|
Euroopan komission Suomen-edustusto
|
Uutiskirje
|
|
|
Sisällysluettelo - 14/2020
|
|
|
|
|
|
|
|
Uutiset
|
Talousennuste: Taantumasta syvä, Suomen talous supistuu tänä vuonna 6,3 prosenttia
|
Koronaviruspandemia on kova isku talouksille, ja sillä on erittäin vakavia sosioekonomisia seurauksia. Nopeista politiikkatoimista huolimatta EU:n talous kärsii tänä vuonna ennennäkemättömästä taantumasta. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu ennätykselliset 7,75 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa 6,25 prosenttia vuonna 2021. Koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna hieman keskiarvoja vähemmän eli 6,3 prosenttia, mutta vastaavasti myös ensi vuoden kasvun ennustetaan olevan keskiarvoa hitaampaa, eli 3,7 prosenttia. Suomen työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuoden 6,7 prosentista 8,3 prosenttiin, mutta laskevan ensi vuonna taas 7,7 prosenttiin. Suomen BKT:hen suhteutetun julkisen velan odotetaan kasvavan viime vuoden 59,4 prosentista 69,4 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 69,6 prosenttiin ensi vuonna.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kansainvälisellä varainkeruukampanjalla jo 7,4 miljardia koronaviruksen torjuntaan
|
Komissio kirjasi yhteensä 7,4 miljardin euron rahoituslupaukset avunantajilta eri puolilta maailmaa koronaviruksen torjuntaa tukevassa kansainvälisessä varainkeruutatapahtumassa maanantaina 4. toukokuuta. Tästä summasta 1,4 miljardia euroa perustuu EU:n budjettiin. Kerätty määrä on lähellä alkuperäistä 7,5 miljardin euron tavoitetta ja se on vahva lähtökohta 23. toukokuuta saakka jatkuvalle varainkeruukampanjalle. Tavoitteena on kerätä merkittävä määrä rahoitusta koronavirusdiagnostiikan, -hoitojen ja -rokotteiden yhteistä kehittämistä ja yleistä käyttöönottoa varten. Varainkeruutapahtuman koollekutsujina olivat Euroopan unioni, Ranska, Saksa, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Japani, G20-ryhmän tämänhetkinen puheenjohtajavaltio Saudi-Arabia ja sen tuleva puheenjohtajavaltio Italia.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissiolta hyväksyntä Suomen maa- ja kalatalouden 40 miljoonan tukiohjelmille
|
Suomi on ilmoittanut komissiolle kaksi tukijärjestelmää, joilla autetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa maatalouden alkutuotannossa ja kalataloudessa toimivia yrityksiä. Tuki myönnetään yrityksille suorina avustuksina. Avustusten kokonaismäärä on 40 miljoonaa euroa. Tästä 30 miljoonaa suunnataan maatalouteen ja 10 miljoonaa kalatalouteen. Ohjelmien tarkoituksena on auttaa näiden alojen yrityksiä selviämään koronaviruspandemian aiheuttamasta kassavajeesta. Ohjelmista voidaan korvata palkka-, vuokra- ja muita toiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiä kiinteitä kuluja. Tuen enimmäismäärä on maatalousalan yrityksille 100 000 euroa ja kalatalousalan yrityksille 120 000 euroa. Analyysissaan komissio toteaa, että Suomen tukiohjelmat ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia Suomen taloudessa ilmenneen vakavan häiriön lieventämiseksi. Näin ollen komissio voi hyväksyä Suomen tukiohjelmat EU:n valtiontukisääntöjen mukaisena valtiontukena.
|
Lue lisää...
