![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Uutiset
|
Komissiolta ehdotus mittavasta elpymissuunnitelmasta
|
Komissio on esittänyt ehdotuksensa EU:n elpymissuunnitelmaksi. Suunnitelmaan kuuluu EU:n uudistettuun monivuotiseen rahoituskehykseen sisällytettävän Next Generation EU -välineen perustaminen. Sen avulla kerätään rahaa korottamalla omien varojen enimmäismäärä väliaikaisesti kahteen prosenttiin suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Näin komissio voi vahvaa luottoluokitustaan hyödyntäen lainata rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa. EU:n koko rahoituskapasiteetti nostetaan 1,85 biljoonaan euroon. Lisärahoitus kanavoidaan EU:n ohjelmien kautta ja maksetaan takaisin pitkän ajan kuluessa EU:n tulevista budjeteista vuosina 2028–2058. Rahoitus olisi saatava käyttöön mahdollisimman pian, ja komissio ehdottaakin, että nykyistä, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä muutetaan siten, että jo vuonna 2020 käytettävissä on 11,5 miljardin euron lisärahoitus. Järjestelystä olisi päästävä yhteisymmärrykseen Eurooppa-neuvostossa viimeistään heinäkuussa, jotta elpymiseen saadaan vauhtia.
|
Lue lisää...
|
|
|
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen moottorina
|
Komissio on julkaissut ns. SRIP-raporttinsa eli joka toinen vuosi laatimansa raportin EU:n tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuudesta globaalissa toimintaympäristössä. Tämänvuotisessa raportissa esitetään 11 suositusta EU:n huippuosaamiseen perustuvan tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin lisäämiseksi. Suositukset koskevat muun muassa ihmiskunnan toiminnan turvallisia ja oikeudenmukaisia rajoja koskevaa tutkimusta ja innovointia. Raportissa tuodaan esiin tutkimuksen ja innovoinnin merkitys yritysten, alueiden ja maiden yhtenäisen ja osallistavan kasvun tukemisessa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka nähdään tärkeänä myös sen varmistamisessa, että eurooppalaisilla on uusien teknologisten läpimurtojen hyödyntämiseen tarvittavat taidot. Lisäksi tutkimuksen ja innovoinnin avulla voidaan vahvistaa yritysten tuottavuutta ja lisätä kestävästi työllisyyttä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komission talouspoliittiset suositukset Suomelle: taloutta elvytettävä ja työllisyyttä tuettava
|
Komissio on esittänyt osana talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettia maakohtaiset suosituksensa, joilla EU-maille annetaan ohjausta koronakriisioloissa. Suomelle annetut suositukset liittyvät muun muassa pandemian torjumiseen, talouden ylläpitämiseen ja alkavan elpymisen tukemiseen. Suomen olisi harjoitettava taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja. Lisäksi työllisyyttä tukevia toimenpiteitä olisi vahvistettava ja aktiivista työvoimapolitiikkaa lujitettava. Toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita olisi aikaistettava ja yksityisiä investointeja olisi edistettävä. Investoinnit olisi keskitettävä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, kestävään ja tehokkaaseen infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissiolta uusi biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia
|
Komissio on hyväksynyt uuden biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään ‑strategian. Strategioissa esitetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia sitoumuksia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja kestävän elintarvikeketjun rakentamiseksi. Biodiversiteettistrategialla pyritään käynnistämään Euroopan luonnon monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2030 mennessä konkreettisin toimin. Strategiassa ehdotetut tavoitteet koskevat esimerkiksi pölyttäjien palauttamista maatalousmaille, kaupunkien viherryttämistä ja Euroopan metsien terveyden parantamista. Pellolta pöytään strategian avulla siirrytään kestävään EU:n elintarvikejärjestelmään muun muassa pienentämällä EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä. Strategian konkreettisiin tavoitteisiin kuuluvat torjunta-aineiden käytön vähentäminen puoleen nykyisestä, tuotantoeläimillä käytettävien antibioottien myynnin vähentäminen 50 prosentilla ja neljänneksen maatalousmaasta varaaminen luomutuotannolle.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissiolta hyväksyntä Finnairin 600 miljoonan euron lainan valtiontakaukselle
|
Komissio on hyväksynyt Suomen antaman valtiontakauksen Finnairille myönnettävälle 600 miljoonan euron lainalle. Laina on tarkoitettu koronavirusepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikutusten lieventämiseen eli rahoituksen turvaamiseen, kunnes liiketoiminta elpyy rajoitusten poistumisen myötä. Komissio hyväksyi Finnairia koskevan valtiontakauksen tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla. Suomen ilmoittama tukitoimenpide toteutetaan valtiontakauksena, joka kattaa 90 prosenttia eläkerahaston Finnairille myöntämästä 600 miljoonan euron TyEL-lainasta eli yrityksen maksamien työeläkemaksujen takaisinlainasta. Komissio totesi, että Suomen toimenpide on tilapäisten valtiontukipuitteiden ehtojen mukainen sekä välttämätön, asianmukainen ja oikeasuhteinen Suomen taloudessa ilmenneen vakavan häiriön poistamiseksi.
