Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi: keskustelut alkavat tänä keväänä (18/03/2021)

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, Portugalin pääministeri António Costa neuvoston puheenjohtajavaltion puolesta ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat allekirjoittaneet yhteisen lausuman Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä konferenssista. Tämä mahdollistaa myöhemmin keväällä lanseerattavan sarjan keskusteluja, joissa ihmiset eri puolilta Eurooppaa voivat esittää ajatuksiaan ja siten osallistua Euroopan tulevaisuuden muovaamiseen. Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tavoitteena on antaa kansalaisille suurempi rooli EU:n politiikkojen ja päämäärien muotoilussa ja parantaa EU:n kykyä selviytyä kriiseistä. Konferenssi toimii julkisena foorumina, jolla voidaan käydä avointa, osallistavaa ja jäsenneltyä keskustelua asioista, jotka vaikuttavat eurooppalaisten jokapäiväiseen elämään. Interaktiivisen ja monikielisen digitaalialustan avulla on mahdollista esittää ideoita sekä osallistua tapahtumiin ja järjestää niitä.

Komission innovaatiotuki koronapandemian torjuntaan – monista hankkeista lupaavia tuloksia (18/03/2021)

Komissio on viimeisen vuoden aikana investoinut Euroopan innovaationeuvoston pilottirahoituksena ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kautta 226 miljoonaa euroa tukeakseen innovatiivisia startup-yrityksiä, pk-yrityksiä ja yksittäisiä projekteja, joissa kehitetään ratkaisuja koronaviruspandemian ja sen seurausten torjumiseksi. Monet projektit ovat jo tuottaneet lupaavia tuloksia. Esimerkkejä innovaatioista ovat uudelleenkäytettävät, itsestään puhdistuvat kasvomaskit, vakavien infektioiden hoitoon tarkoitetut vasta-ainesovellukset ja potilaiden etäseurantalaitteet. EU osoitti vuoden 2020 puolivälissä Euroopan innovaationeuvoston pikarahoituksena 166 miljoonaa euroa 36 startup-yritykselle ja pk-yritykselle innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Summaan sisältyvät uuden EIC-rahaston (Euroopan innovaationeuvoston rahaston) kautta tehtävät pääomasijoitukset. Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on suomalainen Sooma Oy.

Komissio ehdottaa EU:n antaman humanitaarisen avun lisäämistä koronapandemian vuoksi (18/03/2021)

Komissio on ehdottanut EU:n antaman maailmanlaajuisen humanitaarisen avun lisäämistä, sillä sen tarve on koronapandemian vuoksi yhä suurempi. Antamassaan tiedonannossa komissio ehdottaa toimia, joilla humanitaarisen avun toimittamista voidaan nopeuttaa. Keskeistä on muun muassa tukea suotuisamman toimintaympäristön luomista humanitaarisille kumppaneille. Tiedonannossa pyritään myös puuttumaan ilmastonmuutoksen huomattaviin humanitaarisiin vaikutuksiin ja nostetaan esiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen. Yksin humanitaarisella avulla ei voida ratkaista konfliktien ja muiden kriisien taustalla olevia monimutkaisia tilanteita. EU aikoo sen vuoksi tehostaa kiireellisiä avustustoimiaan tekemällä tiivistä yhteistyötä kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen toimijoiden kanssa, puuttumalla kriisien perimmäisiin syihin ja hakemalla humanitaarisiin hätätilanteisiin pitkän aikavälin ratkaisuja.

Euroopan digitaalinen vuosikymmen: EU:n digitalisointi vuoteen 2030 mennessä (18/03/2021)

Komission tavoitteena on saada Eurooppa digitalisoitua vuoteen 2030 mennessä. Se on esittänyt tiedonannossaan keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio ehdottaa, että konkreettiset digitaalitavoitteet esitetään ns. digitaalisen kompassin avulla. Ehdotettu kompassi sisältää neljä pääkohtaa: digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset, suojatut, suorituskykyiset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Tavoitteena on muun muassa, että kaikilla EU:n kotitalouksilla on vuoteen 2030 mennessä gigabittiyhteys ja että kaikilla asutuilla alueilla on 5G-verkko. Lisäksi tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa, kaikilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa ja 80 prosenttia EU:n kansalaisista käyttää sähköistä tunnistautumista.

Euroopan parlamentti ja komissio julkaisivat Euroopan tulevaisuutta koskevan kyselytutkimuksensa tulokset (18/03/2021)

Euroopan parlamentti ja komissio ovat julkaisseet ensimmäisen yhteisen ns. Eurobarometri-tutkimuksensa tulokset. Tämä Euroopan tulevaisuutta koskeva kyselytutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2020 EU:n 27 jäsenmaassa. Suurin osa kyselyyn vastaajista (92 %) kaikissa EU-maissa haluaa, että kansalaisten näkemykset otetaan paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämistä pidetään selvästi (55 % vastaajista) tehokkaimpana keinona saada äänet kuuluviin EU:n tason päätöksentekijöille. Suomessa tätä mieltä oli 84 % vastaajista, ja vain Ruotsissa osuus oli suurempi (87 %). Selvästi merkittävimpänä EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista maailmanlaajuisista haasteista pidetään Ilmastonmuutosta: 45 % eurooppalaista katsoo sen olevan suurin haaste. Suomalaisista tätä mieltä on 44 %. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi eurooppalaiset mainitsivat suunnilleen samantasoisesti terrorismin (38 %) ja terveysriskit (37 %).

Komission raportti: Koronapandemia on merkittävä haaste sukupuolten tasa-arvolle (18/03/2021)

Komissio julkaisi kansainvälisen naistenpäivän alla vuotuisen raporttinsa sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa. Raportin mukaan koronapandemia on lisännyt naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa lähes kaikilla elämänalueilla EU:ssa ja sen ulkopuolella ja samalla kumonnut joitakin viime vuosina kovalla työllä aikaansaatuja saavutuksia. Raportissa todetaan naisten kärsineen pandemian vuoksi muun muassa lisääntyneestä perheväkivallasta. Naiset ovat myös olleet eturintamassa torjumassa pandemiaa, sillä terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä 76 prosenttia ja hoivatyöntekijöistä 86 prosenttia on naisia. Näillä aloilla työskentelevien naisten työmäärä, terveysriskit ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat kasvoivat pandemian myötä. Koronakriisistä huolimatta komissio on kuluneen vuoden aikana edistynyt sukupuolten tasa-arvostrategian täytäntöönpanossa. Se on muun muassa tehostanut sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa uhrien oikeuksia koskevalla EU:n strategialla.

Komissio ehdottaa toimenpiteitä palkkatasa-arvon varmistamiseksi (18/03/2021)

Komissio on esittänyt palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan samasta työstä sama palkka. Ehdotuksen mukaan palkkauksen läpinäkyvyyttä olisi lisättävä parantamalla tiedotusta: työnhakijoille olisi kerrottava avoinna olevasta tehtävästä maksettava palkka, työntekijöillä olisi oltava oikeus tietää samaa työtä tekevien palkkataso ja suurten yritysten olisi raportoitava sukupuolten palkkaerosta. Ehdotuksella myös vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuuksia vedota oikeuksiinsa. Työnantajat eivät esimerkiksi saa kysyä työnhakijoilta näiden palkkahistoriasta, ja työntekijöille on pyynnöstä annettava anonymisoidut tiedot samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkkatasosta. Uusissa toimenpiteissä otetaan huomioon koronapandemian vaikutukset sekä työnantajiin että erityisesti naispuolisiin työntekijöihin, joita pandemia on koetellut erityisen ankarasti.

24.3. (18/03/2021)

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Nordic co-design -webinaaritapahtuma. Uusi eurooppalainen Bauhaus on komission luova ja monialainen hanke, jonka kautta halutaan edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Pohjoismaisten ideoiden ja tarpeiden kartoittamiseksi ympäristöministeriö järjestää yhteisiä ja kaikille avoimia webinaareja, joissa keskustellaan uuden eurooppalaisen Bauhausin sisällöstä, toimintamallista ja tavoitteista. Ensimmäinen tilaisuus järjestetään yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, Archinfon sekä pohjoismaisten arkkitehtuurin ja muotoilun järjestöjen kanssa. Webinaarissa suunnitellaan myös jatkotapahtumien tarvetta ja sisältöä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja ilmoittautumisohjeet löytyvät alla olevasta linkistä. Webinaari järjestetään 24.3. klo 13.00–17.00.

25.3. (18/03/2021)

Infotilaisuus Erasmus+ -ohjelmakaudesta 2021ꟷ2027 – webinaari. Opetushallitus järjestää Erasmus+ -ohjelmaa koskevan infotilaisuuden, jossa kerrotaan uuden Erasmus+ -ohjelmakauden tarjoamista mahdollisuuksista sekä kevään 2021 hakukierroksista. Kaikille yhteisen osuuden jälkeen järjestetään sektorikohtaiset infot, joissa kerrotaan tarkemmin kunkin sektorin – koulutuksen, nuorisoalan sekä liikunta- ja urheilualan – rahoitusmahdollisuuksista. Webinaari on tarkoitettu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen, korkeakoulutuksen, nuorisoalan sekä liikunta- ja urheilusektorin edustajille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään organisaatiotaan ja sen kansainvälistä toimintaa. Myös organisaatioiden johto sekä kansainvälisten hankkeiden koordinoijat ja suunnittelijat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Webinaarin kielenä on suomi, ja se järjestetään 25.3. klo 12.30ꟷ13.45. Ilmoittaudu mukaan 23.3. mennessä!

Eurooppa edellä -podcast: Uusimman jakson aiheina mm. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, metsät ja kilpailukyky (18/03/2021)

Uusi kansantajuinen, syventävä ja viihdyttävä vaihde Suomen Eurooppa-keskusteluun! Podcastissa Euroopan-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen perkaa vieraiden kanssa kovia ajankohtaisia aiheita. Uusimmassa jaksossa aiheina ovat vihreä kehitys, metsät, päästökauppa ja yritysten kilpailukyky. Keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Jaksot ovat kuunneltavissa muun muassa Podplayssa, Spotifyssa ja Kauppalehden verkkosivuilla. Ota podcast seurantaan myös Twitterissä: @EurooppaE. Podcastin tuottaa Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Tarjouskilpailu vaikuttajamarkkinoinnin strategiasta (18/03/2021)

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee sopimuskumppania luomaan ja toteuttamaan vaikuttajamarkkinoinnin strategian ja siihen liittyvät yksittäiset kampanjat yhdessä edustuston kanssa sekä koordinoimaan niihin liittyvät vaikuttajayhteistyöt. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan keskisuuriin hankintoihin (alle 139 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita alan toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 19.3.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Hetki ilmastolle -työpajoissa nuoret käsittelevät ilmastotunteita taiteen keinoin (18/03/2021)

Millaisia tunteita ilmastonmuutos meissä herättää? Ilmastonmuutos voi monen mielestä tuntua ahdistavalta, kun taas toiset voivat liittää ilmastonmuutokseen esimerkiksi toivon ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tamperelainen Kuura-kollektiivi järjestää Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuella Hetki ilmastolle -nimeä kantavia työpajoja, joissa osallistujat pääsevät ilmaisemaan erilaisia tunteitaan taiteen keinoin. ”Ilmastoahdistusta käsitteleviä keskustelupiirejä on useitakin, mutta me näimme, että taide voisi tässä tapauksessa toimia välineenä usein abstraktien ilmastotunteiden käsittelyyn. Emme luokittele tunteita hyviin tai huonoihin tunteisiin: ahdistuksen ohella voi tuntea myös toivoa siitä, että ilmastonmuutos voidaan hoitaa”, kertoo työpajat ideoinut nuorisotyöntekijä Julianna Brandt. Työpajoista kaksi on jo järjestetty, ja seuraavat viisi pajaa järjestetään kevään mittaan.

Jutta Urpilainen, Margrethe Vestager ja Ylva Johansson: Kohti tasa-arvoisempaa Eurooppaa (18/03/2021)

”Eurooppa on maailman tasa-arvoisin maanosa, jossa miehillä ja naisilla lähtökohtaisesti tulisi olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet. Näin ei kuitenkaan ole, ja koronavirus on vielä huonontanut tilannetta. Olisimme tyytyväisiä, jos kansainvälisenä naistenpäivänä ei enää tarvitsisi huomioida epäkohtia. On kuitenkin tosiasia, että tarvitsemme jokaisen mahdollisuuden muistuttaaksemme tilastojen karusta kertomasta. Naisen euro on EU:ssa keskimäärin 86 senttiä. Naiset myös tekevät suurimman osan palkattomasta työstä: 92 prosenttia naisista tekee korvauksetonta hoivatyötä, miesten vastaava osuus on 68 prosenttia”, kirjoittavat komission johtava puheenjohtaja Margrethe Vestager sekä komissaarit Jutta Urpilainen ja Ylva Johansson Aamulehdessä kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta julkaistussa yhteiskirjoituksessaan. ”Tasa-arvo ei siis toteudu, joten pitäisikö meidän luovuttaa? Ei tietenkään!”

Euroopan parlamentin ja Aalto-yliopiston podcast: Ratkaisujen tarpeessa – kolmas jakso (18/03/2021)

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Aalto-yliopiston podcast-sarjassa yhdistetään nuorten, päättäjien ja tutkijoiden voimat ratkaisujen löytämiseksi 2020-luvun kiperiin kysymyksiin. Aiheina ovat suuret muutokset varsinkin työelämän, ilmaston ja talouden aloilla. Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää? Keskusteluja on kirittämässä ja ratkaisuja vaatimassa opiskelija Lumi Ketola. Sarjan kolmannessa osassa europarlamentaarikko Silvia Modig (GUE/NGL, vas.) keskustelee Aalto-yliopiston professorin Minna Halmeen kanssa siitä, miten koronan runtelema talous saadaan nousuun joustamatta tiukoista ilmastotavoitteista. Jakson kuunneltuasi tiedät myös, mikä koronaelvytyspaketti on, ja miksi siitä kannattaisi olla kiinnostunut. Podcast on kuunneltavissa Spotifyn kautta.

35-vuotiasta Erasmus-ohjelmaa juhlistetaan ensi vuonna 2 euron erikoisrahalla – Äänestä suosikkiasi! (18/03/2021)

Erasmus+ (aiemmalta nimeltään Erasmus) on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan rahoitusohjelma, josta tuetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelma tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Miljoonat eurooppalaiset ovat osallistuneet ohjelmaan sen perustamisvuodesta 1987 lähtien. Vuosi 2022 on Erasmus-ohjelman 35-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi lasketaan liikkeelle euromaiden yhteinen kahden euron erikoisraha. Suunnittelukilpailun loppusuoralle on valittu kuusi kilpailijaa, joiden suunnittelemat kuva-aiheet edustavat Erasmus-ohjelmaa ja sen 35 vuoden historiaa. Valitse oma suosikkisi ja äänestä 31. maaliskuuta mennessä!

Vuoden 2021 Lorenzo Natali -kilpailu toimittajille (18/03/2021)

Komission jokavuotisella Lorenzo Natali -mediapalkinnolla annetaan tunnustusta toimittajille, jotka raportoivat nykypäivän suurimmista haasteista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi. Kilpailun yleisenä teemana on kestävä kehitys. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen totesi vuoden 2021 kilpailua avatessaan EU:n edistävän sananvapautta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. ”Lorenzo Natali -mediapalkinnolla annamme tunnustusta toimittajille, jotka uskaltavat kertoa tarinoita esimerkiksi epäoikeudenmukaisuudesta, eriarvoisuudesta ja ympäristön tilan heikkenemisestä ja jotka niin tehdessään ottavat usein suuren henkilökohtaisen riskin. Tarinoita kekseliäistä tavoista reagoida tällaisiin tilanteisiin. Jos olet toimittaja, joka on kuluneen vuoden aikana kertonut tällaisen tarinan, kehotan sinua ilmoittautumaan kilpailuun.” Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Kilpailuun voi osallistua 19. huhtikuuta saakka.

Kerro komissiolle mielipiteesi EU:n uudesta metsästrategiasta! (18/03/2021)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä komissio ilmoitti uudesta EU:n metsästrategiasta. Komissio on käynnistänyt strategiaa koskevan julkisen kuulemisen ja pyytää sekä yksityishenkilöitä että kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä esittämään näkemyksiään strategiasta. Strategia perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, ja se kattaa koko metsänkierron. Strategialla pyritään luomaan edellytykset terveille ja selviytymiskykyisille metsille, jotka osaltaan ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, edistävät ilmastotavoitteita, säilyttävät elinkeinoja sekä tukevat kiertobiotaloutta. Painopisteinä tulevat olemaan EU:n metsien suojelu, ennallistaminen ja kestävä hoito. Lisäksi strategia kattaa sellaiset metsät muualla maailmassa, jotka eivät jo kuulu muiden aloitteiden piiriin. Kuulemislomakkeen kielen pääsee vaihtamaan kuulemissivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää strategiasta palautetta 19. huhtikuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (18/03/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Komissio haluaa saada palautetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvästä aloitteesta (18/03/2021)

Olemme kaikki riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, mutta se on katoamassa ennennäkemättömän nopeasti. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen luonnon ennallistamistavoitteita koskevasta aloitteesta. Aloite on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio julkaisi toukokuussa 2020 ja jossa ehdotetaan oikeudellisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Aloitteella edistetään biodiversiteettistrategian tavoitetta: saada Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymään. Komissio pyytää palautetta erityisesti sellaisilta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä, jotka joko osallistuvat luonnon monimuotoisuuden hoitoon, ennallistamiseen ja suojeluun tai joihin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintapolitiikan eri näkökohdat vaikuttavat. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää aloitteesta palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (18/03/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (18/03/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (18/03/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (18/03/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio käynnisti tänään Euroopan innovaationeuvoston toiminnan (18/03/2021)

Euroopan komissio käynnisti tänään Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toiminnan. Sen talousarvio on yli 10 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Euroopan innovaationeuvostoon sisältyy useita välineitä ja järjestelyjä, joiden kautta se tukee uraauurtavia yrityksiä ja hankkeita, muun muassa EIC:n Accelerator-väline ja uusi EIC:n siirtymärahoitusjärjestely. Lisäksi komissio julkaisee innovaationeuvoston ensimmäisen vuotuisen työohjelman, joka avaa rahoitusmahdollisuuksia yli 1,5 miljardin euron arvosta vuonna 2021. Euroopan innovaationeuvoston yhteyteen on myös perustettu useita innovointiin liittyviä palkintoja. Euroopan innovaationeuvoston toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista järjestetään verkossa englanninkielinen tiedotustilaisuus rahoituksen hakijoille (”Applicants’ day”) 19. maaliskuuta, ks. https://ec.europa.eu/info/news/launch-new-european-innovation-council-2021-mar-03_en.

23.3. (18/03/2021)

Komission “Pollinator Park” -pölyttäjäpuiston virtuaaliset avajaiset. Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto on perustanut pölyttäjäpuiston, johon pääsee tutustumaan virtuaalitodellisuuden kautta. Vierailijat saavat puistossa tietoa pölyttäjien hälyttävästä vähenemisestä ja tämän suuntauksen kääntämiseen tarvittavista toimista. Puistossa voi oppia lisää hyönteisistä ja niiden auttamisesta sekä päästä lähelle luontoa. Avajaistilaisuudessa ovat mukana muun muassa komissaari Virginijus Sinkevičius, puiston suunnitteluun osallistunut arkkitehti Vincent Callebaut ja kirjailija Maja Lunde. Yhdessä muiden kutsuvieraiden kanssa he keskustelevat musiikin lomassa muun muassa pölyttäjistä, politiikasta ja taiteesta. Lisätietoa tapahtumasta on Facebookissa: https://www.facebook.com/events/3017668365120183. Virtuaalinen avajaistilaisuus järjestetään 23. maaliskuuta klo 11.00. Avajaisia voi seurata alla olevan linkin kautta.

Lahden CitiCAP-hanke: Tieto liikkumisen päästöistä lisäsi kestävämpää liikkumista (18/03/2021)

Lahden kaupungin CitiCAP-hankkeessa kokeiltiin henkilökohtaista, puhelinsovelluksen muotoon rakennettua päästökauppaa sen selvittämiseksi, olisiko yksilökohtaisesta päästökaupasta tueksi liikkumisen päästöjen vähentämiseen. EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitusta saaneessa hankkeessa kävi ilmi, että tieto päästöistä motivoi sovelluksen käyttäjiä vaihtamaan kestävämpiin liikkumisen muotoihin taloudellisia porkkanoita enemmän. Nyt pohditaan, mikä olisi henkilökohtaisen päästökaupan kehittämisen seuraava askel. ”Tutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa kokeilla sovellusta eri maissa ja kaupungeissa, mutta tehdä hieman eri valintoja päästökaupan toteutuksen kohdalla, jotta voisimme testata laajemmin, mikä toimii ja mikä ei. Järjestelmää voisi jatkokehittää esimerkiksi lisäämällä pelillisyyttä, pieniä taloudellisia kannustimia tai käyttäjien välisen päästöoikeuskaupan”, pohtii apulaisprofessori Ville Uusitalo LUT-yliopistosta, joka toteutti sovellukseen liittyvän loppukyselyn.

EU:n yleiskertomus 2020 on julkaistu (18/03/2021)

Komission vuosittain julkaisemassa EU:n yleiskertomuksessa esitellään EU:n tärkeimmät saavutukset kuluneelta vuodelta. Juuri julkaistusta vuoden 2020 yleiskertomuksesta saa kattavasti tietoa siitä, mitä EU sai aikaan viime vuonna ja miten se vastasi kuluneen vuoden vaikeisiin haasteisiin. Yleiskertomuksessa tuodaan luonnollisesti esiin EU:n toimet koronaviruspandemian torjumiseksi, mutta siinä on tietoa myös siitä, mitä EU on tehnyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi, Euroopan terveysunionin vahvistamiseksi tai sen varmistamiseksi, että EU:lla on valmiudet digitaaliseen siirtymään, syrjinnän torjuntaan ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yleiskertomus ”EU vuonna 2020” on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä alla olevan linkin kautta.

Komissio hakee Brysseliin kemikaalialan asiantuntijoita (18/03/2021)

Euroopan komissio hakee asiantuntijoita, joilla on työkokemusta kemikaalialalta. Asiantuntijan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi kemikaalipolitiikan ja -lainsäädännön laatiminen, hallinnointi ja täytäntöönpano, EU:n jäsenmaiden kokousten ja neuvottelujen valmistelu ja niihin osallistuminen sekä kauppajärjestelyjen ja kahden- ja monenvälisten kansainvälisten sopimusten valvonta ja seuranta kemikaalialalla. Hakukilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolle otetaan 45 hakijaa. Heille voidaan tarjota työpaikkaa komission eri pääosastoilla Brysselissä (palkkaluokka AD 6 eli n. 5 500 euron nettokuukausipalkka). Hakijoilta edellytetään vähintään nelivuotista korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta työtehtäviin liittyvältä alalta (tai komivuotista korkeakoulututkintoa ja neljän vuoden työkokemusta), perusteellista taitoa yhdessä EU:n virallisessa kielessä (esim. suomi) sekä riittävää englannin tai ranskan kielen taitoa. Hakuaikaa on 13.4. saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (18/03/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (18/03/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (18/03/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissio haluaa lieventää koronarajoituksia yhteisin ja koordinoiduin toimenpitein (18/03/2021)

Komissio kehottaa EU-maita valmistautumaan koronarajoitusten asteittaiseen poistamiseen, kun epidemiologinen tilanne sen sallii. Antamassaan tiedonannossa komissio kaavailee rajoitusten lieventämistä yhteisin ja koordinoiduin toimenpitein. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa koronavirustodistukset eli ns. digitaaliset vihreät todistukset, joita koskevan lainsäädäntöehdotuksen komissio on jo hyväksynyt. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi covid-19-taudin kotitestausta koskevat ohjeet, EU:n rokoteapumekanismi sekä covid-19-taudin hoitokeinoja koskeva strategia. Komission mukaan epidemiologista tilannetta on valvottava siihen asti, kunnes rokotuskattavuus on riittävä. Komissio antoi tiedonantonsa ennen 25. maaliskuuta pidettävää EU-maiden päämiesten kokousta, jossa ovat esillä koronapandemiaan liittyvät EU:n toimet.