|
|
|
Tiukempi ote rahanpesun torjuntaan
|
Komissio aikoo tulevien 12 kuukauden aikana toteuttaa joukon toimia, joilla rahanpesua ja terrorismin rahoitusta voidaan suitsia nykyistä tehokkaammin. Komissio aikoo mm. entistä tiiviimmin valvoa, että EU:n rahanpesusääntöjä sovelletaan oikein myös EU-maiden tasolla. Jotta sääntöjä ei tulkittaisi EU-maissa eri tavoin, mikä synnyttää porsaanreikiä rikollisten hyödynnettäväksi, komissio aikoo ehdottaa yhteistä sääntökirjaa, joka yhdenmukaistaa sääntöjen tulkintaa. Lisäksi komissio haluaa poistaa valvonnan epäjohdonmukaisuuksia nostamalla valvontaa keskitetysti myös EU-tasolle. Tätä varten se tulee ehdottamaan EU-tason valvontaelimen perustamista. Lisäksi komissio aikoo antaa ohjeistusta, jotta rahanpesurikollisuutta koskevaa tietoa voidaan vaihtaa paremmin viranomaisten ja yksityisen sektorin, kuten pankkien välillä. Myös EU-maissa toimivien rahanpesun selvittelykeskusten toiminnan koordinointiin ja yhteistyöhön tullaan ehdottamaan lisäpanostuksia.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n säännöt torjuvat tehokkaasti polkumyyntiä
|
Komission tuoreen vuosiraportin mukaan EU:n kaupan suojatoimenpiteet ovat tehokkaasti vähentäneet hyvän kauppatavan vastaisia kansainvälisiä käytäntöjä ja EU:hun suuntautuvaa polkumyyntiä. Komission käyttöön ottamat polkumyynnin vastaiset tullit, sääntöjen vastaisten valtiontukien vastaiset tullit ja suojatullit vähentävät epätervettä tuontia keskimäärin 80 prosenttia. ”Koronakriisistä toipumisen aikana on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että eurooppalaisilla yrityksillä on markkinoilla oikeudenmukaiset toimintaolosuhteet. Tuonti takaa kuluttajille ja yrityksille laajemmat valikoimat ja kilpailukykyiset hinnat, mutta meidän on varmistettava, että tuonti on hyvän kauppatavan mukaista, että hintoja ei ole poljettu eikä tuettu ja että emme tule tuonnista liian riippuvaisiksi. Siksi olen tyytyväinen siihen, että järjestelmämme toimii ja että viimevuotiset uudistukset tuottavat tulosta”, sanoo EU:n kauppakomissaari Phil Hogan.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lisätoimenpiteitä maatalous- ja elintarvikealan tukemiseksi
|
Tällä viikolla hyväksyttiin maatalous- ja elintarvikealaa tukevat poikkeukselliset toimenpiteet, joista ilmoitettiin 22. huhtikuuta. Komissio myöntää mm. varastointitukea maitotuotteille (rasvaton maitojauhe, voi, juusto) ja lihatuotteille (naudan-, lampaan- ja vuohenliha). Varastointi mahdollistaa tuotteiden väliaikaisen poistamisen markkinoilta 2–6 kuukaudeksi. Varastoinnin tarkoituksena on vakauttaa markkinoita vähentämällä tarjontaa tilapäisesti. Lisäksi esimerkiksi maitoalalla voidaan poikkeuksellisesti suunnitella kollektiivisesti maidontuotantoa ja kukka- ja peruna-alalla poistaa tuotteita markkinoilta. Varastointi sallitaan myös yksityisten toimijoiden toteuttamana. Näiden markkinatoimenpiteiden lisäksi komissio ehdottaa EU-maille mahdollisuutta maksaa maaseuturahaston varoista korvauksia maataloustuottajille ja pienille maatalous- ja elintarvikealan yrityksille. Maataloustuottajat voisivat saada enintään 5 000 euron ja yritykset enintään 50 000 euron korvauksen.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n kotiutuslennoilla Suomeen 387 ihmistä
|
EU on jatkanut koko kevään ajan kotiutuslentoja, joilla unionin ulkopuolisiin maihin koronaviruspandemian vuoksi jumiin jääneet kansalaiset ovat päässeet palaamaan koteihinsa. Kotiutuslennot järjestetään EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla. Suomeen on palannut EU:n kotiutuslennoilla tähän mennessä 387 ihmistä, ja Suomi on järjestänyt mekanismin kautta itse kaksi kotiutuslentoa. Kotiutuslentojen järjestämiseen ovat osallistuneet myös muun muassa Ruotsi (8 lentoa) ja Tanska (1 lento). Aktiivisimmin kotiutuslentoja on järjestänyt Saksa – yhteensä 156 lentoa, ja kaikkiaan on tähän mennessä järjestetty jo yli 250 kotiutuslentoa. Euroopan komissio voi rahoittaa mekanismin kautta järjestettävien kotiutuslentojen kustannuksista parhaimmillaan 75 prosenttia. EU:n pelastuspalvelumekanismi on epidemian alkamisen jälkeen auttanut tähän mennessä yli 58 000:n EU:n kansalaisen tuomisessa Eurooppaan, ja kotiutuslentoja jatketaan edelleen.