|
Lue lisää...
|
|
|
Koronavirustutkimukseen lisätukea 122 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelman kautta
|
Komissio on käynnistänyt tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta haun, jonka kautta myönnetään 122 miljoonaa euroa lisätukea koronavirustutkimukseen. Haku kuuluu osana 1,4 miljardin euron rahoituslupaukseen, jonka komissio antoi koronaviruksen maailmanlaajuista torjuntaa koskevan varainkeruukampanjan käynnistämisen yhteydessä 4. toukokuuta. Tarkoituksena on rahoittaa hankkeita, joilla mukautetaan olemassa olevaa tuotantoa elintärkeiden lääketieteellisten tarvikkeiden ja laitteiden nopeaan tuotantoon. Lisäksi rahoitetaan taudin havaitsemiseen, seurantaan ja potilaiden hoitoon liittyvien lääketieteellisten teknologioiden ja digitaalisten välineiden kehittämistä. Haku päättyy 11. kesäkuuta, ja tulokset pyritään ilmoittamaan nopeasti. EU on jo aiemmin myöntänyt Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta 18 hankkeelle tukea 48,2 miljoonaa euroa diagnosointi- ja hoitomenetelmien sekä rokotteiden kehittämiseen ja epidemiaan varautumiseen.
|
Lue lisää...
|
|
|
Outotecille lupa hankkia osa Metson liiketoiminnasta
|
Komissio on antanut hyväksyntänsä sille, että Outotec hankkii osan Metson liiketoiminnasta. Kyseessä on Metson mineraaliliiketoiminta eli Metso Minerals, jonka toimialana on tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen kaivos-, kiviaines- ja kierrätysteollisuudelle. Outotecin ja Metso Mineralsin toiminta on osin päällekkäistä, sillä molemmat toimittavat tuotantohyödykkeitä kaivosteollisuudelle. Komissio katsoi, että ehdotettu hankinta ei aiheuta kilpailuongelmia, sillä markkinoilla on kilpailevia suuria globaaleja yrityksiä sekä myös pieniä erikoistuneita yrityksiä, jotka aiheuttavat markkinoilla merkittävää kilpailupainetta. EU:n lisäksi myös Kanadan, Chilen ja Turkin kansalliset kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet sulautuman. Liiketoimintojen yhdistymisen odotetaan toteutuvan kesäkuun lopussa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen!
|
Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Linkkivinkit
|
Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien
|
Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU pölyttäjiä pelastamassa
|
Pölyttäjät ovat elintärkeä osa tervettä ja monimuotoista ekosysteemiä. Ne ovat tarpeen niin luonnon monimuotoisuuden kuin ruoantuotannonkin kannalta. Pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt voimakkaasti, minkä vuoksi toimiin on ryhdyttävä pikaisesti. Komissio onkin ottanut tämän huomioon hyväksymällä uuden biodiversiteettistrategian sekä Pellolta pöytään strategian ja ehdottaa esimerkiksi pölyttäjiä uhkaavien torjunta-aineiden käytön puolittamista. Useissa EU-maissa on myös käynnistetty erilaisia pölyttäjähankkeita. Suomessa EU:n maatalousrahasto on rahoittanut Savonia-ammattikorkeakoulun Satoa ja laatua pölytyspalvelulla hanketta. Se tuo maataloustuottajille tietoa pölyttäjien ja pölytyspalvelun merkityksestä ruoantuotannossa: Suomessa pölytyksen rahallinen arvo on jopa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Meistä jokainen voi omalta osaltaan suojella pölyttäjiä esimerkiksi Ylen Pelasta pörriäinen kampanjan keinoin tai vaikka allekirjoittamalla eurooppalaisen kansalaisaloitteen.
|
Lue lisää...
|
|
|
Uusi raportti hlbti-henkilöiden kokemuksista – toiveikkuutta vai pelkoa?
