"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues

EU kokoaa kumppaneita maailmalta koronavirusrokotteen rahoittamiseksi (30/04/2020)

Euroopan unioni järjestää yhdessä eri organisaatioiden kanssa koronaviruksen kansainvälistä torjuntaa koskevan varainkeruutapahtuman 4. toukokuuta 2020 alkaen. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja maailmanlaajuiset terveysalan järjestöt ovat esittäneet yhteisen toimintakehotuksen tavoitteenaan nopeuttaa turvallisten, laadukkaiden, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten diagnosointi- ja hoitomenetelmien ja rokotteiden tasapuolista saatavuutta. EU aikoo järjestää maailmanlaajuisen varainkeruutapahtuman, jolla kerätään varoja näiden toimien tukemiseksi. Maailman maita ja järjestöjä kehotetaan kantamaan kortensa kekoon, jotta saadaan kokoon alustavaksi rahoitustavoitteeksi asetetut 7,5 miljardia euroa. Komissio pyytää myös valtioita, elinkeinoelämän johtajia, julkisuuden henkilöitä, tunnettuja hyväntekijöitä, taiteilijoita ja kansalaisia kampanjoimaan varainkeruutapahtuman puolesta. Kerätyt varat kanavoidaan kolmeen osa-alueeseen eli diagnosointimenetelmiin, hoitomenetelmiin ja rokotteisiin.

EU:n ja Meksikon uusi kauppasopimus allekirjoitusta vaille valmis (30/04/2020)

EU ja Meksiko sopivat pari päivää sitten uuden kauppasopimuksen viimeisestä auki olleesta kysymyksestä. Nyt sopimus on vielä allekirjoitettava ja hyväksyttävä EU-maiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Sopimuksen ansiosta käytännössä koko EU:n ja Meksikon välinen tavarakauppa on vastedes tullitonta. Sopimuspuolet sitoutuvat myös Pariisin ilmastosopimukseen. Kauppasopimus on erottamaton osa laajempaa kokonaissopimusta, joka kattaa myös ihmisoikeudet sekä poliittisen yhteistyön ja kehitysyhteistyön. Se on myös EU:n ensimmäinen kauppasopimus, jossa on määräyksiä korruption torjunnasta. Meksiko on EU:n tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. EU:n ja Meksikon välisen tavarakaupan arvo on 66 miljardia euroa (2019) ja palvelukaupan 19 miljardia euroa (2018). EU:n tavaravienti Meksikoon on yli 39 miljardia euroa vuodessa. EU:n ja Meksikon välinen tavarakauppa on yli kolminkertaistunut sen jälkeen, kun alkuperäinen sopimus tuli voimaan vuonna 2001.

Koronakustannuksiin tukea nyt myös EU:n solidaarisuusrahastosta (30/04/2020)

Komission ehdottamien ja hiljattain hyväksyttyjen sääntömuutosten ansiosta EU-maat voivat nyt hakea tukea EU:n solidaarisuusrahastosta myös kansanterveysuhkiin liittyvistä syistä. Komissio on nyt saanut ensimmäisen tällaisen tukihakemuksen Italialta. Rahastosta voidaan tänä vuonna myöntää 800 miljoonaa euroa rahoitustukea kriisin pahimmin koettelemille EU-maille. Komissio ottaa vastaan hakemuksia 24. kesäkuuta saakka ja arvioi ne sen jälkeen pakettina, jotta varmistetaan kaikkien tapausten tasapuolinen kohtelu. Sen jälkeen komissio tekee Euroopan parlamentille ja EU-maiden neuvostolle ehdotuksen rahoitustuen jakautumisesta. Komissio käsittelee kaikki hakemukset yhdessä paketissa eikä hakemusten saapumisjärjestyksessä. Näin varmistetaan, että käytettävissä olevat varat jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti niiden maiden kesken, joihin tämä terveysuhka vaikuttaa eniten.

Komissio ohjeistaa pankkeja sääntelyjoustojen käytössä (30/04/2020)

Komission tuoreissa pankkialan sääntelyohjeissa muistutetaan, että EU:n säännöt antavat pankeille ja pankkivalvojille mahdollisuuden toimia talouskriiseissä joustavasti mutta vastuullisesti. Ohjeilla varmistetaan, että pankit ja pankkivalvojat toimivat kriisitilanteessa samoja sääntöjä noudattaen. Komissio kannustaa pankkeja ja valvontaviranomaisia hyödyntämään EU:n tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännöstön joustavuutta. Ohjeissa esimerkiksi vahvistetaan EU:n sääntöihin sisältyvä jousto, kun on kyse lainojen takaisinmaksun lykkäämisestä eli ns. lyhennysvapaista. Komissio kannustaa pankkeja myös kriisitilanteessa pidättäytymään osinkojen ja bonusten maksamisesta. ”Hyödynnämme nyt kaiken EU:n pankkisääntöihin sisältyvän jouston, jotta pankit voivat pitää rahahanat auki ja kotitaloudet ja yritykset voivat saada tarvitsemaansa rahoitusta,” sanoo taloudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Komissiolta ohjeet kliinisten rokotetutkimusten jatkuvuuden turvaamiseksi (30/04/2020)

Komissio on julkaissut ohjeet mm. koronarokotteiden ja -hoitojen kehittämiseen liittyvien kliinisten tutkimusten helpottamiseksi EU:ssa. Ohjeiden tavoitteena on vähentää kliinisen tutkimuksen häiriöitä koronaviruskriisin aikana kuitenkin niin, että tutkimusten laatua ja turvallisuutta ei vaaranneta. Ohjeiden sallimia poikkeustoimenpiteitä käytetään ainoastaan koronaviruspandemian aikana. ”On ehdottoman tärkeää, että säännöt ovat joustavia, jotta kriittisiä hoitoja, krooniset ja harvinaiset sairaudet mukaan lukien, koskevaa kehitystyötä voidaan jatkaa kliinisten tutkimusten avulla. Tehokkaiden diagnoosimenetelmien, hoitojen ja rokotteen kehittäminen ja käyttöönotto tulevat epäilemättä olemaan myös tärkein läpimurto koronaviruksen pysäyttämiseksi. Kansainvälinen konferenssi käynnistää 4. toukokuuta maailmanlaajuisen yhteistyön ja tuen tälle työlle. Tavoitteena on kerätä 7,5 miljardia euroa rahoitusta maailmanlaajuisen yhteisön hyväksi,” sanoo EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakides.

Komissiolta hyväksyntä Suomen 3 miljardin koronatukipaketille (30/04/2020)

Komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman koronavirusepidemian vaikutuksista kärsivän talouden tukemiseksi. Tuki hyväksyttiin komission 19. maaliskuuta 2020 hyväksymien ja 3. huhtikuuta 2020 muutettujen tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla. EU:n kilpailukomissaari ja komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager toteaa, että 3 miljardin euron tukiohjelman avulla Suomi pystyy tukemaan yrityksiä, jotka kärsivät epidemian taloudellisista seurauksista. ”Julkista tukea myönnetään monin eri tavoin, esimerkiksi suorina avustuksina, pääomasijoituksina, veroetuuksina ja ennakkomaksuina. Tukea voidaan myöntää enintään 800 000 euroa yritystä kohden. Yrityksiä tukemalla varmistetaan, että ne pystyvät kattamaan likviditeettitarpeensa ja voivat jatkaa toimintaansa kriisin aikana ja sen jälkeen. Jatkamme yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että kansalliset tukitoimenpiteet voidaan toteuttaa koordinoidusti, tehokkaasti ja EU:n sääntöjä noudattaen”, Vestager sanoo.

EU:lle yhteiset ohjeet työpaikoille paluuta varten (30/04/2020)

Miten työntekijöiden terveys ja turvallisuus voidaan varmistaa, kun he palaavat työpaikoilleen? Tämä kysymys on monien työnantajien mielissä, kun EU-maat suunnittelevat tai toteuttavat asteittaista työpaikoille paluuta koronavirusepidemian hellittäessä. Tilanteen selkiyttämiseksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) on antanut työpaikalle palaamista ja etätyöjärjestelyjä koskevia ohjeita. EU:n työllisyyskomissaari Nicolas Schmit sanoo, että nykytilanteessa työterveyden ja -turvallisuuden suojelemisen tärkeys työntekijöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan kannalta tulee aiempaakin selvemmäksi. ”Ohjeissamme vastataan työnantajien käytännön kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi koronavirukselle altistumisen minimoiminen työpaikalla, riskinarvioinnin päivittäminen ja sairaudesta parantuneista työntekijöistä huolehtiminen. Ohjeet auttavat työnantajia ja yrityksiä johtamaan paluuta työpaikoille ja antamaan käytännön neuvoja työntekijöille”, hän jatkaa.

Terveydenhuollon laitteita koskevia uusia vaatimuksia lykätään (30/04/2020)

Komissio ei halua tässä tilanteessa luoda lisärasitteita koronaviruksen torjuntaan osallistuville viranomaisille ja laite- ja tarvikevalmistajille. Tästä syystä se ehdotti huhtikuun alussa uuden lääkinnällisistä laitteista annetun asetuksen soveltamisen lykkäämistä vuodella. Lykkäystä ehdotettiin, jotta EU-maiden viranomaiset, terveydenhuollon yksiköt ja terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistavat yritykset voivat täysin keskittyä koronaviruspandemian torjuntaan. Koska koronaviruskriisi lisää tiettyjen elintärkeiden lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden kysyntää, on ehdottoman tärkeää välttää kaikki lisävaikeudet ja riskit siitä, että laitteista syntyy pulaa tai niiden saatavuus viivästyy sen lisätyön vuoksi, joka viranomaisille tai vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille aiheutuu uuden asetuksen täytäntöönpanosta. Euroopan parlamentti ja EU-maiden neuvosto ovat nyt hyväksyneet komission ehdotuksen.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (30/04/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien (30/04/2020)

Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (30/04/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa hakemusten tekemisessä järjestämällä kulttuuriperintökohdetta ylläpitäville organisaatioille hakuun opastavan webinaarin 6.5.2020.

Kvanttiteknologian EU-rahoitusta Aalto-yliopistoon (30/04/2020)

Aalto-yliopiston professori Mikko Möttönen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) kaikkiaan neljännen hankerahoituksen – tällä kertaa kvanttitietokoneiden tutkimusta varten. Rahoitus tulee ERC:n Proof of Concept -apurahan muodossa ja on suuruudeltaan 150 000 euroa. Rahoitusta saaneessa Möttösen uudessa SCAR-hankkeessa (Scalable Fabrication Process for Quantum-Circuit Refrigerators) on tavoitteena kehittää supertietokoneissa käytettävien kvanttiprosessoreiden osana olevien kvanttipiirijäähdyttimien luotettavuutta ja soveltamismahdollisuuksia. Möttösellä on jo entuudestaan kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus vuosille 2017–2021. Uusi SCAR-hanke tukee samalla suomalaisen kvanttiekosysteemin rakentumista, johon Aallon lisäksi kuuluvat muiden muassa VTT ja useita kvanttiteknologian alan yrityksiä.

Tervetuloa EU@Oodiin – sitten taas joskus! (30/04/2020)

”Meillä on ollut ilo ottaa vastaan kouluvierailijoita EU@Oodissa niin läheltä Helsingistä, Hangosta ja Järvenpäästä kuin hieman kauempaakin, esimerkiksi Ranskasta. Osalle lapsista ja nuorista EU on tuttu, toisille EU:n toiminta on vielä hieman hämärän peitossa. Autamme ja opastamme nuoria vierailijoitamme mielellämme, sillä EU rakentaa tulevaisuutta ja lapset ja nuoret ovat sille siksikin tärkeä kohderyhmä,” kertovat EU@Oodin, EU:n tietopisteen, työntekijät blogikirjoituksessaan. ”EU:n nuorisostrategia vuosille 2019–2027 pyrkii tukemaan nuorten osallistumista demokratiaan ja kansalaistoimintaan sekä tuomaan nuoria yhteen kaikkialta EU:sta ja muualta maailmasta, jotta voidaan tukea vapaaehtoistoimintaa, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, solidaarisuutta ja kulttuurienvälistä ymmärrystä.” Kun Oodi jälleen avataan, lapset, nuoret ja kouluvierailijat ovat jälleen enemmän kuin tervetulleita juttelemaan EU:hun liittyvistä ajatuksistaan EU@Oodilaisten kanssa!

Podcast-sarja ”Euroopan suunta” on alkanut (30/04/2020)

Voittoa tavoittelemattoman ja poliittisesti sitoutumattoman Eurooppalainen Suomi ry:n tuottaman Euroopan suunta -podcastin ensimmäisen lähetyksen vieraina ovat europarlamentaarikko Heidi Hautala sekä Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo. Millainen on EU:n tie ulos koronakriisistä? Miten ylikansalliset demokratiat voivat kehittää omaa sopeutumiskykyään uusiin poikkeustilanteisiin? Miltä EU-maiden välinen yhteistyö näyttää kriisin keskellä ja mitä Suomesta Brysselissä puhutaan? Lisääkö kriisi integraatiota vai pysähtyykö yhdentyminen? Euroopan suunta -podcast on keskusteluohjelmien sarja, joka julkaistaan muun muassa Uuden Suomen verkkosivuilla huhti-toukokuussa. Sarjassa on kymmenkunta jaksoa, joissa ovat vieraina muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, europarlamentaarikot Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, pormestari Jan Vapaavuori sekä useita muita poliitikkoja ja tutkijoita.