Komissio ehdottaa matkustamista varten koronavirustodistusta (18/03/2021)

Komissio ehdottaa asetusta, jolla otetaan käyttöön ns. digitaalinen vihreä todistus helpottamaan ihmisten turvallista matkustamista EU:ssa koronapandemian aikana. Todistuksella osoitettaisiin, että henkilö on saanut covid-19-rokotteen, parantunut covid-19-taudista tai saanut negatiivisen covid-19-testituloksen. Todistus olisi saatavilla sekä digitaalisena että paperiversiona, ja siinä olisi QR-koodi, joka sisältää olennaiset tiedot, sekä digitaalinen allekirjoitus todistuksen aitouden varmistamiseksi. Todistus sisältäisi rajallisen määrän tietoja, kuten nimen, syntymäajan, myöntämispäivän, olennaiset tiedot rokotteesta, testauksesta tai parantumisesta sekä todistuksen yksilöllisen tunnisteen. Tiedot voitaisiin tarkistaa ainoastaan todistuksen aitouden ja voimassaolon todentamiseksi. Todistukset olisivat saatavilla maksutta todistuksen myöntävän EU-maan virallisilla kielillä sekä englanniksi. Jos asetus hyväksytään, todistus voi mahdollistaa turvallisen matkustamisen jo tulevana kesänä.

Komission Juvenes Translatores -käännöskilpailun suomalaisvoittaja on Hanna Pörsti Tampereen yhteiskoulun lukiosta (18/03/2021)

Komission järjestämän vuotuisen Juvenes Translatores ‑käännöskilpailun 27 voittajaa on valittu, yksi kustakin EU-maasta. Suomalaisvoittajaksi valittiin Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeleva Hanna Pörsti, joka käänsi kilpailussa saksasta suomeen. Kustakin 27 EU-maasta valittiin yksi voittaja, ja lisäksi annettiin yhteensä 248 kunniamainintaa erityisen ansiokkaista käännöksistä. Suomalaisista kunniamaininnan sai viisi käännöksessään erittäin hyvin onnistunutta kilpailijaa. Kilpailutekstien teema oli ajankohtainen: miten voimme yhdessä selviytyä paremmin vaikeina aikoina. Euroopan komission käännöstoimen pääosasto on järjestänyt Juvenes Translatores ‑kilpailun (lat., suomeksi ”nuoret kääntäjät”) joka vuosi vuodesta 2007 lähtien. Kilpailu on ollut monille osallistujille merkittävä käännekohta. Jotkut ovat kilpailukokemuksen innoittamina ryhtyneet opiskelemaan kääntämistä korkeakoulussa ja päätyneet myöhemmin ammattikääntäjiksi.

Tasa-arvon unioni: Komissiolta vammaisten oikeuksia koskeva strategia vuosiksi 2021–2030 (04/03/2021)

Komissio on esittänyt vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030. Uudella strategialla varmistetaan vammaisten täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Strategiassa esitettävät keskeiset aloitteet liittyvät kolmeen pääaiheeseen: EU:n kansalaisten oikeuksiin, itsenäiseen asumiseen ja itsemääräämisoikeuteen sekä syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Kahdeksassa maassa käynnissä olevasta pilottihankkeesta saatujen kokemusten perusteella komissio ehdottaa vuoden 2023 loppuun mennessä kaikille EU-maille eurooppalaista vammaiskorttia, jolla helpotetaan vammaisaseman vastavuoroista tunnustamista jäsenmaissa ja näin vammaisten vapaata liikkuvuutta. Lisäksi komissio laatii muun muassa ohjeita itsenäisen asumisen ja yhteisöön integroitumisen tueksi ja käynnistää aloitteen vammaisille tarjottavien sosiaalipalvelujen parantamiseksi.

Komissiolta ohjausta finanssipolitiikan koordinointiin (04/03/2021)

Komissio on hyväksynyt tiedonannon, jossa annetaan EU-maille lähitulevaisuuden finanssipolitiikkaa koskevaa yleisluonteista ohjausta. Tiedonannon mukaan finanssipolitiikan olisi pysyttävä joustavana. Siinä varoitetaan lopettamasta finanssipoliittisia tukitoimia ennenaikaisesti; niitä olisi jatkettava vielä tänä ja ensi vuonna. Komissio ehdotti maaliskuussa 2020 koronapandemian vuoksi yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, mikä antoi EU-maille mahdollisuuden toteuttaa kriisinratkaisutoimia ja poiketa julkisen talouden vaatimuksista. Tiedonannossa esitetään komission näkemykset siitä, miten päätös lausekkeen soveltamisen lopettamisesta tai jatkamisesta vielä vuonna 2022 olisi tehtävä. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että lausekkeen soveltamista jatketaan vuonna 2022 ja sen soveltaminen päättyy vuodesta 2023 alkaen. Tiedonanto sisältää myös yleisiä näkökohtia lähitulevaisuuden finanssipolitiikasta, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen vaikutuksista finanssipolitiikkaan.

Komissio tukee jäsenmaiden rakenneuudistushankkeita – Suomeen tukea viidelle hankkeelle (04/03/2021)

Komissio tukee jäsenmaiden pyrkimyksiä toteuttaa kansallisia uudistuksia kasvun edistämiseksi. Komission tärkein keino antaa teknistä tukea rakenneuudistuksiin on teknisen tuen väline. Se on osa monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 ja Euroopan elpymissuunnitelmaa. Väline perustuu edeltäjäänsä, rakenneuudistusten tukiohjelmaan, josta on vuodesta 2017 lähtien rahoitettu yli tuhatta teknisen tuen hanketta koko EU:ssa. Välineestä myönnettävään tukeen oikeuttavia uudistuksia ovat muun muassa julkishallintoon, veropolitiikkaan, liiketoimintaympäristöön, finanssialaan, työmarkkinapolitiikkaan, koulutusjärjestelmiin, sosiaalipalveluihin, terveydenhuoltoon, vihreään siirtymään ja digitaalisiin palveluihin liittyvät uudistukset. Suomelle tukea myönnetään vuonna 2021 uusiin hankkeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi uuden, reaaliaikaiseen asiakastietoon perustuvan luottorekisterin suunnitteluun, lastensuojelujärjestelmän toiminnan parantamiseen sekä metsien suojeluun uusilta tuhoojilta.

Eurooppalainen kuluttajansuoja: Safety Gate ‑järjestelmän avulla vaaralliset covid-19-tuotteet pois markkinoilta (04/03/2021)

Safety Gate on kulutustavaroiden käytöstä aiheutuvia vaaroja koskeva nopea EU:n tietojenvaihtojärjestelmä, jonka avulla voidaan poistaa vaarallisia tuotteita markkinoilta. Komissio on julkaissut järjestelmän uusimman vuosiraportin, josta käy ilmi, että järjestelmässä tehtyjen ilmoitusten perusteella toteutettujen toimenpiteiden määrä kasvaa vuodesta toiseen: toimenpiteitä toteutettiin viime vuonna 5 377, kun vuonna 2019 määrä oli 4 477. Safety Gate -järjestelmässä vuonna 2020 annetuista tuotevaroituksista 9 prosenttia liittyi koronapandemiaan. Suurimmaksi osaksi kyse oli kasvomaskeista, jotka eivät suojanneet käyttäjäänsä tarkoituksenmukaisesti. Muita Safety Gateen ilmoitettuja koronapandemiaan liittyviä tuotteita olivat desinfiointiaineet, jotka sisälsivät myrkyllisiä kemikaaleja, kuten metanolia, joka voi nieltynä johtaa sokeutumiseen tai jopa kuolemaan, ja desinfiointiin tarkoitetut ultraviolettilamput, jotka altistavat käyttäjänsä iho-oireita aiheuttavalle voimakkaalle säteilylle.

EU:n uudet energiamerkinnät voimaan maaliskuun alusta (04/03/2021)

EU:n energiamerkkijärjestelmän uusi versio tuli voimaan maaliskuun alusta, mikä edellytti merkin uusien versioiden käyttöönottoa kaikissa vähittäiskaupoissa, myös verkkokaupoissa. Uudet merkinnät koskevat aluksi neljää tuoteryhmää: jääkaapit ja pakastimet, astianpesukoneet, pyykinpesukoneet ja televisiot (myös erillisnäytöt). Yhä useammat tuotteet ovat aiemmassa luokituksessa yltäneet luokkaan A+, A++ tai A+++, ja tärkein uudistus onkin siirtyminen yksinkertaisempaan A–G-asteikkoon. Markkinoilla tällä hetkellä olevat energiatehokkaimmat tuotteet putoavat luokkaan B, C tai D, ja vain harvat tuotteet yltävät lähtötilanteessa A-luokkaan. Merkintöihin tulee myös uusia elementtejä, kuten QR-koodilinkki EU:n laajuiseen tietokantaan, josta löytyy lisää tuotetietoja. Maaliskuun alussa tulee voimaan myös ekosuunnittelusääntöjä, jotka koskevat erityisesti korjattavuutta ja valmistajien velvollisuutta pitää varaosia saatavilla useita vuosia sen jälkeen, kun tuotteita ei enää ole markkinoilla.

Alustatyöntekijöiden suojelu: Komissio käynnisti työmarkkinaosapuolten kuulemisen (04/03/2021)

Alustatyö lisääntyy EU:ssa nopeasti yhä useammilla toimialoilla. Koronakriisi on kiihdyttänyt digitalisaatiota ja alustoihin perustuvien liiketoimintamallien laajentumista sisämarkkinoilla. Joillakin alustoilla on ollut tärkeä tehtävä palveluiden saatavuuden takaajina sulkutoimien aikana. Samalla terveyskriisi on tuonut entistä selkeämmin esille, miten haavoittuva alustatalouden kaltaisilla aloilla työskentelevien henkilöiden asema on. Haasteita liittyy niin terveys- ja turvallisuusriskeille altistumiseen kuin sosiaaliturvan ja ‑etuuksien rajalliseen saatavuuteen. Nämä seikat, kuten myös digitaalisten alustojen rajat ylittävä luonne, korostavat tarvetta EU:n tason aloitteelle. Komissio on käynnistänyt työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen, jonka tarkoituksena on kerätä näkemyksiä siitä, tarvitaanko alustatyön työolojen parantamiseksi EU:n tason toimia ja miten nämä toimet voitaisiin suunnata. Kuuleminen on avoinna ainakin kuuden viikon ajan.

Komissiolta ehdotus uudeksi verkkovierailuasetukseksi (04/03/2021)

Komissio ehdottaa uutta asetusta, jolla varmistetaan, että eurooppalaiset voivat jatkossakin käyttää verkkovierailupalveluja lisämaksutta matkustaessaan EU:ssa. Nykyisiä sääntöjä, joiden voimassaolon on määrä päättyä vuonna 2022, jatketaan kymmenellä vuodella. Lisäksi asetuksella parannetaan matkailijoille tarjottavia verkkovierailupalveluja. Kuluttajilla on esimerkiksi oikeus yhtä laadukkaaseen ja nopeaan mobiiliverkkoyhteyteen kuin kotimaassaan. Ehdotetulla asetuksella pyritään varmistamaan, että verkkovierailuasiakkaat voivat käyttää hätäpalveluja saumattomasti maksutta ja äänipuhelujen lisäksi myös esimerkiksi tekstiviesteillä. Verkkovierailun aikana matkailijoiden pitäisi voida huoletta soittaa lisäarvopalveluihin, kuten lentoyhtiöiden tai vakuutusyhtiöiden asiakaspalveluihin. Uusien verkkovierailusääntöjen mukaan operaattorien on annettava kuluttajille riittävästi tietoa lisäkustannuksista, joita heille voi aiheutua lisäarvopalvelujen käytöstä verkkovierailun aikana.

EU:n uusi strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (04/03/2021)

Komissio on hyväksynyt EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastomuutos näkyy jo nyt Euroopassa ja muualla maailmassa kohtalokkaina helleaaltoina, tuhoisina kuivuuskausina, metsätuhoina ja merenpinnan nousuna. Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat EU:ssa vuosittain keskimäärin yli 12 miljardin euron laskun. Varovaisten arvioiden mukaan maapallon keskilämpötilan nousu kolmella celsiusasteella esiteollisesta kaudesta aiheuttaisi EU:n taloudelle vuositasolla vähintään 170 miljardin euron tappiot. Ilmastonmuutos vaikuttaa talouden lisäksi myös suoraan kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa. Ilmastokestävä yhteiskunta pyritään toteuttamaan parantamalla tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisratkaisuista, tehostamalla ilmastoon liittyvien riskien arviointia, vauhdittamalla sopeutumistoimia sekä edistämällä ilmastokestävyyttä maailmanlaajuisesti. Komissio aikoo jatkossakin nivoa ilmastokestävyyttä koskevat näkökohdat osaksi kaikkea toimintaansa.

Komissio pyrkii parantamaan siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välistä vuorovaikutusta (04/03/2021)

Komissio on esittänyt siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevan toimintasuunnitelman, jolla tuetaan EU:n teollisuutta ja vahvistetaan sen teknologista johtajuutta. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden toisiaan täydentävä vaikutus, mikä tarjoaa mahdollisuuden tehostaa eri ohjelmien kautta myönnettävää EU:n rahoitusta. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager totesi, että maailmanlaajuinen kilpailu teknologiajohtajuudesta kiihtyy. ”Toimintasuunnitelmalla on siksi kaksi tavoitetta: vahvistaa edelleen Euroopan teknologista etuasemaa ja tukea sen teollista perustaa. Tämä suunnitelma on jotain aivan uutta. Se otetaan käyttöön nyt, kun EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä lisätään ensimmäistä kertaa merkittävästi investointeja puolustusteknologiaan tai siihen liittyvään siviilikäyttöön.”

8.3. (04/03/2021)

Naistenpäivän webinaari: Sanat ovat tekoja – eroon verkon vihapuheesta. Verkon väkivalta ja vihapuhe kohdistuvat usein naisiin, jotka ovat julkisuuden henkilöitä, poliitikkoja tai aktivisteja. Miten vihapuhe vaikuttaa naisten osallistumiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon – tai halukkuuteen asettua ehdolle vaaleissa? Mikä on verkkoalustojen vastuu ja mitä EU tekee verkon vihapuheen ja häirinnän torjumiseksi? Euroopan parlamentin Suomen-toimiston naistenpäivän webinaarissa aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) ja Silvia Modig (GUE/NGL, vas.), Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Fatim Diarra. Keskustelun juontaa Journalistin päätoimittaja ja tietokirjan Historian jännät naiset (2020) kirjoittaja Maria Pettersson. Webinaari on kaikille avoin, ja se järjestetään 8. maaliskuuta klo 15.00–16.00.

17.3. (04/03/2021)

Access2Markets-portaalin virtuaalinen Train the Trainers -työpaja. Access2Markets-portaali on yrityksille suunnattu keskitetty palvelu, josta saa tietoa kaupankäynnin ehdoista EU-maissa ja yli 120 muulla markkina-alueella eri puolilla maailmaa. Komissio järjestää suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämän etujärjestöille tarkoitetun virtuaalisen koulutuksen, joka antaa kattavan kuvan uudesta portaalista ja siihen kuuluvista työkaluista. Osallistujat saavat työpajan jälkeen käyttöönsä portaalia koskevan koulutuspaketin. Työpaja järjestetään englanniksi. Se myös tallennetaan ja lähetetään osallistujille osana koulutuspakettia esityksen aikana näytetyn PowerPoint-esityksen lisäksi. Ilmoittaudu mukaan 15. maaliskuuta 2021 mennessä täyttämällä tämä lomake: https://ec.europa.eu/eusurvey/runner/Access2Markets_Workshop_Registration_210317. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, ja osallistujille lähetetään WebEx-osallistumislinkki. Työpaja järjestetään 17. maaliskuuta klo 9.00–13.00.

Eurooppa edellä -podcast: Kolmannen jakson aiheena mm. EU–Venäjä-suhteet (04/03/2021)

Uusi kansantajuinen, syventävä ja viihdyttävä vaihde Suomen Eurooppa-keskusteluun! Podcastissa Euroopan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen perkaa vieraiden kanssa kovia ajankohtaisia aiheita ja kutkuttavia juoruja. Kolmannen jakson aiheena ovat EU:n ja Venäjän suhteet ja viimeaikaiset politiikan käänteet. Nurmisen vieraina ovat europarlamentaarikko Elsi Katainen (Renew Europe, kesk.), Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sekä Sinikka Parviainen, vanhempi analyytikko East Officelta. Jaksot ovat kuunneltavissa muun muassa Podplayssa, Spotifyssa ja Kauppalehden verkkosivuilla. Ota podcast seurantaan myös Twitterissä: @EurooppaE. Podcastin tuottaa Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Komission Suomen-edustuston järjestämässä webinaarissa keskusteltiin arktisista asioista (04/03/2021)

Arktinen alue on geopoliittisesti yhä tärkeämpi. Ilmastonmuutoksen, turvallisuuskysymysten ja suurvaltakilpailun myötä kasvaa myös yhteistyön ja monenvälisten sopimusten tarve. Turvallinen, vakaa ja kestävä arktinen alue on tärkeä paitsi alueelle myös EU:lle ja koko maailmalle. EU päivittää arktista politiikkaansa tänä vuonna. Komission Suomen-edustuston järjestämässä webinaarissa ”The Arctic matters” käsiteltiin EU:n arktista strategiaa. ”EU haluaa tehdä yhteistyötä kumppaneidensa kanssa paikallisten asukkaiden ja vihreän siirtymävaiheen hyväksi, jotta saavutetaan vankka tasapaino yhtäältä ympäristön, luonnonvarojen ja kulttuurin säilyttämisen ja toisaalta arktisten alueiden taloudellisen kehittämisen ja resurssien käytön välillä. EU:n tavoitteena on säilyttää arktinen alue rauhanomaisen yhteistyön alueena, hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tukea arktisten alueiden kestävää kehitystä”, totesi Euroopan ulkosuhdehallinnon arktisten asioiden erikoislähettiläs Michael Mann.

35-vuotiasta Erasmus-ohjelmaa juhlistetaan ensi vuonna 2 euron erikoisrahalla – Äänestä suosikkiasi! (04/03/2021)

Erasmus+ (aiemmalta nimeltään Erasmus) on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan rahoitusohjelma, josta tuetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelma tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Miljoonat eurooppalaiset ovat osallistuneet ohjelmaan sen perustamisvuodesta 1987 lähtien. Vuosi 2022 on Erasmus-ohjelman 35-vuotisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi lasketaan liikkeelle euromaiden yhteinen kahden euron erikoisraha. Suunnittelukilpailun loppusuoralle on valittu kuusi kilpailijaa, joiden suunnittelemat kuva-aiheet edustavat Erasmus-ohjelmaa ja sen 35 vuoden historiaa. Valitse oma suosikkisi, ja äänestä 31. maaliskuuta mennessä!

Euroopan parlamentin ja Aalto-yliopiston podcast: Ratkaisujen tarpeessa – toinen jakso (04/03/2021)

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Aalto-yliopiston podcast-sarjassa yhdistetään nuorten, päättäjien ja tutkijoiden voimat ratkaisujen löytämiseksi 2020-luvun kiperiin kysymyksiin. Aiheina ovat suuret muutokset varsinkin työelämän, ilmaston ja talouden aloilla. Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää? Keskusteluja on kirittämässä ja ratkaisuja vaatimassa opiskelija Lumi Ketola. Sarjan toisessa osassa europarlamentaarikko Elsi Katainen (Renew, kesk.) keskustelee tutkija Matti Kummun kanssa ruoantuotannon tulevaisuudesta. Mitkä ovat ruoantuotannon ilmastopahikset ja kuinka parannamme Euroopan ruokaturvallisuutta tulevaisuudessa? Podcast on kuunneltavissa Spotifyn kautta.

Vuoden 2021 Lorenzo Natali -kilpailu toimittajille (04/03/2021)

Komission jokavuotisella Lorenzo Natali -mediapalkinnolla annetaan tunnustusta toimittajille, jotka raportoivat nykypäivän suurimmista haasteista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi. Kilpailun yleisenä teemana on kestävä kehitys. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen totesi vuoden 2021 kilpailua avatessaan EU:n edistävän sananvapautta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. ”Lorenzo Natali -mediapalkinnolla annamme tunnustusta toimittajille, jotka uskaltavat kertoa tarinoita esimerkiksi epäoikeudenmukaisuudesta, eriarvoisuudesta ja ympäristön tilan heikkenemisestä ja jotka niin tehdessään ottavat usein suuren henkilökohtaisen riskin. Tarinoita kekseliäistä tavoista reagoida tällaisiin tilanteisiin. Jos olet toimittaja, joka on kuluneen vuoden aikana kertonut tällaisen tarinan, kehotan sinua ilmoittautumaan kilpailuun.” Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Kilpailuun voi osallistua 19. huhtikuuta saakka.

EU:n oikeusvaltiomekanismi: komissio kartoittaa oikeusvaltiokehitystä EU-maissa (04/03/2021)

EU:n oikeusvaltiomekanismi on prosessi, jossa komissio, EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät vuosittain oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää vuoropuhelua EU:n jäsenmaiden sekä kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus julkaistiin syyskuussa 2020. Oikeusvaltiokertomus on keskeinen osa oikeusvaltiomekanismia, joka toimii myös ennaltaehkäisevänä välineenä: sillä edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä. Toisen oikeusvaltiokertomuksen valmistelua varten komissio on käynnistänyt kohdennetun sidosryhmien kuulemisen kerätäkseen tietoa EU-maiden oikeusvaltiokehityksestä. Kuuleminen on käynnissä 8. maaliskuuta saakka, ja sen kohderyhmänä ovat organisaatiot, joissa käsitellään etenkin oikeusjärjestelmiä, korruptiota, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontajärjestelmää koskevia oikeusvaltiokysymyksiä.

Komissio pyytää kannanottoja EU:n uudesta maaperästrategiasta (04/03/2021)

Maaperä on keskeinen ekosysteemi, joka tuottaa arvokkaita palveluja, jotka liittyvät muun muassa elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden saantiin, veden puhdistamiseen ja tuhoojien torjuntaan. Terve maaperä on tärkeä tekijä pyrittäessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, kuten ilmastoneutraalius ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n uutta maaperästrategiaa koskevasta aloitteesta ja pyytää kannanottoja eri sidosryhmiltä, esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojelualan organisaatioilta, sekä yksityishenkilöiltä. Aloite on osa vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja sen tavoitteena on puuttua kokonaisvaltaisesti maaperän ja maan huonontumiseen ja auttaa saavuttamaan maaperän huonontumisen nollataso vuoteen 2030 mennessä. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta, kun vaihdat kielen sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Kuuleminen päättyy 27. huhtikuuta.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (04/03/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Komissio haluaa kuulla näkemyksesi verosäännöistä – toisista EU-maista ostettu alkoholi ja tupakka (04/03/2021)

Voimassa olevia EU:n sääntöjä, jotka koskevat yksityishenkilöiden tekemiä alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden hankintoja toisista EU-maista, tarkastellaan parhaillaan uudelleen. Komissio on käynnistänyt asiasta julkisen kuulemisen ja pyytää kaikkia esittämään siitä näkemyksensä. Nykyisten sääntöjen mukaan yksityishenkilöiden omaan käyttöönsä ostamasta alkoholista ja tupakasta maksetaan valmisteveroa vain ostomaassa, vaikka he veisivät tavarat toiseen EU-maahan. Sääntöjä on käytetty väärin, mikä on aiheuttanut monissa maissa verotulojen menetyksiä ja kansanterveyshaittoja. Sääntöjen tarkistus on erityisen tärkeää syöväntorjuntaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kannalta, sillä verotuksella on keskeinen rooli alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentämisessä erityisesti nuorten keskuudessa. Kuulemislomake löytyy alla olevan linkin kautta, ja sen kielen pääsee vaihtamaan sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Näkemyksiä voi esittää 23. huhtikuuta saakka.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (04/03/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (04/03/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (04/03/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (04/03/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio hakee kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita (04/03/2021)

Komissio järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta rekrytoidut henkilöt työskentelevät virkamiehinä (palkkaluokka AD 6 eli n. 5 500 e/kk) komission AGRI-pääosastolla Brysselissä. Työtehtäviin kuuluu mm. toimintapolitiikan ja uuden lainsäädännön laatiminen ja taloudellisten analyysien tekeminen. Hakijalta edellytetään perusteellista taitoa yhdessä EU:n virallisessa kielessä (esim. suomi) sekä riittävää englannin tai ranskan taitoa. Edellytyksenä on myös vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto maataloustieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään 3 vuoden työkokemus alalta (tai vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto muulta alalta ja 6 vuoden työkokemus). Lisätietoa: EU-erityisasiantuntija Noora Saarinen, p. 0295 160 845, etunimi.sukunimi@vnk.fi. Haku päättyy 9. maaliskuuta klo 13.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (04/03/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (04/03/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (04/03/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta vahvaa sosiaalista Eurooppaa koskeva toimintasuunnitelma (04/03/2021)

Komissio on esittänyt toimintasuunnitelman konkreettisista toimista, joilla EU ja sen jäsenmaat voivat yhdessä jatkaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttamista. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan EU:lle työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista suojelua koskevia tavoitteita, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on ensinnäkin, että työllisten määrä 20–64-vuotiaista on vähintään 78 prosenttia. Toisena tavoitteena on, että vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen. Kolmanneksi köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lukumäärää olisi pienennettävä vähintään 15 miljoonaa. Työllistävää elpymistä tukeakseen komissio on esittänyt myös suosituksen tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä). Suosituksessa komissio antaa EU-maille käytännön ohjeita politiikkatoimista ja niitä tukevista EU:n rahoitusvaihtoehdoista.