|
EU:n perusoikeusviraston uudessa raportissa tarkastellaan, miten noin 140 000 hlbti-henkilöä 27 EU-maassa, Isossa-Britanniassa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa kokee ihmisoikeuksiensa toteutuvan. Raportin pohjana oleva kysely kattoi ensimmäistä kertaa myös intersukupuoliset henkilöt ja 15–17-vuotiaat nuoret hlbti-henkilöt. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu hlbti-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia ja syrjintää koskeva kysely. Vertailu vuonna 2012 tehtyyn edelliseen kyselyyn osoittaa, ettei edistymistä ole juurikaan tapahtunut. Eri maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Joissakin maissa yli 70 prosenttia vastasi yhteiskunnan olevan entistä suvaitsevaisempi, kun taas toisissa jopa 68 prosenttia sanoi päinvastaista. Suomessa tilanne on EU:n keskiarvoa parempi: esimerkiksi tiettyjä paikkoja välttää väkivallan pelossa 15 prosenttia (EU:n keskiarvo 33 %) ja suvaitsevuuden sanoo kasvaneen 11 prosenttia (EU:n keskiarvo 36 %) vastaajista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu
|
Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä muutaman kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU etätöissä: komission kääntäjä Tero Laurokari kertoo etätyöarjestaan
|
Komission suomen kielen käännösosastolla Brysselissä työskentelevä Tero Laurokari on yksi monista koronakriisin vuoksi etätöihin siirtyneistä työntekijöistä. Hän kertoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että kääntäjän työnkuva taipuu etätyöhön varsin hyvin: lähes kaikki työvälineet ovat sähköisessä muodossa. Myös yhteydenpito kollegoiden kanssa sujuu sähköisillä työkaluilla. Ongelmallisena Laurokari näkee etätyön, lastenhoidon ja etäkoulun yhteensovittamisen, mutta omalta osaltaan vain kotitoimiston työergonomian ja sen, että työpaikan tarjoama sosiaalinen kanssakäyminen puuttuu. Komissiossa on koronakriisin alusta alkaen tehty paljon töitä kriisin hoitamiseksi, ja tämä on Laurokarin mukaan näkynyt lukuisina kiireellisinä kriisitoimia koskevina käännöstöinä. Hän arvelee, että käännösmäärät todennäköisesti kasvavat, kun myös normaaliin työjärjestykseen kuuluvat käännöstyöt kriisin aiheuttaman pienen notkahduksen jälkeen taas palautuvat entiselleen.
|
Lue lisää...
|
|
|
Inez-tv:n Ö-studiossa vieraita komission Suomen-edustustosta ja Euroopan parlamentista
|
Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosi Euroopan parlamentin vaaleista. Sauli Koskinen ottaa uudessa Inez-tv:n Ö-studion jaksossa selvää mitä vuodessa on saatu aikaan. Hän on kutsunut studioon asiantuntevia vieraita vastaamaan EU:n toimia koskeviin keskeisiin kysymyksiin. Onko EU hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä ja mitä jokainen meistä voi tehdä? Miten digitalisaatio muuttaa EU:ta? Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealistä, EU:n vastauksesta ilmastonmuutokseen sekä EU:n tulevaisuudesta koronakriisin jälkeen Koskisen kanssa keskustelee komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Suomen nuorin Euroopan parlamentin jäsen Alviina Alametsä kertoo mepin työstä. Lopuksi kuullaan EU:n digitaalistrategiasta, supertietokoneista ja disinformaatiosta edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Mauno Hänniseltä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Young Euro Classic -festivaalin satoa: ulkokonserttielämys Berliinistä
|
Nuorille muusikoille tarkoitettu Young Euro Classic -festivaali on kerännyt joka kesä jo 20 vuoden ajan orkestereita kaikkialta maailmasta esiintymään Berliinin konserttitalossa järjestettäviin klassisen musiikin konsertteihin. Viime kesänä festivaalin kohokohtana oli Beethovenin 9. sinfonia, jonka soitti nuorista lahjakkaista muusikoista – joukossa muutama suomalainen – koottu European Union Youth Orchestra johtajanaan Vasily Petrenko. Konsertin päätteeksi myös yleisö pääsi mukaan laulamaan sinfonian loppupuolella esiintyvän teeman ”Oodi ilolle”. Sävelmä tunnetaan myös EU:n virallisena hymninä. Berliinin konserttitalon lisäksi sen edustalla oleva Gendarmenmarktin aukiokin täyttyi konserttiin saapuneista kuulijoista ja laulajista. Taltioitu konsertti on koettavissa 15. kesäkuuta saakka ARTElla.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa?
|
Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.
|
Lue lisää...
|
|
|
Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt
|
Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan Suunta -podcast
|
Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Tappava virustauti leviää ympäri maailmaa ja vaivaa Euroopan maita. EU toimii kansalaisten, työpaikkojen ja talouden suojaamiseksi, mutta miten? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tuottamissa podcast-jaksoissa. Haastattelijana on Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva ja haastateltavina suomalaismepit ja aiheen asiantuntijat. Neljässä erikoisjaksossa käsitellään talouspolitiikkaa, rajatilannetta, EU-lainsäädäntöä ja disinformaatiota kriisin aikana. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla ja myös Uuden Suomen verkkosivuilla. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.
|
Lue lisää...
|
|
|
Sinustako loistokeskustelija?
|
Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin
|
Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n terveyspalkintokilpailu 2020
|
EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kilpailu innovatiivisille kaupungeille
|
Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä
|
Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan nuorisotapahtuma EYE:n verkkoversio päättymässä
|
Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE:n verkkotapahtuma tarjoaa nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tapahtuman päätöstilaisuus järjestetään 29. toukokuuta, ja siihen osallistuu myös parlamentin puhemies David Sassoli. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Avoimet työpaikat
|
Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka
|
Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Työpaikat EU:n toimielimissä
|
Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.
|
Lue lisää...
|
|
Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.
|
Lue lisää...
|
|
Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.
|
Lue lisää...
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|