Euroopan nuorisotapahtuma EYE palaa verkkoversiona (30/04/2020)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE on nyt palannut verkkoversiona. Tapahtuma tarjoaa verkossa aina toukokuun lopulle asti nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (30/04/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (30/04/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (30/04/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (30/04/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (30/04/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (30/04/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä (30/04/2020)

Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (30/04/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (30/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (30/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

9.5. (30/04/2020)

Eurooppa-päivä virtuaalisesti! Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta. Samana päivänä vuonna 1950 Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman esitti, että valtioiden yhteistyötä on syvennettävä rauhan edistämiseksi Euroopassa. Siitä lähti kehittymään Euroopan unioni, johon Suomikin aikanaan liittyi vuonna 1995. Suomessa Eurooppa-päivän tapahtumia ovat perinteisesti järjestäneet muun muassa Eurooppalainen Suomi, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, ulkoministeriö ja Eurooppanuoret. Eurooppa-päivän ja sitä edeltävän viikon perinteiset fyysiset tapahtumat on koronavirustilanteesta johtuen peruttu, mutta luvassa on silti paljon ohjelmaa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Luvassa on asiantuntija-podcasteja, somekampanjoita, somevaikuttajien ja europarlamentaarikkojen tarinoita, uusia julkaisuja, pelejä ja muuta vekkulia. Lisätietoa löytyy järjestäjien sosiaalisen median kanavilta ja vaikkapa Eurooppa-päivän tapahtumasivuilta.

Edustuston päällikkö Antti Peltomäki: ”Kevättä rinnassa koronasta huolimatta!” (30/04/2020)

Koronakriisi on hallinnut mediaa ja mieliä koko alkukevään. Se on sulkenut ihmiset koteihinsa ja rajat maiden välillä. Se on pysäyttänyt lähes koko talouden. Jokainen maa yrittää selvitä kriisin yli valtavalla julkisella velanotolla. On tavallaan ymmärrettävää, että koronan iskiessä yllättäen ja voimalla kaikki EU-maat ryhtyivät pelastamaan itseään. Naapuriapua ei annettu ja yhteisiä toimia ei paljon pohdittu. Vaikka komission suora toimivalta kansanterveyden alalla on vähäinen, sillä on paljon keinoja auttaa kriisissä. Sen EU-maat ovat viimeistään nyt huomanneet, kun tarvitaan päätöksiä suojavarusteiden yhteishankinnoista tai tutkimushankkeita rokotteen kehittämiseksi, valtiontukisääntöjen helpottamista yritysten tukemiseksi tai yhteisiä rahoitusohjelmia työpaikkojen pelastamiseksi. Tämäkin kriisi voitetaan paljon paremmin tiiviillä yhteistyöllä kuin yksin. Helppoa sekään ei tule olemaan, mutta vain yhteispelillä kriisin eri vaiheet voidaan ratkaista kestävällä tavalla.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (30/04/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

Komissiolta hyväksyntä Suomen 2 miljardin euron koronatukiohjelmalle (23/04/2020)

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen sille ilmoittaman tukiohjelman, jonka nojalla Finnvera voi myöntää koronavirusepidemian aiheuttaman kriisin takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille yrityksille takauksia ja lainoja sekä käyttöpääomaan että investointeihin. Kyseessä on komission ensimmäinen valtiontukipäätös, joka koskee Suomen toimia koronavirustilanteessa. Ohjelmassa julkista tukea myönnetään valtiontakauksina uusille investointi- ja käyttöpääomalainoille tai tuettuina investointi- ja käyttöpääomalainoina, joiden korkotaso on edullinen. Ohjelman tavoitteena on tarjota likviditeettiä koronavirusepidemiasta kärsiville yrityksille, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa, tehdä investointeja ja säilyttää työpaikkoja. Komissio totesi toimenpiteiden olevan välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia, joten se hyväksyi toimenpiteet EU:n tilapäisesti kevennettyjen valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Komissio ehdottaa lisätoimenpiteitä maataloustuottajien tueksi (23/04/2020)

Komissio ehdottaa poikkeuksellisia lisätoimenpiteitä, joilla tuetaan koronavirusepidemiasta eniten kärsiviä maatalous- ja elintarvikemarkkinoita. Toimenpiteet koskevat yksityisen varastoinnin tukea maito- ja liha-aloilla, itseorganisoitujen yhteistyösopimusten sallimista sekä hedelmä- ja vihannesalan, viinin ja eräiden muiden markkinatukiohjelmien joustavoittamista. Komissio ehdottaa esimerkiksi yksityisen varastoinnin tukea maitotuotteille ja lihatuotteille. Tämä mahdollistaa tuotteiden väliaikaisen poistamisen markkinoilta vähintään 2–3 kuukaudeksi ja enintään 5–6 kuukaudeksi. Tämä taas johtaa tarjonnan vähenemiseen ja markkinoiden tasapainottumiseen pitkällä aikavälillä. Komissio pyrkii siihen, että toimenpiteet hyväksytään huhtikuun loppuun mennessä. Ennen sitä on kuultava jäsenvaltioita ja järjestettävä äänestys toimenpiteistä. Niihin voi siis vielä tulla muutoksia. Yksityiskohdat julkistetaan ehdotusten lopullisen hyväksymisen yhteydessä.

50 miljoonan euron pilottihanke osaamisvajeiden paikkaamiseksi (23/04/2020)

Komissio ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat käynnistämässä uutta lainatakausjärjestelmää, jolla tuetaan investointeja osaamiseen ja koulutukseen. Lainatakauksella pyritään houkuttelemaan koulutusinvestointeja muista lähteistä niin, että kokonaisrahoitus on yhteensä 200 miljoona euroa. Takausjärjestelmällä autetaan yrityksiä ja työntekijöitä täydentämään osaamistaan vastaamaan työ- ja liike-elämän muuttuvia tarpeita. EIR antaa maksuttoman rajatun ensivastuutakauksen valituille rahoituksen välittäjille, jotka muodostavat uusia lainarahoitussalkkuja opiskelijoita, jatkokouluttautujia ja yrityksiä varten. Edellytykset täyttävät oppijat ja yritykset voivat saada EU:n takaamaa rahoitusta (esimerkiksi lainoja, maksuajan pidennyksiä, tulosidonnaisia lainoja) rahoituksen välittäjiltä, kuten rahoituslaitoksilta, korkeakouluilta ja ammatillisen koulutuksen keskuksilta. Viime kädessä lopulliset edunsaajat voivat takauksen ansiosta saada rahoitusta helpommin ja paremmin ehdoin.

Uusi tiedonvaihtoportaali koronavirustutkijoille (23/04/2020)

Euroopan komissio on avannut tutkimusyhteisön kanssa Euroopan covid-19-dataportaalin, joka nopeuttaa ja helpottaa koronaviruspandemiaa koskevan tutkimustiedon jakamista ja yhteiskäyttöä. Uusi koronavirustutkijoille tarkoitettu portaali on osa eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA) koronaviruksen torjumiseksi laadittua toimintasuunnitelmaa (ERAvsCorona-toimintasuunnitelma). Portaali auttaa tutkijoita koronaviruspandemian torjunnassa Euroopassa ja ympäri maailmaa. Portaali tarjoaa avoimen, luotettavan ja skaalautuvan eurooppalaisen ja globaalin toimintaympäristön, jossa tutkijat voivat tallentaa ja jakaa data-aineistoja, kuten DNA-sekvenssejä, proteiinirakenteita, esikliinisistä ja kliinisistä tutkimuksista saatua dataa sekä epidemiologista dataa. Datan nopea ja avoin jakaminen nopeuttaa huomattavasti tutkimusta ja löydösten tekemistä, mikä mahdollistaa tehokkaan reagoinnin koronaviruksen aiheuttamaan hätätilaan.

EU:n maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden myynti lähes 75 miljardia euroa (23/04/2020)

Komission julkaiseman tutkimuksen mukaan EU:n maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen maatalouselintarvikkeiden ja juomien myynnin arvo on 74,76 miljardia euroa. Yli viidesosa tästä summasta kertyy EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä. Tutkimuksessa todettiin, että nimisuojan saaneen tuotteen myynnin arvo on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaavien tuotteiden myyntiarvoon ilman nimisuojaa. Maatalouselintarvikkeet ja viinit suojataan suojattuina alkuperänimityksinä (SAN) ja suojattuina maantieteellisinä merkintöinä (SMM). EU:ssa on lisäksi käytössä aidon perinteisen tuotteen merkintä (APT), jolla korostetaan tuotteen perinteisiä piirteitä ilman, että ne ovat sidoksissa mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Suomalaisia suojattuja tuotteita ovat Lapin Puikula, Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron kylmäsavuliha, Kitkan viisas, Kainuun rönttönen, Puruveden muikku ja Aito saunapalvikinkku sekä Sahti, Kalakukko ja Karjalanpiirakka.

EU edelleen maailman suurin kehitysavun antaja – myös Suomi lisännyt apuaan (23/04/2020)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean julkaisemien alustavien lukujen mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteenlaskettu julkinen kehitysapu oli 75,2 miljardia euroa vuonna 2019. Näin ollen Euroopan unioni pysyi vuonna 2019 maailman suurimpana julkisen kehitysavun antajana. Vuonna 2019 neljä EU-maata täytti julkista kehitysapua koskevat sitoumuksensa ja antoi kehitysapua vähintään 0,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon: Luxemburg, Ruotsi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suomen lisäksi viisi EU-maata (Itävalta, Kypros, Luxemburg, Malta ja Ranska) kasvatti julkista kehitysapuaan suhteessa bruttokansantuloonsa vähintään 0,01 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan kahdeksassa EU-maassa tämä julkisen kehitysavun suhde bruttokansantuloon kuitenkin laski: kehitysapuaan supistivat Alankomaat, Belgia, Liettua, Portugali, Puola, Ruotsi, Saksa ja Viro.

Koronatartuntoja jäljittäville mobiilisovelluksille tietosuojasäännöt (23/04/2020)

Koronaviruksen tartuntaketjujen selvittämisessä tullaan todennäköisesti käyttämään älypuhelinpohjaisia sovelluksia. Komissio on nyt julkaissut ohjeet, joilla varmistetaan niillä kerättävien terveys- ja muiden henkilötietojen suoja. Ohjeiden mukaan heti alkuun on määriteltävä taho, joka on juridisessa vastuussa henkilötietojen käytöstä sovelluksissa. Sovelluksessa olisi noudatettava tietojen minimoinnin periaatetta, eli siinä tulisi käsitellä ainoastaan koronaviruspandemian torjunnan kannalta merkityksellisiä henkilötietoja. Käyttäjän on saatava itse valita, asentaako hän sovelluksen laitteeseensa. Sovelluksen jokaisen toiminnon on edellytettävä käyttäjän erillistä hyväksyntää. Jos hyödynnetään esimerkiksi Bluetooth-yhteyden tuottamia läheisyystietoja, ne olisi tallennettava pelkästään käyttäjän laitteelle ja jaettava vain hänen suostumuksellaan. Tiedot olisi tallennettava käyttäjän laitteelle tietoturvallisesti ja salattava.

Komissio ohjeistaa EU:n turvapaikkasäännöstön soveltamisesta poikkeustilanteessa (23/04/2020)

Komissio on EU-maiden pyynnöstä antanut niille ohjeita siitä, miten EU:n turvapaikkasäännöstöä tulisi soveltaa koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Pääperiaatteena on, että perusoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti myös koronaviruspandemian aikana. EU:n sisäasiainkomissaari Ylva Johansson toteaa, että poikkeustilanteessakin on toimittava järkevästi. Hänen mukaansa myös koronaviruspandemian kaltaisessa terveyteen liittyvässä hätätilanteessa on taattava, että ihmiset voivat käyttää perusoikeuksiaan. ”Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, perheiden ja alaikäisten tilanteeseen. Kaikkia kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä on kohdeltava ihmisarvoisesti.” Komission ohjeiden mukaan hakemusten rekisteröintiä ja käsittelyä olisi jatkettava, mutta hakemusten käsittelyn ja tutkinta-aikojen keston osalta olisi kuitenkin sallittava mahdollisimman suuri joustavuus.