Komissio panostaa monenväliseen yhteistyöhön (18/02/2021)

Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja ovat esittäneet uuden strategian, jolla vahvistetaan EU:n panostusta monenväliseen sääntöperustaiseen järjestelmään. Yhteisessä tiedonannossa esitetään EU:n odotukset monenväliseltä järjestelmältä ja sitä koskevat tavoitteet. EU on asettanut strategisiksi painopisteiksi asiat, joita mikään maa ei voi hallita yksin: rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, kestävä kehitys, kansanterveys ja ilmasto. EU aikoo johtaa uusien maailmanlaajuisten normien kehittämistä ja yhteistyöfoorumien perustamista sellaisilla aloilla kuin verotus, digitaaliala ja tekoäly. EU aikoo myös rakentaa uusia liittoutumia kolmansien maiden kanssa ja tehostaa yhteistyötä monenvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Se pyrkii liittoutumaan erityisesti niiden kanssa, jotka jakavat sen demokraattiset arvot, mutta pyrkii löytämään yhteisiä lähtökohtia tapauskohtaisesti myös muiden kanssa.

Komissio valmistautuu virusmuunnosten kasvavaan uhkaan (18/02/2021)

Komissio on ehdottanut toimia, joilla EU varautuu koronavirusmuunnosten kasvavaan uhkaan. Covid-19-taudin torjumiseksi laaditaan uusi biouhkiin varautumista koskeva suunnitelma (”HERA Incubator”). Se yhdistää tutkijat, biotekniikkayritykset, valmistajat, lainsäätäjät ja viranomaiset, joiden yhteisenä tavoitteena on havaita ja arvioida muunnoksia sekä kehittää ja tuottaa viruksen muunnoksiin mukautettuja rokotteita. Uusia muunnoksia varten on tarkoitus kehittää erityisiä testejä. Tähän sekä viruksen genomin sekvensointiin varataan EU-rahoitusta yhteensä vähintään 75 miljoonaa euroa. Muunnoksia koskevaan tutkimukseen ja tiedonvaihtoon varataan puolestaan 150 miljoonan euron rahoitus. Myös covid-19-rokotteiden tuotantoa aiotaan lisätä. Keskeisiin toimiin kuuluu ennakkohankintasopimusten saattaminen ajan tasalle tai uusien sopimusten tekeminen, jotta voidaan tukea uusien ja mukautettujen rokotteiden kehittämistä EU:n rahoituksella luotettavassa aikataulussa.

Vuoden 2020 Euroopan kansalaisen palkinto Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergialle (18/02/2021)

Euroopan parlamentti myöntää vuoden 2020 Euroopan kansalaisen palkinnon EKOenergia-ympäristömerkille. EKOenergia on Suomen luonnonsuojeluliiton lanseeraama kansainvälinen ja voittoa tavoittelematon ympäristömerkki uusiutuvalle energialle. Merkki kannustaa kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällistä sähköä ja auttaa samaan aikaan keräämään rahoitusta aurinkopaneeleihin kehittyvissä maissa. EU:n yhtenä painopisteenä on vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, ja EKOenergia on osaltaan edistänyt tämän tavoitteen toteutumista. ”Olemme erittäin iloisia nähdessämme, että EKOenergia-ympäristömerkkimme saa EU:lta tunnustuksen kaikesta työstä, jota teemme ympäristötietoisten kuluttajien roolin vahvistamiseksi. Ympäristömerkkimme on työkalu, joka auttaa lisäämään tietoisuutta luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta energiamarkkinoilla,” kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton ohjelmapäällikkö Steven Vanholme.

Uusimaa on sosiaalisen kehityksen indeksin mukaan Euroopan toiseksi hyvinvoivin alue (18/02/2021)

Uusimaa on toisella sijalla EU:n sosiaalisen kehityksen indeksillä mitattuna. Indeksillä mitataan edellytyksiä hyvinvointiin ja hyvään elämään 240:llä EU:n alueella. Se on komission ja Social Progress Imperative -säätiön yhteisen kehittämistyön tulos ja perustuu maailman eri valtioita vertailevaan yhteiskunnallisen kehityksen mittariin, joka on nyt toista kertaa räätälöity EU:n alueiden tarpeisiin. Indeksin tarkoituksena on tarjota työkalu alueiden yhteiskunnallisen edistyksen seuraamiseen ja täydentää perinteistä BKT:hen perustuvaa kehityksen mittaria. Indeksissä muuttujina ovat muun muassa terveys ja hyvinvointi, asuminen, turvallisuus, ympäristön laatu, henkilökohtaiset oikeudet ja valinnan mahdollisuudet sekä suvaitsevaisuus ja osallistaminen. Uudenmaan vahvuuksia ovat indeksin mukaan muun muassa asukkaiden luottamus omiin oikeuksiinsa, suvaitsevaisuus, edellytykset korkeakoulutukseen sekä ympäristö. Ensimmäiselle sijalle vertailussa tuli Ruotsin Ylä-Norlanti (Övre Norrland).

25.2. (18/02/2021)

Infotilaisuus osallistumisesta komission virkamieskilpailuun: maatalous ja maaseudun kehittäminen, metsät. Komissio hakee virkakilpailulla maatalouden ja maaseudun kehittämisen asiantuntijoita. Brysselin EU-edustusto sekä maa- ja metsätalousministeriö järjestävät hakuun liittyvän infotilaisuuden, jossa on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin välityksellä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen: FI-PR-EU-recruitements@formin.fi. Tilaisuus järjestetään 25. helmikuuta klo 11.00–12.30 Teams-webinaarina. Tilaisuus on kaikille avoin, ja siihen voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista.

Eurocities-verkoston talousfoorumin puheenjohtajuus Helsingille (18/02/2021)

Helsinki siirtyi viime vuoden lopulla eurooppalaisten kaupunkien Eurocities-verkoston talousfoorumin johtoon. Verkostossa on mukana 140 kaupunkia 39 eri maasta. Puheenjohtajana toimii nyt apulaispormestari Pia Pakarinen. Eurocities tarjoaa jäsenilleen foorumin tietojen ja ideoiden vaihtoon ja edistää jäsenkaupunkiensa taloudellista, yhteiskunnallista ja sosiaalista kehitystä. Foorumilla käsitellään tärkeitä yhteisiä teemoja, joiden keskiössä ovat elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ja kaupunkien kilpailukyky. Puheenjohtajuuden myötä Helsingin tavoitteena on edistää kaupungeissa muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään kasvuun liittyvää työtä. Tärkeinä tavoitteina ovat myös osaamisen kehittäminen ja nuorten työllisyyden parantaminen. Helsingin puheenjohtajuuskausi kestää kaksi vuotta.

22.–26.2. (18/02/2021)

Uusi eurooppalainen Bauhaus – infotilaisuuksien sarja. Uusi eurooppalainen Bauhaus on luova ja monialainen hanke. Se tuo vihreän kehityksen ohjelman elinympäristöihimme ja haastaa meidät yhdessä visioimaan ja rakentamaan kestävää ja osallistavaa tulevaisuutta. Komissio järjestää eri kohderyhmille infotilaisuuksia, joissa esitellään Uusi eurooppalainen Bauhaus -hanketta sekä mahdollisuuksia osallistua siihen. Tilaisuuksia voi seurata komission verkkosivuilta suoratoistona, ja niiden aikana voi esittää kysymyksiä Slido-sovelluksen kautta. Kohderyhmänä ovat 22. helmikuuta tiedeyhteisöt, 23. helmikuuta nuoriso ja yliopistot, 24. helmikuuta luovat alat (arkkitehtuuri, taide ja muotoilu) ja 26. helmikuuta yritykset. Infotilaisuudet järjestetään klo 12.00–13.00.

28.2. (18/02/2021)

Kirjailijahaastattelu: Katri Lipson. EU:n kirjallisuuspalkinnolla (EUPL) palkittu Katri Lipson on mukana EUPL:n ja Trafika Europen kirjailijahaastattelujen sarjassa, joka kuullaan Trafika Europen nettiradiossa aina sunnuntaisin. EU:n kirjallisuuspalkinto myönnetään vuosittain noin kymmenelle eurooppalaiselle kirjailijalle. Suomeen palkinto on myönnetty Riku Korhoselle (2010), Katri Lipsonille (2013), Selja Ahavalle (2016) ja Piia Leinolle (2019). Lipson voitti palkinnon teoksellaan Jäätelökauppias (Tammi, 2012). Sittemmin teos on käännetty Luova Eurooppa -ohjelman rahoituksella ainakin yhdeksälle kielelle Euroopassa. Virittäydy taajuudelle kuulemaan Katri Lipsonin kokemuksia ja näkemyksiä kirjoittamisesta 28. helmikuuta klo 19.00.

Solidaarisuushanke auttaa transnuoria saamaan äänensä kuuluviin (18/02/2021)

Komissio esitteli marraskuussa 2020 kaikkien aikojen ensimmäisen HLBTIQ-strategiansa, joka koskee homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queer-ihmisten tasavertaisia oikeuksia. Suomessa EU tukee muun muassa ”Minun ääneni – työkaluja transaktivismiin” ‑solidaarisuushanketta, joka antaa transnuorille välineitä oikeuksiensa puolesta toimimiseen. Hanketta toteuttaa kesällä 2020 perustettu yhdistys Trans ry. Hanke on suunnattu 15–30-vuotiaille transihmisille, ja hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa pohditaan esimerkiksi keinoja omien oikeuksien puolustamiseen. ”On hienoa, että ihmisillä on halua muuttaa yhteiskuntaa turvallisemmaksi ja paremmaksi, ja tähän me haluamme kannustaa. Toivomme, että osallistujat saavat työpajoista paitsi konkreettisia käytännön ohjeita, myös rohkeutta ja uskoa siihen, että he pystyvät vaikuttamaan. Nyt suunnitteluvaiheessa haluamme kuulla, millaista tukea transnuoret kaipaavat”, sanoo hankevastaava Valo Vesikauris.

EU:n oikeusvaltiomekanismi: komissio kartoittaa oikeusvaltiokehitystä EU-maissa (18/02/2021)

EU:n oikeusvaltiomekanismi on prosessi, jossa komissio, EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät vuosittain oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää vuoropuhelua EU:n jäsenmaiden sekä kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus julkaistiin syyskuussa 2020. Oikeusvaltiokertomus on keskeinen osa oikeusvaltiomekanismia, joka toimii myös ennaltaehkäisevänä välineenä: sillä edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä. Toisen oikeusvaltiokertomuksen valmistelua varten komissio on käynnistänyt kohdennetun sidosryhmien kuulemisen kerätäkseen tietoa EU-maiden oikeusvaltiokehityksestä. Kuuleminen on käynnissä 8. maaliskuuta saakka, ja sen kohderyhmänä ovat organisaatiot, joissa käsitellään etenkin oikeusjärjestelmiä, korruptiota, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontajärjestelmää koskevia oikeusvaltiokysymyksiä.

Alueiden komitean tutustumiskäynnit verkossa – mukaan kutsutaan erityisesti kouluja ja yliopistoja (18/02/2021)

Alueiden komitea järjestää tutustumiskäyntejä, joilla se kertoo alueiden komitean toiminnasta ja alueiden roolista Euroopan unionin lainsäädännön muotoilussa. Tutustumiskäynnit ovat noin tunnin pituisia alueiden komitean henkilöstön pitämiä esityksiä, joihin sisältyy muun muassa alueiden komitean toiminnan yleisluontoinen esittely. Tutustumiskäynnit ovat toistaiseksi siirtyneet verkkoon, ja niitä tarjotaan nyt erityisesti kouluille ja yliopistoille. Tutustumiskäynnin voi varata alla olevan linkin kautta.

Kerro komissiolle mielipiteesi EU:n uudesta metsästrategiasta! (18/02/2021)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä komissio ilmoitti uudesta EU:n metsästrategiasta. Komissio on käynnistänyt strategiaa koskevan julkisen kuulemisen ja pyytää sekä yksityishenkilöitä että kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä esittämään näkemyksiään strategiasta. Strategia perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, ja se kattaa koko metsänkierron. Strategialla pyritään luomaan edellytykset terveille ja selviytymiskykyisille metsille, jotka osaltaan ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, edistävät ilmastotavoitteita, säilyttävät elinkeinoja sekä tukevat kiertobiotaloutta. Painopisteinä tulevat olemaan EU:n metsien suojelu, ennallistaminen ja kestävä hoito. Lisäksi strategia kattaa sellaiset metsät muualla maailmassa, jotka eivät jo kuulu muiden aloitteiden piiriin. Kuulemislomakkeen kielen pääsee vaihtamaan kuulemissivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää strategiasta palautetta 19. huhtikuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (18/02/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Komissio haluaa saada palautetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvästä aloitteesta (18/02/2021)

Olemme kaikki riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, mutta se on katoamassa ennennäkemättömän nopeasti. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen luonnon ennallistamistavoitteita koskevasta aloitteesta. Aloite on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio julkaisi toukokuussa 2020 ja jossa ehdotetaan oikeudellisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Aloitteella edistetään biodiversiteettistrategian tavoitetta: saada Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymään. Komissio pyytää palautetta erityisesti sellaisilta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä, jotka joko osallistuvat luonnon monimuotoisuuden hoitoon, ennallistamiseen ja suojeluun tai joihin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintapolitiikan eri näkökohdat vaikuttavat. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää aloitteesta palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (18/02/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (18/02/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (18/02/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (18/02/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon hakuaika päättymässä (18/02/2021)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 22.2.2021.

Komissio hakee Brysseliin kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita (18/02/2021)

Komissio järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta rekrytoidut henkilöt työskentelevät virkamiehinä (palkkaluokka AD 6 eli n. 5 500 e/kk) komission AGRI-pääosastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. toimintapolitiikan ja uuden lainsäädännön laatiminen ja taloudellisten analyysien tekeminen. Hakijalta edellytetään perusteellista taitoa yhdessä EU:n virallisessa kielessä (esim. suomi) sekä riittävää englannin tai ranskan taitoa. Edellytyksenä on myös vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto maataloustieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään 3 vuoden työkokemus alalta (tai vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto muulta alalta ja 6 vuoden työkokemus). Lisätietoa: EU-erityisasiantuntija Noora Saarinen, p. 0295 160 845, etunimi.sukunimi@vnk.fi. Haku päättyy 9. maaliskuuta klo 13.00. Kilpailusta järjestetään myös infotilaisuus, ks. tapahtumaosio.

Työpaikat EU:n toimielimissä (18/02/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (18/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (18/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissio esittää EU:lle avointa, kestävän kehityksen mukaista ja määrätietoista kauppapolitiikkaa (18/02/2021)

Komissio on esittänyt kauppastrategiansa tuleville vuosille. Strategia perustuu avoimen strategisen riippumattomuuden käsitteeseen ja siihen, että EU:n avoimuudella voidaan edistää talouden elpymistä. EU aikoo tarvittaessa puolustaa etujaan ja arvojaan entistä määrätietoisemmin. Johtava varapuheenjohtaja ja kauppapolitiikasta vastaava komissaari Valdis Dombrovskis totesi EU:n edessä olevien haasteiden edellyttävän uutta kauppapoliittista strategiaa. ”Tarvitsemme avointa ja sääntöihin perustuvaa kauppaa, jotta voimme saada kasvun käyntiin ja luoda työpaikkoja koronaviruspandemian jälkeen. Kauppapolitiikalla on kaikilta osin tuettava taloutemme vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja johdettava maailmanlaajuisia pyrkimyksiä WTO:n uudistamiseksi. Kauppapolitiikan pitäisi myös antaa meille välineet puolustaa itseämme, kun kohtaamme hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä. Linjamme on avoin, strateginen ja määrätietoinen”, Dombrovskis sanoi.

Suomelle EU:n lainsäädännön noudattamista koskevia muistutuksia: rasismin torjuntaa ja syyttömyysolettamaa koskevat EU:n säännöt (18/02/2021)

Euroopan komissio on julkistanut helmikuussa tekemänsä päätökset EU:n lainsäädännön rikkomista koskevissa rikkomusmenettelyissä. Suomelle annettiin kaksi oikeusalaan liittyvää virallista ilmoitusta. Asiat koskevat rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa sekä syyttömyysolettamaa. Ensimmäisessä asiassa komissio katsoo, ettei Suomen kansallisessa lainsäädännössä ole saatettu kaikilta osin tai täsmällisesti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin annettuja EU:n sääntöjä. Säännöillä on tarkoitus varmistaa, että rasismin ja muukalaisvihan vakavista ilmenemismuodoista voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikkialla EU:ssa. Toisessa asiassa komissio katsoo, ettei Suomi ole saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään kaikkia EU:n sääntöjä, jotka koskevat syyttömyysolettaman ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamista rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Talven talousennuste: EU:ssa valoa tunnelin päässä – Suomen kasvu kuitenkin alle keskiarvon (11/02/2021)

Komission talven 2021 talousennusteessa ennakoidaan talouskasvun palaavan urilleen koronarajoitusten helpottuessa. Rajoitustoimenpiteet ovat edelleen voimassa, ja EU:n ja euroalueen talouksien odotetaan supistuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun ennakoidaan kuitenkin elpyvän keväällä ja vauhdittuvan kesällä rokotusohjelmien edetessä ja rajoitusten helpottuessa. Suomen talouteen ennustetaan tälle vuodelle 2,8 prosentin kasvua. Ensi vuonna kasvun ennustetaan heikkenevän tästä hieman ja olevan 2,0 prosenttia. Euroalueen talous kasvaa ennusteen mukaan 3,8 prosenttia sekä vuonna 2021 että 2022. Koko EU:n talous kasvaa 3,7 prosenttia vuonna 2021 ja 3,9 prosenttia vuonna 2022. Euroalueen inflaatio kiihtyy ennusteen mukaan viime vuoden 0,3 prosentista 1,4 prosenttiin vuonna 2021 ja hidastuu sen jälkeen 1,3 prosenttiin vuonna 2022. Suomen inflaation ennustetaan seuraavan euroalueen inflaatiokehitystä ja olevan sekä tänä että ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Komissio tyytyväinen elpymis- ja palautumistukivälineen hyväksymiseen Euroopan parlamentissa (11/02/2021)

Komissio on tyytyväinen Euroopan parlamentin äänestykseen, jossa joulukuussa 2020 aikaansaatu poliittinen yhteisymmärrys elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevasta asetuksesta sai vahvistuksen. Näin on otettu tärkeä askel kohti 672,5 miljardin euron lainojen ja avustusten myöntämistä EU-maiden uudistusten ja investointien tukemiseksi. Elpymis- ja palautumistukivälineellä on tärkeä rooli, kun Eurooppa toipuu koronapandemian taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Euroopan parlamentin annettua nyt hyväksyntänsä elpymis- ja palautumistukiväline voi tulla voimaan helmikuun jälkipuoliskolla. Sen jälkeen EU-maat voivat toimittaa virallisesti omat elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, jotka komissio arvioi ja neuvosto hyväksyy. Suunnitelmissa esitetään elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettavat uudistukset ja julkiset investointihankkeet. Kun elpymis- ja palautumissuunnitelmat on hyväksytty, EU-maille myönnetään ennakkorahoituksena 13 prosenttia tuen kokonaismäärästä.

Komissio ehdottaa uutta Välimeren alueen toimintaohjelmaa (11/02/2021)

Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja ovat antaneet yhteisen tiedonannon uudesta Välimeren alueen toimintaohjelmasta. Ohjelman tarkoituksena on EU:n ja sen eteläisen naapurialueen strategisen kumppanuuden uudistaminen ja vahvistaminen. Ohjelmassa keskitytään viiteen toiminta-alueeseen. Siinä ehdotetaan muun muassa voimien yhdistämistä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreän siirtymän nopeuttamisessa. Samoin halutaan nopeuttaa digitaalista muutosta ja tukea samalla häiriönsietokykyisiä, osallistavia ja kestäviä talouksia. Ohjelmassa uusitaan yhteinen sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hallintoon. Sillä pyritään myös edistämään rauhaa ja turvallisuutta Välimeren alueella, tukemaan maita turvallisuushaasteissa ja löytämään ratkaisuja käynnissä oleviin konflikteihin. Ohjelmaan sisältyy erityinen talous- ja investointisuunnitelma, jolla edistetään pitkän aikavälin sosioekonomista elpymistä eteläisessä naapurustossa.

YLE osallistuu EU:n rahoittamaan uutisten jakamista koskevaan aloitteeseen (11/02/2021)

Euroopan yleisradioliitto (EBU) on käynnistänyt aloitteen yhteisestä uutisten jakamisesta Euroopassa. Hankkeen tavoitteena on saada eurooppalaiset yleisradioyhtiöt mukaan digitaaliseen uutistenvaihtoon, jossa uutissisältö käännetään automaattisesti eri kielille. Sen jälkeen toimittajat päättävät, mitä uutisia niiden kanavilla jaetaan. Kansallisten yleisöjen saataville tulee uutisia luotettavista tiedotusvälineistä eri puolilta Eurooppaa, mikä tarjoaa Euroopan laajuisen näkökulman keskeisiin kysymyksiin, esimerkiksi koronaviruspandemiaan ja ilmastonmuutokseen. Hanke on tärkeä vastapaino sosiaalisessa mediassa helposti leviävälle disinformaatiolle. Onnistuneen pilottihankkeen jälkeen aloite saa nyt EU:n rahoitusta, ja kymmenen eurooppalaista yleisradioyhtiötä, muun muassa Yle, liittyy aloitteeseen.

13.2. (11/02/2021)

Eurooppanuorten meppipaneeli. Eurooppanuoret järjestävät vuoden ensimmäisen meppipaneelin etäyhteyksin. Panelisteiksi saapuvat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (S&D, sd.), Mauri Pekkarinen (Renew Europe/kesk.) ja Alviina Alametsä (Greens/EFA). Paneelin teemoina ovat muun muassa EU:n ajankohtaiset aiheet, tulevat kuntavaalit sekä kuntapäätöksenteko EU:n näkökulmasta. Meppipaneeli järjestetään lauantaina 13.2. kello 14.00 alkaen, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Linkki verkkotapahtumaan julkaistaan edeltävänä päivänä tapahtuman Facebook-sivulla.

16.2. (11/02/2021)

Webinaari ”Demokratia ja digijätit – Kuka vastaa yhteiskunnasta digitaalisessa maailmassa?” Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (S&D, sd.) ja Kalevi Sorsa -säätiön järjestämässä webinaarissa pohditaan, millaiset mahdollisuudet julkisella vallalla ja yksityisillä toimijoilla on toimia monopolisoituneessa alustataloudessa demokratiaa, hyvää hallintoa, yksilönvapauksia ja vapaita markkinoita kunnioittaen. Miten varmistetaan, että julkinen valta pystyy käyttämään teknologiaa ihmistä hyödyttävällä tavalla? Webinaarin kielenä on suomi, lukuun ottamatta Justin Nogareden (Foundation for European Progressive Studies, FEPS) ja Werner Stenggin (komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin kabinetin jäsen) englanninkielisiä puheenvuoroja. Webinaari järjestetään 16.2. klo 13.00 suoratoistona Helsingin Tiedekulmasta. Alla olevasta linkistä löytyvät osallistumisohjeet ja tapahtuman ohjelma. Webinaaria voi seurata myös Facebookin kautta.

17.2. (11/02/2021)

”The Arctic matters” – webinaari. Arktisten asioiden geopoliittinen merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilmastonmuutos ja turvallisuuskysymykset lisäävät yhteistyön ja monenvälisten sopimusten tarvetta. EU päivittää arktista politiikkaansa tänä vuonna ja keskittyy kolmeen päämäärään: arktisen alueen säilyttäminen rauhanomaisen yhteistyön alueena, ilmastonmuutoksen vaikutusten hidastaminen ja kestävän kehityksen tukeminen. Komission Suomen-edustusto järjestää EU:n arktista strategiaa käsittelevän englanninkielisen webinaarin 17. helmikuuta klo 10.00. Pääpuhujana on Michael Mann, Euroopan ulkosuhdehallinnon erityislähettiläs arktisissa asioissa. Pääpuheenvuoron jälkeen pidetään paneelikeskustelu, johon osallistuvat Michael Mannin lisäksi Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki ja Lapin yliopiston tutkimusprofessori Timo Koivurova. Keskustelun juontaa komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Osallistumisohjeet löytyvät alla olevasta linkistä.

