Luvassa on asiantuntija-podcasteja, somekampanjoita, somevaikuttajien ja europarlamentaarikkojen tarinoita, uusia julkaisuja, pelejä ja muuta vekkulia. Lisätietoa löytyy järjestäjien sosiaalisen median kanavilta ja vaikkapa Eurooppa-päivän tapahtumasivuilta.

9.5. (07/05/2020)

Music Europe Day. Euroopan komission Ranskan-edustusto ja Euroopan parlamentin Ranskan-toimisto järjestävät yhdessä Europavox-organisaation kanssa virtuaalisen musiikillisen ilotulituksen, jossa on mukana 30 artistia 30:stä eri maasta. Kovan artistikattauksen voimin virtuaalifestivaaleilla juhlitaan Eurooppa-päivän kunniaksi eurooppalaisuutta ja nostetaan esiin monimuotoisia yhtenäisyyden ja solidaarisuuden ääniä eri puolilta Eurooppaa. Eurooppalaisuuden hengessä tapahtumalla halutaan tuoda positiivista asennetta ja tulevaisuudenuskoa koronavirusrajoitusten tilapäisesti tukahduttamaan musiikkikulttuuritarjontaan. Tapahtuma alkaa lauantaina 9. päivä kahden maissa ja jatkuu puolille öin ja mahdollisesti pidempäänkin. Tapahtumassa erityisvieraana ja juontajana toimii ranskalainen kärkiartisti Etienne Daho. Suomesta mukana on säveltäjä ja muusikko Jaakko Eino Kalevi.

Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien (07/05/2020)

Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.

Globaali liike koronavirusta vastaan (07/05/2020)

Maanantaina 4. toukokuuta järjestettiin verkossa varainkeruutapahtuma, joka toimi lähtölaukauksena mittavalle maailmanlaajuiselle yhteishankkeelle. Hankkeessa yhteistyökumppanit ympäri maailman keräävät kasaan rahoitusta koronavirusrokotteen, -diagnosoinnin ja -hoitojen kehittämiseksi. Jo tapahtuman avauksessa saatiin koottua sitoumukset 7,4 miljardin euron rahoitukselle. Italian pääministeri Giuseppe Conte, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Norjan pääministeri Erna Solberg ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertovat yhteistyövetoomuksessaan, mistä hankkeessa on kyse. "Haluamme mukaan kaikki, jotka ovat samaa mieltä kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä. Olemme valmiit vetovastuuseen ja vahvaan panostukseen tässä", johtajat vetoavat kirjoituksessaan.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (07/05/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.

EU tukee eurooppalaista elokuvaa (07/05/2020)

EU edistää kulttuurialan kansainvälistä yhteistyötä monin tavoin. Luova Eurooppa -ohjelma jakaa tukea luovien alojen, kulttuurialan ja audiovisuaalisen alan hankkeille eri puolilla Eurooppaa. Sen Media-alaohjelma keskittyy elokuvan, televisiotuotannon ja pelihankkeiden tukemiseen. Suomalaisessa elokuvassa sen vaikutus näkyy erityisesti koulutusten tuomana osaamisena ja ammattitaitona. ”Media-alaohjelman suurin vaikutus Suomessa on mielestäni juuri koulutusten luoma epäsuora vaikutus. Tuottajille järjestetään vuoden mittaisia koulutusohjelmia, joihin osallistuu ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Jokainen vuosikurssi muodostaa oman verkostonsa, joka luo pohjaa kansainväliselle yhteistyölle. Tuotantojen taso on noussut huimasti, kun elokuva-alan tekijät – myös esimerkiksi käsikirjoittajat – ovat vahvistaneet osaamistaan”, sanoo toiminnanjohtaja Kerstin Degerman, joka vastaa Media-alaohjelmasta Suomen elokuvasäätiössä.

Komissaari Jutta Urpilainen Podcast-sarjan ”Euroopan suunta” erikoishaastattelussa (07/05/2020)

Voittoa tavoittelemattoman ja poliittisesti sitoutumattoman Eurooppalainen Suomi ry:n tuottaman Euroopan suunta -podcastin kuudennen jakson vieraana on komissaari Jutta Urpilainen. Hän esittää huomioitaan koronavirustilanteesta ja käy läpi muistojaan politiikan aallokoista vuosien varrelta. Urpilaisen mielestä Suomen toimet ovat hyvin linjassa EU:n oman exit-strategian kanssa, mutta riskejä on ilmassa ja koronaviruksen toinen aalto voi tulla Afrikasta, ellei EU:n kumppanimaita auteta. Mitä muistoja Urpilainen jakaa vuosiltaan kotimaan politiikassa? Euroopan suunta -podcast on keskusteluohjelmien sarja, joka julkaistaan muun muassa Uuden Suomen verkkosivuilla huhti-toukokuussa. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.

Sinustako loistokeskustelija? (07/05/2020)

Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Lehdistönvapaus on meidän jokaisen etu (07/05/2020)

Sanan- ja lehdistönvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta – kansalaisten on saatava luotettavaa tietoa voidakseen tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Toukokuun 3. päivänä vietettävän Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän kunniaksi antamassaan julkilausumassa EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrel antoi tunnustusta journalismin keskeiselle roolille sananvapauden ylläpitämisessä. Hän totesi EU:n olevan vahvasti sitoutunut ”tukemaan riippumattomien ja luotettavien tiedotusvälineiden keskeistä roolia kaikkialla maailmassa. Lehdistönvapaus on oikeus – ei pelkästään media-alan ammattilaisten vaan kaikkien kansalaisten oikeus.” Euroopan ulkosuhdehallinnon kokoamalla videolla journalistit eri puolilta maailmaa vastaavat kahteen kysymykseen: ”Millainen olisi maailma ilman journalismia? Mitä lehdistönvapaus sinulle merkitsee?” Englanninkielinen video on katsottavissa ulkosuhdehallinnon Facebook-sivuilla.

Euroopan nuorisotapahtuma EYE palaa verkkoversiona (07/05/2020)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE on nyt palannut verkkoversiona. Tapahtuma tarjoaa verkossa aina toukokuun lopulle asti nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (07/05/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (07/05/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (07/05/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (07/05/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (07/05/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (07/05/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä (07/05/2020)

Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (07/05/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (07/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (07/05/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU:n säännöt torjuvat tehokkaasti polkumyyntiä (07/05/2020)

Komission tuoreen vuosiraportin mukaan EU:n kaupan suojatoimenpiteet ovat tehokkaasti vähentäneet hyvän kauppatavan vastaisia kansainvälisiä käytäntöjä ja EU:hun suuntautuvaa polkumyyntiä. Komission käyttöön ottamat polkumyynnin vastaiset tullit, sääntöjen vastaisten valtiontukien vastaiset tullit ja suojatullit vähentävät epätervettä tuontia keskimäärin 80 prosenttia. ”Koronakriisistä toipumisen aikana on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että eurooppalaisilla yrityksillä on markkinoilla oikeudenmukaiset toimintaolosuhteet. Tuonti takaa kuluttajille ja yrityksille laajemmat valikoimat ja kilpailukykyiset hinnat, mutta meidän on varmistettava, että tuonti on hyvän kauppatavan mukaista, että hintoja ei ole poljettu eikä tuettu ja että emme tule tuonnista liian riippuvaisiksi. Siksi olen tyytyväinen siihen, että järjestelmämme toimii ja että viimevuotiset uudistukset tuottavat tulosta”, sanoo EU:n kauppakomissaari Phil Hogan.