Yhteiset periaatteet korona-altistumisten jäljityssovelluksille (23/04/2020)

Älypuhelimeen asennettavat lähikontaktien jäljityssovellukset voivat olla keskeisessä asemassa kriisinhallinnan kaikissa vaiheissa ja erityisesti silloin, kun sosiaalisen kanssakäymisen rajoituksia voidaan alkaa purkaa. EU-maat ja komissio ovat hyväksyneet periaatteet ja toimintamallit, joiden mukaisesti mobiilisovelluksia voidaan käyttää koronavirusepidemian torjunnassa lähikontaktien jäljittämiseen ja altistuneiden varoittamiseen. Kyseiset sovellukset, jotka perustuvat todennäköisesti Bluetooth-lähitiedonsiirtoon, eivät mahdollista ihmisten sijainnin jäljittämistä ja ne perustuvat täysin käyttäjän suostumukseen ja vapaaehtoisuuteen. Toimintaperiaatteena on, että jos käyttäjän puhelin on tietyn ajan ollut tartunnan saaneen henkilön puhelimen läheisyydessä, sovellus antaa varoituksen ja muistuttaa koronatestauksen tai omaehtoisen karanteenin tarpeellisuudesta.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (23/04/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komission koronatoimet aikajanalla kriisin alusta lähtien (23/04/2020)

Terveydenhuolto kuuluu pääsääntöisesti EU-maiden omaan päätäntävaltaan ja komission toimivalta sallii lähinnä koordinoivan ja ohjeistavan roolin. Komissio on kuitenkin pyrkinyt kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla vahvistamaan EU:n terveydenhuoltosektoria ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia. Se on myös tarjonnut puolueetonta tietoa viruksesta ja tehokkaimmista tavoista ehkäistä sen leviämistä. EU-yhteistyötä on tehty muun muassa suojavarustehankinnoissa, potilaiden hoidossa ja EU-kansalaisten kotiuttamisessa. Puheenjohtaja von der Leyen on myös perustanut poliittisen tason koronavirustyöryhmän koordinoimaan toimia. Komissio on ollut asiassa aktiivinen jo kriisin alusta saakka ja kyennyt hyvin nopeassa aikataulussa tekemään vallassaan olevat päätökset ja ratkaisuehdotukset. Katso linkin takaa aikajanalta komission toimet. Aikajanalta löydät myös linkit toimenpiteitä koskeviin suomenkielisiin tiedotteisiin ja puheenjohtaja von der Leyenin videolausuntoihin.

Komissaari Urpilainen: ”Pää on pidettävä kylmänä” (23/04/2020)

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen uskoo, että meneillään oleva kriisi lopulta vahvistaa EU:ta. Vaikka kriisin keskellä yhteisymmärrykseen pääsy voi olla vaikeaa, lopulta kompromissit löytyvät. ”Mielestäni koronakriisi on osoittanut sellaisen ajattelutavan heikkouden, että kansallisvaltiot yksinään pystyisivät vahvoina ratkomaan erilaisia eteen tulevia ongelmia,” Urpilainen sanoo. Urpilainen näkee Euroopan moraaliseksi velvollisuudeksi auttaa hauraassa ja vaikeassa asemassa olevia kumppaneitamme esimerkiksi Afrikassa. ”Keskustelu on hieman samanlaista kuin mitä Suomessa käydään työttömyyden kasvaessa ja yritysten taloudellisen tilanteen heikentyessä siitä, mitä valtio voi tehdä. Samaa keskustelua on käyty meidän kumppanimaiden kanssa. On myös oma intressimme olla heidän tukenaan, koska tämänkaltaiset pandemiat ovat osoitus siitä, että maailma on loppujen lopuksi hyvin, hyvin pieni.”

Koronavirus ja lähisuhdeväkivalta (23/04/2020)

Yksi koronaviruspandemian mukanaan tuomista surullisista ilmiöistä on eristystoimien myötä lisääntynyt parisuhde-, lähisuhde- ja perheväkivalta. ”Ihmiset eri puolilla maailmaa on määrätty jäämään kotiin, sillä koronaviruspandemian voittaminen edellyttää rajoittamistoimenpiteitä. Koti ei kuitenkaan ole kaikille turvallinen paikka. Monet lähisuhdeväkivallan uhrit ovat eristyksissä vaarallisessa ympäristössä lukittuina oven taakse oman pahoinpitelijänsä kanssa, ja heillä saattaa olla heikot mahdollisuudet käyttää tukipalveluja avun saamiseksi,” kirjoittaa tasa-arvoasioista vastaava EU-komissaari Helena Dalli. ”EU-maiden on varmistettava, että viranomaiset käsittelevät lähisuhdeväkivaltatapaukset asianmukaisesti ja että väkivallan uhreja tukeville järjestöille ja turvakodeille on tarjolla suoraa hätärahoitusta”.

Afrikan auttaminen koronatilanteessa on omakin etumme (23/04/2020)

Komissaari Jutta Urpilainen kertoo Ylen haastattelussa näkemyksiään koronakriisistä ja eurooppalaisesta yhteistyöstä. Hän ottaa esiin komission aktiiviset toimet kriisin helpottamiseksi. Näistä ovat esimerkkeinä rokotetutkimuksen rahoitus, valtiontukisääntöjen höllentäminen sekä suojavarusteiden yhteishankinnat. Urpilainen toteaa, että Euroopassa mietitään jo sitä, miten kriisistä päästäisiin ulos, kun taas Afrikassa tilastot ovat menossa koko ajan huonompaan suuntaan. Urpilaisen mukaan nyt on tärkeää pyrkiä auttamaan Afrikkaa. Hän kertoo EU:n hyväksyneen suunnitelman, jolla 15,6 miljardin euron kehitysyhteistyömäärärahat suunnataan uudelleen kumppanimaiden auttamiseksi koronaviruksen torjunnassa. Toimissa keskitytään hätäapuun, terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseen sekä sosiaalisten ja taloudellisten seurausten hoitamiseen. Urpilaisen mukaan on ”meidän länsimaisten moraalinen velvollisuus auttaa Afrikan maita”. Haastattelu on kuultavissa alla olevan linkin kautta.

Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt (23/04/2020)

Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa hakemusten tekemisessä järjestämällä kulttuuriperintökohdetta ylläpitäville organisaatioille hakuun opastavan webinaarin 6.5.2020.

Koronavirus ja elintarvikkeet – mitä sanoo tutkimustieto? (23/04/2020)

Kuinka suuri on riski saada koronavirustartunta elintarvikkeista tai elintarvikepakkauksista? Voinko elintarvikealan toimijana pyytää tavarantoimittajiltani takeita ”koronaviruspuhtaudesta”? Mitä tapahtuu, jos elintarvikeyrityksen työntekijä saa covid-19tartunnan? Miten voin vähittäiskauppiaana suojella itseäni ja asiakkaitani saamasta tartuntaa muilta heidän asioidessaan myymälässäni? Kuinka suuri on lemmikkini riski saada koronavirustartunta lemmikkieläinten ruoasta? Komissio on laatinut yhdessä EU-maiden viranomaisten ja elintarvikealan järjestöjen kanssa kattavan suomenkielisen kysymys-/vastaus-patteriston koronaviruksen tarttuvuudesta ja vaikutuksista ja niihin liittyvästä tutkimustiedosta ja ohjeistuksesta elintarvikkeiden, niiden vähittäiskaupan, elintarviketuottajien ja kuluttajien näkökulmasta.

Puolueetonta rokotustietoa keskitetysti (23/04/2020)

Rokotteiden käytön hyödyllisyys on moneen otteeseen todettu ja tieteellisillä tutkimustuloksilla osoitettu fakta. Silti rokotevastaisuus nostaa välillä päätään. Rokottamattomuus johtaa rokotteilla ehkäistävissä olevaan sairasteluun, joka täysin turhaan kuormittaa perheitä, yhteiskuntaa ja terveydenhuoltojärjestelmiä. Euroopan komission, Euroopan lääkeviraston EMAn ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n ylläpitämältä sivustolta löytyy kattavasti objektiivista tietoa rokotteiden terveyshyödyistä, rokotteiden hyväksymisestä EU:ssa, EU-maiden rokotusohjelmista, rokotteiden yhteiskunnallisista hyödyistä, rokotteiden lääketieteellisestä vaikutustavasta ja ylipäätään kaikesta rokotteisiin ja rokottamiseen liittyvästä. Sivustolla on myös linkit luotettaviin rokotustiedon lähteisiin kussakin EU-maassa.

Hackathon: EU vs. Virus (23/04/2020)

Ideoita koronavirushaasteiden voittamiseksi? Ole osa ratkaisuja ja lähde mukaan yleiseurooppalaiseen Hackathon-tempaukseen, jossa yksityishenkilöt, järjestöt, innovaattorit, yritykset ja sijoittajat hakevat yhdessä uudenlaisia ratkaisuja ja toimintatapoja koronaviruspandemian esiin nostamiin haasteisiin. Tapahtuma toimii myös ponnahduslautana parhaimmille ideoille, jotka pääsevät Euroopan innovaationeuvoston verkostoon ja sitä kautta myös rahoittajien tietoisuuteen. Tapahtumaa ovat järjestämässä Euroopan komissio ja kaikki EU-maat. Ratkaisuja haetaan koronavirustilanteeseen liittyviin niin teknisiin, poliittisiin kuin yhteiskunnallisiinkin haasteisiin. Kannattaa lähteä liikkeelle liukkaasti, sillä tapahtuma järjestetään jo tulevana viikonloppuna 24.–26. huhtikuuta. Lisätietoa antaa myös tapahtuman koordinaattori Suomessa, Teemu Lemetti (teemu.lemetti(at)hackjunction.com).

Euroopan nuorisotapahtuma EYE palaa verkkoversiona (23/04/2020)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Toukokuun lopulle Strasbourgiin suunniteltu mutta koronapandemian vuoksi peruttu vuoden 2020 EYE on alustavasti siirretty vuoteen 2021, mutta EYE on nyt palannut verkkoversiona. Tapahtuma tarjoaa verkossa aina toukokuun lopulle asti nuorille mahdollisuuden antaa äänensä kuulua, virtuaalisesti tavata ja inspiroida toisiaan sekä vaihtaa ajatuksia asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Samalla pyritään myös vastaamaan nuorten huoliin ja kysymyksiin siitä, mitä Euroopan unioni tekee pandemian torjumiseksi ja sen seurausten lievittämiseksi, osana #EuropeansAgainstCovid19 -viestintäkampanjaa. Tietoa EYE:n verkkoversion ohjelmasta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (23/04/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (23/04/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (23/04/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (23/04/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (23/04/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (23/04/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Kööpenhaminassa auki rahoitusasiantuntijan paikka (23/04/2020)

Kööpenhaminassa toimiva Euroopan ympäristökeskus (EEA) hakee rahoitusasiantuntijaa, jonka toimenkuvassa painottuvat kestävään rahoitukseen liittyvät kysymykset. Tehtävät liittyvät ensisijaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän täytäntöönpanoon. Hakijoilta edellytetään tietämystä muun muassa kestävään kehitykseen liittyvistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevasta rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Työsopimus tehdään aluksi neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kerran. Valintaprosessin läpäisseistä hakijoista laaditaan lisäksi varallaololista, jolta hakijoita voidaan palkata samankaltaisiin tehtäviin sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Varallaololista on voimassa vuoden 2021 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus tehtävään on jätettävä 15. kesäkuuta mennessä.

Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä (23/04/2020)

Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (23/04/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (23/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (23/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Koronarajoitukset purettava hallitusti (16/04/2020)

Komissio on esittänyt suosituksensa suunnitelmasta, jolla koronavirusepidemian johdosta käyttöön otetut rajoitukset poistetaan asteittain. Keskeisiä periaatteita ovat koordinointi, vankka tieteellinen perusta ja optimaalinen tasapaino terveys- ja talousnäkökohtien välillä. Komissio muun muassa suosittaa, että rajoitukset puretaan asteittain ja eri vaiheissa siten, että väliin jää riittävästi aikaa vaikutusten arviointiin. Yleisrajoitukset olisi muutettava asteittain kohdennetuiksi. Esimerkiksi riskiryhmiä (kuten ikäihmisiä ja perussairaita) olisi suojeltava pidempään. EU-mailla tulisi olla käytössään keinot kerätä yhteensopivaa dataa tilanteesta. Lisäksi tarvitaan luotettava kontaktien jäljitysjärjestelmä, joka hyödyntää esimerkiksi mobiililaitteita. Samoin on lisättävä testauskapasiteettia ja yhdenmukaistettava testimenetelmiä. Terveydenhuollon kapasiteettia on tilapäisesti lisättävä, varsinkin kun infektioiden ennustetaan jonkin aikaa lisääntyvän rajoitusten purkamisen jälkeen.

Komissiolta ohjeet koronatestien luotettavuudesta ja vertailtavuudesta (16/04/2020)

Erilaisten koronatestien luotettavuuden arviointi voi olla hyvin haastavaa, koska arviointiin tarvittavia biologisia vertailunäytteitä ei aina ole saatavilla. Lisäksi testitulosten vertailukelpoisuuden arviointi on vaikeaa. Komissio on nyt antanut ohjeita tilanteen selkiyttämiseksi. Tällä hetkellä testejä on kahdenlaisia: testit virustartunnan havaitsemiseksi sekä testit koronan vasta-aineiden havaitsemiseksi. Vasta-ainetesteillä selvitetään, onko henkilö jo aiemmin jossain vaiheessa altistunut virukselle, eli onko hänen elimistönsä tuottanut viruksen vasta-aineita. Ohjeilla pyritään tukemaan EU-maita testausmenetelmien tuloksellisessa ja luotettavassa käytössä pandemian eri vaiheissa, myös silloin, kun eristystoimenpiteistä aletaan vaiheittain luopua. Luotettavien tietojen avulla minimoidaan rajoitusten purkamisen riskit, ja päätökset voidaan tehdä tieteellisen näytön perusteella.