28.2. (11/02/2021)

Kirjailijahaaastattelu: Katri Lipson. EU:n kirjallisuuspalkinnolla (EUPL) palkittu Katri Lipson on mukana EUPL:n ja Trafika Europen kirjailijahaastattelujen sarjassa, joka kuullaan Trafika Europen nettiradiossa aina sunnuntaisin. EU:n kirjallisuuspalkinto myönnetään vuosittain noin kymmenelle eurooppalaiselle kirjailijalle. Suomeen palkinto on myönnetty Riku Korhoselle (2010), Katri Lipsonille (2013), Selja Ahavalle (2016) ja Piia Leinolle (2019). Lipson voitti palkinnon teoksellaan Jäätelökauppias (Tammi, 2012). Sittemmin teos on käännetty Luova Eurooppa -ohjelman rahoituksella ainakin yhdeksälle kielelle Euroopassa. Virittäydy taajuudelle kuulemaan Katri Lipsonin kokemuksia ja näkemyksiä kirjoittamisesta 28. helmikuuta klo 19.00.

Poliittisesta raportoinnista vastaava päällikkö Maria Kokkonen kannustaa hakeutumaan EU-uralle (11/02/2021)

Komission Suomen-edustuston poliittisen raportoinnin päällikkönä syyskuussa aloittanut Maria Kokkonen toimii nyt myös edustuston vt. päällikkönä. Pohjois-Savon Lapinlahdelta kotoisin olevalla Kokkosella on takanaan 25-vuoden EU-ura, ja hän kannustaa suomalaisia hakeutumaan töihin komissioon, jotta he voivat vaikuttaa Euroopan ja Suomen yhteiseen tulevaisuuteen. ”Halusin opiskelujen päätyttyä nopeasti töihin, ja heti Suomen liityttyä EU:hun aloinkin valmistautua komission henkilöstökilpailuun. Olin lopulta ensimmäisten suomalaisten joukossa, jotka pääsivät virkamieskilpailun kautta aloittamaan työt komissiolla vuonna 1996”, Kokkonen kertoo. Komissiossa riittää paikkoja monen eri alan osaajille. ”EU:lla on 140 delegaation verkosto ympäri maailmaa, ja komissaari Jutta Urpilaisen vastuualueella on 126 maata, joissa toteutetaan kehitysyhteistyötä ja kumppanuusprojekteja. Vinkkaisinkin diplomaatin työstä haaveileville, että pitävät myös EU:n ulkoasiainhallintoa yhtenä vaihtoehtona.”

Alueiden komitean tutustumiskäynnit verkossa – mukaan kutsutaan erityisesti kouluja ja yliopistoja (11/02/2021)

Alueiden komitea järjestää tutustumiskäyntejä, joilla se kertoo alueiden komitean toiminnasta ja alueiden roolista Euroopan unionin lainsäädännön muotoilussa. Tutustumiskäynnit ovat noin tunnin pituisia alueiden komitean henkilöstön pitämiä esityksiä, joihin sisältyy muun muassa alueiden komitean toiminnan yleisluontoinen esittely. Tutustumiskäynnit ovat toistaiseksi siirtyneet verkkoon, ja niitä tarjotaan nyt erityisesti kouluille ja yliopistoille. Tutustumiskäynnin voi varata alla olevan linkin kautta.

Komissio pyytää kannanottoja EU:n uudesta maaperästrategiasta (11/02/2021)

Maaperä on keskeinen ekosysteemi, joka tuottaa arvokkaita palveluja, jotka liittyvät muun muassa elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden saantiin, veden puhdistamiseen ja tuhoojien torjuntaan. Terve maaperä on tärkeä tekijä pyrittäessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, kuten ilmastoneutraalius ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n uutta maaperästrategiaa koskevasta aloitteesta ja pyytää kannanottoja eri sidosryhmiltä, esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojelualan organisaatioilta, sekä yksityishenkilöiltä. Aloite on osa vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja sen tavoitteena on puuttua kokonaisvaltaisesti maaperän ja maan huonontumiseen ja auttaa saavuttamaan maaperän huonontumisen nollataso vuoteen 2030 mennessä. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta, kun vaihdat kielen sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Kuuleminen päättyy 27. huhtikuuta.

EU:n Horisontti Eurooppa on maailman kunnianhimoisin tutkimus- ja innovointiohjelma (11/02/2021)

Tutkimuksesta ja innovoinnista vastaava EU-komissaari Mariya Gabriel ja Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen kertovat Aamulehdessä 5.2. julkaistussa kirjoituksessaan tänä keväänä käynnistyvästä Horisontti Eurooppa ohjelmasta, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia Euroopassa. ”Horisontti Eurooppa ohjelmalla on käytössään 95,5 miljardin euron budjetti ja nykyaikainen välineistö, minkä ansiosta siitä tulee maailman tehokkain tutkimus- ja innovointiohjelma. Se on luotu yhdessä Euroopan kansalaisten kanssa heidän odotuksiinsa ja tarpeisiinsa vastaamiseksi. Tämän ansiosta arvioidaan, että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta saadaan jokaista investoitua euroa kohti 11 euroa bruttokansantuotevoittoina ja että tutkimuksen ja innovoinnin alalle luodaan jopa 100 000 työpaikkaa vuoden 2027 loppuun mennessä”, Gabriel ja Virkkunen kirjoittavat.

Euroopan parlamentin ja Aalto-yliopiston podcast: Ratkaisujen tarpeessa – ensimmäinen jakso (11/02/2021)

Aalto-yliopiston opiskelija Lumi Ketola jututtaa uudessa podcastissa europarlamentaarikkoja ja Aalto-yliopiston tutkijoita ja etsii ratkaisuja 2020-luvun kiperiin kysymyksiin esimerkiksi työstä, taloudesta ja ilmastosta. Ensimmäisessä jaksossa käsitellään työelämään liittyviä epävarmuuksia ja viisauksia sekä muun muassa sitä, minkälainen on vastuullinen työnantaja. Vieraiksi saapuvat europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (S&D, sd.) ja Aalto-yliopiston tutkija Hertta Vuorenmaa. Ensimmäinen jakso on kuunneltavissa Spotifyn kautta.

EU:n oikeusvaltiomekanismi: komissio kartoittaa oikeusvaltiokehitystä EU-maissa (11/02/2021)

EU:n oikeusvaltiomekanismi on prosessi, jossa komissio, EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät vuosittain oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää vuoropuhelua EU:n jäsenmaiden sekä kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus julkaistiin syyskuussa 2020. Oikeusvaltiokertomus on keskeinen osa oikeusvaltiomekanismia, joka toimii myös ennaltaehkäisevänä välineenä: sillä edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä. Toisen oikeusvaltiokertomuksen valmistelua varten komissio on käynnistänyt kohdennetun sidosryhmien kuulemisen kerätäkseen tietoa EU-maiden oikeusvaltiokehityksestä. Kuuleminen on käynnissä 8. maaliskuuta saakka, ja sen kohderyhmänä ovat organisaatiot, joissa käsitellään etenkin oikeusjärjestelmiä, korruptiota, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontajärjestelmää koskevia oikeusvaltiokysymyksiä.

Kerro komissiolle mielipiteesi EU:n uudesta metsästrategiasta! (11/02/2021)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä komissio ilmoitti uudesta EU:n metsästrategiasta. Komissio on käynnistänyt strategiaa koskevan julkisen kuulemisen ja pyytää sekä yksityishenkilöitä että kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä esittämään näkemyksiään strategiasta. Strategia perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, ja se kattaa koko metsänkierron. Strategialla pyritään luomaan edellytykset terveille ja selviytymiskykyisille metsille, jotka osaltaan ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, edistävät ilmastotavoitteita, säilyttävät elinkeinoja sekä tukevat kiertobiotaloutta. Painopisteinä tulevat olemaan EU:n metsien suojelu, ennallistaminen ja kestävä hoito. Lisäksi strategia kattaa sellaiset metsät muualla maailmassa, jotka eivät jo kuulu muiden aloitteiden piiriin. Kuulemislomakkeen kielen pääsee vaihtamaan kuulemissivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää strategiasta palautetta 19. huhtikuuta saakka.

Tarjouskilpailu kielikoulutuspalveluista (11/02/2021)

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää henkilöstölleen vuosittain kielikoulutusta. Koulutusta voidaan järjestää komission työkielien sekä jäsenvaltion virallisten kielien opiskeluun. Edustusto hakee sopimuskumppaneita seuraavaksi neljäksi vuodeksi ranskan, ruotsin ja englannin kielien koulutuspalveluihin ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin hankintoihin (alle 60 000 euroa). Tarjoajat voivat tehdä tarjouksen joko yhden tai useamman kielen koulutuksen järjestämisestä. Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 15.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Komissio haluaa kuulla näkemyksesi verosäännöistä – toisista EU-maista ostettu alkoholi ja tupakka (11/02/2021)

Voimassa olevia EU:n sääntöjä, jotka koskevat yksityishenkilöiden tekemiä alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden hankintoja toisista EU-maista, tarkastellaan parhaillaan uudelleen. Komissio on käynnistänyt asiasta julkisen kuulemisen ja pyytää kaikkia esittämään siitä näkemyksensä. Nykyisten sääntöjen mukaan yksityishenkilöiden omaan käyttöönsä ostamasta alkoholista ja tupakasta maksetaan valmisteveroa vain ostomaassa, vaikka he veisivät tavarat toiseen EU-maahan. Sääntöjä on käytetty väärin, mikä on aiheuttanut monissa maissa verotulojen menetyksiä ja kansanterveyshaittoja. Sääntöjen tarkistus on erityisen tärkeää syöväntorjuntaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kannalta, sillä verotuksella on keskeinen rooli alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentämisessä erityisesti nuorten keskuudessa. Kuulemislomake löytyy alla olevan linkin kautta, ja sen kielen pääsee vaihtamaan sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Näkemyksiä voi esittää 23. huhtikuuta saakka.

Komissio haluaa saada palautetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvästä aloitteesta (11/02/2021)

Olemme kaikki riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, mutta se on katoamassa ennennäkemättömän nopeasti. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen luonnon ennallistamistavoitteita koskevasta aloitteesta. Aloite on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio julkaisi toukokuussa 2020 ja jossa ehdotetaan oikeudellisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Aloitteella edistetään biodiversiteettistrategian tavoitetta: saada Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymään. Komissio pyytää palautetta erityisesti sellaisilta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä, jotka joko osallistuvat luonnon monimuotoisuuden hoitoon, ennallistamiseen ja suojeluun tai joihin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintapolitiikan eri näkökohdat vaikuttavat. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää aloitteesta palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (11/02/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (11/02/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (11/02/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (11/02/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon hakuaikaa on jatkettu (11/02/2021)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 22.2.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (11/02/2021)

Helmikuun 11. päivä on 112-päivä. Tiesitkö, että 112 on ainoa numero, joka palvelee kaikissa EU-maissa? Ajankohtaisista EU-aiheista saat tietoa Oppisoppi-sivustolta, joka tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio hakee kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita (11/02/2021)

Komissio järjestää avoimen kilpailun, jolla haetaan kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntijoita. Kilpailun läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta rekrytoidut henkilöt työskentelevät virkamiehinä (palkkaluokka AD 6 eli n. 5 500 e/kk) komission AGRI-pääosastolla Brysselissä. Työtehtäviin kuuluu esim. toimintapolitiikan ja uuden lainsäädännön laatiminen ja taloudellisten analyysien tekeminen. Hakijalta edellytetään muun muassa perusteellista taitoa yhdessä EU:n virallisessa kielessä (esim. suomi) sekä riittävää englannin tai ranskan taitoa. Edellytyksenä on myös vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto maataloustieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään 3 vuoden työkokemus alalta tai vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto miltä tahansa alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään 6 vuoden työkokemus alalta. Lisätietoa: EU-erityisasiantuntija Noora Saarinen, p. 0295 160 845, etunimi.sukunimi@vnk.fi. Haku päättyy 9. maaliskuuta klo 13.00.

Työpaikat EU:n toimielimissä (11/02/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (11/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (11/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma: keskeistä ennaltaehkäisy ja hoito (04/02/2021)

Euroopan komissio on esitellyt EU:n syöväntorjuntasuunnitelman. ”Kun me kaikki taistelimme vuonna 2020 covid-19-pandemiaa vastaan, monet meistä taistelivat hiljaista taistelua myös syöpää vastaan. Vuonna 2020 menetimme 1,3 miljoona eurooppalaista tälle sairaudelle, ja tapausten määrä on surullista kyllä kasvussa”, totesi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Ilman päättäväisiä toimia syöpätapausten arvioidaan lisääntyvän lähes 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, mikä tekee syövästä yleisimmän kuolinsyyn EU:ssa. Syöväntorjuntasuunnitelmassa lähtökohtana ovat uudet teknologiat, tutkimus ja innovointi. Se rakentuu neljälle toiminta-alueelle eli ennaltaehkäisyyn, varhaiseen havaitsemiseen, diagnosointiin ja hoitoon sekä elämänlaatuun. Keskeisiä ovat toimet, joissa EU voi tuottaa eniten lisäarvoa. Suunnitelman rahoittamiseen varataan yhteensä 4 miljardia euroa mm. EU4Health-ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.

EU:n oikeusvaltiomekanismi: komissio kartoittaa oikeusvaltiokehitystä EU-maissa (04/02/2021)

EU:n oikeusvaltiomekanismi on prosessi, jossa komissio, EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät vuosittain oikeusvaltiokysymyksiin liittyvää vuoropuhelua EU:n jäsenmaiden sekä kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus julkaistiin syyskuussa 2020. Oikeusvaltiokertomus on keskeinen osa oikeusvaltiomekanismia, joka toimii myös ennaltaehkäisevänä välineenä: sillä edistetään oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sekä ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä. Toisen oikeusvaltiokertomuksen valmistelua varten komissio on käynnistänyt kohdennetun sidosryhmien kuulemisen kerätäkseen tietoa EU-maiden oikeusvaltiokehityksestä. Kuuleminen on käynnissä 8. maaliskuuta saakka, ja sen kohderyhmänä ovat organisaatiot, joissa käsitellään etenkin oikeusjärjestelmiä, korruptiota, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja hallitusjärjestelmän osien keskinäistä valvontajärjestelmää koskevia oikeusvaltiokysymyksiä.

Vuosi 2021 on Euroopan rautatieliikenteen teemavuosi (04/02/2021)

Alle 0,5 prosenttia liikenteeseen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa on peräisin rautatieliikenteestä. Tämä tekee siitä yhden kestävimmistä matkustaja- ja tavaraliikenteen muodoista. Rautatieliikenne on muun muassa poikkeuksellisen turvallista, ja rautateiden Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) yhdistää ihmisiä ja yrityksiä eri puolilla EU:ta. Näistä eduista huolimatta vain noin 7 prosenttia matkustajista ja 11 prosenttia tavaroista liikkuu rautateitse. Euroopan rautateiden teemavuosi antaa sysäyksen lisätä rautateiden osuutta matkustaja- ja tavaraliikenteestä. Rautatieliikenteen osuutta lisäämällä voidaan vähentää huomattavasti EU:n liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja saastumista, mikä edistää merkittävästi EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia toimia. Teemavuosi näkyy myös komission lainsäädäntöohjelmassa. Se sisältää ehdotuksia esimerkiksi paremmista yhteyksistä rautateiden ja muiden liikennemuotojen välillä.

4.2. ja 17.2. (04/02/2021)

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämä webinaarisarja. Sarjassa keskustellaan 4. helmikuuta klo 14.00-15.00 EU:n kauppasuhteista otsikolla ”Kauppasuhteet: maailma muuttuu, entä EU:n rooli?” Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Heidi Hautala (Greens/EFA, vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Keskustelun juontaa Columbian yliopiston oikeustieteen professori Anu Bradford. Seuraava webinaari järjestetään 17. helmikuuta klo 11.00-12.00 aiheesta ”Digitalisaatio: haasteet ja mahdollisuudet”. Keskusteluun osallistuvat tuolloin europarlamentaarikot Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä hallitusammattilainen ja EU:n korkean tason tekoälyasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä. Keskustelun juontaa Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius. Webinaarit ovat kaikille avoimia, ja ne järjestetään verkossa Facebookin kautta.

4.2. (04/02/2021)

How we look at Africa / Katse Afrikkaan -webinaari. Helsinki Documentary Film Festivalin (DocPoint) järjestämässä webinaarissa pohditaan, miltä Afrikka näyttää ja kenen silmin sitä katsotaan. Onko afrikkalaisten ohjaajien tulkinta toisenlainen kuin länsimaisten, ja onko eurooppalainen Afrikka-kuva ajan tasalla? Webinaari järjestetään yhteistyössä Euroopan komission kanssa, ja avauspuheenvuoron pitää komissaari Jutta Urpilainen. Mukana keskustelemassa ovat DocPointin ohjelmistossa olevan Softie-elokuvan ohjannut Sam Soko Keniasta, Think Africa -järjestön edustaja, ihmisoikeuslakimies Sofia Achame, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin entinen johtaja, erityisasiantuntija Iina Soiri ja Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Moderaattorina toimii DocPointin taiteellinen johtaja Kati Juurus. Keskustelu käydään englanniksi. Webinaari on kaikille avoin, ja se järjestetään 4. helmikuuta klo 18.00–19.00. Osallistumisohjeet löytyvät alla olevasta linkistä.

10.2. (04/02/2021)

Hanalys 2021: Five perspectives on the climate change – virtuaalinen seminaari. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisiin painopisteisiin? Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa järjestettävä poliittinen seminaari Hanalys käsittelee tänä vuonna ilmastonmuutosta. Pohjoismaiden ulkoministerit esittävät ilmastonmuutokseen viisi eri näkökulmaa. Ulkoministeri Pekka Haavisto puhuu aiheesta ihmisoikeuksien näkökulmasta. Seminaari järjestetään 10. helmikuuta klo 10.00–11.30. Mukaan voi ilmoittautua 8. helmikuuta saakka alla olevan linkin kautta.

Eurooppa edellä -podcastin uusi jakso kuunneltavissa (04/02/2021)

Eurooppa edellä -podcastin uudessa jaksossa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen keskustelee vieraiden kanssa muun muassa koronarokotteista ja EU:n elvytyspaketista. Vieraina ovat europarlamentaarikko Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.), Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Puonti. Jaksot ovat kuunneltavissa muun muassa Podplayssa, Spotifyssa ja Kauppalehden verkkosivuilla. Ota podcast seurantaan myös Twitterissä: @EurooppaE. Podcastin tuottaa Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Korona ja disinformaatio – miten erottaa fakta fiktiosta? (04/02/2021)

Koronapandemia on saanut liikkeelle valtavan määrän disinformaatiota eli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Disinformaation takana ovat usein ulkomaiset toimijat, jotka yrittävät vaikuttaa EU-maiden sisäiseen keskusteluun. Koronavirukseen ja -rokotteisiin liittyvä disinformaatio voi aiheuttaa suurta haittaa kansanterveydelle. Disinformaation torjumiseksi EU:n kaikki toimielimet toimivat tiiviissä yhteistyössä verkkoalustojen kanssa: Niitä kannustetaan nostamaan esiin asiantuntijalähteitä ja antamaan vähemmän näkyvyyttä sellaiselle sisällölle, jonka tiedot on todistettu vääriksi tai harhaanjohtaviksi, sekä poistamaan laittoman sisällön samoin kuin sellaisen sisällön, joka voi aiheuttaa vahinkoa terveydelle. Luotettavaa tietoa saat seuraamalla THL:n ja kansainvälisten terveysalan organisaatioiden tiedotusta. Kattavinta ajantasaista tietoa tarjoavat Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Kerro komissiolle mielipiteesi EU:n uudesta metsästrategiasta! (04/02/2021)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä komissio ilmoitti uudesta EU:n metsästrategiasta. Komissio on käynnistänyt strategiaa koskevan julkisen kuulemisen ja pyytää sekä yksityishenkilöitä että kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä esittämään näkemyksiään strategiasta. Strategia perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan, ja se kattaa koko metsänkierron. Strategialla pyritään luomaan edellytykset terveille ja selviytymiskykyisille metsille, jotka osaltaan ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta, edistävät ilmastotavoitteita, säilyttävät elinkeinoja sekä tukevat kiertobiotaloutta. Painopisteinä tulevat olemaan EU:n metsien suojelu, ennallistaminen ja kestävä hoito. Lisäksi strategia kattaa sellaiset metsät muualla maailmassa, jotka eivät jo kuulu muiden aloitteiden piiriin. Kuulemislomakkeen kielen pääsee vaihtamaan kuulemissivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää strategiasta palautetta 19. huhtikuuta saakka.

Tarjouskilpailu kielikoulutuspalveluista (04/02/2021)

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää henkilöstölleen vuosittain kielikoulutusta. Koulutusta voidaan järjestää komission työkielien sekä jäsenvaltion virallisten kielien opiskeluun. Edustusto hakee sopimuskumppaneita seuraavaksi neljäksi vuodeksi ranskan, ruotsin ja englannin kielien koulutuspalveluihin ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin hankintoihin (alle 60 000 euroa). Tarjoajat voivat tehdä tarjouksen joko yhden tai useamman kielen koulutuksen järjestämisestä. Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 15.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

”Sekaisin sananvapaudesta?” – Tilaa EU-aiheiset sananselitys- ja myytinmurtopelikortit! (04/02/2021)

Kouluissa vietetään parhaillaan Uutisten viikkoa, joka haastaa torjumaan väärän tiedon leviämistä ja ottamaan selvää, mikä on totta. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus on tehnyt yhteistyössä Ilkka-Pohjalaisen Koululinkki-hankkeen kanssa viikon teemaan sopivat sananselitys- ja myytinmurtopelikortit. Kortit käsittelevät sananvapauteen ja disinformaatioon liittyviä ilmiöitä Euroopassa. Pelikortit voi tilata alla olevan linkin kautta joko sähköisessä tai fyysisessä muodossa. Pelikortit ilmestyvät myöhemmin myös suoraan ladattaviksi Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuille.

Etelä-Suomen EAKR-hankkeiden onnistumiset kaudelta 2014–2020 yksissä kansissa (04/02/2021)

Uusi julkaisu ”Satoa Etelä-Suomesta – onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020” esittelee tulokset maakuntien liittojen rahoittamista hankkeista, joita on tuettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) kaudella 2014–2020. Hankkeita ja niiden tuloksia tuodaan esiin kuuden maakunnan alueelta: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Kaikkiaan EAKR-tukea sai Etelä-Suomessa 333 hanketta, ja julkaisussa tuodaan niistä esiin tarkemmin 37. ”Suomessa ohjelmakauden tavoitteeksi asetettiin, että vähähiiliseen talouteen siirtymistä tuetaan vähintään neljänneksellä jaettavasta EAKR-rahoituksesta. Pysyimme hyvin tavoitteessa, ja ilmastotavoitteisiin tähtääviä hankkeita onkin edistetty lähes 20 miljoonan euron tuella”, kertoo ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta. EU:n ja valtion yhteenlaskettu rahoitus Etelä-Suomen EAKR-hankkeille on tähän mennessä ollut 81,7 miljoonaa euroa, ja hankkeiden kokonaisrahoitus on ollut lähes 120 miljoonaa euroa.

Komissio haluaa kuulla näkemyksesi verosäännöistä – toisista EU-maista ostettu alkoholi ja tupakka (04/02/2021)

Voimassa olevia EU:n sääntöjä, jotka koskevat yksityishenkilöiden tekemiä alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden hankintoja toisista EU-maista, tarkastellaan parhaillaan uudelleen. Komissio on käynnistänyt asiasta julkisen kuulemisen ja pyytää kaikkia esittämään siitä näkemyksensä. Nykyisten sääntöjen mukaan yksityishenkilöiden omaan käyttöönsä ostamasta alkoholista ja tupakasta maksetaan valmisteveroa vain ostomaassa, vaikka he veisivät tavarat toiseen EU-maahan. Sääntöjä on käytetty väärin, mikä on aiheuttanut monissa maissa verotulojen menetyksiä ja kansanterveyshaittoja. Sääntöjen tarkistus on erityisen tärkeää syöväntorjuntaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman kannalta, sillä verotuksella on keskeinen rooli alkoholin ja tupakan kulutuksen vähentämisessä erityisesti nuorten keskuudessa. Kuulemislomake löytyy alla olevan linkin kautta, ja sen kielen pääsee vaihtamaan sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Näkemyksiä voi esittää 24. huhtikuuta saakka.