|
Lue lisää...
|
|
|
RescEU:n kautta toimitettu hengityssuojaimia Espanjaan, Italiaan ja Kroatiaan
|
Viime viikonloppuna toimitettiin rescEU-valmiusvarastosta korkealuokkaisia hengityssuojaimia Espanjaan, Italiaan ja Kroatiaan. RescEU-varasto on EU:n yhteinen terveydenhuollon varusteiden varmuusvarasto, joka perustettiin tänä keväänä täydentämään EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvien maiden kansallisia resursseja. Valmiusvaraston ylläpitäjämaiksi lupautuivat ensimmäisinä Romania ja Saksa. Ylläpitäjämaat vastaavat varusteiden hankinnasta, mutta komissio rahoittaa hankinnat kokonaan. Varusteiden jakelua hallinnoi EU:n hätäavun koordinointikeskus. Näin varmistetaan, että varusteita jaetaan juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Mekanismin avulla on jo aiemmin lähetetty lääkintäryhmiä sekä erilaisia varusteita apua tarvitseviin EU-maihin. Toimituksia EU-maihin jatketaan.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio ehdottaa 279 miljoonan tukea luonnonkatastrofeista kärsineille EU-maille
|
Komissio on ehdottanut Portugalille, Espanjalle, Italialle ja Itävallalle 279 miljoonan euron luonnonkatastrofitukea. Tuki on tarkoitus maksaa EU:n solidaarisuusrahastosta, ja sillä avustetaan luonnonkatastrofeista vuonna 2019 kärsineiden alueiden väestöä. Koheesio- ja uudistusasioista vastaavan komissaarin Elisa Ferreiran mukaan eurooppalaisten keskinäinen solidaarisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. ”Samalla kun keskitymme selättämään koronaviruspandemian mahdollisimman turvallisesti, emme unohda niitä, jotka ovat kärsineet eniten muista onnettomuuksista, kuten viime vuonna tapahtuneista luonnonkatastrofeista”. Tuesta suurin osa on tarkoitettu Italialle, jonka alueella aiheutui äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi suuria tulva- ja maanvyöryvahinkoja. Espanjassa ja Itävallassa tuki kohdistuu tulvista ja Portugalissa myrskyvahingoista kärsineille alueille. Rahoitus täydentää EU:n solidaarisuusrahastosta vuoden 2020 tilanteen perusteella saatavilla olevia 800 miljoonan euron määrärahoja.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissiolta hyväksyntä Nordic Entertainmentin ja Telenorin yrityskaupalle
|
Komissio on antanut hyväksyntänsä sille, että ruotsalainen NENT (Nordic Entertainment Group AB) ja norjalainen Telenor ASA muodostavat uuden yhteisyrityksen, jossa yhdistyvät yritysten satelliittivälitteisten maksutelevisiopalvelujen ja laajakaistatelevisiopalvelujen operaattorit eli Viasat Consumer ja Canal Digital. Yrityksen pääasiallisena toimintana tulee olemaan TV-jakelupalvelujen tarjoaminen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. NENT tarjoaa jo ennestään TV-jakelupalveluja ja TV-kanavia näissä neljässä maassa. Telenor puolestaan tarjoaa näissä maissa mobiiliviestintäpalveluja, kiinteän verkon datapalveluja ja TV-jakelupalveluja samoin kuin mobiiliviestintäpalveluja Aasiassa. Komissio katsoi, ettei ehdotetulla yhdistymisellä todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia kilpailuun kyseessä olevilla markkinoilla ja hyväksyi näin ollen yhdistymisen EU:n sulautuma-asetuksen nojalla.
|
Lue lisää...
|
|
|
Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi!
|
Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Tapahtumat
|
8.5.