Komissiolta ohjeita lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi (16/04/2020)

Komissio on Euroopan lääkeviraston (EMA) tuella kartoittanut lääkkeiden saatavuuden nykytilannetta. Samalla on seurattu kokonaiskysyntää EU-maissa sekä EU:n ulkopuolisten maiden vientikieltojen vaikutuksia. Lääkepulan riski johtuu lähinnä siitä, että koronaviruspotilaiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kysyntä on kasvanut sairaaloissa. Lisäksi protektionistiset toimenpiteet, kuten vientikiellot ja kansallinen ylivarastointi, sekä maiden väliset kuljetusesteet vaikeuttavat tilannetta. Komission ohjeissa käsitellään lääkesaatavuuden optimaalista hallintaa, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin tasapainoon. Komission mukaan EU-maiden tulisi poistaa vientikieltoja ja rajoituksia ja välttää tarpeetonta lääkkeiden varastointia. Viranomaisten olisi myös pyrittävä torjumaan tiettyjen lääkkeiden koronavaikutuksia koskevan virheellisen tiedon leviämistä. Virheellinen tieto voi johtaa hamstraamiseen, kun lääkkeitä ryhdytään paniikinomaisesti ostamaan turhaan.

Matkustamista EU-alueelle rajoitettava 15. toukokuuta saakka (16/04/2020)

Komissio on kehottanut EU-maita jatkamaan EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevaa väliaikaista rajoitusta 15. toukokuuta saakka. Komissio toteaa, että rajoitus on saavuttanut tavoitteen vähentää matkustamista tuntuvasti. Pandemian torjumiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän kuin 30 päivää. Komissio muistuttaa koordinoinnin tärkeydestä, koska toimet EU:n ulkorajoilla tehoavat ainoastaan, jos niistä päättävät ja niitä toteuttavat kaikki EU:n jäsenmaat ja Schengen-maat kaikilla ulkorajoilla samalla tavalla samaan päivämäärään saakka. Komission tilannearvion mukaan uusien tauti- ja kuolemantapausten määrä jatkaa kasvuaan eri puolilla EU:ta ja pandemia etenee EU:n ulkopuolella, myös maissa, joista tulee tavallisesti vuosittain miljoonia matkailijoita EU:hun. Tässä tilanteessa matkustusrajoituksen jatkaminen on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää taudin leviämisriskiä.

Ohjeet merirahtiliikenteen turvaamiseksi poikkeustilanteessa (16/04/2020)

Suuri osa Euroopan, myös Suomen, rahtiliikenteestä hoidetaan meriteitse. Siksi on hyvin tärkeää pitää merirahtiliikenne toiminnassa koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. ”Merenkulkijat pitävät taloutemme ja toimitusketjujemme elintärkeät kanavat avoimina, sillä 75 prosenttia EU:n maailmankaupasta ja 30 prosenttia kaikista EU:n sisällä kulkevista tavaroista kuljetetaan meritse.”, sanoo EU:n liikennekomissaari Adina Vălean. Laivahenkilöstö työskentelee usein poissa kotoa kuukausia kerrallaan. Joka kuukausi noin 100 000 laivatyöntekijän työrupeama päättyy, jolloin miehistö on vaihdettava satamassa. Usein saapumis-/lähtösatama sijaitsee työntekijän kotimaan ulkopuolella. Merirahtiliikenteen turvaamiseksi komissio on nyt antanut ohjeita mm. siitä, miten rahtialusten miehistöjen vuorovaihdot hoidetaan satamissa turvallisesti. Komissio kehottaa kaikkia EU:n satamavaltioita perustamaan erityismenettelyin toimivia satamia, joissa miehistönvaihdokset kyetään hoitamaan hallitusti.

Komissio keventää kartellisääntöjä lääkeyhtiöiden yhteistyön helpottamiseksi (16/04/2020)

Komissio sallii väliaikaisesti lääkeyhtiöiden tilapäisen, normaalitilanteessa mahdollisesti EU:n kartellisääntöjen vastaisen, tiiviimmän yhteistyön. Nyt vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa kriittisten terveydenhuollon tarvikkeiden pulaan, joka voi pahentua pandemian kehittyessä. Puutetta voi syntyä erityisesti koronaviruspotilaiden hoidossa käytettävistä lääkkeistä ja terveydenhuollon laitteista. Tässä tarvittavan yhteistyön ja sopimisen mahdollistamiseksi komissio on nyt keventänyt kartellisääntelyä. Komissio on myös hyväksynyt rinnakkaislääkevalmistajien Medicines for Europe järjestön uuden yhteistyöhankkeen. Kyseessä on lääkevalmistajien vapaaehtoinen yhteistyöhanke, jolla pyritään turvaamaan koronaviruspotilaiden hoidossa tarvittavien kriittisten sairaalalääkkeiden saatavuus. Rinnakkaisvalmistajat tuottavat valtaosan kriittisistä sairaalalääkkeistä, joita tarvitaan nyt nopeasti suuria määriä lääkepulan välttämiseksi.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (16/04/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komissio koordinoi koronatoimia (16/04/2020)

Komission puheenjohtaja von der Leyen on lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn ylläpitämiseksi ja viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio on muun muassa tilapäisesti höllentänyt EU-maita koskevia velka- ja budjettivajesääntöihin. Komissio on myös keventänyt EU:n valtiontukisääntöjä, joilla suitsitaan kilpailua vääristävää valtiontukea, eli EU-mailla on lupa myöntää virustilanteen vuoksi talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtiontukea. Lisäksi komissio rahoittaa virukseen tehoavan rokotteen nopeaa kehittämistä sekä pyrkii yhteishankinnoin ja tarvikevalmistajia auttamalla varmistamaan, että Euroopassa on saatavilla riittävästi esimerkiksi käsidesinfiointinesteitä, hengityssuojaimia ja muita tarvikkeita. Komissio koordinoi myös liikkumisrajoituksia ja pyrkii turvaamaan tavaraliikenteen. Von der Leyenin videolausunnot komission toimista löytyvät linkin takaa.

Eurooppanuorten Linnaseminaari ehdolla Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon saajaksi (16/04/2020)

Eurooppanuoret on Linnaseminaari -hankkeellaan Suomen ehdokas vuoden 2020 Kaarle Suuri nuorisopalkinnon voittajaksi. ”Linnaseminaari on kasvanut ja kehittynyt viime vuosien aikana yhdeksi vuoden merkittävimmistä nuorten Eurooppa-tapahtumista. On upeaa, että nuorilta nuorille tehty työ tunnustetaan”, kommentoi Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa. Euroopan parlamentti palkitsee yhdessä Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkintosäätiön kanssa vuosittain hankkeita, jotka muun muassa edistävät eurooppalaisen identiteetin kehitystä ja tarjoavat nuorille käytännön esimerkkejä siitä, kuinka eurooppalaisuus sitoo meitä yhteen. Palkintona voittajat saavat rahoitusta projektilleen ja pääsevät vierailemaan parlamentissa. Koronapandemian vuoksi tämän kevään palkintoseremonia on lykätty myöhempään ajankohtaan. Viime vuonna Eurooppanuoret ylsi koko Euroopan tasolla toiselle sijalle Eurooppalainen kansalaisuutesi -hankkeella.

Medialukutaito ja lähdekritiikki valttia somessa (16/04/2020)

Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän uutislähteenä perinteisten tiedotusvälineiden rinnalla ja jopa niiden sijaan. Raja informaation ja disinformaation välillä hämärtyy, ja vaatii tarkkuutta erottaa oikea tieto virheellisestä ja valheellisesta. Varsinkin teknisesti vääristeltyjen ja tekaistujen videoiden kautta disinformaatio leviää helposti eteenpäin. Videoiden taustalla voi olla joko yksittäisiä henkilöitä tai erilaisia ryhmittymiä. Laajalle levitessään videot aiheuttavat turhia väärinkäsityksiä ja jopa vihapuhetta. Videoiden levittäjät voivat pyrkiä myös saamaan taloudellista hyötyä mainostulojen muodossa. Pahimmillaan tarkoituksena voi olla puuttua ulkopuolelta julkiseen keskusteluun tai horjuttaa yhteiskuntaa. Disinformaation torjunta onnistuu parhaiten, kun muistaa olla kriittinen, tarkistaa lähteet ja harkitsee tarkkaan, ennen kuin jakaa videoita eteenpäin. Katso lyhyt kooste disinformaation olemuksesta ja vaikutuksista.

Disinformaation sijaan faktatietoa koronaviruksesta (16/04/2020)

Verkossa liikkuu paljon virheellistä ja vääristeltyä tietoa eli disinformaatiota. Myös koronaviruksen yhteydessä on levitetty virheellisiä väitteitä. Onkin tärkeä muistaa aina lähdekritiikki. Luotettavinta tietoa saa terveysviranomaisten kautta, ja EU:ssa kattavimmat tiedot julkaistaan Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n sivustolla. Komissio osallistuu disinformaation torjuntaan yhteistyössä sosiaalisen median verkkoalustojen kanssa. Vääriä, harhaanjohtavia ja terveydelle vahingollisia tietoja poistetaan ja luotettavalle tiedolle annetaan enemmän näkyvyyttä. Koronavirustoimia koskevalle komission verkkosivustolle on kerätty disinformaation torjuntaan liittyvää tietoa ja linkkejä. Koronaviruksesta esitetään faktatietoja verkossa esitettyjen virheellisten väitteiden sijaan. Sivusto sisältää linkit muun muassa ECDC:n ja WHO:n ajantasaiseen tietoon.

Oppisoppi – materiaaleja kotiopiskeluun (16/04/2020)

Iso osa suomalaisistakin joutuu nyt pysyttelemään kotioloissa koronavirusepidemian vuoksi. Suurin osa koululaisista ja opiskelijoista joutuu myös etäopiskelemaan kotoa käsin. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ympäristön ja ilmaston suojelusta ja tasa-arvo- ja perusoikeuskysymyksistä. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista ja siihen saatavilla olevasta rahoituksesta sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (16/04/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (16/04/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (16/04/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (16/04/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (16/04/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (16/04/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

IT-alan kouluttajalle töitä Tallinnassa (16/04/2020)

Tallinnassa sijaitseva EU:n tietojärjestelmävirasto EU-LISA hakee palvelukseensa väliaikaista toimihenkilöä valmiuksien kehittämisen asiantuntijaksi vastaamaan erityisesti yhteentoimivuutta ja uusia järjestelmiä koskevasta koulutuksesta. Viraston tehtävänä on hallinnoida Eurodac-järjestelmää sormenjälkien vertailua varten, Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) ja viisumitietojärjestelmää (VIS) eli välineitä, jotka ovat olennaisia Schengenin alueen turvaamisen ja rajaturvallisuuden sekä turvapaikka- ja viisumipolitiikan kannalta. Hakuprosessissa menestyneet pääsevät ensin varallaololistalle, jolta otetaan palvelukseen ensin yksi hakija. Muille voidaan tarjota työpaikkaa myöhemmin. Varallaololista on voimassa vuoden 2023 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Huom. Hakuaikaa on jatkettu 20. huhtikuuta saakka.

Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä (16/04/2020)

Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (16/04/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (16/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (16/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Puheenjohtaja von der Leyen: ”Kriisin jälkeen kohti kestävämpää, vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa” (16/04/2020)

”Euroopassa on aiemminkin ollut talouskriisejä. Taloutemme ei kuitenkaan ole koskaan kokenut tällaista äkkipysäystä. Syyllisiä ei ole, ja kaikki tarvitsevat tukea.Tämä edellyttää ennennäkemättömiä toimenpiteitä ja sen varmistamista, että taloutemme on valmis nousuun heti kun se on mahdollista,” sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Euroopan parlamentin täysistunnossa 16. huhtikuuta pitämässään puheessa. ”Tämä kriisi eroaa kaikista muista tunnetuista kriiseistä. Se vaikuttaa vakavasti täysin terveisiin yrityksiin, koska käytännössä koko yhteiskunta on pysäytetty. Tämän vuoksi tarvitsemme innovatiivisia ratkaisuja ja enemmän liikkumavaraa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta saamme käyntiin mittavat julkiset ja yksityiset investoinnit. Tämä käynnistää taas talouksiemme toiminnan ja edistää elpymistä kohti kestävämpää, vihreämpää ja digitaalisempaa Eurooppaa.”

Komissio ehdottaa laajemman pääomituksen sallimista valtiontukisääntöjen puitteissa (16/04/2020)

Komissio ehdottaa, että EU:n valtiontukisääntöjen joustoja laajennetaan edelleen antamalla EU-maille mahdollisuus pääomittaa yrityksiä. Koska tällaisella julkisella pääomittamisella voi olla merkittävä vaikutus kilpailuun, sitä olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona. Siksi sille asetetaan selkeät ehdot, jotka koskevat valtion osuutta ja irtautumista yrityksistä, kun sen aika tulee. Hätätoimenpiteet ja rajoitukset, joita EU-maat ovat joutuneet toteuttamaan, vaikuttavat monien EU:n yritysten toimintaan ja ovat vähentäneet merkittävästi kysyntää. Tästä aiheutuvat tappiot voivat rajusti heikentää yritysten pääomatilannetta ja vaikeuttaa niiden markkinaehtoisia lainansaantimahdollisuuksia. Tarkoin kohdennetut valtion toteuttamat pääomitusjärjestelyt voivat vähentää koko EU:n talouteen kohdistuvaa riskiä. EU-maat voivat nyt kommentoida komission ehdotusta. Komissio pyrkii ottamaan lisäjoustot käyttöön jo tällä viikolla.