Tarjouskilpailu mediajakelupalveluista (04/02/2021)

Euroopan komission Suomen-edustusto tuottaa tiedotteita ja kutsuja tiedotusvälineille. Mediajakelun määrä vaihtelee muutamasta tiedotteesta tai kutsusta viikossa noin viiteen tiedotteeseen tai kutsuun päivässä. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraaviksi neljäksi vuodeksi näiden tuotteiden sähköistä jakelua varten ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin hankintoihin (alle 60 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 8.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Tarjouskilpailu webinaaripalveluista (04/02/2021)

Koronakriisin seurauksena Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää entistä enemmän virtuaalisia tapahtumia, kuten seminaareja, toimittajatilaisuuksia tai kouluvierailuja. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraaviksi 1–2 vuodeksi ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin ja keskisuuriin hankintoihin (alle 139 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 8.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Komissio haluaa saada palautetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvästä aloitteesta (04/02/2021)

Olemme kaikki riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, mutta se on katoamassa ennennäkemättömän nopeasti. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen luonnon ennallistamistavoitteita koskevasta aloitteesta. Aloite on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio julkaisi toukokuussa 2020 ja jossa ehdotetaan oikeudellisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Aloitteella edistetään biodiversiteettistrategian tavoitetta: saada Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymään. Komissio pyytää palautetta erityisesti sellaisilta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä, jotka joko osallistuvat luonnon monimuotoisuuden hoitoon, ennallistamiseen ja suojeluun tai joihin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintapolitiikan eri näkökohdat vaikuttavat. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää aloitteesta palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (04/02/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (04/02/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (04/02/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (04/02/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (04/02/2021)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon hakuaikaa on jatkettu (04/02/2021)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 22.2.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (04/02/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Vielä ehtii hakea komissioon kääntäjäksi! (04/02/2021)

Komission käännöstoimen pääosasto (DGT) hakee suomen kielen kääntäjiä suomen käännösosastolle Brysseliin ja Luxemburgiin. Kyseessä on määräaikainen työ, mutta palkattavat väliaikaiset toimihenkilöt toimivat samoissa tehtävissä kuin vakinaiset virkamiehet ja heillä on vastaavanlainen palkkaus kuin virkamiehillä. Työtehtäviin kuuluu tekstien kääntäminen lähinnä englannista suomeen. Hakijalla on oltava joltain alalta vähintään kolmivuotinen yliopistotasoinen koulutus – ei siis välttämättä kääntämisen alalta. Työkokemusta ei edellytetä. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolle otetaan 25 hakijaa. Heille voidaan tarjota määräaikaista neljän vuoden työsopimusta, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Samanaikaisesti suomen kielen kääntäjien haun kanssa käynnistettiin vastaavanlainen haku ruotsin, saksan ja tanskan kielen kääntäjistä. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät EPSOn verkkosivulta. Hakuaika päättyy 9. helmikuuta klo 12 (Brysselin aikaa).

Työpaikat EU:n toimielimissä (04/02/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (04/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (04/02/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki: Eron hetki nyt lyö (28/01/2021)

Noin 40 vuotta työelämää, joista lähes 30 vuotta Eurooppa-asioita hoidellen ja viimeiset 15 vuotta Euroopan komission palveluksessa. Eli eiköhän tämä jo riitä yhdelle miehelle! Tässä vaiheessa on varmaan syytä kysyä itseltään, että mitä tuli tehtyä ja oliko se kaiken vaivan väärti. Eli pitikö sitä nuorena intomielisenä olla aktiivisesti ajamassa Suomea EU:n jäseneksi? Ja kun sinne sitten kansanäänestyksen jälkeen mentiin, onko EU ollut juuri sellainen onnela kuin sitä toivoi ja odotti? Vai onko sitä matkan varrella ryhtynyt epäilemään EU:ta ja oman työn merkitystä? Jos olen rehellinen, niin vastaukset itse esittämiini kysymyksiin ovat varmaankin: kyllä, ei ja ehkä. Kyllä Suomen piti liittyä Euroopan unioniin vuonna 1995, koska se oli ainoa johdonmukainen tapa määritellä oma poliittinen ja taloudellinen viiteryhmämme Euroopassa ja maailmassa.

Komissio on käynnistänyt keskustelun keinoista reagoida väestön ikääntymisen vaikutuksiin (28/01/2021)

Tulevina vuosikymmeninä ikäihmisten osuus EU:n koko väestöstä kasvaa. Yli 65-vuotiaita on koko väestöstä tällä hetkellä 20 prosenttia, ja arvioiden mukaan heidän osuutensa nousee 30 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Euroopan komissio on julkaissut vihreän kirjan väestön ikääntymisestä eli asiakirjan, jolla käynnistetään laaja periaatekeskustelu yhteiskunnan ikääntymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista Euroopassa. Vihreässä kirjassa selostetaan muun muassa, millä vauhdilla ja laajuudella väestönmuutos etenee yhteiskunnassamme ja mitkä ovat tärkeimmät kysymykset, joihin meidän on vastattava voidaksemme reagoida muutokseen. Komissio käynnisti myös aihetta koskevan julkisen kuulemisen, jonka tuloksia hyödynnetään harkittaessa toimia, joilla autetaan jäsenvaltioita ja alueita ratkaisemaan väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia. Julkinen kuuleminen kestää 12 viikkoa.

Komissio on hyväksynyt European Battery Innovation -hankkeelle annettavan valtiontuen (28/01/2021)

Euroopan komissio on hyväksynyt EU:n valtiontukisääntöjen nojalla European Battery Innovation hankkeen, jolla tuetaan akkujen arvoketjua koskevaa tutkimusta ja innovointia ja johon myös Suomi osallistuu. Hankkeessa on suoraan mukana 42 osallistujaa, ja näiden joukossa ovat suomalaisyrityksistä Valmet Automotive, Fortum ja Keliber. Muut hankkeeseen osallistuvat maat ovat Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Slovakia. Lähivuosina nämä kaksitoista EU-maata antavat hankkeelle rahoitusta yhteensä noin 2,9 miljardia euroa. Julkisen rahoituksen odotetaan saavan liikkeelle 9 miljardin euron yksityiset investoinnit eli kolme kertaa julkisen tuen määrän. Hanke on järjestyksessä toinen komission hyväksymä Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI), joka koskee akkujen arvoketjuja.

EU:n talous- ja rahoitusjärjestelmään lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä (28/01/2021)

Komissio on esitellyt uuden strategian, jolla lisätään EU:n talous- ja rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä. Tavoitteena on vahvistaa EU:n johtavaa roolia talouden ohjaamisessa ja samalla suojella EU:ta epäreiluilta käytännöiltä ja väärinkäytöksiltä. Strategia perustuu kolmeen toisiaan vahvistavaan toimintatapaan. Ensinnäkin aiotaan vahvistaa euron kansainvälistä asemaa, muun muassa edistämällä sen käyttöä EU:n kauppakumppanien kanssa. Toiseksi aiotaan kehittää edelleen EU:n rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja ja parantaa niiden häiriönsietokykyä. Kolmanneksi aiotaan edistää EU:n omien pakotteiden yhdenmukaista toteutusta ja täytäntöönpanoa. Komissio perustaa tämän vuoden aikana erityisen pakotetietorekisterin, jonka kautta EU-maat ja komissio voivat raportoida ja vaihtaa tietoa pakotteista ja niiden täytäntöönpanosta. Strategiassa otetaan huomioon myös Next Generation EU elpymissuunnitelma, jonka on määrä auttaa Euroopan talouksia toipumaan kriisistä.

Komissio tehostaa koronapandemian yhtenäistä torjuntaa (28/01/2021)

Komissio on esittänyt uusia toimia pandemian torjunnan tehostamiseksi. Antamassaan tiedonannossa komissio kehotti EU-maita vauhdittamaan rokottamista. Vähintään 80 prosenttia yli 80-vuotiaista ja 80 prosenttia terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijöistä pitäisi olla rokotettuna kaikissa EU-maissa maaliskuuhun 2021 mennessä. Kesään 2021 mennessä EU-maissa pitäisi olla rokotettuna 70 prosenttia koko aikuisväestöstä. Tiedonannossa esitettiin myös muita toimia, joilla autetaan vähentämään riskejä ja pitämään virus hallinnassa. EU-maiden olisi edelleen sovellettava sääntöjä, jotka koskevat muun muassa lähikontaktien välttämistä, sosiaalisten kontaktien rajoittamista ja matkustusrajoitusten koordinointia, sekä tehostamaan testausta, kontaktien jäljittämistä ja virusnäytteiden sekvensointia. Sekvensointia olisi lisättävä kiireesti vähintään 5 prosenttiin ja mieluiten 10 prosenttiin positiivisista testituloksista. Tällä hetkellä monissa EU-maissa testataan alle 1 prosentti näytteistä.

Uusi eurooppalainen Bauhaus: Suunnitteluvaihe käyntiin (28/01/2021)

Komissio on käynnistänyt suunnitteluvaiheen Uusi eurooppalainen Bauhaus aloitteessa. Kyseessä on ympäristö-, talous- ja kulttuurihanke, joka yhdistää suunnitteluun, kestävään kehitykseen, saavutettavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja investointien suuntaamiseen liittyvät näkökohdat. Suunnitteluvaiheessa konseptia kehitetään kartoittamalla uusia ideoita. Komission julkaisemilla verkkosivuilla taiteilijoilla, suunnittelijoilla, insinööreillä, tutkijoilla, yrittäjillä, arkkitehdeillä, opiskelijoilla ja kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus jakaa esimerkkejä inspiroivista ratkaisuista ja hankkeen kehitysideoista. Tiiviimmin mukaan haluavat organisaatiot voivat ilmoittautua hankkeen kumppaneiksi. Suunnitteluvaiheen jälkeen julkaistaan ehdotuspyynnöt, joiden tarkoituksena on viedä ideoita toteutusvaiheeseen. Ideoille on tarjolla EU-rahoitusta. Toteutusvaiheessa käynnistetään viisi pilottihanketta, joissa kehitetään esteettisesti toimivia, kestäviä ja osallistavia uusia ratkaisuja.

28.1. (28/01/2021)

Uuden Erasmus+ -sovelluksen virtuaalinen julkaisutapahtuma. Uusi Erasmus+ -mobiilisovellus on yksi eurooppalaista opiskelijakorttia koskevan aloitteen tärkeimmistä tuloksista. Aloitteella pyritään digitalisoimaan ja yksinkertaistamaan opiskelijavaihtoon liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Sovelluksen avulla opiskelijat voivat hoitaa hallinnolliset asiat ennen vaihtoa, vaihdon aikana ja sen jälkeen sekä löytää kaikki tarvittavat tiedot, jotta vaihdosta ulkomailla tulisi mahdollisimman onnistunut. Lisäksi sovelluksen kautta saa tietoa Erasmus+ -ohjelman tarjoamista vaihtomahdollisuuksista. Julkaisutapahtumassa esitellään uusi sovellus, järjestetään paneelikeskustelu ja keskustellaan sovellukseen liittyvistä suunnitelmista. Tapahtuma järjestetään 28. tammikuuta klo 15.00–16.30. Tapahtumaa voi seurata verkossa sosiaalisen median kanavilta, jotka löytyvät alla olevalta englanninkieliseltä verkkosivulta.

4.2. (28/01/2021)

”Kauppasuhteet: maailma muuttuu, entä EU:n rooli?” – Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämä webinaari EU:n kauppasuhteista. Mitä Ison-Britannian lähtö merkitsee EU:n kauppapolitiikalle? Entä mitä USA:n vallanvaihto merkitsee transatlanttisille kauppasuhteille? Mitä vaikutuksia EU:lle on EU:n ja Kiinan välillä vastikään solmitulla investointisopimuksella sekä sillä, että Kiina ja Aasian ja Tyynenmeren suurimmat taloudet nousivat tuoreella alueellisella talouskumppanuudellaan maailmankaupan ykköseksi? Aiheista keskustelevat 4. helmikuuta klo 14.00–15.00 Euroopan parlamentin jäsenet Heidi Hautala (Greens/EFA, vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Keskustelun juontaa Columbian yliopiston oikeustieteen professori Anu Bradford. Webinaari on kaikille avoin, ja se järjestetään verkossa Facebookin kautta.

4.2. (28/01/2021)

How we look at Africa / Katse Afrikkaan -webinaari. Helsinki Documentary Film Festivalin (DocPoint) järjestämässä webinaarissa pohditaan, miltä Afrikka näyttää ja kenen silmin sitä katsotaan. Onko afrikkalaisten ohjaajien tulkinta toisenlainen kuin länsimaisten, ja onko eurooppalainen Afrikka-kuva ajan tasalla? Webinaari järjestetään yhteistyössä Euroopan komission kanssa, ja avauspuheenvuoron pitää komissaari Jutta Urpilainen. Mukana keskustelemassa ovat DocPointin ohjelmistossa olevan Softie-elokuvan ohjannut Sam Soko Keniasta, Think Africa -järjestön edustaja, ihmisoikeuslakimies Sofia Achame, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin entinen johtaja, erityisasiantuntija Iina Soiri ja Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Moderaattorina toimii DocPointin taiteellinen johtaja Kati Juurus. Keskustelu käydään englanniksi. Webinaari on kaikille avoin, ja se järjestetään 4. helmikuuta klo 18.00–19.00. Osallistumisohjeet löytyvät alla olevasta linkistä.

Eurooppa edellä -podcast (28/01/2021)

Uusi kansantajuinen, syventävä ja viihdyttävä vaihde Suomen Eurooppa-keskusteluun! Kahden viikon välein ilmestyvässä Eurooppa edellä -podcastissa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen perkaa vieraiden kanssa kovia ajankohtaisia aiheita ja kutkuttavia juoruja. Ensimmäisen jakson aiheena ovat EU:n suhteet Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan. Vieraina ovat mepit Petri Sarvamaa (EPP, kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) sekä Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Jaksot ovat kuunneltavissa muun muassa Podplayssa, Spotifyssa ja Kauppalehden verkkosivuilla. Ota podcast seurantaan myös Twitterissä: @EurooppaE. Podcastin tuottaa Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Lappeenranta on tänä vuonna Euroopan vihrein kaupunki (28/01/2021)

Lappeenrannan kaupungin määrätietoinen työ ympäristö- ja ilmastoasioiden edistämiseksi sai ansaitsemansa tunnustuksen, kun Euroopan komissio palkitsi sen vuoden 2021 European Green Leaf -palkinnolla, eli se sai Euroopan vihreimmän kaupungin tittelin. ”Ei kannata vain juuttua väittelyyn siitä, mikä ilmastonmuutoksen merkitys on. On parempi lähteä suunnittelemaan, miten sen vaikutuksia hillitään, ja pohtia yhteistuumin asukkaiden ja yritysten kanssa, kuinka hiilineutraalius voitaisiin saavuttaa sääntelyn, ohjauksen ja yhteistyön kautta”, toteaa Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, joka vastaa voittovuoden järjestelyistä. ”Olemalla tässä aktiivinen voi edistää samalla oman kunnan tai kaupungin taloutta ja elinvoimaa. Ja mitä nopeammin aloittaa, sitä suunnitelmallisemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua”, Räsänen sanoo. European Green Leaf -tittelin sai vuodeksi 2021 myös Bulgariassa sijaitseva Gabrovon kaupunki.

Tasa-arvokomissaari Dalli: Tasa-arvon unionissa edistetään vammaisten oikeuksia (28/01/2021)

”Euroopan unioni ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista kymmenen vuotta sitten. EU:sta tuli tuolloin ensimmäistä kertaa ihmisoikeussopimuksen osapuoli. Alkoi uusi aikakausi, jonka myötä vammaisten oikeuksien kunnioittaminen ja niistä huolehtiminen on sekä moraalinen että oikeudellinen velvoite”, toteaa komissaari Helena Dalli kirjoituksessaan Turun Sanomissa 22. tammikuuta. ”Koronaviruspandemia on tuonut esiin entistä enemmän eriarvoisuutta, jota vammaiset joutuvat edelleen kohtaamaan. Myös pandemian vaikutukset koettelevat heitä ankarammin. Kun koulut ovat kiinni ja oppitunnit siirtyneet verkkoon, oppimateriaalit ja -välineet eivät aina ole vammaisten oppilaiden ulottuvilla”, Dalli kirjoittaa. ”Oikeudenmukaisessa koronapandemian jälkeisessä toipumisessa keskitytään vammaisten osallistamiseen, jotta he voivat elää ihmisarvoista ja itsenäistä elämää ja saada palveluja, joiden avulla he voivat osallistua täysipainoisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaelämään.”

Tarjouskilpailu mediajakelupalveluista (28/01/2021)

Euroopan komission Suomen-edustusto tuottaa tiedotteita ja kutsuja tiedotusvälineille. Mediajakelun määrä vaihtelee muutamasta tiedotteesta tai kutsusta viikossa noin viiteen tiedotteeseen tai kutsuun päivässä. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraaviksi neljäksi vuodeksi näiden tuotteiden sähköistä jakelua varten ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin hankintoihin (alle 60 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 8.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Tarjouskilpailu webinaaripalveluista (28/01/2021)

Koronakriisin seurauksena Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää entistä enemmän virtuaalisia tapahtumia, kuten seminaareja, toimittajatilaisuuksia tai kouluvierailuja. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraaviksi 1–2 vuodeksi ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan vähäisiin ja keskisuuriin hankintoihin (alle 139 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa sähköpostitse osoitteeseen COMM-REP-FI-TENDER@ec.europa.eu viimeistään 8.2.2021 edustuston verkkosivuilla olevien tarkempien ohjeiden mukaisesti.

Politiikkaradiossa vieraana kolme meppiä (28/01/2021)

Politiikkaradion uusimmassa jaksossa ”Bidenin ja Putinin välissä: protektionismi jatkuu, pakotteet kovenevat?” pohditaan EU:n näkökulmaa muun muassa Yhdysvaltain vallanvaihdokseen ja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen Venäjällä. Millaisiksi EU:n ja USA:n suhteet muotoutuvat? Miten EU:n olisi reagoitava, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta oppositiojohtaja Navalnyita? Puheenaiheena on myös EU:n yhteinen koronastrategia. Toimittaja Linda Pelkosen kanssa keskustelevat europarlamentaarikot Alviina Alametsä (EFA/Greens, vihr.), Elsi Katainen (Renew, kesk.) ja Petri Sarvamaa (EPP, kok.). Jakso on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Varapuheenjohtaja Jourová: Trumpin jälkeen on demokratian jälleenrakentamisen aika (28/01/2021)

”Demokratia on hauras ja altis hyökkäyksille. Me demokratian puolustajat olemme uskoneet naiivisti siihen, että demokratia ja siihen liittyvät arvot puolustavat itse itseään. Nyt olemme saaneet todisteita siitä, että monet ovat menettäneet luottamuksensa demokraattisiin instituutioihin. Digitaalinen ympäristö luo demokratioille mahdollisuuksia mutta aiheuttaa niille myös valtavia riskejä. Yhdysvaltojen tapahtumilla on kaikupohjaa myös Euroopassa”, kirjoittaa arvoista ja avoimuudesta vastaava EU-komission varapuheenjohtaja Věra Jourová Helsingin Sanomien Vieraskynässä 20. tammikuuta. ”Kun Trumpin tilit sosiaalisen median palveluissa suljettiin, monet hänen kannattajistaan siirtyivät muihin verkkoympäristöihin ja sulkivat itsensä entistäkin ilmatiiviimpiin kupliin. Meidän on löydettävä tapoja, joilla he voivat taas osallistua demokraattiseen keskusteluun. On rakennettava uudelleen luottamus demokratiaan.”

Komissaari Reynders: Kuluttajat tarvitsevat tietoa tehdäkseen kestäviä valintoja (28/01/2021)

”EU on taas osoittanut olevansa kuluttajien tukena ongelmatilanteissa. Kuluttajista huolehtiminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että heille annetaan mahdollisuus tehdä oikeita valintoja”, toteaa oikeusasioista vastaava komissaari Didier Reynders Hufvudstadsbladetissa 19. tammikuuta julkaistussa kirjoituksessaan. ”Yksi tapa lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia on varmistaa, että valmistajat ja myyjät antavat tuotteista enemmän tietoa. Kuluttajat voivat myös tehdä oikeita valintoja vain, jos markkinoilla todella on tarjolla kestäviä tuotteita. Niitä ei pitäisi valmistaa sellaisiksi, että ne rikkoutuvat, vaan kestäväksi osaksi ilmastoneutraalia, resurssitehokasta ja tervettä kiertotaloutta. Valmistajat olisi velvoitettava tuottamaan helposti vaihdettavia varaosia ja samalla varmistamaan, että tuote edelleen täyttää EU:n turvallisuusvaatimukset”, Reynders kirjoittaa.

Suomalaiset kehittämässä nostoteknologiaa ITER-fuusioenergiahankkeeseen (28/01/2021)

Etelä-Ranskan Cadarachessa on meneillään maailman suurin fuusiovoimahanke ITER, jonka parissa tekee yhteistyötä kaikkiaan 35 valtiota. Tavoitteena on todistaa fuusion toimivuus energiantuotannossa. Myös suomalaisinsinöörit ovat olleet mukana kehittämässä ITERin suurten ja painavien komponenttien liikuttamisessa käytettäviä digitaalisesti ohjattuja hydraulisia venttiileitä. Tampereen yliopisto, Fluiconnecto Oy ja Tamlink Oy ovat tehneet kehitykseen, valmistukseen ja testaukseen liittyvää yhteistyötä, ja hankkeen insinöörit ovat onnistuneet luomaan ensimmäisen prototyypin, joka vastaa ITERin vaatimuksia. Järjestelmässä 16 pientä, nopeaa ja yksinkertaista digitaalista venttiiliä toimii yhdessä, jolloin järjestelmän kestävyys ja viansietokyky on parempi kuin yksittäiseen venttiiliin nojaavassa järjestelmässä. EU:n perustaman Fusion for Energy (F4E) yhteisyrityksen osuus hankkeen rahoituksesta on 45 prosenttia, ja tämän hetken kustannusarvio hankkeelle on yhteensä 22 miljardia euroa.

#AskThePresident – vastauksia kysymyksiin, osa 4 (28/01/2021)

Te kysyitte, puheenjohtaja Ursula von der Leyen vastasi! Roger ja Stina halusivat tietää lisää koronarokotteista, EU:n rasisminvastaisista toimista. Lisäksi Festina halusi saada vinkkejä siitä, miten nuoret naiset voivat edetä yhteiskunnallisella uralla.

Komissio haluaa saada palautetta luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvästä aloitteesta (28/01/2021)

Olemme kaikki riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, mutta se on katoamassa ennennäkemättömän nopeasti. Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen luonnon ennallistamistavoitteita koskevasta aloitteesta. Aloite on yksi keskeisistä toimenpiteistä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka komissio julkaisi toukokuussa 2020 ja jossa ehdotetaan oikeudellisesti sitovia ennallistamistavoitteita. Aloitteella edistetään biodiversiteettistrategian tavoitetta: saada Euroopan luonnon monimuotoisuus elpymään. Komissio pyytää palautetta erityisesti sellaisilta organisaatioilta ja yksityishenkilöiltä, jotka joko osallistuvat luonnon monimuotoisuuden hoitoon, ennallistamiseen ja suojeluun tai joihin luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n toimintapolitiikan eri näkökohdat vaikuttavat. Suomenkieliseen kuulemislomakkeeseen pääset alla olevan linkin kautta sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta. Voit esittää aloitteesta palautetta 5. huhtikuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon 2021 haku käynnissä (28/01/2021)

Euroopan parlamentin vuotuisella Euroopan kansalaisen palkinnolla annetaan tunnustusta hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 15. huhtikuuta. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkitsemistilaisuuteen. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (28/01/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (28/01/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (28/01/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (28/01/2021)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku päättymässä (28/01/2021)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 1.2.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (28/01/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio on käynnistänyt uuden kääntäjähaun! (28/01/2021)

Komission käännöstoimen pääosasto (DGT) hakee suomen kielen kääntäjiä suomen käännösosastolle Brysseliin ja Luxemburgiin. Kyseessä on määräaikainen työ, mutta palkattavat väliaikaiset toimihenkilöt toimivat samoissa tehtävissä kuin vakinaiset virkamiehet ja heillä on vastaavanlainen palkkaus kuin virkamiehillä. Työtehtäviin kuuluu tekstien kääntäminen lähinnä englannista suomeen. Työkokemusta ei edellytetä, mutta hakijalla on oltava joltakin alalta vähintään kolmivuotinen yliopistotasoinen koulutus – ei siis välttämättä kääntämisen alalta. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolle otetaan 25 hakijaa. Heille voidaan tarjota määräaikaista neljän vuoden työsopimusta, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Samanaikaisesti suomen kielen kääntäjien haun kanssa käynnistettiin vastaavanlainen haku ruotsin, saksan ja tanskan kielen kääntäjistä. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät EPSOn verkkosivulta. Hakuaika päättyy 9. helmikuuta.