|
EU:n nuorten käännöskilpailun palkintojenjako. Euroopan komissio on järjestänyt nuorille kielten osaajille suunnatun Juvenes Translatores -kilpailun (’nuoret kääntäjät’ latinan kielellä) joka vuosi vuodesta 2007 lähtien. Kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria opiskelemaan kieliä ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä. Normaalioloissa voittajat kutsutaan Brysseliin palkintoseremoniaan, mutta nyt matkustusrajoitusten aikana tapahtuma järjestetään verkossa. Brysselistä lähetettävää englanninkielistä tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä perjantaina 8. toukokuuta klo 17.00 alkaen YouTubesta. Suomen osakilpailun voittaja oli Hannes Karjalainen Tampereen yhteiskoulun lukiosta, ja lisäksi kunniamaininnan sai viisi suomalaista lukiolaista: Charlie Cruz Kauppila (Tampereen yhteiskoulun lukio), Julia Löfqvist (Jakobstads gymnasium), Kaapo Mikkonen (Jyväskylän Lyseon lukio), Lotta Niemi (Jyväskylän Lyseon lukio) ja Sami Karru (Nousiaisten lukio).
|
Lue lisää...
|
|
|
9.5.
|
Eurooppa-päivä virtuaalisesti! Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta. Samana päivänä vuonna 1950 Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman esitti, että valtioiden yhteistyötä on syvennettävä rauhan edistämiseksi Euroopassa. Siitä lähti kehittymään Euroopan unioni, johon Suomikin aikanaan liittyi vuonna 1995. Suomessa Eurooppa-päivän tapahtumia ovat perinteisesti järjestäneet muun muassa Eurooppalainen Suomi, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, ulkoministeriö ja Eurooppanuoret. Eurooppa-päivän ja sitä edeltävän viikon perinteiset fyysiset tapahtumat on koronavirustilanteesta johtuen peruttu, mutta luvassa on silti paljon ohjelmaa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Luvassa on asiantuntija-podcasteja, somekampanjoita, somevaikuttajien ja europarlamentaarikkojen tarinoita, uusia julkaisuja, pelejä ja muuta vekkulia. Lisätietoa löytyy järjestäjien sosiaalisen median kanavilta ja vaikkapa Eurooppa-päivän tapahtumasivuilta.
|
Lue lisää...
|
|
|
9.5.
|
Music Europe Day. Euroopan komission Ranskan-edustusto ja Euroopan parlamentin Ranskan-toimisto järjestävät yhdessä Europavox-organisaation kanssa virtuaalisen musiikillisen ilotulituksen, jossa on mukana 30 artistia 30:stä eri maasta. Kovan artistikattauksen voimin virtuaalifestivaaleilla juhlitaan Eurooppa-päivän kunniaksi eurooppalaisuutta ja nostetaan esiin monimuotoisia yhtenäisyyden ja solidaarisuuden ääniä eri puolilta Eurooppaa. Eurooppalaisuuden hengessä tapahtumalla halutaan tuoda positiivista asennetta ja tulevaisuudenuskoa koronavirusrajoitusten tilapäisesti tukahduttamaan musiikkikulttuuritarjontaan. Tapahtuma alkaa lauantaina 9. päivä kahden maissa ja jatkuu puolille öin ja mahdollisesti pidempäänkin. Tapahtumassa erityisvieraana ja juontajana toimii ranskalainen kärkiartisti Etienne Daho. Suomesta mukana on säveltäjä ja muusikko Jaakko Eino Kalevi.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Linkkivinkit
|
Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien
|
Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.
|
Lue lisää...
|
|
|
Globaali liike koronavirusta vastaan
|
Maanantaina 4. toukokuuta järjestettiin verkossa varainkeruutapahtuma, joka toimi lähtölaukauksena mittavalle maailmanlaajuiselle yhteishankkeelle. Hankkeessa yhteistyökumppanit ympäri maailman keräävät kasaan rahoitusta koronavirusrokotteen, -diagnosoinnin ja -hoitojen kehittämiseksi. Jo tapahtuman avauksessa saatiin koottua sitoumukset 7,4 miljardin euron rahoitukselle. Italian pääministeri Giuseppe Conte, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Norjan pääministeri Erna Solberg ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertovat yhteistyövetoomuksessaan, mistä hankkeessa on kyse. "Haluamme mukaan kaikki, jotka ovat samaa mieltä kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä. Olemme valmiit vetovastuuseen ja vahvaan panostukseen tässä", johtajat vetoavat kirjoituksessaan.
|
Lue lisää...