EU:n ulkosuhdehallinto keskittyy pandemian torjumiseen (08/04/2020)

Komissio suuntaa ulkosuhdehallinnon budjettia koronapandemian torjuntaan EU:n ulkopuolella. Toimenpiteisiin varataan yli 15,6 miljardia euroa. EU:n yhteisissä ulkosuhdetoimissa keskitytään vastaamaan välittömään terveyskriisiin ja siitä johtuviin humanitaarisiin tarpeisiin sekä parantamaan kohdemaiden ja -alueiden terveys-, vesi- ja sanitaatiojärjestelmiä. ”Emme ole turvassa niin kauan kuin koronavirus edelleen uhkaa ihmishenkiä jossain päin maailmaa,” sanoo EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. ”Tämä on keskeinen asia kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien kannalta. Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta voimme vastata yhteisiin haasteisiimme. Nyt Euroopan komissio vauhdittaa ja johtaa tällä 15,6 miljardin euron suuruisella merkittävällä maailmanlaajuisella toimenpidepaketilla yhteistyötä kumppaneidemme kanssa turvallisemman tulevaisuuden varmistamiseksi meille kaikille.”

EU:n puolustusteollisen yhteistyön hankehaku auki (08/04/2020)

Komissio on käynnistänyt 160 miljoonan euron ehdotuspyynnöt yhteisille puolustusteollisille hankkeille. Samalla on julkistettu seitsemän uutta puolustustutkimushanketta, joille myönnetään yli 23 miljoonaa euroa rahoitusta viime vuoden budjetista. Ehdotuspyynnöillä tavoitellaan hankkeita, jotka koskisivat esimerkiksi kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinaineiden lääketieteellisten vastatoimien, kuten ennaltaehkäisevän ja hoidollisen immunoterapian, suunnittelua sekä sellaisten prototyyppien kehittämistä ja testaamista, joilla voidaan auttaa kohtaamaan tulevaisuudessa Eurooppaa ja koko maailmaa nyt koettelevan pandemian kaltaisia kriisejä. Viime vuoden budjetista rahoituksen saajiksi valittiin seitsemän uutta puolustustutkimushanketta, joita tuetaan yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Hankkeissa keskitytään esimerkiksi puolustussovellusten tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan sekä elektronisen sodankäynnin kriittisiin teknologioihin ja miehittämättömien järjestelmien yhteentoimivuuteen.

Komissiolta ja investointirahastolta takaukset 8 miljardin lisärahoitukselle pk-yrityksille (08/04/2020)

Yksi koronaviruspandemian välittömistä taloudellisista seurauksista on äkillinen kassavirran ja likviditeetin puute, joka vaikuttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nämä yritykset kärsivät tavallisesti kriisistä eniten, ja on olennaisen tärkeää tukea niitä riittävällä likviditeetillä, jotta ne voivat selviytyä kriisistä. Likviditeettikriisissä pankit eivät kuitenkaan ole innokkaita lainaamaan pk-yrityksille, koska riskin koetaan kasvaneen äkillisesti. Tämän vuoksi näiden pk-yritysten lainojen tukemiseksi tarvitaan EU:n takauksia. Komissio on ottanut Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käyttöön miljardi euroa Euroopan investointirahaston (EIR) takaukseen. Tämän ansiosta EIR voi antaa erityisiä takauksia, joilla kannustetaan pankkeja ja muita luotottajia tarjoamaan lainoja vähintään 100 000 eurooppalaiselle pk-yritykselle ja pienelle midcap-yritykselle.

Komissio laajentaa valtiontukimahdollisuuksia (08/04/2020)

Komissio on hyväksynyt maaliskuun puolivälissä hyväksyttyjen tilapäisten valtiontukipuitteiden laajennukset, eli EU-maiden laajempien toimien sallimisen talouden ja yritysten tueksi. Uusia sallittavia toimia ovat lisätuki koronavirukseen liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön sekä esimerkiksi täysi tappiotakuu investoinneille koronavirusepidemian torjumisen kannalta tärkeiden tuotteiden (asiaan liittyvät rokotteet, lääkinnälliset tai terveydenhuollon laitteet, suojavarusteet ja desinfiointiaineet) tuotantoon ja tuotteiden testauslaitosten rakentamiseen. Lisäksi sallitaan verojen lykkäämiset ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen keskeyttämiset sekä palkkatuki irtisanomisten välttämiseksi koronaviruskriisistä eniten kärsineillä alueilla tai toimialoilla.

ALV ja tullit pois EU:hun tuotavilta terveydenhuollon laitteilta ja tarvikkeilta (08/04/2020)

Komissio kehotti 20. maaliskuuta kaikkia jäsenmaita sekä Yhdistynyttä kuningaskuntaa esittämään pyynnön luopua tulleista ja arvonlisäverosta EU:n ulkopuolisista maista tuotavien suojavarusteiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden ja varusteiden osalta. Kaikki jäsenmaat ja Yhdistynyt kuningaskunta esittivät tällaisen pyynnön. Komissio on nyt hyväksynyt pikaisesti kaikilta jäsenmailta saadut pyynnöt. Vapautuspäätös kattaa hengityssuojaimet ja suojavarusteet sekä testaussarjat, hengityslaitteet ja muut lääkinnälliset laitteet ja varusteet. Tämä helpottaa taloudellisesti lääkäreiden, sairaanhoitajien ja potilaiden kipeästi tarvitsemien laitteiden ja varusteiden hankintaa. Päätös tulee voimaan takautuvasti 30. tammikuuta 2020 alkaen. Vapautusta sovelletaan kuuden kuukauden ajan, ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa.

Terveydenhuollon laitteita koskevia uusia vaatimuksia lykätään (08/04/2020)

Komissio ei halua tässä tilanteessa luoda lisärasitteita koronaviruksen torjuntaan osallistuville viranomaisille ja laite- ja tarvikevalmistajille. Tästä syystä se ehdottaa uuden lääkinnällisistä laitteista annetun asetuksen soveltamisen lykkäämistä vuodella. Lykkäystä ehdotetaan, jotta EU-maiden viranomaiset, terveydenhuollon yksiköt ja terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita valmistavat yritykset voivat täysin keskittyä koronaviruspandemian torjuntaan. Koska koronaviruskriisi lisää tiettyjen elintärkeiden lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden kysyntää, on ehdottoman tärkeää välttää kaikki lisävaikeudet ja riskit siitä, että laitteista syntyy pulaa tai niiden saatavuus viivästyy sen lisätyön vuoksi, joka viranomaisille tai vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille aiheutuu uuden asetuksen täytäntöönpanosta.

Lisää terveydenhuollon yhteistyötä rajojen yli (08/04/2020)

Komissio on antanut käytännön ohjeet EU-maiden viranomaisten terveydenhuoltoyhteistyöstä. Ohjeet koskevat muun muassa koronaviruspotilaiden siirtämistä jatkohoitoon maasta toiseen ja mahdollisuutta tarjota hoitohenkilöstön apua yli rajojen. Tarkoituksena on keventää erityisen paineen alla olevien terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa. Ohjeissa kehotetaan tukemaan terveysviranomaisia, jotka pyytävät apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Mekanismin avulla komissio voi koordinoida potilaiden ja pätevän lääketieteellisen henkilökunnan hätäkuljetuksia rajojen yli ja osallistua niiden rahoitukseen. Komissio ottaa lisäksi käyttöön kliinisen hoidon tukijärjestelmän, joka auttaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä jakamaan osaamistaan ja asiantuntemustaan. Järjestelmään kuuluvan verkkokokousalustan kautta kliinikot voivat jakaa osaamistaan, käydä keskusteluja ja vaihtaa tietoja kliinisistä tapauksista eri puolilla EU:ta.

Kiinasta tarvikeapua Italiaan (08/04/2020)

Kiinasta saapunut lentokone on toimittanut Italiaan 2 miljoonaa kirurgista maskia, 200 000 N95-maskia ja 50 000 testipakkausta. EU:n hätäavun koordinointikeskus koordinoi Kiinalta saadun suoran lahjoituksen jakelua Italiaan. Toimitus jatkaa EU:n ja Kiinan keskinäistä avunantoa koronakriisissä. Kiinaan toimitettiin helmikuussa EU:n pelastuspalvelumekanismin välityksellä huomattavia määriä tarvikkeita (suojavaatteita, desinfiointiaineita ja hengityssuojaimia) Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Latviasta, Virosta, Itävallasta, Tšekistä, Unkarista ja Sloveniasta. ”Olemme kiitollisia Kiinan tuesta, sillä aivan kuten puheenjohtaja von der Leyen totesi, meidän on vaikeina aikoina tuettava toisiamme. EU ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä koronavirusepidemian puhkeamisesta lähtien. EU toimitti jo helmikuussa 56 tonnia varusteita Kiinaan”, kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič sanoo.

Elenialle EIP:n 100 miljoonan euron laina (08/04/2020)

Suomalainen sähkönsiirtoverkkoja operoiva Elenia on saanut Euroopan investointipankilta (EIP) 100 miljoonan euron lainan. Laina tukee Elenian pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa, jossa korostuu ilmajohtoverkon korvaaminen maakaapeloinnilla. Tämä auttaa välttämään sähkökatkoksia ja turvaamaan sähkön jatkuvaa saatavuutta. Elenia on saanut samaan tarkoitukseen myös vuonna 2018 vastaavanlaisen EIP:n lainan. Elenia on Suomen toiseksi suurin sähkönsiirtoyhtiö, joka vastaa sähkön siirtoverkoista yli sadan kunnan alueella. EIP on EU-maiden yhteisessä omistuksessa. Se lainaa rahaa pääomamarkkinoilta ja lainaa sitä edelleen EU:n tavoitteita tukeviin investointeihin. Noin 90 prosenttia lainoista annetaan EU:n sisällä. EIP ei käytä EU:n varoja EU:n budjetista. EIP myöntää yli 25 miljoonan euron lainoja suoraan. Pienempien lainojen kohdalla se tekee luottojärjestelyn jonkin rahoituslaitoksen kanssa, joka puolestaan lainaa varat edelleen.

EU:n lääkintäryhmiä Italiaan (08/04/2020)

EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta on lähetetty ryhmä lääkäreitä ja sairaanhoitajia Romaniasta ja Norjasta välittömästi Bergamoon auttamaan italialaista lääkintähenkilöstöä näiden taistelussa koronavirusta vastaan. Itävalta on myös tarjonnut pelastuspalvelumekanismin kautta 3 000 litraa desinfiointiainetta Italialle. Komissio koordinoi ja osarahoittaa näitä avustustoimia. Italialle on toimitettu myös henkilönsuojaimia EU:n hätäavun koordinointikeskuksen koordinoimana. Lisäksi useat EU-maat ovat lähettäneet Italiaan suojavarusteita, kuten hengityssuojaimia, suojapukuja ja hengityskoneita, sekä ottaneet italialaisia potilaita hoidettavaksi. EU:n hätäavun koordinointikeskus on EU:n pelastuspalvelumekanismin operatiivinen keskus. Se koordinoi avun, kuten avustustarvikkeiden, asiantuntemuksen, pelastuspalveluryhmien ja erikoislaitteiden, toimittamista katastrofin tai muun yllättävän kriisin koettelemiin maihin.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (08/04/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komissio koordinoi koronatoimia (08/04/2020)

Komission puheenjohtaja von der Leyen on lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn ylläpitämiseksi ja viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio on muun muassa tilapäisesti höllentänyt EU-maita koskevia velka- ja budjettivajesääntöjä. Komissio on myös keventänyt EU:n valtiontukisääntöjä, joilla suitsitaan kilpailua vääristävää valtiontukea, eli EU-mailla on lupa myöntää virustilanteen vuoksi talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtiontukea. Lisäksi komissio rahoittaa virukseen tehoavan rokotteen nopeaa kehittämistä sekä pyrkii yhteishankinnoin ja tarvikevalmistajia auttamalla varmistamaan, että Euroopassa on saatavilla riittävästi esimerkiksi käsidesinfiointinesteitä, hengityssuojaimia ja muita tarvikkeita. Komissio koordinoi myös liikkumisrajoituksia ja pyrkii turvaamaan tavaraliikenteen. Von der Leyenin videolausunnot komission toimista löytyvät linkin takaa.

Katse tulevaisuuteen – kriisinkin keskellä (08/04/2020)

”Tilanne on ainutlaatuinen, koska olemme kaikki osa ratkaisua: kansalaiset, yritykset, kunnat, kaupungit ja kansakunnat – koko maailma. Tuntematon vihollinen ja ennennäkemättömän laaja ja nopea kriisi pääsi yllättämään Euroopan, ja me kärsimme tästä varaslähdöstä edelleen. Olemme kuitenkin nousseet yhdessä vastarintaan. Viime viikkoina eläköityneet lääkärit ja hoitajat ovat palanneet töihin, ja miljoonat vapaaehtoiset tekevät kaikkensa auttaakseen. Ravintolat toimittavat ruokaa uupuneelle lääkintähenkilöstölle, muotimerkit tekevät sairaalavaatteita ja autotehtaat hengityskoneita”, kirjoittaa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. ”Tämä valtava ponnistus – tämä uusi Eurooppa – tarvitsee enemmän kuin mitään muuta eurooppalaisten yhteistä uskoa tulevaisuuteen, jossa tuemme toinen toistamme. Voin todeta ylpeänä, että juuri tällaisen Euroopan näen tänään ympärilläni. Olen varma siitä, että ennen pitkää Eurooppa on taas jaloillaan. Yhdessä.”