Haku Blue Book -harjoitteluohjelmaan avoinna (28/01/2021)

Komissio järjestää korkeakoulututkinnon suorittaneille viiden kuukauden mittaisia palkallisia harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoittelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa, ja hakea voi joko hallinnolliseen harjoitteluun tai kääntäjäharjoitteluun. Tämä ns. Blue book -harjoitteluohjelma on maailman suurin harjoitteluohjelma. Se palkkaa vuosittain lähes 2 000 harjoittelijaa Brysseliin, Luxemburgiin ja Euroopan komission edustustoihin. Harjoittelujakso kestää 5 kuukautta, ja harjoitteluun voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Hakemiseen ei ole ikärajaa. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. Haku ensi syksynä alkavaan harjoitteluun on auki 29.1. saakka. Itse harjoittelujakso on vuoden 2021 lokakuun alusta vuoden 2022 helmikuun loppuun.

Hae töihin Firenzeen yliopistolliseen Eurooppa-instituuttiin! (28/01/2021)

Firenzessä sijaitseva yliopistollinen Eurooppa-instituutti on kansainvälinen tieteellisen jatkokoulutuksen keskus, joka on perustettu EU-maiden välisellä yleissopimuksella. Instituutti myös noudattaa soveltuvin osin EU-henkilöstösääntöjä, ja sen hallinnollinen henkilöstö pyritään palkkaamaan tasapuolisesti kaikista EU-maista. Yliopistollinen Eurooppa-instituutti palkkaa henkilöstönsä omilla valintamenettelyillään eikä EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn kautta. Tällä hetkellä se hakee muun muassa henkilöstöjohtajaa (tilapäinen toimihenkilö, palkkaluokka AD 9 tai AD 10, haku päättyy 5. helmikuuta) ja sopimussuhteisia apulaishallintoavustajia (haku päättyy 31. tammikuuta). Instituutille voi myös lähettää avoimen työhakemuksen tai harjoitteluhakemuksen rekisteröitymällä hakijaksi ja täyttämällä verkkolomakkeen. Instituutin rekrytointitiimiltä voi tarvittaessa kysyä lisätietoja sähköpostitse: applyjob@eui.eu.

Työpaikat EU:n toimielimissä (28/01/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (28/01/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (28/01/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU:n rokotestrategia: Komission neuvottelut covid-19-rokotteista etenevät (14/01/2021)

Osana EU:n rokotestrategiaa komissio neuvottelee EU-maiden puolesta covid-19-rokotteiden yhteishankinnoista useiden rokotetoimittajien kanssa. Komissio on 12. maaliskuuta saattanut päätökseen lääkeyhtiö Valnevan kanssa käydyt alustavat neuvottelut mahdollisen covid-19-rokotteen ostamisesta. Valnevan kanssa käydyillä neuvotteluilla laajennetaan entisestään Euroopassa tuotettaviksi tulevien rokotteiden laajaa valikoimaa. Tällä hetkellä EU:ssa on jo otettu käyttöön kaksi rokotetta: BioNTech-Pfizerin covid-19-rokotteelle annettiin ehdollinen myyntilupa 21. joulukuuta 2020 ja Modernan covid-19-rokotteelle 6. tammikuuta 2021. Euroopan lääkevirasto (EMA) vastaanotti 12. maaliskuuta AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän covid-19-rokotteen ehdollista myyntilupaa koskevan hakemuksen. Rokotteen arviointi on mahdollista toteuttaa nopeutetusti, sillä EMA on jo arvioinut osan tutkimustiedosta käynnissä olevalla jatkuvalla arviointimenettelyllä.

Komissiolta Bain Capitalille lupa Ahlstrom-Munksjön osakekannan hankkimiseen (14/01/2021)

Euroopan komissio on hyväksynyt Ahlstrom-Munksjö Oyj:n ja yhdysvaltalaisen Bain Capitalin (Bain Capital Investors L.L.C.) välisen yritysjärjestelyn EU:n sulautuma-asetuksen nojalla. Ahlstrom-Munksjö valmistaa ja toimittaa maailmanlaajuisesti kuitumateriaaleja. Bain Capital on puolestaan pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa yrityksiin useilla eri toimialoilla, mukaan lukien italialainen Fedrigoni-yhtiö, jonka toimialana on muun muassa eri paperilaatujen valmistus. Komissio totesi, että yrityksillä on vain vähän päällekkäisiä toimintoja, ettei osapuolilla ole mahdollisuutta eikä kannustinta kilpailijoidensa sulkemiseen pois markkinoilta ja että markkinoille jää sulautumisen jälkeen useita vahvoja toimijoita. Lisätietoja on saatavilla komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla alla olevan linkin kautta.

EIP tukee Stora Enson Oulun tehtaan muuntamista ympäristöystävällisemmäksi (14/01/2021)

Euroopan investointipankki (EIP) myöntää Stora Ensolle 150 miljoonan euron lainan, jolla Oulussa toimiva paperitehdas muunnetaan painopaperin tuottajasta valkaisematonta selluloosaa hyödyntäväksi pakkauskartonkitehtaaksi. Pakkauskartonkia tarvitaan etenkin elintarvike- ja juomateollisuudessa. Muutos tuo merkittäviä parannuksia hajukaasujen ja jäteveden käsittelyyn, mikä osaltaan vähentää tehtaan ympäristövaikutuksia. Lisäksi tehdas käyttää fossiilipohjaisten materiaalien sijaan entistä enemmän kestäviä raaka-aineita sekä tuottaa uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla halutaan nostaa laitoksen energiaomavaraisuusaste nykyisestä 66 prosentista 88 prosenttiin. ”Tehtaan muuntaminen on tärkeä signaali: prosesseja ja tuotantolaitoksia voidaan muuttaa ja uudistaa niin, että ne vastaavat uusiin vaatimuksiin ja markkinoiden kysynnän muutoksiin. Juuri tällaisten hankkeiden tukemisessa EIP:llä EU:n ilmastopankkina on jatkossakin merkittävä rooli", toteaa EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros.

EU-puheenjohtajuus siirtynyt Portugalille (14/01/2021)

Portugali aloitti Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakautensa 1. tammikuuta. Kausi alkoi erityisen vaikeana ajankohtana, sillä koronapandemia ja sen vaikutukset ovat EU:lle ja sen jäsenmaille ennennäkemätön haaste. Puolivuotiskauden mottona on ”Tavoitteet todeksi: oikeudenmukainen, vihreä ja digitaalinen elpyminen”. Sen mukaisesti kaudella keskitytään EU:n kolmeen tärkeään painopisteeseen: edistetään elpymistä hyödyntäen ilmasto- ja digitaalista siirtymää, pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja annetaan sen kautta kansalaisille uusia ja entistä tehokkaampia oikeuksia sekä vahvistetaan Euroopan riippumattomuutta samalla kun se pysyy avoimena muulle maailmalle, toimii johtavassa roolissa ilmastotoimissa ja edistää digitalisaatiota.

Neuvottelut hallitusta brexitistä ja uudesta kumppanuudesta saatu päätökseen (14/01/2021)

Komissio pääsi 24. joulukuuta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sopimukseen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta yhteistyöstä. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan sopimuksesta kannatti neuvotella viimeiseen saakka. ”Nyt meillä on Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa reilu ja tasapainoinen sopimus, joka suojelee EU:n etuja, varmistaa tasapuolisen kilpailun ja tarjoaa myös kalastusoikeuksien suhteen kipeästi kaivattua ennustettavuutta. Voimme viimein jättää brexitin taaksemme ja katsoa tulevaisuuteen. Eurooppa siirtyy nyt eteenpäin.”

15.1. (14/01/2021)

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisseremonia. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 avataan virallisesti virtuaalisessa avajaisseremoniassa 15.1. klo 12. Tilaisuudessa pitävät puheenvuoron ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius ja presidentti Sauli Niinistö. Nimityksen luovuttaa Lahdelle vuoden 2020 ympäristöpääkaupunki Lissabonin kaupunginjohtaja Fernando Medina. llmastotoimista keskustelevat Sitran hiilineutraalista kiertotaloudesta vastaava johtaja Mari Pantsar ja lukiolainen Oskari Päätalo. Tilaisuudessa esiintyy myös lahtelainen laulaja-lauluntekijä Behm. Juontajana toimii Ripsa Koskinen-Papunen. Tilaisuutta pääsee seuraamaan alla olevan linkin kautta.

15.–24.1. (14/01/2021)

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaiset. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 alkaa kymmenen päivän mittaisilla avajaisilla, joiden päätapahtumana on ääni- ja valotaideteos Elämysten puisto. Teoksen ympärille rakentuu Pikku-Vesijärven puistoon 15.–24.1.2021 koko perheen ulkoilmatapahtuma, jossa yhdistetään valoa, musiikkia ja luonnon äänimaisemia. Puisto on valaistu päivittäin klo 16–22. Lisäksi viereisen Lanupuiston veistokset sekä monet Lahden tärkeät maamerkit ympäri kaupunkia heräävät uudella tavalla eloon, kun ne valaistaan vuoden pimeimpään aikaan.

Edustustomme päällikkö Antti Peltomäki jäähyväishaastattelussa Euroopan Suunta -podcastissa (14/01/2021)

Päällikkömme ja lähes neljän vuosikymmenen mittaisen EU-uran tehnyt Antti Peltomäki jää eläkkeelle. Euroopan Suunta -podcastin jäähyväishaastattelussa käydään Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Aku Aarvan johdolla läpi Peltomäen ura ja Suomen matka Euroopan unionin ytimiin. Ensimmäisessä osassa Antti Peltomäki muistelee suuria vedenjakajavuosia 1983–1995, jolloin maailma muuttui ja Suomi otti ensimmäiset selkeät askeleet kohti länttä. Toisessa osassa Peltomäki kertoo Suomen ensimmäisestä vuosikymmenestä Euroopan unionissa ja vuosistaan valtioneuvoston palveluksessa. Kolmannessa ja viimeisessä osassa hän puhuu monipuolisesta urastaan Euroopan komission palveluksessa. Euroopan suunta -podcast löytyy mm. Spotifystä, Apple podcasteista ja Soundcloudista. Pääset kuuntelemaan ensimmäisen jakson alla olevan linkin kautta.

Kajaaniin maailman tehokkaimpiin lukeutuva LUMI-supertietokone (14/01/2021)

Kajaaniin valmistuu tänä vuonna LUMI-supertietokone, jonka odotetaan käyttöönottohetkellään olevan yksi maailman tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä supertietokoneista. LUMI on osa yhteiseurooppalaista suurteholaskennan tutkimusinfrastruktuuria. ”Osa LUMI-supertietokoneen resursseista on varattu sellaisten tehtävien mallinnukseen, joihin täytyy saada vastaus pikaisesti, kuten esimerkiksi pandemioiden torjunnan tutkimiseen. Tämänhetkiseen koronapandemiaan on saatu merkittäviä edistysaskelia supertietokoneiden avulla: esimerkiksi lääkeainetutkimuksessa ja viruksen leviämisen mallintamisessa on käytetty supertietokoneita. LUMIn avulla ratkaisut ongelmiin löytyvät entistä nopeammin, ja valtavan laskentakapasiteetin avulla voidaan myös ratkaista kokonaan uusia, eri tieteenaloja ja tekoälyä yhdistäviä tutkimusongelmia”, kertoo CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus Oy) toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Korkeisiin EU-virkoihin edenneet suomalaiset eläköitymässä – mistä uusia tilalle? (14/01/2021)

Suomen asema EU:ssa on lähivuosina heikkenemässä, kun avainpaikoilla olevat suomalaiset EU-virkamiehet jäävät eläkkeelle. EU-uran vetovoima on vähentynyt eikä suomalaisia hakijoita osallistu riittävästi rekrytointikilpailuihin. Suomalaisia kuitenkin tarvittaisiin, sillä he tuovat suomalaista sävyä EU-lainvalmisteluun ja Brysselin toimintatapoihin sekä välittävät verkostojensa kautta tietoa kotimaahan. Ylelle antamassaan haastattelussa komission Suomen-edustuston johdosta pian eläkkeelle jäävä Antti Peltomäki painottaakin, että EU-maiden edustuksessa tarvitaan tasapainoa. ”Se tuo uskottavuutta ja luotettavuutta kaikkiin ilmansuuntiin Euroopassa. Se on tavallaan jäsenmaissa takuu, että olemme tasa-arvoisia muiden joukossa ja samalla painoarvolla vaikuttamassa kuin muutkin.” Peltomäen mukaan perinteinen diplomatia ei nykyisenkaltaisessa verkottuneessa maailmassa riitä maan aseman parantamiseen vaan tarvitaan näkymättömämpääkin vaikuttamista esimerkiksi juuri EU-virkojen kautta.

Haave työskentelystä ulkomailla toteutui Euresin avulla (14/01/2021)

Eures eli European Employment Services on EU-maissa sekä muissa ETA-maissa ja Sveitsissä asuville tarkoitettu työllisyyspalvelu. Sen kautta voi etsiä tietoa työmahdollisuuksista Euroopassa sekä hakea työpaikkoja. Anni Harni pääsi Euresin avulla toteuttamaan heti lukion jälkeen haaveensa ulkomailla työskentelystä. Kuultuaan, että Euresin kautta työpaikan voisi saada ulkomailta myös vähäisellä työkokemuksella, hän teki verkkosivujen kautta hakemuksen ja pääsi kesätyöntekijäksi Saksaan. Myöhemmin hän lähti Euresin kautta työskentelemään Saksaan vielä kahdesti. Parasta työpaikoissa oli Annin mukaan uusiin, eri puolilta Eurooppaa kotoisin oleviin ihmisiin tutustuminen. Euresin kautta on myös helppoa ja turvallista lähteä töihin ulkomaille. ”Näiden työkokemusten ansioista minulla on nyt ystäviä ja tuttuja melkein kaikista Euroopan maista. On ollut mahtavaa matkustaa heidän kotiseuduilleen ja oppia uusia asioita monista muista kulttuureista saksalaisen kulttuurin lisäksi”, Anni Harni kertoo.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (14/01/2021)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (14/01/2021)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (14/01/2021)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (14/01/2021)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku käynnistynyt (14/01/2021)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 1.2.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (14/01/2021)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio on käynnistänyt uuden kääntäjähaun! (14/01/2021)

Komission käännöstoimen pääosasto (DGT) hakee suomen kielen kääntäjiä suomen käännösosastolle Brysseliin ja Luxemburgiin. Kyseessä on määräaikainen työ, mutta palkattavat väliaikaiset toimihenkilöt toimivat samoissa tehtävissä kuin vakinaiset virkamiehet ja heillä on vastaavanlainen palkkaus kuin virkamiehillä. Työtehtäviin kuuluu tekstien kääntäminen lähinnä englannista suomeen. Työkokemusta ei edellytetä, mutta hakijalla on oltava joltakin alalta vähintään kolmivuotinen yliopistotasoinen koulutus – ei siis välttämättä kääntämisen alalta. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolle otetaan 25 hakijaa. Heille voidaan tarjota määräaikaista neljän vuoden työsopimusta, jota voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella. Samanaikaisesti suomen kielen kääntäjien haun kanssa käynnistettiin vastaavanlainen haku ruotsin, saksan ja tanskan kielen kääntäjistä. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet löytyvät EPSOn verkkosivulta. Hakuaika päättyy 9. helmikuuta.

Haku Blue Book -harjoitteluohjelmaan avoinna (14/01/2021)

Komissio järjestää korkeakoulututkinnon suorittaneille viiden kuukauden mittaisia palkallisia harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Harjoittelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa, ja hakea voi joko hallinnolliseen harjoitteluun tai kääntäjäharjoitteluun. Tämä ns. Blue book -harjoitteluohjelma on maailman suurin harjoitteluohjelma. Se palkkaa vuosittain lähes 2 000 harjoittelijaa Brysseliin, Luxemburgiin ja Euroopan komission edustustoihin. Harjoittelujakso kestää 5 kuukautta, ja harjoitteluun voivat hakea alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Hakemiseen ei ole ikärajaa. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. Haku ensi syksynä alkavaan harjoitteluun on auki 29.1. saakka. Itse harjoittelujakso on vuoden 2021 lokakuun alusta vuoden 2022 helmikuun loppuun.

Hae töihin Firenzeen yliopistolliseen Eurooppa-instituuttiin! (14/01/2021)

Firenzessä sijaitseva yliopistollinen Eurooppa-instituutti on kansainvälinen tieteellisen jatkokoulutuksen keskus, joka on perustettu EU-maiden välisellä yleissopimuksella. Instituutti myös noudattaa soveltuvin osin EU-henkilöstösääntöjä, ja sen hallinnollinen henkilöstö pyritään palkkaamaan tasapuolisesti kaikista EU-maista. Yliopistollinen Eurooppa-instituutti palkkaa henkilöstönsä omilla valintamenettelyillään eikä EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn kautta. Tällä hetkellä se hakee muun muassa henkilöstöjohtajaa (tilapäinen toimihenkilö, palkkaluokka AD 9 tai AD 10, haku päättyy 5. helmikuuta) ja sopimussuhteisia apulaishallintoavustajia (haku päättyy 31. tammikuuta). Instituutille voi myös lähettää avoimen työhakemuksen tai harjoitteluhakemuksen rekisteröitymällä hakijaksi ja täyttämällä verkkolomakkeen. Instituutin rekrytointitiimiltä voi tarvittaessa kysyä lisätietoja sähköpostitse: applyjob@eui.eu.

Työpaikat EU:n toimielimissä (14/01/2021)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (14/01/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (14/01/2021)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot: investointeja Euroopan tuleviin sukupolviin (17/12/2020)

Erasmus+ -ohjelma ja sen edeltäjät kuuluvat EU:n konkreettisimpiin saavutuksiin. Ne ovat jo yli 30 vuoden ajan tarjonneet nuorille mahdollisuuksia tutustua elämään toisessa Euroopan maassa ja jatkaa samalla opintojaan. Komissio on julkaissut Erasmus+ -ohjelmaa koskevan vuoden 2019 vuosikertomuksen. Vuonna 2019 ohjelmasta sai rahoitusta lähes 505 000 korkeakouluopiskelijaa ja henkilöstön jäsentä. Lisäksi sen avulla tuettiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita ja henkilöstön jäseniä, joista yli 192 000 suoritti vuonna 2019 oppimisjakson ulkomailla. Komissio on julkaissut myös ensimmäisen raportin Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman täytäntöönpanosta. Se on ensimmäinen EU:n ohjelma, jolla tuetaan nuorten osallistumista solidaarisuustoimiin. Solidaarisuusjoukot tarjosivat toimintansa ensimmäisten 15 kuukauden aikana tukea 3 750 hankkeelle, jotka antoivat yli 27 000 nuorelle mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön, harjoitteluun ja työntekoon.

Komission Suomen-edustuston päällikön Antti Peltomäen joulutervehdys koronapandemian keskeltä (17/12/2020)

Korona on kiusannut meitä kaikkia lähes koko vuoden, mutta onneksi joulua ei ole peruttu koronan takia. Tästä joulusta saattaa kuitenkin tulla aika erilainen kuin aikaisemmista – vähemmän ihmisiä pöydän äärellä, vähemmän laulua ja leikkiä kuusen ympärillä ja joulupukkikin saattaa jättää vähät lahjat kuusen alle tulematta tupaan asti. Joulukirkkoa ei suositella ja tapaninpäivän ajelut ystävien ja sukulaisten luokse ovat boikotissa. Ehkä vähän tylsää, mutta toivottavasti turvallista! Vuosikin tulee vaihtumaan hiljaa hissutellen omissa oloissa ilman iloisia juhlia kavereiden kanssa ja räiskyviä ilotulituksia. Vuosi 2021 alkaa aika ankeissa tunnelmissa niin Suomessa, Euroopassa kuin lähes koko maailmassa, mutta toive iloisemmasta ja sosiaalisemmasta elämästä on jo herännyt, kun ensimmäiset EU:n hyväksymät ja hankkimat rokotteet ovat kohta tulossa Suomeen. Tekisi jo mieli huudahtaa: ”Menköön tämä vuosi näin, mutta ensi vuonna repäistään!”

EU:n uusi strategia: varautumista kyberuhkiin parannettava (17/12/2020)

Komissio on esitellyt EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian. Strategian avulla parannetaan Euroopan kykyä sietää kyberuhkia ja varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset saavat täyden hyödyn palveluista ja digitaalisista työkaluista. Kyberturvallisuus on yksi komission tärkeimmistä painopisteistä ja digitaalisen Euroopan kulmakivi. Kyberhyökkäysten lisääntyminen koronakriisin aikana on osoittanut, kuinka tärkeää on suojella sairaaloita, tutkimuskeskuksia ja muuta infrastruktuuria. Alalla tarvitaan vahvoja toimia, jotta EU:n talous ja yhteiskunta voidaan suojata tulevaisuuden uhkia vastaan. Uudessa kyberturvallisuusstrategiassa ehdotetaan kyberturvallisuuden sisällyttämistä toimitusketjun kaikkiin osiin ja EU:n toimien ja resurssien yhdistämistä neljällä kyberturvallisuuteen liittyvällä alalla – sisämarkkinat, lainvalvonta, diplomatia ja puolustus.

Eurooppalainen ilmastosopimus ja ”Count Us In” -kampanja yhdistivät voimansa (17/12/2020)

Komission äskettäin käynnistämä eurooppalainen ilmastosopimusaloite yhdisti voimansa maailmanlaajuisen ”Count Us In” -ilmastokampanjan kanssa. Tavoitteena on saada miljoonat ihmiset eri puolilta EU:ta mukaan konkreettisiin ilmastotoimiin, joilla he voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Näin voidaan vaikuttaa nopeasti ja voimakkaasti poliittisiin johtajiin. Yhteistyön käynnistivät kestävän kehityksen yrittäjänä toimiva entinen F1-maailmanmestari Nico Rosberg, YK:n entinen ilmastojohtaja ja Global Optimism -ryhmän perustaja Christiana Figueres sekä komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans 16. joulukuuta pidetyssä eurooppalaisen ilmastosopimuksen aloitustapahtumassa. Rosberg kertoi Twitterissä olevansa ylpeä voidessaan olla tässä mukana. Komission avulla perustetaan ensi kesänä monikielinen ”Count Us In” kampanjafoorumi, jota kaupungit, koulut, yhteisöt ja yksittäiset henkilöt voivat käyttää apunaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Komissio ehdottaa uusia sääntöjä digitaalisille alustoille (17/12/2020)

Komissio on ehdottanut digitaalisen toimintaympäristön uudistamista uusilla säännöillä, jotka koskevat kaikkia digitaalisia palveluja, kuten sosiaalista mediaa, verkkokauppapaikkoja ja muita EU:ssa toimivia verkkoalustoja. Uudet säännöt koostuvat kahdesta säädöksestä, joista toisella säännellään digitaalisia palveluja ja toisella digitaalisia markkinoita. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin mukaan molemmilla ehdotuksilla on sama tavoite: ”Niillä varmistetaan, että verkossa on käyttäjien saatavilla laaja valikoima turvallisia tuotteita ja palveluja ja että Euroopassa toimivat yritykset voivat kilpailla verkossa vapaasti ja tasapuolisesti aivan kuten verkon ulkopuolellakin. Verkko ja sen ulkopuolinen maailma liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Meidän olisi voitava tehdä ostoksia turvallisesti ja luottaa lukemiimme uutisiin. Se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on yhtä lailla laitonta verkossa.”

18.–28.12. (17/12/2020)

Faces of Europe -ulkoilmanäyttely. Narinkkatorilla Helsingin Kampissa järjestetään 18.–28. joulukuuta valokuvaaja Carsten Sanderin näyttely, jonka hän on luonut Saksan tämänvuotista EU-puheenjohtajakautta varten. Näyttelyyn on koottu EU-maista panoraama, joka esittelee tuhannet mitä erilaisimmat kasvot. Teos kertoo rauhanomaisesta rinnakkainelosta, suvaitsevuudesta ja yhteisistä arvoista Euroopassa. Mukana olevia suomalaisia ovat muun muassa ulkoministeri Pekka Haavisto, apulaispormestari Nasima Razmyar, DJ Darude, tubettajat Elina ja Sofia, vuoden upseeri Marko Maaluoto, vuoden uusturkulainen Mari Jurtom ja Iceheartsin perustaja Ville Turkka. Luvassa on myös täydennettyä todellisuutta ja suomalaisten klassikkoteosten uudelleensovituksia suomalais-saksalaisena yhteistuotantona. Näyttely juhlistaa Saksan EU-puheenjohtajakauden päättymistä Suomessa.