|
|
|
Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt
|
Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU tukee eurooppalaista elokuvaa
|
EU edistää kulttuurialan kansainvälistä yhteistyötä monin tavoin. Luova Eurooppa -ohjelma jakaa tukea luovien alojen, kulttuurialan ja audiovisuaalisen alan hankkeille eri puolilla Eurooppaa. Sen Media-alaohjelma keskittyy elokuvan, televisiotuotannon ja pelihankkeiden tukemiseen. Suomalaisessa elokuvassa sen vaikutus näkyy erityisesti koulutusten tuomana osaamisena ja ammattitaitona. ”Media-alaohjelman suurin vaikutus Suomessa on mielestäni juuri koulutusten luoma epäsuora vaikutus. Tuottajille järjestetään vuoden mittaisia koulutusohjelmia, joihin osallistuu ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Jokainen vuosikurssi muodostaa oman verkostonsa, joka luo pohjaa kansainväliselle yhteistyölle. Tuotantojen taso on noussut huimasti, kun elokuva-alan tekijät – myös esimerkiksi käsikirjoittajat – ovat vahvistaneet osaamistaan”, sanoo toiminnanjohtaja Kerstin Degerman, joka vastaa Media-alaohjelmasta Suomen elokuvasäätiössä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissaari Jutta Urpilainen Podcast-sarjan ”Euroopan suunta” erikoishaastattelussa
|
Voittoa tavoittelemattoman ja poliittisesti sitoutumattoman Eurooppalainen Suomi ry:n tuottaman Euroopan suunta -podcastin kuudennen jakson vieraana on komissaari Jutta Urpilainen. Hän esittää huomioitaan koronavirustilanteesta ja käy läpi muistojaan politiikan aallokoista vuosien varrelta. Urpilaisen mielestä Suomen toimet ovat hyvin linjassa EU:n oman exit-strategian kanssa, mutta riskejä on ilmassa ja koronaviruksen toinen aalto voi tulla Afrikasta, ellei EU:n kumppanimaita auteta. Mitä muistoja Urpilainen jakaa vuosiltaan kotimaan politiikassa? Euroopan suunta -podcast on keskusteluohjelmien sarja, joka julkaistaan muun muassa Uuden Suomen verkkosivuilla huhti-toukokuussa. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.
|
Lue lisää...
|
|
|
Sinustako loistokeskustelija?
|
Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lehdistönvapaus on meidän jokaisen etu
|
Sanan- ja lehdistönvapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta – kansalaisten on saatava luotettavaa tietoa voidakseen tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Toukokuun 3. päivänä vietettävän Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän kunniaksi antamassaan julkilausumassa EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrel antoi tunnustusta journalismin keskeiselle roolille sananvapauden ylläpitämisessä. Hän totesi EU:n olevan vahvasti sitoutunut ”tukemaan riippumattomien ja luotettavien tiedotusvälineiden keskeistä roolia kaikkialla maailmassa. Lehdistönvapaus on oikeus – ei pelkästään media-alan ammattilaisten vaan kaikkien kansalaisten oikeus.” Euroopan ulkosuhdehallinnon kokoamalla videolla journalistit eri puolilta maailmaa vastaavat kahteen kysymykseen: ”Millainen olisi maailma ilman journalismia? Mitä lehdistönvapaus sinulle merkitsee?” Englanninkielinen video on katsottavissa ulkosuhdehallinnon Facebook-sivuilla.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan nuorisotapahtuma EYE palaa verkkoversiona
|
Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE on nyt palannut verkkoversiona. Tapahtuma tarjoaa verkossa aina toukokuun lopulle asti nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin
|
Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n terveyspalkintokilpailu 2020
|
EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kilpailu innovatiivisille kaupungeille
|
Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.
|
Lue lisää...
|
|
|
RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille
|
Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä
|
Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Avoimet työpaikat
|
Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka
|
Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä
|
Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.
|
Lue lisää...
|
|
Työpaikat EU:n toimielimissä
|
Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.
|
Lue lisää...
|
|
Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.
|
Lue lisää...
|
|
Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
Tämä on Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje. Ohjeet uutiskirjeen tilaamiseen ja tilauksen lopettamiseen löytyvät täältä.
Uutiskirjeeseen sovellettavat vastuuvapaus-, tekijänoikeus- ja tietosuojasäännöt löytyvät täältä.
|
|