Komissaari Urpilainen: ”Voitamme tämän viruksen yhdessä.” (08/04/2020)

”Heikentyvässä taloudellisessa tilanteessa komissio haluaa lisätä jäsenmaiden taloudellista liikkumavaraa työpaikkojen ja ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Vakaus- ja kasvusopimus antaa kriisitilanteessa mahdollisuuden mittaville elvytystoimille. Olemme lisäksi tehneet investointialoitteen esittäen, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritettuja, käyttämättä jääneitä ennakkomaksuja ei peritä jäsenmailta normaaliin tapaan takaisin. Lisäksi esitämme, että rakennerahastojen varoja voidaan kriisioloissa käyttää jäsenmaissa joustavasti siellä, missä tarve on suurin”, kirjoittaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. ”Rajoituksista huolimatta lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden on liikuttava sisämarkkinoilla nopeasti ja ilman esteitä, joten luomme rajoille vihreitä linjoja. Muuttamalla lentoliikennettä koskevaa sääntelyä pyrimme helpottamaan alan toimijoiden vaikeaa tilannetta.”

Hankenilla tutkitaan koronareagointia vastaisen varalle (08/04/2020)

Useissa EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa ja -aloitteissa tehtävällä työllä pyritään torjumaan viruksen leviämistä ja parantamaan varautumista seuraavien epidemioiden puhkeamiseen. Tähän tavoitteeseen tähtää myös Hankenilla toimivan suomalaisen HUMLOG-instituutin koordinoima HERoS-hanke. ”Olemme juuri saaneet myönteisen rahoituspäätöksen HERoS-tutkimushankkeeseen, johon organisoimme paraikaa nopealla aikataululla poikkitieteellistä tutkimusta osallistuvien tahojen kesken. Tutkimuksemme käsittelee neljää keskeistä teemaa. Tulemme akuuttia kriisinhallintaa tarkastellessamme paneutumaan erityisesti siihen, millaiset menettelytavat ja päätöksentekomallit ovat tehokkaimpia pandemian kaltaisessa tilanteessa sekä sitä, missä vaiheessa tietty menettelytapa tai sen käyttöönotto on tehokkain. Vertailemme myös erilaisia tilanteita Euroopan maissa ja muualla maailmassa”, kertoo tutkimushankkeen professori ja päätutkija Gyöngyi Kovács.

Disinformaation sijaan faktatietoa koronaviruksesta (08/04/2020)

Verkossa liikkuu paljon virheellistä ja vääristeltyä tietoa eli disinformaatiota. Myös koronaviruksen yhteydessä on levitetty virheellisiä väitteitä. Onkin tärkeä muistaa aina lähdekritiikki. Luotettavinta tietoa saa terveysviranomaisten kautta, ja EU:ssa kattavimmat tiedot julkaistaan Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n sivustolla. Komissio osallistuu disinformaation torjuntaan yhteistyössä sosiaalisen median verkkoalustojen kanssa. Vääriä, harhaanjohtavia ja terveydelle vahingollisia tietoja poistetaan ja luotettavalle tiedolle annetaan enemmän näkyvyyttä. Koronavirustoimia koskevalle komission verkkosivustolle on kerätty disinformaation torjuntaan liittyvää tietoa ja linkkejä. Koronaviruksesta esitetään faktatietoja verkossa esitettyjen virheellisten väitteiden sijaan. Sivusto sisältää linkit muun muassa ECDC:n ja WHO:n ajantasaiseen tietoon.

Oppisoppi – materiaaleja kotiopiskeluun (08/04/2020)

Iso osa suomalaisistakin joutuu nyt pysyttelemään kotioloissa koronavirusepidemian vuoksi. Suurin osa koululaisista ja opiskelijoista joutuu myös etäopiskelemaan kotoa käsin. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ympäristön ja ilmaston suojelusta ja tasa-arvo- ja perusoikeuskysymyksistä. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista ja siihen saatavilla olevasta rahoituksesta sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

EU:n käännöskilpailun voittaja Hannes Karjalainen esittäytyy (08/04/2020)

Komission jokavuotisen Juvenes Translatores -käännöskisan tuore suomalaisvoittaja Hannes Karjalainen vaikuttaa olevan kaikin puolin tyytyväinen kisakokemukseensa, vaikka ei nyt koronatilanteen vuoksi pääsekään Brysseliin palkintojenjakoseremoniaan, joka on peruttu. Hannes on monikielinen kielentaitaja, sillä hän kertoo puhuvansa äidinkielensä suomen lisäksi ruotsia, englantia, venäjää ja viroa. Kisassa hän käänsi ruotsista suomeen. Karjalainen kertoo Facebook-esittelyssään ajatuksiaan erityisesti ruotsin kielestä ja Suomen kaksikielisyydestä. Juvenes Translatores -käännöskisan tavoitteena on innostaa nuoria opiskelemaan kieliä ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä. Kisassa valitaan yksi voittaja kaikista kisaan osallistuneista EU-maista. Lisäksi jaetaan kunniamainintoja muille kisassa onnistuneille.

Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin (08/04/2020)

Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (08/04/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (08/04/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (08/04/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (08/04/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 20.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (08/04/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Frontex hakee Varsovaan määräaikaista insinööriä (08/04/2020)

Varsovassa sijaitsevassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexissa on avoinna määräaikaisen järjestelmäinsinöörin paikka. Tehtävässä edellytetään erityisesti merirajavalvonnan, antennijärjestelmien ja maanpäällisen rajavalvonnan järjestelmätekniikan vankkaa osaamista. Sopimus tehdään 5 vuodeksi, ja se voidaan uusia. Toimenkuvaan sisältyy muun muassa erilaisia teknisten ratkaisujen arviointi-, määrittely- ja hankintatehtäviä. Hakijoilta edellytetään vähintään alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kuuden vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään vahvaa englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista, jolta voidaan palkata myös myöhemmin vastaaviin tehtäviin, kun Frontexissa avautuu uusia paikkoja. Varallaololista on voimassa kaksi vuotta, mutta sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Hakuaika päättyy 11. toukokuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (08/04/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (08/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (08/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Uusi 100 miljardin tilapäinen lainajärjestely irtisanomisten välttämiseksi (02/04/2020)

Komissio ehdottaa koronakriisistä aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseen tilapäistä SURE-tukijärjestelyä. Järjestelyn kautta EU voisi myöntää jäsenmaille lainaa edullisin ehdoin. Järjestelyn käytössä olisi yhteensä 100 miljardia euroa. Lainat auttaisivat EU-maita selviytymään julkisten menojen äkillisestä kasvusta, joka johtuu maiden toteuttamista työllisyyden turvaamiseen tähtäävistä toimista. EU-maiden takaamaa ja komission EU-maiden hyväksynnällä myöntämää lainaa voisi saada esimerkiksi julkisen rahoituksen kautta toimivien työajan lyhentämisjärjestelmien kustannuksiin. Niiden avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat tietyissä olosuhteissa tilapäisesti vähentää työntekijöidensä työtunteja ja tekemättömistä työtunneista maksetaan työntekijöille julkista tulotukea. Järjestely olisi tilapäinen. Sen kesto ja soveltamisala olisi rajattu yksinomaan koronaviruspandemian seurausten hallitsemiseen.

Komissio suuntaa lisää EU-varoja koronatoimiin (02/04/2020)

Komissio ehdottaa kaikkien käytettävissä olevien EU-varojen uudelleensuuntaamista koronakriisitoimiin. Komissio ehdottaa lisävaroja mm. vähävaraisimmille suunnatun avun rahastoon. Lisäksi ehdotetaan erityistukea kalastajille ja maataloustuottajille rakennerahastoista sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Komissio ehdottaa myös, että kaikki Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston sitomattomat varat otetaan käyttöön kriisin vaikutusten lieventämiseksi. EU-mailta ei poikkeuksellisesti edellytetä vastarahoitusosuutta, koska ne käyttävät jo nyt kaikkia keinojaan kriisin ratkaisemiseksi. Myös hallintoa yksinkertaistetaan. Erityiseen hätätilan tukijärjestelyyn osoitetaan 3 miljardia euroa, josta 300 miljoonaa euroa varataan RescEU-ohjelmaan yhteisten laitevarastojen tukemiseksi. Ensimmäiseksi keskitytään kansanterveyskriisin hallintaan ja elintärkeiden laitteiden ja tarvikkeiden saatavuuden turvaamiseen.

Komissiolta menetelmä koronatestien luotettavuuden varmistamiseen (02/04/2020)

Euroopan komission tutkimuskeskuksen JRC:n tutkijat ovat kehittäneet uuden referenssinäytteen eli vertailumateriaalin, jota koronavirustestejä tekevät laboratoriot voivat käyttää tarkistaakseen testien toimivuuden ja välttääkseen väärät negatiiviset tulokset. Väärä negatiivinen tulos tarkoittaa testitulosta, jonka mukaan potilaalla ei olisi koronavirustartuntaa, vaikka hänellä todellisuudessa se on. Tuoreessa EU:n selvityksessä kävi ilmi, että positiivisen vertailumateriaalin puute on yksi kolmesta merkittävimmästä ongelmasta, jotka vaikeuttavat luotettavaa koronatestausta testilaboratorioissa. Tällä hetkellä vertailumateriaalinäytteitä on valmiina 3 000 kappaletta. Ne toimitetaan testilaboratorioihin, virologian asiantuntijalaitoksiin ja sairaaloihin eri puolilla EU:ta. Tavoitteena on mahdollistaa jopa 60 miljoonan laboratoriotestin todentaminen EU-maissa.

Lisärahoitusta eurooppalaisten kotiutuslennoille ja EU:n varmuusvarastolle (02/04/2020)

Komissio on ehdottanut, että EU:n budjetista osoitetaan 75 miljoonaa euroa lisärahoitusta eurooppalaisten kotiuttamislentoihin ja koronaviruksen torjunnassa ja hoidossa tarvittavien laitteiden ja tarvikkeiden RescEU-varmuusvaraston kasvattamiseen. EU on osallistunut unionin pelastuspalvelumekanismin kautta kotiutuslentojen rahoittamiseen. EU osallistuu yhteisvastuuperiaatetta noudattaen sellaisten kotiutuslentojen kustannuksiin, joilla kuljetetaan useamman kuin yhden jäsenmaan kansalaisia. Lennoilla on epidemian alkamisen jälkeen palannut Eurooppaan jo 2 312 ihmistä Kiinasta, Japanista, Yhdysvalloista, Marokosta, Tunisiasta, Georgiasta, Filippiineiltä ja Kap Verdeltä. Lähipäiville on suunnitteilla yli 80 uutta kotiutuslentoa. RescEU-varmuusvarasto sisältää hengityskoneita, hengityssuojaimia ja keskeisen tärkeitä terveydenhuollon tarvikkeita. Lisärahoituksen myötä sen kokonaismäärärahat nousisivat 80 miljoonaan euroon.

Lisäohjeita kriittisten alojen työntekijöiden rajanylityksistä (02/04/2020)

Komissio on antanut uusia ohjeita siitä, miten liikkuvat työntekijät pääsevät EU:n sisällä työpaikalleen erityisesti niissä ammateissa, jotka ovat kriittisiä koronaviruspandemian torjunnassa. Näihin sisältyvät muun muassa terveydenhuollossa ja elintarvikealalla työskentelevät sekä esimerkiksi lasten- ja vanhustenhoidon työntekijät ja yleishyödyllisten laitosten henkilöstö. Naapurimaassa työssä käyvien ns. rajatyöntekijöiden olisi annettava jatkaa rajan ylittämistä, jos työskentely kyseisellä alalla on edelleen sallittua kohdemaassa. Maiden olisi kohdeltava rajatyöntekijöitä ja kotimaassaan työskenteleviä samalla tavoin. Myös maatalouden kausityöntekijöiden osalta maiden olisi vaihdettava tietoja tarpeistaan ja varmistettava erityisjärjestelyin tällaisten työntekijöiden sujuva liikkuminen, jotta kriisin aiheuttamaan työvoimapulaan voidaan reagoida. Maatalouden kausityöntekijät tekevät joissakin tapauksissa kriittistä sadonkorjuu-, istutus- ja viljelmien hoitotyötä.

EU ja WTO:n 15 muuta jäsentä perustavat tilapäisen riidanratkaisujärjestelmän (02/04/2020)

EU ja Maailman kauppajärjestön (WTO) 15 muuta jäsentä ovat päättäneet järjestelystä, joka antaa niille mahdollisuuden tehdä valituksia ja ratkaista kauppariitoja WTO:n valituselimen tämänhetkisestä halvaantumisesta huolimatta. Valituselimen toiminnan lamaantuminen johtuu pääasiassa Yhdysvaltain vastustuksesta sen jäsenten valintakysymyksessä. Nyt sovitulla tilapäisellä järjestelmällä taataan, että kauppariidat voidaan ratkaista puolueettoman ja riippumattoman sovittelun kautta, mikä on olennaisen tärkeää sääntöihin perustuvan monenvälisen kaupankäyntijärjestelmän kannalta. Sovittelujärjestely vastaa tavanomaisia WTO:n valitussääntöjä, ja siihen voivat osallistua kaikki halukkaat WTO:n jäsenet, niin kauan kuin WTO:n valituselin ei ole täysin toimintakykyinen. Mukaan järjestelyyn lähtivät heti alkuvaiheessa EU:n lisäksi Australia, Brasilia, Kanada, Kiina, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Guatemala, Hong Kong, Meksiko, Uusi-Seelanti, Norja, Singapore, Sveitsi ja Uruguay.