15.–24.1. (17/12/2020)

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaiset. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 alkaa kymmenen päivän mittaisilla avajaisilla, joiden päätapahtumana on ääni- ja valotaideteos Elämysten puisto. Teoksen ympärille rakentuu Pikku-Vesijärven puistoon 15.–24.1.2021 koko perheen ulkoilmatapahtuma, jossa yhdistetään valoa, musiikkia ja luonnon äänimaisemia. Puisto on valaistu päivittäin klo 16–22. Lisäksi viereisen Lanupuiston veistokset sekä monet Lahden tärkeät maamerkit ympäri kaupunkia heräävät uudella tavalla eloon, kun ne valaistaan vuoden pimeimpään aikaan.

Joulukuun kuulumisia EU@Oodista! (17/12/2020)

Kulunut vuosi on ollut juuri kaksi vuotta täyttäneelle EU@Oodille poikkeuksellinen. Tällä hetkellä näyttelytila on suljettu koronavirustilanteen vuoksi 10.1.2021 saakka. EU@Oodin sosiaalinen media ei sen sijaan ole hiljentynyt! Somekanavillaan EU@Oodin henkilökunta tuo esiin monenlaisia näkökulmia EU:hun. Tänä vuonna olemme esimerkiksi kertoneet Instagramin #EUarjessa-sarjassa, miten EU vaikuttaa ihan jokaisen elämässä, ja tuoneet Twitterissä esille EU:n toimia ilmastonmuutokseen vastaamisessa ja biodiversiteetin suojelemisessa. Juuri nyt voit käydä kurkkaamassa joulukalenteriamme EU@Oodin Instagram-tarinoissa! Vaikka EU@Oodiin ei tällä hetkellä pääsekään käymään, voi meiltä silti kysellä EU-aiheisia kysymyksiä somekanavillamme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen eustaff.oodi.helsinki@gmail.com. Ensi vuonna on taas uudet kujeet, nähdään silloin! Tästä pääset EU@Oodin somekanaviin: https://www.instagram.com/euoodi/, https://twitter.com/euoodi ja https://www.facebook.com/EUoodi.

Haluaisitko ryhtyä ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi? (17/12/2020)

Komission äskettäin käynnistämän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen edistämiseksi etsitään lähettiläitä. Heidän tehtävänään on muun muassa kertoa ilmastotoimista ja näyttää esimerkkiä ilmastonsuojelussa omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. He voivat myös toimia siltana kansalaisyhteiskunnan, sidosryhmien ja komission välillä. Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi voi hakea kuka tahansa. Organisaatio voi ehdottaa edustajaa, joka toimisi lähettiläänä sen puolesta. Lähettiläät sitoutuvat ilmastosopimusaloitteen arvoihin, mutta he eivät edusta komissiota vaan toimivat yksityishenkilöinä tai esimerkiksi organisaation puolesta. Mitä hyötyä lähettilääksi ryhtymisestä on? Saat tunnustuksen työstäsi ja näkyvyyttä ilmastotoimillesi esimerkiksi ilmastosopimuksen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Saat myös käyttöösi erilaisia viestintävälineitä ja pääset mukaan lähettiläiden verkostoon. Lisätietoa tehtävistä ja hakemuksen jättämisestä on englannin kielellä alla olevassa linkissä.

EU-hanke Åbo Akademissa: Maahanmuuttajien kotouttamiseen avuksi välittäjiä (17/12/2020)

Åbo Akademin vetämässä EU-hankkeessa ”IncludeMe: Inclusion through mediation” kehitetään materiaalia, jonka avulla voidaan kouluttaa välittäjiä auttamaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Välittäjä on henkilö, joka on koulutettu antamaan tukea asioissa, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuttolainsäädäntöön, perheenyhdistämiseen ja integroitumiseen työmarkkinoille. Hankkeessa korostetaan EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti, että sosiaalinen osallisuus on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan jännitteiden liennyttämisessä. Åbo Akademin apulaisprofessori ja IncludeMe-hankkeen johtaja Emmanuel Acquah laatii yhdessä tiiminsä sekä viiden muun Euroopan maan (Belgia, Tanska, Irlanti, Turkki ja Espanja) tutkijoiden kanssa oppaan hyvistä käytännöistä välittäjien avuksi. Hankkeessa kehitetään myös MOOC-verkkokurssi eli kaikille avoin massakurssi välittäjien kouluttamiseen. IncludeMe-hanke saa rahoitusta EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

LUX-palkinto 2021: eurooppalaisen yleisöelokuvapalkinnon kolme finalistia valittu (17/12/2020)

Vuoden 2021 ja samalla uudistetun LUX-yleisöelokuvapalkinnon kolmeksi finalistiksi on valittu Thomas Vinterbergin Another Round, Jan Komasan Corpus Christi ja Alexander Nanaun Collective. Euroopan parlamentin vuosittain myöntämän LUX-elokuvapalkinnon tarkoituksena on tukea eurooppalaisten elokuvien levitystä. Kilpailuun valitaan yhteistuotantoja, jotka käsittelevät ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita ja edistävät keskustelua yhteisistä arvoista. LUX-palkintoa on uudistettu siten, että Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan elokuva-akatemian lisäksi nyt myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää ja valita kolmesta finalistiehdokkaasta voittaja. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää 13.12.2020–11.4.2021 välisenä aikana täällä.

Kokkaa herkkuja eurooppalaisista laatutuotteista! (17/12/2020)

Joulupöytään muikkumousse muikunmädin ja piimäkastikkeen kera? Kati Laszkan luomassa muikkureseptissä on käytetty Kitkan viisasta eli savustettua Kitkajärven muikkua. Kitkan viisas sai vuonna 2013 EU:n suojatun alkuperänimityksen. Tämä resepti ja muita herkullisia ruokia kaikista EU-maista löytyy Sensational! -keittokirjasta, jossa tunnetut eurooppalaiset kokit kertovat, kuinka heidän maansa nimisuojatuotteita voidaan yhdistellä ruokalajeiksi. Voit ladata keittokirjan maksutta EU:n julkaisutoimiston verkkosivuilta alla olevan linkin kautta. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaavassa EU:n nimisuojajärjestelmässä elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Kuluttajalle nimisuoja on tae siitä, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa ovat tiedossa.

Koulutuksesta vastaava komissaari Gabriel: Rakennamme tulevaisuuden korkea-asteen koulutuksen yhdessä (17/12/2020)

”Euroopassa yli 5 000 korkea-asteen oppilaitosta on eturintamassa parantamassa maailmaamme. Korkea-asteen koulutus muuttaa ihmisten elämää. Mutta myös sen on muututtava, jotta se voisi edelleen osaltaan auttaa muovaamaan Euroopalle parempaa tulevaisuutta”, kirjoittaa koulutuskomissaari Mariya Gabriel Hufvudstadsbladetissa 11. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessaan. Muutoksen panemiseksi alulle komissio käynnisti koulutusalan eurooppalaisen huippukokouksen yhteydessä kuulemisprosessin korkea-asteen koulutuksen muutosohjelmasta. Tähän sisältyy julkinen verkkokuuleminen, joka käynnistetään ensi vuoden alussa, sekä kohdennettuja kuulemisia korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöjen kanssa. Opiskelijat tulevat olemaan vahvasti mukana prosessissa. ”Kannustan kaikkia, jotka ovat asiasta kiinnostuneita, esittämään näkemyksensä alan tulevaisuudesta. Odotan mielenkiinnolla yhteistyötä Euroopan kansalaisten kanssa tulevana vuonna korkeakoulumaailman muutosprosessin yhteydessä”, Gabriel kirjoittaa.

Pieniä sometarinoita joulu- ja uudenvuodenperinteistä eri EU-maista (17/12/2020)

Tämän vuoden syksy on ollut pitkä ja pimeä. Pientä piristystä tuovat mukanaan joulu- ja uudenvuodenperinteisiin liittyvät mukavat henkilökohtaiset tarinat eri EU-maista: Euroopan komission kääntäjät kertovat maidensa perinteistä Translating for Europe -tilillä Facebookissa ja Instagramissa. Tiesitkö esimerkiksi, että joissakin maissa eläimet alkavat puhua jouluaattona, tai kuinka monta ruokalajia Puolassa perinteisesti katetaan joulupöytään? Oletko kuullut Slovakiassa ilmestyvästä kultaisesta porsaasta tai espanjalaisesta joululahjoja jakavasta jouluhalosta? Uuden vuoden tienoilla kastaudutaan Atlanttiin, melotaan kajakilla ja syödään erilaisia perinteisiä leivonnaisia. Alla olevan linkin kautta pääset lukemaan suomenruotsalaisen kollegamme kirjoituksen 13. joulukuuta vietettävän Lucian päivän perinteistä. Samalta Facebook-tililtä löydät lisää tarinoita muista perinteistä 6. joulukuuta alkaen. Seuraa Translating for Europe -postauksia ja virittäydy eurooppalaiseen joulutunnelmaan!

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (17/12/2020)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (17/12/2020)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku käynnistynyt (17/12/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 1.2.2021.

College of Europe – haku lukuvuodelle 2021–2022 käynnissä (17/12/2020)

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa) ja tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voi hakea lukuvuoden 2021–2022 opintoihin. Tarjolla ovat seuraavat yksivuotiset opintokokonaisuudet: 1. MA in European Interdisciplinary Studies (neljä erikoistumisalaa: EU Public Affairs and Policies, The EU in the World, The EU and its Neighbours, European History and Civilization); 2. MSc in European Economic Studies; 3. MA in EU International Relations and Diplomacy Studies; 4. MA in European Political and Governance Studies ja 5. LLM in European Law. Lisäksi tarjolla on seuraava kaksivuotinen opintokokonaisuus: MA in Transatlantic Affairs. Määräaika hakemuksille on 13. tammikuuta 2021.

Lähtisikö koulusi mukaan Ambassador School -hankkeeseen? (17/12/2020)

Euroopan parlamentin Ambassador School eli EPAS-hanke jatkuu lukuvuonna 2020–2021. Hankkeella pyritään lisäämään koulujen tietoisuutta EU:sta ja tuomaan nuoria lähemmäs unionin toimintaa ja poliittista keskustelua. EPAS on tarkoitettu yläkouluille, lukioille ja ammattikouluille. Parlamentti tarjoaa kouluille valmiita oppimateriaaleja opetuksen ja oppimisen tueksi. Käytännön toteutus on kuitenkin vapaasti koulujen valittavissa, ja oppilaat voivat esimerkiksi pitää EU-aiheisen teemapäivän tai järjestää työpajoja materiaalien pohjalta. Parlamentin Suomen-toimisto toteuttaa EPAS-ohjelmaa yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa. Ilmoittautumisesta Ambassador Schooliin on lisätietoja HYOL:n sivuilla osoitteessa http://www.hyol.fi/ambassador-school.html. Lukuvuoden 2020–2021 ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy 15.1.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (17/12/2020)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Komissio käynnistää tammikuussa uuden kääntäjähaun – seuraa EPSOn sivuja! (17/12/2020)

Oletko kiinnostunut EU-kääntämisestä, hallitsetko englannin ja suomen ja onko sinulla korkeakoulututkinto? Haluatko kiinnostavan työpaikan mukavassa tiimissä, jossa pääset tutustumaan komission toimintaan käännöstyön näkökulmasta? Komission käännöstoimen pääosasto julkaisee tammikuussa haun, jolla etsitään tilapäisiä kääntäjiä (väliaikainen toimihenkilö) 4+2 vuoden sopimuksella joko Brysseliin tai Luxemburgiin. Työkokemusta ei vaadita. Aloituspalkkaluokkana on AD5. Seuraa EPSOn sivuja verkossa sekä Facebookissa!

Avoimia työpaikkoja Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (17/12/2020)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus hakee palvelukseensa eri alojen asiantuntijoita. Avoimia paikkoja on muun muassa koronavirukseen, tekoälyyn, ydinturvallisuuteen, taloustieteisiin ja meribiologiaan liittyvän tutkimuksen parissa. Työpaikat ovat sopimussuhteisia ja sijaitsevat yhteisen tutkimuskeskuksen Ispran ja Sevillan toimipisteissä. Katso tarkemmat tehtäväkuvaukset ja hakuajat alla olevasta linkistä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/12/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU:n strategia: matkalla kestävään ja älykkääseen liikkumiseen (10/12/2020)

Komissio on esitellyt kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan strategiansa. Sillä autetaan EU:n liikennejärjestelmää saavuttamaan vihreä ja digitaalinen siirtymä ja selviytymään paremmin kriiseistä. Liikenteen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on noin 5 %, ja se työllistää Euroopassa yli 10 miljoonaa ihmistä. Liikenne aiheuttaa kuitenkin muun muassa kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä. Komission strategialla on tarkoitus saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti 90 %:n päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Liikenteen muuttamiseksi kestäväksi edistetään päästöttömien ajoneuvojen, alusten ja lentokoneiden, uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden sekä niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa, esimerkiksi asentamalla 3 miljoonaa julkista latauspistettä vuoteen 2030 mennessä. Älykkääseen liikkuvuuteen siirtymiseksi annetaan matkustajille muun muassa mahdollisuus ostaa lippuja eri liikennemuotoja yhdistäviin multimodaalimatkoihin.

Eurooppalainen ilmastosopimusaloite: komissio rohkaisee osallistumaan ilmastotoimiin (10/12/2020)

Euroopan komissio on käynnistänyt eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen, jolla ihmisiä ja organisaatioita rohkaistaan osallistumaan ilmastotoimiin ja rakentamaan vihreämpää Eurooppaa. Aloite on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja se tarjoaa kaikille mahdollisuuden jakaa tietoa, keskustella ja toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi sekä osallistua koko ajan laajenevaan eurooppalaiseen ilmastoliikkeeseen. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi, että tämä aloite tuo yhteen kaikki ne, jotka haluavat toimia maapallon hyväksi. ”European Climate Pact -aloitteen avulla haluamme auttaa kaikkia Euroopassa toimimaan arjessa ilmaston hyväksi. Aloitteella annetaan kaikille mahdollisuus osallistua vihreään siirtymään ja innostaa muita mukaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa kuka tahansa voi ryhtyä toimiin, ja kaikkien toimilla on väliä.”

EU:n terrorisminvastainen ohjelma: terrorismin torjuntaa tehostetaan (10/12/2020)

Komissio on esitellyt EU:n uuden terrorisminvastaisen ohjelman, joka on jatkoa EU:n turvallisuusunionistrategialle vuosiksi 2020–2025. Ohjelman tarkoituksena on tehostaa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa ja parantaa EU:n kykyä varautua terroriuhkaan. Komissio haluaa puuttua ohjelmalla muun muassa radikalisoitumiseen. Jotta voidaan torjua ääri-ideologioiden leviämistä verkossa, olisi kiireellisesti hyväksyttävä terroristisen verkkosisällön poistamista koskevat säännöt. Tehokas reagointi terrori-iskuihin ja niihin syyllistyneiden saattaminen oikeuden eteen edellyttävät myös tiivistä EU:n laajuista poliisiyhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Komissio aikoo tehdä vuonna 2021 ehdotuksen EU:n poliisiyhteistyösäännöstöksi, ja sillä lisätään lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa terrorismin torjunnassa. Komissio on ehdottanut myös Europolin tehtävien tarkistamista, jotta Europol pystyy jatkossa tukemaan paremmin EU-maiden suorittamia tutkintatoimia.

Koronavirusrokotteita koskeva EU:n strategia (10/12/2020)

Covid-19-pandemia on johtanut ihmishenkien menetyksiin, vakaviin sairastumisiin sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin häiriöihin kaikkialla EU:ssa samoin kuin maailmanlaajuisesti. EU- ja ETA-maissa ei vielä ole hyväksyttyjä rokotteita covid-19-tautia vastaan. Euroopan lääkevirasto (EMA) on kuitenkin jo vastaanottanut ensimmäiset covid-19-rokotteiden myyntilupahakemukset. Komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden yhteishankintasopimuksia, ja sopimukset on tehty jo yhtiöiden Moderna, AstraZeneca, Sanofi-GSK, Janssen Pharmaceutica NV, BioNTech-Pfizer ja CureVac kanssa. Hajautettu rokotesalkku varmistaa, että Eurooppa on hyvin valmistautunut rokotuksiin heti kun rokotteiden turvallisuus ja teho on osoitettu. EU-maat voivat myös päättää lahjoittaa rokotteita matalan ja keskitulotason maille tai ohjata sitä muihin Euroopan maihin. Covid-19-rokotteita kehitetään ja hyväksytään tavanomaista nopeammin. Ne täyttävät kuitenkin samat tiukat vaatimukset kuin kaikki muutkin rokotteet.

Uusia kouluja ja päiväkoteja Lahteen Euroopan investointipankin tuella (10/12/2020)

Euroopan investointipankki (EIP) on allekirjoittanut Lahden kaupungin kanssa rahoitussopimuksen, joka koskee 25 vuodeksi myönnettävää 100 miljoonan euron lainaa. Rahoituksen kohteina ovat kaupungin koulurakennusten ja päiväkotien korjaus ja uudisrakentaminen. "Lahden kaupungin menestyminen tulevaisuudessa perustuu asukkaidemme koulutukseen ja osaamiseen. Olemme panostaneet opetukseen jo aiemmin. EIP:n rahoituksen avulla voimme edistää kunnianhimoista suunnitelmaamme, jolla pyrimme tarjoamaan opetusjärjestelmälle parhaan mahdollisen, maailmanluokan toimintaympäristön”, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen toteaa. Uusilla tiloilla pyritään takaamaan terveellinen, turvallinen ja nykyaikainen oppimisympäristö sekä täyttämään uusimmat energiatehokkuusstandardit. Lisäksi tavoitteena on parantaa opetustilojen muunneltavuutta niin, että ilmastonmuutos otetaan huomioon. Nämä tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia Lahden saatua Euroopan vihreän pääkaupungin tittelin vuodeksi 2021.

11.12. (10/12/2020)

Tule mukaan keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta! Euroopan parlamentin toimistot Suomessa, Itävallassa ja Ruotsissa järjestävät syksyn kolmannen #YhdessäEU-tapahtuman, jonka tarkoituksena on nostaa esille eri puolia maiden 25-vuotisesta EU-jäsenyydestä. Perjantaina 11.12. klo 11.00–12.00 mepit Petri Sarvamaa (EPP, Suomi), Erik Bergkvist (S&D, Ruotsi) ja Monika Vana (Greens/EFA, Itävalta) keskustelevat EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027. Sarvamaa on talousarvion valvonnasta vastaavan valiokunnan jäsen ja Bergkvist ja Vana ovat budjettivaliokunnan varajäseniä. Mepit kolmesta eri maasta ja puolueesta keskustelevat EU:n budjettiin ja Euroopan tulevaisuuteen liittyvistä eri näkökulmista. Webinaari on englanninkielinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 10.12. alla olevan linkin kautta.

15.–16.12. (10/12/2020)

Pohjoisen ulottuvuuden mahdollisuudet ja haasteet – webinaarisarja. Eurooppalaisen Suomen ja ulkoministeriön toteuttamassa neljän webinaarin sarjassa tutustutaan Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja kumppanuuksien historiaan, saavutuksiin ja haasteisiin sekä tulevaisuuden keskeisiin painotuksiin. Sarjan kolmas webinaari ”Pohjoinen ulottuvuus – kumppanuuksien verkosto” järjestetään 15.12. klo 15.00–16.00 ja neljäs webinaari ”Pohjoisen ulottuvuuden talous, tutkimus ja tulevaisuus” 16.12. samaan kellonaikaan. Webinaareihin voi ilmoittautua alla olevasta linkistä löytyvällä ilmoittautumislomakkeella.

16.12. (10/12/2020)

Eurooppalainen ilmastosopimus – virtuaalinen aloitustapahtuma. Eurooppalaisen ilmastosopimuksen tarkoituksena on tuoda yhteen ihmisiä ja organisaatioita eri elämänaloilta, torjua yhdessä ilmastonmuutosta sekä tehdä yhteistyötä ilmaston hyväksi. Ilmastosopimus käynnistetään englanninkielisellä tapahtumalla, jossa on mukana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Hän vastaa tapahtumassa osallistujien esittämiin kysymyksiin. Lisäksi kuullaan esityksiä, joissa keskitytään konkreettisiin arkipäivän ilmastotoimiin, esitellään ensimmäiset ilmastosopimuksen lähettiläät sekä keskustellaan sitoutumisesta uuden ilmastosopimuksen mukaisiin ilmastotoimiin. Komissio kannustaa järjestämään jäsenmaissa ilmastosopimukseen liittyviä oheistapahtumia. Aloitustapahtuma järjestetään 16. joulukuuta klo 10.00–12.00. Mukaan voi ilmoittautua 14. joulukuuta saakka alla olevan linkin kautta.

15.–24.1. (10/12/2020)

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaiset. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 alkaa kymmenen päivän mittaisilla avajaisilla, joiden päätapahtumana on ääni- ja valotaideteos Elämysten puisto. Teoksen ympärille rakentuu Pikku-Vesijärven puistoon 15.–24.1.2021 koko perheen ulkoilmatapahtuma, jossa yhdistetään valoa, musiikkia ja luonnon äänimaisemia. Puisto on valaistu päivittäin klo 16–22. Lisäksi viereisen Lanupuiston veistokset sekä monet Lahden tärkeät maamerkit ympäri kaupunkia heräävät uudella tavalla eloon, kun ne valaistaan vuoden pimeimpään aikaan.

Kestävän kehityksen akkuja kiertotalouteen ja ilmastoneutraaliin talouteen (10/12/2020)

Komissio on ehdottanut akkuja koskevan EU-lainsäädännön uudenaikaistamista uudella akkuasetuksella. Aloite on ensimmäinen kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitetuista toimista. Vuodesta 2006 alkaen paristoja, akkuja ja käytettyjä akkuja on säännelty EU:n tasolla paristo- ja akkudirektiivillä. Uusien säännösten myötä irtoakkujen ja paristojen keräämistä ja kierrättämistä on määrä tehostaa, ja materiaalit on tarkoitus ottaa talteen mahdollisimman tarkkaan, erityisesti kun on kyse arvokkaista materiaaleista, kuten koboltista, litiumista, nikkelistä ja lyijystä. Uusilla akkujen ympäristökestävyyttä koskevilla vaatimuksilla komissio haluaa luoda vihreän siirtymän esimerkin maailmanlaajuisesti ja luoda linjaa tulevia kestävää tuotepolitiikkaa koskevia aloitteita varten. Akkutuotantoa ohjaamalla voidaan edistää kilpailukykyistä kestävää kehitystä. Myös Suomen kasvavalle akkualalle uudet säännökset ovat tervetulleita.

EU-rahoitusta suomalaiselle Vauraus-joukkorahoitusalustalle (10/12/2020)

Vauraus saa ensimmäisenä suomalaisena joukkorahoitusalustana tukea Euroopan investointirahastolta (EIR). Rahoitusosuus on 27,5 miljoonaa euroa. Rahoitus myönnetään pk-yrityksille tarkoitetusta ESIR-yksityisluottojen ohjelmasta, ja EIR:stä tulee sen myötä ankkurisijoittaja Vaurauden uudessa SME Loan Fund I Ky -yrityslainarahastossa. EIR:n lähteminen mukaan rahastoon mahdollistetaan Euroopan komission Euroopan investointiohjelman takauksella. Tämän odotetaan houkuttelevan rahastoon yksityisiä sijoittajia muualta, mikä auttaa rahastoa saavuttamaan vähintään 60 miljoonan euron tavoitekokonsa. Tällöin Vauraus voi välittää lainarahastonsa kautta rahoitusta ainakin 150 suomalaiselle pk-yritykselle ja sen on mahdollista laajentaa luotonvälitystä myös suurempiin yrityksiin. Vaurauden rahoituskohteena ovat pk-yritykset, joiden rahoituksen saaminen perinteisistä lähteistä on pandemian aikana hankaloitunut investointien pienen koon tai vakuuksien puutteen takia.

11.12. (10/12/2020)

Turvallisten ja tehokkaiden covid-19-rokotteiden kehittäminen ja hyväksyntä – virtuaalitapahtuma. Euroopan lääkevirasto (EMA) järjestää kansalaisille ja sidosryhmille virtuaalisen tapahtuman, jossa kerrotaan covid-19-rokotteiden kehittämiseen, arviointiin, hyväksyntään ja turvallisuuden seurantaan liittyvistä prosesseista. Asiantuntijat selventävät myös EMAn erityistä roolia tässä yhteydessä. Tapahtuman aikana sekä suurella yleisöllä että sidosryhmillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tuoda esiin odotuksiaan ja mahdollisia huolenaiheitaan. Tapahtumaa voi seurata suorana verkkolähetyksenä perjantaina 11. joulukuuta klo 14.00–17.30 alla olevan linkin kautta. Siihen ei tarvitse rekisteröityä etukäteen.