Ohjeistusta lentorahtikuljetusten varmistamiseksi (02/04/2020)

Komissio on antanut uudet ohjeet, joilla varmistetaan erityisesti lääkinnällisten laitteiden kuljetusten toimivuus koronaviruskriisin aikana. Ohjeet koskevat ensi sijassa lentorahtitoimintaa. Toimenpiteisiin kuuluu väliaikaisten liikenneoikeuksien myöntäminen EU:n ulkopuolelta tulevalle rahtiliikenteelle, johon tavallisesti sovellettaisiin rajoituksia. Tämä koskee myös kuljetusta matkustajakoneilla. Ohjeiden mukaan EU-maiden on poistettava väliaikaisesti yölentokiellot tai lentojen lähtö- ja saapumisaikoja koskevat rajoitukset, kun kyse on välttämättömistä lentorahtioperaatioista. Lisäksi matkustajakoneiden käyttöä rahtioperaatioihin on helpotettava. Tavaroiden kuljetuksiin osallistuva henkilöstö, erityisesti lentomiehistö, on vapautettava matkustusrajoituksista ja karanteenitoimista. On myös varmistettava, että avoinna olevilla lentoasemilla on riittävästi kapasiteettia lentorahdin käsittelyyn.

Komissiolta erityistoimia maataloustuottajien avuksi (02/04/2020)

Komissio seuraa koronavirustilanteessa tiiviisti maatalousmarkkinoiden ja elintarvikekaupan kehittymistä. Maataloustuottajien tilanteen helpottamiseksi komissio on jo tehnyt tilapäisiä sääntömuutoksia. EU:n maataloustukien hakuaikaa on pidennetty toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Hiljattain hyväksyttyjen uusien tilapäisten valtiontukipuitteiden ansiosta maataloustuottajat voivat saada tukea jopa 100 000 euroa maatilaa kohden. Elintarvikkeita jalostavien ja markkinoivien yritysten osalta enimmäismäärä on 800 000 euroa. Tämän lisäksi EU-maat voivat myöntää maatalousalalla ns. vähämerkityksistä tukea, jota varten ei tarvita komissiolta ennakkohyväksyntää. Sen yläraja nostettiin hiljattain 20 000 euroon, mutta erityistapauksissa tukea voidaan myöntää parhaimmillaan 25 000 euroa. Näin ollen kansallisen tuen kokonaismäärä, joka voidaan yhdelle maatilalle myöntää tässä tilapäisessä erityistilanteessa, on 120 000 euroa (tai poikkeustapauksissa 125 000 euroa).

YIT:lle lupa myydä osa liiketoiminnasta Peabille (02/04/2020)

Rakennusyhtiö YIT:n kiviaines- ja päällysteliiketoiminnan myynnille on saatu komission hyväksyntä. Liiketoiminta siirtyy ruotsalaisen Peabin omistukseen. Kauppa koskee Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoimintaa. YIT toimii lisäksi Venäjällä, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Komissio antoi kaupalle hyväksynnän EU:n sulautuma-asetuksen nojalla. Hyväksynnälle ei asetettu ehtoja. Komission mukaan kauppa ei aiheuta kilpailuongelmia, koska yritysten markkina-asema ei yhteenlaskettunakaan ole kyseisillä markkinoilla ja kyseisissä toiminnoissa liian määräävä. Lisäksi markkinoilla on myös muita vahvoja kilpailijoita. Peabin toimialoihin kuuluvat muun muassa talonrakennus, maa- ja vesirakennus, tienrakennus ja betonin tuotanto.

Rikosuhridirektiivi saatettu osaksi lainsäädäntöä – rikkomusmenettely Suomea vastaan lopetettu (02/04/2020)

Komissio on päättänyt lopettaa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan, sillä se on saanut Suomelta tiedot toimenpiteistä, joilla uhrien oikeuksia koskeva direktiivi eli ns. rikosuhridirektiivi saatetaan kokonaisuudessaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Myös Alankomaita, Irlantia ja Kreikkaa koskevat vastaavat menettelyt on lopetettu samoin perustein. Rikosuhridirektiivi vahvistaa merkittävästi rikosten uhrien ja heidän perheenjäsentensä oikeutta saada tietoa, tukea ja suojelua yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Direktiivi sisältää rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset ja sillä varmistetaan, että rikoksen uhriksi joutuneiden henkilöiden asema tunnustetaan ja että heitä kohdellaan kunnioittavasti. Lisäksi direktiivissä vahvistetaan rikosuhrien tietyt prosessuaaliset oikeudet rikosoikeudenkäynneissä.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (02/04/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

EU:n toimintatavat koronavirusepidemian aikana (02/04/2020)

EU:n toimielimet jatkavat toimintaansa poikkeusoloissa ja mukauttavat sitä tilanteen vaatimalla tavalla. Komissio koordinoi yhteisiä toimia koronavirusepidemian torjumiseksi ja tarjoaa tietoa viruksen leviämisestä ja tehokkaista toimista sen hillitsemiseksi. Komissaarit kokoontuvat etäyhteyksin. Yleisötilaisuudet ja tapahtumat komission tiloissa, myös Suomen-edustustossa, on peruttu toukokuun loppuun saakka. Neuvoston viralliset ministerikokoukset on peruttu huhtikuun loppupuolelle asti, mutta työt jatkuvat, osin epävirallisesti. EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Kroatia järjestää kokouksensa nyt puhelinkokouksina. Euroopan parlamentti jatkaa työtään, ja jäsenillä on mahdollisuus osallistua täysistuntoihin ja äänestää etäyhteydellä. Kattavat tiedot poikkeusjärjestelyistä on koottu Valtioneuvoston kanslian verkkosivulle.

Komissio koordinoi koronatoimia (02/04/2020)

Komission puheenjohtaja von der Leyen on lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn ylläpitämiseksi ja viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio ajaa muun muassa tilapäisiä höllennyksiä EU-maita koskeviin velka- ja budjettivajesääntöihin. Komissio on myös keventänyt EU:n valtiontukisääntöjä, joilla suitsitaan kilpailua vääristävää valtiontukea, eli EU-mailla on nyt lupa myöntää virustilanteen vuoksi talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtion tukea. Lisäksi komissio rahoittaa virukseen tehoavan rokotteen nopeaa kehittämistä sekä pyrkii yhteishankinnoin ja tarvikevalmistajia auttamalla varmistamaan, että Euroopassa on saatavilla riittävästi esimerkiksi käsidesinfiointinesteitä, hengityssuojaimia ja muita terveydenhuollon tarvikkeita. Komissio koordinoi myös liikkumisrajoituksia ja pyrkii turvaamaan tavaraliikenteen. Von der Leyenin videolausunnot löytyvät linkin takaa.

Komission puheenjohtaja von der Leyenin puhe Euroopan parlamentissa (02/04/2020)

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti torstaina 26.3. Euroopan parlamentin täysistunnossa puheen EU:n koordinoiduista toimista covid-19-epidemiassa. Hän korosti, että kaikkien EU-maiden kannalta olisi järkevämpää ja tehokkaampaa toimia viruksen torjunnassa yhdessä ja koordinoidusti. ”Nyt vastassamme on näkymätön vihollinen, joka asettaa unionimme perusarvot koetukselle. Meidän kaikkien on jälleen luotettava toisiimme. Meidän kaikkien on jälleen autettava toisiamme näinä vaikeina aikoina. Tällä hetkellä kaikkein tärkein velvollisuutemme ja tavoitteemme on pelastaa eurooppalaisten henki ja elinkeinot. Mutta sekin päivä koittaa, ja toivon, ettei se ole kovin kaukana, jona meidän on katsottava eteenpäin ja saatava talous elpymään yhdessä”, von der Leyen sanoi.

Komissaari Urpilainen: ”Olen koivistomainen optimisti.” (02/04/2020)

”Edesmennyt presidentti Mauno Koivisto tunnetaan lausahduksestaan: ”Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.” Vaikeasta ja vakavasta tilanteesta huolimatta olen koivistomainen optimisti. Me voitamme tämän viruksen, ja teemme sen yhdessä. Se tulee kuitenkin vaatimaan vielä paljon työtä. Ilman vaurioitakaan emme selviä. Olemme kuitenkin vahvempia yhdessä,” kirjoittaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen blogissaan. ”On myös ilmiselvää, että kumppanuustyössämme tulevat lähivuosina painottumaan terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen ja kriisin taloudellisten ja sosiaalisten seurauksien hoitaminen. Koronavirus ei valitettavasti myöskään ole viimeinen vaikea asia, joka meidän on yhteistyössä ratkaistava. Kriisin keskelläkin on siis erittäin tärkeää pitää huolta kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteisistä työkaluistamme. Kumppanuus on monesti paras lääke, kun hätä on suurin.”

EU:n irtaantumisstrategia koronasta – mitä sen pitäisi sisältää (02/04/2020)

Koronakriisiä on hoidettu höllentämällä valtiontuen ja vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä sekä tukemalla kriisistä kärsiviä maita, toimialoja ja alueita taloudellisesti. Komissio valmistelee myös strategiaa, jolla kriisistä päästäisiin jälleen normaaliin toimintaan ja talous saataisiin raiteilleen. Tehtävä ei ole helppo, sillä vaikutukset eri EU-maiden talouksiin ovat erilaisia eikä kriisin päättymisajankohta ole tiedossa kellään. ”Strategian laatimiselle on kuitenkin lyijynpainavat syyt. Yhteiset varjeltavat edut esimerkiksi sisämarkkinoiden ja euroalueen takia ovat mittavat. Jos yksi maa ei onnistu taudin selättämisessä tai sen talous nujertuu, mainingit ulottuvat korkeina naapureiden puolelle”, kirjoittaa Akavan kv. päällikkö ja EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsen Markus Penttinen. Strategiasta tulee Penttisen mukaan väistämättä mittava, jopa uuden EU:n hallitusohjelman kaltainen. Blogissamme Penttinen esittää ajatuksiaan siitä, millainen irtautumisstrategian pitäisi olla.

Precordior sai EU:n tukea sydänsairauksia tunnistavan sovelluksen kehittämiseen (02/04/2020)

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tarjoaa keskitetysti innovaatiorahoitusta, jolla on tarkoitus jalostaa tieteen tuloksia uudeksi liiketoiminnaksi ja auttaa innovatiivisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Yksi suomalaisista tutkimuslähtöisistä tukea saaneista yrityksistä on turkulainen Precordior Oy. Precordior kehittää ainutlaatuista ja patenttisuojattua ratkaisua sydänsairauksien nopeaan ja luotettavaan tunnistamiseen. Teknologia perustuu älypuhelimien sisäänrakennettuihin liikeantureihin, kiihtyvyysanturiin ja erityisesti gyroskooppiin, jotka mahdollistavat sydämen kiertoliikkeen mittaamisen ja analysoinnin. Ratkaisu ei vaadi minkäänlaisia lisälaitteita, pelkkä älypuhelin riittää. ”Kehittämällämme CardioSignal-mobiilisovelluksella kuka tahansa voi helposti tarkistaa sydämensä toimintaa ja havaita eteisvärinän 96 % tarkkuudella”, kuvaa Juuso Blomster, Precordior Oy:n toimitusjohtaja ja kardiologi.

EU@Oodi vetää väkeä (02/04/2020)

Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitseva EU:n tietopiste EU@Oodi on sekin nyt koronaviruspandemian vuoksi suljettuna. EU@Oodin ensimmäinen toimintavuosi on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin hiljainen. ”Kuten arvata saattaa, EU@Oodissa työskennellessä koskaan ei voi olla täysin varma mitä päivä tuo tullessaan. Kohtaamiset ja keskustelut infopisteellä voivat olla paitsi yllättäviä, myös erittäin kiinnostavia ja hedelmällisiä. Keskustakirjasto Oodin keräämän kotimaisen ja kansainvälisen kiinnostuksen siivittämänä myös EU@Oodi on tavoittanut reilun vuoden aukiolon aikana paljon vierailijoita paitsi Suomesta ja Euroopasta, myös erityisesti Aasiasta ja Venäjältä. Tämä on synnyttänyt monipuolista ajatustenvaihtoa ja parhaassa tapauksessa sekä vierailijat että me työntekijät olemme oppineet toisiltamme paljon,” kirjoittavat EU@Oodissa työskentelevät Merita ja Susanna.