14.12. (10/12/2020)

#YhdessäEU: Green Deal – kohti vihreämpää Eurooppaa? EU tähtää ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Työkaluina Euroopalla on etenkin vihreän kehityksen ohjelma Green Deal sekä uusi ilmastolaki. Onko keinovalikoima riittävä ja oikea? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestää maanantaina 14.12.2020 kello 12.30–13.45 webinaarin EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta. Aiheesta keskustelevat mepit Sirpa Pietikäinen (EPP/kok.) ja Mauri Pekkarinen (Renew/kesk.), mukana myös ilmastoaktivisti Anton Riihelä. Tapahtuma on osa Euroopan parlamentin yhdessä.eu-hanketta, jonka tarkoituksena on kannustaa eurooppalaisia keskustelemaan ja muovaamaan Euroopan tulevaisuutta sekä jalkauttaa EU-keskustelua ympäri Suomea.

Tubettaja Ville Mäkipelto esittelee Euroopan uhanalaisimmat eläin- ja kasvilajit (10/12/2020)

Tietotubettaja Ville Mäkipelto esittelee tuoreella videollaan Euroopan uhanalaisimmat eläin- ja kasvilajit. Videolla esitellään kymmenen Euroopan uhanalaisinta lajia ja pohditaan lajikadon syitä ja ratkaisuja. EU:n biodiversiteettistrategialla puututaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen keskeisiin syihin, kuten maa- ja merialueiden kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen liikakäyttöön, ympäristön pilaantumiseen ja haitallisiin vieraslajeihin.

Kansallisoopperan Lailalle Fedora Digital Prize (10/12/2020)

EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta saava Fedora tukee oopperan ja baletin kehitystä Euroopassa. Se jakaa vuosittain palkintoja eurooppalaisille taiteilijoille ja muille toimijoille, jotka tekevät yhteistyötä oopperan ja baletin yleisökentän laajentamiseksi ja uusien ooppera- ja balettituotantojen luomiseksi. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa myönnetyn Fedora Digital Prize palkinnon sai Kansallisoopperan interaktiivinen Laila-oopperaproduktio, jonka ovat luoneet Esa-Pekka Salonen, Paula Vesala, Tuomas Norvio ja Ekho Collective. Laila on osa Kansallisoopperan ja -baletin Opera Beyond -projektia, joka tähtää elämyksellisyyden lisäämiseen esittävässä taiteessa sekä uuden teknologian hyödyntämiseen oopperassa ja baletissa.

NERO-hanke – ympäristöystävällistä puurakentamista (10/12/2020)

Kouvola Innovationin – tuttavallisemmin Kinnon – koordinoimassa NERO-hankkeessa (Nearly Zero Energy Wooden Buildings) tutkittiin tapoja, joilla voidaan alentaa julkisten puurakennusten rakentamisen ja käytön kustannuksia. EU:n Horisontti-rahoitusta saanut kolmivuotinen hanke on nyt valmistumassa. ”Meillä Kouvolassa on rakennettu aiemmin muun muassa Euroopan vielä silloin suurin puukoulu ja viisi päiväkotia puusta. Pääkaupunkiseudulla on puolestaan ollut jo vuosia buumi, jossa erityisesti kouluja ja päiväkoteja rakennetaan modulaarisesti puurunkoisiksi”, kertoo hankkeen koordinaattorina Kinnossa toimiva Tero Hasu. ”Tiedämme nyt enemmän julkisen puurakentamisen kustannuksista, elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä. Tietoa voidaan käyttää rakentamisen ja rakennusten hankintojen ohjaamisessa energiansäästö- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.”

Pieniä sometarinoita joulu- ja uudenvuodenperinteistä eri EU-maista (10/12/2020)

Tämän vuoden syksy on ollut pitkä ja pimeä. Pientä piristystä tuovat mukanaan joulu- ja uudenvuodenperinteisiin liittyvät mukavat henkilökohtaiset tarinat eri EU-maista: Euroopan komission kääntäjät kertovat maidensa perinteistä Translating for Europe -tilillä Facebookissa ja Instagramissa. Tiesitkö esimerkiksi, että joissakin maissa eläimet alkavat puhua jouluaattona, tai kuinka monta ruokalajia Puolassa perinteisesti katetaan joulupöytään? Oletko kuullut Slovakiassa ilmestyvästä kultaisesta porsaasta tai espanjalaisesta joululahjoja jakavasta jouluhalosta? Uuden vuoden tienoilla kastaudutaan Atlanttiin, melotaan kajakilla ja syödään erilaisia perinteisiä leivonnaisia. Seuraa Translating for Europe -postauksia ja virittäydy eurooppalaiseen joulutunnelmaan!

#AskThePresident – vastauksia kysymyksiin, osa 3 (10/12/2020)

Kuluneena vuonna on ollut paljon puhuttavaa. Ursula von der Leyenin komissio aloitti vuosi sitten. Tuoreessa #AskThePresident-jaksossa hän vastaa Shanin, Davidin ja Dimitarin kysymyksiin menneistä ja tulevista haasteista sekä visiostaan koronanjälkeisestä Euroopasta. Katso vastaukset ja lähetä oma kysymyksesi!

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (10/12/2020)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (10/12/2020)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku käynnistynyt (10/12/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 1.2.2021.

College of Europe – haku lukuvuodelle 2021–2022 käynnissä (10/12/2020)

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa) ja tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voi hakea lukuvuoden 2021–2022 opintoihin. Tarjolla ovat seuraavat yksivuotiset opintokokonaisuudet: 1. MA in European Interdisciplinary Studies (neljä erikoistumisalaa: EU Public Affairs and Policies, The EU in the World, The EU and its Neighbours, European History and Civilization); 2. MSc in European Economic Studies; 3. MA in EU International Relations and Diplomacy Studies; 4. MA in European Political and Governance Studies ja 5. LLM in European Law. Lisäksi tarjolla on seuraava kaksivuotinen opintokokonaisuus: MA in Transatlantic Affairs. Määräaika hakemuksille on 13. tammikuuta 2021.

Lähtisikö koulusi mukaan Ambassador School -hankkeeseen? (10/12/2020)

Euroopan parlamentin Ambassador School eli EPAS-hanke jatkuu lukuvuonna 2020–2021. Hankkeella pyritään lisäämään koulujen tietoisuutta EU:sta ja tuomaan nuoria lähemmäs unionin toimintaa ja poliittista keskustelua. EPAS on tarkoitettu yläkouluille, lukioille ja ammattikouluille. Parlamentti tarjoaa kouluille valmiita oppimateriaaleja opetuksen ja oppimisen tueksi. Käytännön toteutus on kuitenkin vapaasti koulujen valittavissa, ja oppilaat voivat esimerkiksi pitää EU-aiheisen teemapäivän tai järjestää työpajoja materiaalien pohjalta. Parlamentin Suomen-toimisto toteuttaa EPAS-ohjelmaa yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa. Ilmoittautumisesta Ambassador Schooliin on lisätietoja HYOL:n sivuilla osoitteessa http://www.hyol.fi/ambassador-school.html. Lukuvuoden 2020–2021 ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy 15.1.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (10/12/2020)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Sinustako EU-kääntäjä? (10/12/2020)

EU-komissio hakee kääntäjiä, jotka ovat kiinnostuneita mahdollisista määräaikaisista, kokopäivätoimisista työsuhteista suomen käännösosastolla Brysselissä tai Luxemburgissa. Odotamme kiinnostuneilta seuraavaa: äidinkielenä suomi, hyvä kielitaito englannin kielessä ja jossakin toisessa EU:n virallisessa kielessä, korkeakoulututkinto joko kielten tai kääntämisen tai joltakin muulta erityisalalta ja halu asua keskellä Eurooppaa. Tehtävään on jatkuva haku. Rekrytointi tapahtuu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn kautta. Luo ensin itsellesi EPSO-tili täällä. Hakemuksen tekeminen jatkuu täällä: EPSO/CAST/P/22/2019. Lisätietoja ja -ohjeita saat alla olevan linkin kautta. Otamme yhteyttä tarpeitamme parhaiten vastaaviin hakijoihin ja pyydämme heitä varaamaan testiajan lähimmästä EPSOn testikeskuksesta (esim. Helsingissä). Lisäkysymyksiin vastaavat suomen käännösyksiköiden päälliköt Anne Arosuo Brysselissä (anne.arosuo@ec.europa.eu) ja Kati Niemi Luxemburgissa (kati.niemi@ec.europa.eu).

Avoimia työpaikkoja Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (10/12/2020)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus hakee palvelukseensa eri alojen asiantuntijoita. Avoimia paikkoja on muun muassa koronavirukseen, tekoälyyn, ydinturvallisuuteen, taloustieteisiin ja meribiologiaan liittyvän tutkimuksen parissa. Työpaikat ovat sopimussuhteisia ja sijaitsevat yhteisen tutkimuskeskuksen Ispran ja Sevillan toimipisteissä. Katso tarkemmat tehtäväkuvaukset ja hakuajat alla olevasta linkistä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (10/12/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (10/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (10/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Ursula von de Leyenin komission ensimmäinen vuosi (03/12/2020)

Ursula von der Leyenin komissio aloitti toimikautensa joulukuussa 2019. Heti toimikauden alussa komissio esitti kunnianhimoisia tavoitteita Euroopan tulevaisuudelle: ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, 2020-luvusta Euroopan digitaalinen vuosikymmen, vahvempi Eurooppa maailmannäyttämöllä geopoliittisemman lähestymistavan avulla. Kun koronavirus iski, komissio pyrki organisoimaan yhtenäisiä ja koordinoituja Euroopan tason hätätoimia, jotka olivat tarpeen kansalaisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Näihin kuuluivat henkilönsuojainten hankinta ja jakelu, rajojen ulkopuolelle jääneiden eurooppalaisten tuominen kotiin ja tulevan rokotteen saannin varmistaminen. Samaan aikaan päälinjaukset ovat pysyneet ennallaan. Vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ovat entistä vahvemmin EU:n toiminnan ytimessä, ja käytössä on uusia resursseja muutoksen nopeuttamiseksi. Taloudelle aiheutuneen vahingon korjaamisen lisäksi luodaan uudenmallinen talous seuraavaa sukupolvea varten.

EU:n toimintasuunnitelma: demokratioista vahvempia (03/12/2020)

Komissio on esitellyt Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja rakentaa kestävämpiä demokratioita EU:ssa. Toimintasuunnitelman sisältämillä toimenpiteillä edistetään vapaita ja rehellisiä vaaleja, vahvistetaan tiedotusvälineiden vapautta ja torjutaan disinformaatiota. Arvoista ja avoimuudesta vastaavan komission varapuheenjohtajan Věra Jourován mukaan demokratiaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä, vaan sitä on vaalittava ja suojeltava. ”Suunnitelman tavoitteena on suojella ja edistää ihmisten merkityksellistä osallistumista yhteiskuntaelämään ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan tehdä valintoja vapaasti julkisessa tilassa ilman manipulointia. Sääntöjä on päivitettävä digiajan mahdollisuuksien ja haasteiden valjastamiseksi. Suunnitelmaan sisältyy toimia, joilla lisätään toimittajien suojelua ja torjutaan disinformaatiota ja ulkopuolista sekaantumista niin, että samalla suojellaan sananvapautta kaikilta osin.”

EU:n toimintasuunnitelma: tukea media- ja audiovisuaalialan elpymiselle (03/12/2020)

Komissio on hyväksynyt Euroopan media- ja audiovisuaalialaa koskevan toimintasuunnitelman. Alalla on pitkäaikaisia ongelmia, jotka ovat heikentäneet sen asemaa globaaleihin kilpailijoihin nähden. Merkittävin niistä on markkinoiden pirstaleisuus. Uutismedioiden osalta huolta herättävät liikevaihdon lasku, verkossa leviävä disinformaatio ja joihinkin Euroopan kolkkiin syntymässä olevat suoranaiset uutiserämaat. Media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelman tavoitteena on tukea media- ja audiovisuaalialan elpymistä ja vihreää ja digitaalista siirtymää sekä lisätä eurooppalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Mediayrityksille tarjotaan muun muassa työkalu, joka neuvoo, miten haetaan esimerkiksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sekä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien yhteydessä myönnettävää rahoitusta.

4.12. (03/12/2020)

#YhdessäEU-tapahtuma: EU:n ilmastolaki. Tule mukaan keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta! Euroopan parlamentin toimistot Suomessa, Itävallassa ja Ruotsissa järjestävät syksyn toisen #YhdessäEU-tapahtuman, jonka tarkoituksena on jalkauttaa EU-keskustelua ja nostaa esille eri puolia maiden 25-vuotisesta EU-jäsenyydestä. Perjantaina 4.12. kello 11.00–12.00 mepit Jytte Guteland (ilmastolain esittelijä, Ruotsi), Othmar Karas (parlamentin varapuhemies, Itävalta) ja Nils Torvalds (ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsen, Suomi, r.) keskustelevat EU:n ilmastolain tulevaisuudesta. Webinaari on englanninkielinen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.12. alla olevan linkin kautta.

8.–16.12. (03/12/2020)

Pohjoisen ulottuvuuden mahdollisuudet ja haasteet – webinaarisarja. Eurooppalaisen Suomen ja ulkoministeriön toteuttamassa neljän webinaarin sarjassa tutustutaan Pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja kumppanuuksien historiaan, saavutuksiin ja haasteisiin sekä tulevaisuuden keskeisiin painotuksiin. Sarjan ensimmäinen webinaari ”Johdatus pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan” järjestetään 8.12. klo 15.00–16.00 ja muut kolme samaan kellonaikaan seuraavasti: 10.12. ”Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus”, 15.12. ”Pohjoinen ulottuvuus – kumppanuuksien verkosto” ja 16.12. ”Pohjoisen ulottuvuuden talous, tutkimus ja tulevaisuus”. Webinaareihin voi ilmoittautua alla olevasta linkistä löytyvällä ilmoittautumislomakkeella.

16.12. (03/12/2020)

Eurooppalainen ilmastosopimus – virtuaalinen aloitustapahtuma. Eurooppalaisen ilmastosopimuksen tarkoituksena on tuoda yhteen ihmisiä ja organisaatioita eri elämänaloilta, torjua yhdessä ilmastonmuutosta sekä tehdä yhteistyötä ilmaston hyväksi. Ilmastosopimus käynnistetään englanninkielisellä tapahtumalla, jossa on mukana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Hän vastaa tapahtumassa osallistujien esittämiin kysymyksiin. Lisäksi kuullaan esityksiä, joissa keskitytään konkreettisiin arkipäivän ilmastotoimiin, esitellään ensimmäiset ilmastosopimuksen lähettiläät sekä keskustellaan sitoutumisesta uuden ilmastosopimuksen mukaisiin ilmastotoimiin. Komissio kannustaa järjestämään jäsenmaissa ilmastosopimukseen liittyviä oheistapahtumia. Aloitustapahtuma järjestetään 16. joulukuuta klo 10.00–12.00. Mukaan voi ilmoittautua 14. joulukuuta saakka alla olevan linkin kautta.

15.–24.1. (03/12/2020)

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaiset. Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 alkaa kymmenen päivän mittaisilla avajaisilla, joiden päätapahtumana on ääni- ja valotaideteos Elämysten puisto. Teoksen ympärille rakentuu Pikku-Vesijärven puistoon 15.–24.1.2021 koko perheen ulkoilmatapahtuma, jossa yhdistetään valoa, musiikkia ja luonnon äänimaisemia. Puisto on valaistu päivittäin klo 16–22. Lisäksi viereisen Lanupuiston veistokset sekä monet Lahden tärkeät maamerkit ympäri kaupunkia heräävät uudella tavalla eloon, kun ne valaistaan vuoden pimeimpään aikaan.

Kaikki suomalaiset komissaarit koolla keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta (03/12/2020)

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen (komission varapuheenjohtaja 2014–2019), Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn (komissaari 2004–2010 ja varapuheenjohtaja 2010–2014) ja Erkki Liikanen (komissaari 1995–2004) pohtivat Suo, kuokka ja EU -webinaarissa, millaiseen Eurooppaan EU saapuu selvittyään koronakriisistä ja mitä EU:n pitäisi tehdä, jotta Eurooppa olisi tulevaisuudessa vahvempi, kestävämpi ja dynaamisempi. Keskusteltavana oli myös paljon huomiota herättänyt erimielisyys elvytyspakettiin sisältyvästä oikeusvaltioperiaatteesta. Urpilainen kokee harmillisena, että Unkari ja Puola haluavat loppusuoralla kyseenalaistaa elvytyspaketista jo kertaalleen saavutetun sovun. ”Suurin huoleni liittyy siihen, miten EU:n toimintakyky turvataan tulevaisuudessa, jos meillä on perusasioista kuten oikeusvaltiosta, demokratiasta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista erilaisia näkemyksiä jäsenvaltioiden välillä.”

#AskThePresident – vastauksia kysymyksiin, osa 3 (03/12/2020)

Kuluneena vuonna on ollut paljon puhuttavaa. Ursula von der Leyenin komissio aloitti vuosi sitten. Tuoreessa #AskThePresident-jaksossa hän vastaa Shanin, Davidin ja Dimitarin kysymyksiin menneistä ja tulevista haasteista sekä visiostaan koronanjälkeisestä Euroopasta. Katso vastaukset ja lähetä oma kysymyksesi!

Eurooppa käden ulottuvilla: Citizens’ App -sovellus (03/12/2020)

EU-tietous on nyt kätesi ulottuvilla. Euroopan parlamentin suunnittelema Citizens’ App -sovellus tarjoaa tietoa EU:n toiminnasta, saavutuksista ja tavoitteista. Sovelluksella pystyy hakemaan tietoa EU-asioista joko alueen tai aihepiirin perusteella, ja se kertoo lisäksi edistymisestä näillä aloilla. Sovelluksella voi myös katsoa videoita, diaesityksiä tai kuunnella podcasteja, poimia kiinnostavia tapahtumia omaan kalenteriin ja jakaa aloitteita sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai tekstiviestein. Sovelluksen kautta on myös helppo tarkastella Näin EU toimii hyväkseni -nettisivuja, joilla esitellään, miten EU käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään paikallisesti ympäri Eurooppaa. Ilmainen sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play -kaupoista.

Komissio haluaa kuulla mielipiteesi saasteettomuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta! (03/12/2020)

Komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n toimintasuunnitelmasta ”Tavoitteena saasteettomuus ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”. Saasteettomuustavoite on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä osatekijöistä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneista merkittävistä parannuksista huolimatta pilaantuminen vahingoittaa edelleen kansalaisia ja ekosysteemejä. Se aiheuttaa monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja on yksi viidestä tärkeimmästä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä edistävästä tekijästä. Saastumisen hinta yhteiskunnalle ja ekosysteemeille on korkea, mukaan lukien terveyteen liittyvät kustannukset. Saasteettomuutta koskeva toimintasuunnitelma on EU:n seuraava tärkeä askel kohti saasteettomuustavoitetta äskettäin hyväksytyn kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian jälkeen. Toimintasuunnitelmasta voi antaa palautetta 10. helmikuuta 2021 saakka. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta.

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku käynnistynyt (03/12/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja mukana nuorisohankkeessa, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Hae nuorten Kaarle Suuri -palkintoa, ja voit voittaa rahoitusta hankkeellesi sekä matkan Saksaan! Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon myöntävät yhdessä Euroopan parlamentti ja Saksan Aachenissa sijaitseva kansainvälinen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö. Vuotuinen palkinto myönnetään nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kolme parasta hanketta valitaan 27:stä kansallisesti valitusta ehdokkaasta. Kaikkien 27 kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi toukokuussa 2021 Aacheniin palkintoseremoniaan. Vuoden 2021 palkinnon hakuaika päättyy 1.2.2021.

College of Europe – haku lukuvuodelle 2021–2022 käynnissä (03/12/2020)

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa) ja tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voi hakea lukuvuoden 2021–2022 opintoihin. Tarjolla ovat seuraavat yksivuotiset opintokokonaisuudet: 1. MA in European Interdisciplinary Studies (neljä erikoistumisalaa: EU Public Affairs and Policies, The EU in the World, The EU and its Neighbours, European History and Civilization); 2. MSc in European Economic Studies; 3. MA in EU International Relations and Diplomacy Studies; 4. MA in European Political and Governance Studies ja 5. LLM in European Law. Lisäksi tarjolla on seuraava kaksivuotinen opintokokonaisuus: MA in Transatlantic Affairs. Määräaika hakemuksille on 13. tammikuuta 2021.

Lähtisikö koulusi mukaan Ambassador School -hankkeeseen? (03/12/2020)

Euroopan parlamentin Ambassador School eli EPAS-hanke jatkuu lukuvuonna 2020–2021. Hankkeella pyritään lisäämään koulujen tietoisuutta EU:sta ja tuomaan nuoria lähemmäs unionin toimintaa ja poliittista keskustelua. EPAS on tarkoitettu yläkouluille, lukioille ja ammattikouluille. Parlamentti tarjoaa kouluille valmiita oppimateriaaleja opetuksen ja oppimisen tueksi. Käytännön toteutus on kuitenkin vapaasti koulujen valittavissa, ja oppilaat voivat esimerkiksi pitää EU-aiheisen teemapäivän tai järjestää työpajoja materiaalien pohjalta. Parlamentin Suomen-toimisto toteuttaa EPAS-ohjelmaa yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa. Ilmoittautumisesta Ambassador Schooliin on lisätietoja HYOL:n sivuilla osoitteessa http://www.hyol.fi/ambassador-school.html. Lukuvuoden 2020–2021 ilmoittautuminen on nyt käynnissä ja päättyy 15.1.2021.

Oppisoppi – oppia ja hupia kotiopiskeluun (03/12/2020)

Näinä haastavina aikoina haluamme auttaa opetuksen suunnittelussa tarjoamalla monipuolista oppimateriaalia EU-asioista. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä tai ympäristön ja ilmaston suojelusta. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen mahdollisuuksista verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden EU-maiden koulujen ja opettajien kanssa sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Harjoittelupaikkoja Ruotsissa! (03/12/2020)

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus Tukholmassa hakee harjoittelijoita 11:n eri alan tehtäviin. Keskuksen varsinaisen toimialan lisäksi harjoittelijoita haetaan avustamaan muun muassa viestinnässä, henkilöstöhallinnossa ja lakiasioissa, eli kysyntää on monenlaiselle osaamiselle. Jos olet jonkin EU- tai ETA-maan kansalainen, suorittanut yliopistotutkinnon viimeiseen hakupäivään mennessä ja sinulla on erittäin hyvä englannin kielen taito, voit olla juuri oikea henkilö tehtävään. Hakijoista voidaan laatia myös varallaololista, jolta voi päästä harjoittelijaksi mahdollisiin myöhemmin aukeaviin harjoittelupaikkoihin. Hakuaika päättyy 9. joulukuuta.

Sinustako EU-kääntäjä? (03/12/2020)

EU-komissio hakee kääntäjiä, jotka ovat kiinnostuneita mahdollisista määräaikaisista, kokopäivätoimisista työsuhteista suomen käännösosastolla Brysselissä tai Luxemburgissa. Odotamme kiinnostuneilta seuraavaa: äidinkielenä suomi, hyvä kielitaito englannin kielessä ja jossakin toisessa EU:n virallisessa kielessä, korkeakoulututkinto joko kielten tai kääntämisen tai joltakin muulta erityisalalta ja halu asua keskellä Eurooppaa. Tehtävään on jatkuva haku. Rekrytointi tapahtuu EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn kautta. Luo ensin itsellesi EPSO-tili täällä. Hakemuksen tekeminen jatkuu täällä: EPSO/CAST/P/22/2019. Lisätietoja ja -ohjeita saat alla olevan linkin kautta. Otamme yhteyttä tarpeitamme parhaiten vastaaviin hakijoihin ja pyydämme heitä varaamaan testiajan lähimmästä EPSOn testikeskuksesta (esim. Helsingissä). Lisäkysymyksiin vastaavat suomen käännösyksiköiden päälliköt Anne Arosuo Brysselissä (anne.arosuo@ec.europa.eu) ja Kati Niemi Luxemburgissa (kati.niemi@ec.europa.eu).

Avoimia työpaikkoja Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (03/12/2020)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus hakee palvelukseensa eri alojen asiantuntijoita. Avoimia paikkoja on muun muassa koronavirukseen, tekoälyyn, ydinturvallisuuteen, taloustieteisiin ja meribiologiaan liittyvän tutkimuksen parissa. Työpaikat ovat sopimussuhteisia ja sijaitsevat yhteisen tutkimuskeskuksen Ispran ja Sevillan toimipisteissä. Katso tarkemmat tehtäväkuvaukset ja hakuajat alla olevasta linkistä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (03/12/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (03/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (03/12/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.