Disinformaation sijaan faktatietoa koronaviruksesta (02/04/2020)

Verkossa liikkuu paljon virheellistä ja vääristeltyä tietoa eli disinformaatiota. Myös koronaviruksen yhteydessä on levitetty virheellisiä väitteitä. Onkin tärkeä muistaa aina lähdekritiikki. Luotettavinta tietoa saa terveysviranomaisten kautta, ja EU:ssa kattavimmat tiedot julkaistaan Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n sivustolla. Komissio osallistuu disinformaation torjuntaan yhteistyössä sosiaalisen median verkkoalustojen kanssa. Vääriä, harhaanjohtavia ja terveydelle vahingollisia tietoja poistetaan ja luotettavalle tiedolle annetaan enemmän näkyvyyttä. Koronavirustoimia koskevalle komission verkkosivustolle on kerätty disinformaation torjuntaan liittyvää tietoa ja linkkejä. Koronaviruksesta esitetään faktatietoja verkossa esitettyjen virheellisten väitteiden sijaan. Sivusto sisältää linkit muun muassa ECDC:n ja WHO:n ajantasaiseen tietoon.

Europolin muistilista kodin kyberturvallisuuteen (02/04/2020)

Koronavirus ajaa ihmiset neljän seinän sisälle. Kodin tietoliikenneyhteydet ovat kovassa käytössä, niin työasioissa kuin viihteenkin äärellä. Tämä lisää myös verkossa tapahtuvaa hämäräperäisempää toimintaa. Joka kodissa on suuri määrä laitteita, joiden tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta kannattaa huolehtia tietomurtojen ja verkkohyökkäysten varalta. Kaikkia turvattavia laitteita ei helposti tule edes ajatelleeksi – jopa lasten käytössä olevat älylelutkin voivat aiheuttaa tietoturvariskin. EU:n poliisiyhteistyövirasto Europolin kyberrikostorjuntakeskus on koonnut muistilistalle muun muassa kotia, nettiostoksia ja epäilyttäviä yhteydenottoja koskevia neuvoja. Vinkkejä annetaan myös siitä, mitä kyberturva-asioita kannattaa käydä läpi lasten kanssa.

Oppisoppi – materiaaleja kotiopiskeluun (02/04/2020)

Iso osa suomalaisistakin joutuu nyt pysyttelemään kotioloissa koronavirusepidemian vuoksi. Suurin osa koululaisista ja opiskelijoista joutuu myös etäopiskelemaan kotoa käsin. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ympäristön ja ilmaston suojelusta ja tasa-arvo- ja perusoikeuskysymyksistä. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista ja siihen saatavilla olevasta rahoituksesta sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (02/04/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (02/04/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (02/04/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiin nostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (02/04/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 20.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (02/04/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Europol hakee kahta juristia (02/04/2020)

Alankomaissa Haagissa sijaitsevassa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastossa Europolissa on avoinna kaksi juristin paikkaa. Tehtäviin valituista toinen avustaa työoikeudellisia asioita hoitavaa tiimiä ja toinen kauppaoikeudellisia asioita hoitavaa tiimiä, joten työ tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista jommallakummalla oikeudenalalla. Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta kauppa- tai työoikeudellisista asioista sekä kirjallista ranskan kielen taitoa. Lisäksi toivotaan työkokemusta EU:n rahoituksen alalta (etenkin avustuksista) sekä kokemusta kaupallisten sopimusten laatimisesta ja tulkinnasta. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista voidaan laatia myös varallaololista. Tehtävät ovat määräaikaisia – sopimus tehdään neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kahden vuoden määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus on jätettävä viimeistään 5. huhtikuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (02/04/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (02/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (02/04/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Tavarankuljetusten päästävä rajan yli vartissa (26/03/2020)

Komissio on antanut EU-maille käytännön ohjeita, joiden tavoitteena on pitää tavarankuljetukset liikkeellä EU:ssa pandemian aikana. Jotta EU:n laajuiset toimitusketjut toimisivat, EU-maiden on luotava EU:n sisärajoille nopeita ”vihreitä kaistoja”. Vihreiden rajanylityskaistojen olisi oltava avoinna kaikille tavarankuljetusajoneuvoille riippumatta niiden kuljettamasta tavarasta. Rajan ylittämiseen saisi raja- ja terveystarkastuksineen kulua enintään 15 minuuttia. Vihreillä rajanylityskaistoilla rajamuodollisuudet olisi minimoitava ja kevennettävä aivan välttämättömälle vähimmäistasolle. Tarkastukset olisi tehtävä niin, ettei kuljettajien tarvitse poistua ajoneuvoistaan, ja kuljettajille olisi tehtävä vain vähimmäistarkastukset. Kuljetusajoneuvojen kuljettajia ei pitäisi vaatia esittämään muita asiakirjoja kuin henkilöllisyystodistus ja ajokortti sekä tarvittaessa työnantajan antama todistus.

Komission koordinoima suojavarusteiden yhteishankinta tuotti hyvän tuloksen (26/03/2020)

Komission koordinoima 25 EU-maan yhteishankinta terveydenhuoltohenkilöstön tarvitsemista suojavarusteista onnistui kokoamaan markkinoilta suojavarusteita yli odotusten. Vastauksena yhteiseen tarjouspyyntöön valmistajilta saatiin tarjouksia, jotka kattoivat ja joissakin tapauksissa jopa ylittivät hankintaan osallistuvien EU-maiden pyytämät määrät kunkin suojaintyypin osalta. Yhteishankinta kattaa tyypin 2 ja 3 hengityssuojaimet, käsineet, suojalasit, kasvonsuojukset, kirurgiset maskit ja suojapuvut. Komission koordinoimat yhteishankinnat ovat EU-maille tehokas tapa ostaa yhdessä tavaroita markkinoilta, koska valmistajat ovat kiinnostuneempia toimittamaan suuria eriä ja suuressa hankinnassa ostajilla on myös enemmän neuvotteluvoimaa. Suomi ja Puola eivät osallistuneet yhteishankintaan. Suomi on sittemmin päättänyt liittyä järjestelyyn.

Kriittisen teknologian ostoja EU:n ulkopuolelle ehkäistävä (26/03/2020)

Komissio on hiljattain julkaissut ohjeet, joilla pyritään varmistamaan, että EU:hun kohdistuville EU:n ulkopuolelta tuleville sijoituksille ja investoinneille tehdään asianmukainen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeva riskinarviointi. Tavoitteena on säilyttää eurooppalaisessa omistuksessa etenkin terveydenhuollon, lääketieteellisen tutkimuksen ja bioteknologian kaltaisten alojen kriittiset yritykset ja kohteet, samoin kuin infrastruktuurit, jotka ovat keskeisiä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta. Ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva kansallinen valvontamekanismi on tällä hetkellä käytössä 14 EU-maassa, Suomi mukaan luettuna. EU:n ulkopuolelta tulevien sijoitusten seurantaa koskeva EU:n asetus on ollut voimassa viime vuodesta lähtien, ja sen myötä EU:lla on hyvät valmiudet koordinoida EU-maissa tehtävää valvontaa, jolla pyritään turvaamaan Euroopan teknologinen ja poliittinen itsemääräämisoikeus.

EU-rahoitusta koronatilanteeseen, Suomeen reilu 60 miljoonaa euroa (26/03/2020)

Komissio ehdottaa, että se luopuu tänä vuonna velvoitteestaan periä EU-mailta takaisin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista suoritetut käyttämättä jääneet ennakkomaksut. Toimenpiteessä vapautetaan koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen EU-maissa yhteensä 37 miljardia euroa. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa noin 24 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio maksaa Suomelle kahdessa erässä – maaliskuussa ja huhtikuussa – tämän vuoden ennakkomaksuja yhteensä n. 37 miljoonaa euroa. EU-maiden edellytetään käyttävän varat rakennerahastojen puitteissa tehtävien investointien vauhdittamiseen. Tavallisesti maiden pitää itse rahoittaa tietty osuus investoinneista, jotta ne saavat käyttöönsä seuraavan rahoituserän. Komissio ehdottaa, että maat saisivat nyt käyttää ennakkomaksuista jäljellä olevan osuuden kansallisen yhteisrahoitusosuutensa rahoittamiseen.

Komissio ehdottaa määräenemmistöpäätöksiä ihmisoikeuskysymyksiin (26/03/2020)

EU:n päätöksentekojärjestelmää EU:n ulkosuhteisiin liittyvissä ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä on arvosteltu hitaudesta ja toimimattomuudesta. Nykyjärjestelmässä näitä koskevat päätökset edellyttävät kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä. Tämä on johtanut siihen, että yksikin maa on sisäpoliittisista tai muista varsinaiseen asiaan liittymättömistä syistä kyennyt estämään tärkeät päätökset. Tämän vuoksi komissio on nyt ehdottanut, että EU siirtyy ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvissä asioissa määräenemmistöpäätöksiin. Ehdotus sisältyy tuoreeseen ihmisoikeuksien ja demokratian toimintasuunnitelmaan vuosille 2020–2024. Toimintasuunnitelmassa muun muassa sitoudutaan siihen, että ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ja puolustaminen ovat jatkossa merkittävämmässä asemassa kaikessa unionin ulkoisessa toiminnassa. Toimintasuunnitelma siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja EU-maiden neuvoston käsittelyyn.

EU:n varmuusvarasto hengityskoneille, suojaimille ja rokotteille (26/03/2020)

Komissio on päättänyt luoda varmuusvaraston koronavirustapausten ehkäisyssä ja hoidossa tarvittaville laitteille, hengityssuojaimille, rokotteille ja laboratoriotarvikkeille. Varaston tarkoituksena on muodostaa reservi, jota käytetään tarvittaessa tukemaan niitä EU-maita, joilla on pulaa koronatilanteen vaatimista tarvikkeista. Tällaisia ovat koneet, varusteet ja tarvikkeet, joita tarvitaan tartunnan saaneiden potilaiden hoitamisessa, terveydenhuollon työntekijöiden suojelemisessa ja viruksen leviämisen hidastamisessa. Varastoon sisällytetään tehohoitoon tarkoitettuja laitteita, kuten hengityskoneita, sekä henkilönsuojaimia, kuten uudelleenkäytettäviä hengityssuojaimia. Lisäksi varastoon hankitaan tärkeimpiä rokotteita, lääkkeitä ja laboratoriotarvikkeita. Varastoa ylläpitää alueellaan yksi tai useampi EU-maa. Ylläpitävä maa vastaa tarvikkeiden käytännön hankinnasta. Komissio rahoittaa 90 prosenttia varastosta ja ylläpitävä maa 10 prosenttia.

Netflix ja YouTube suostuvat säästämään verkkokapasiteettia kriittisempiin tarkoituksiin (26/03/2020)

EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton on neuvotellut koronaviruspandemian aiheuttamasta verkkojen kuormittumisesta Netflixin, Googlen ja YouTuben toimitusjohtajien kanssa. Netflix ja YouTube ovat sitoutuneet käyttämään videopalveluissaan oletusarvoisesti normaalilaatua teräväpiirron sijaan. Netflixin kuormitus Euroopan verkoissa vähenee tämän ansiosta 25 prosenttia. Myös YouTube siirtyy väliaikaisesti vähemmän verkkoa kuormittavaan lähetystapaan. Komissio on yhteydessä myös eurooppalaisiin yleisradioyhtiöihin ja muihin televisiolähetystoiminnan harjoittajiin. Vaikka verkkoyhteyksien kasvava kysyntä ei tähän mennessä ole aiheuttanut yleistä verkon ruuhkautumista, komissio ja BEREC-virasto (Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin) ovat ottaneet käyttöön erityisen raportointimekanismin seuratakseen verkkojen tilannetta kussakin EU-maassa, jotta kapasiteettiongelmiin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti.

Uudet standardit nopeuttamaan leikkausmaskien, leikkausasujen ja desinfiointikoneiden tuotantoa (26/03/2020)

Komissio on hyväksynyt uudet yhdenmukaistetut standardit, joiden ansiosta valmistajat voivat nykyistä nopeammin tuoda markkinoille EU:n turvallisuusvaatimukset täyttäviä leikkausmaskeja, leikkausasuja ja -liinoja, pesu- ja desinfiointikoneita ja laitteiden sterilointimenetelmiä. Näitä kaikkia tarvitaan koronavirusepidemian torjunnassa ja kriisin aikaisessa terveydenhuoltojärjestelmien ylikuormitustilanteessa. Uusien standardien ansiosta tuotteiden vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida nopeammin ja ne saadaan näin ollen myös nopeammin markkinoille vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kun tuotteet valmistetaan standardien mukaisesti, niiden katsotaan oletusarvoisesti täyttävän EU:ssa niille asetetut turvallisuus-, toiminnallisuus- ja yhteentoimivuusvaatimukset.

Koronaviruksen torjunnassa ja hoidossa tarvittavien tarvikkeiden tuotantoa helpotetaan (26/03/2020)

Lääkintätarvikkeita, kuten hengityskoneita ja suojavarusteita, koskevat eurooppalaiset standardit asetetaan komission pyynnöstä vapaasti ja ilmaiseksi saataville. Näin yritykset, jotka haluavat valmistaa niitä, voivat aloittaa tuotannon nopeasti ja saada tuotteet sisämarkkinoille aiempaa helpommin. EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton kannustaa valmistajia monipuolistamaan tuotantoaan ja ottamaan mallia esimerkiksi tekstiili- ja jalkinevalmistajista, jotka alkavat valmistaa hengityssuojaimia ja suojavaatteita. Myös Suomessa on muunnettu tuotantolinjoja valmistamaan esimerkiksi käsidesinfiointiainetta. Kun eurooppalaiset standardit asetetaan vapaasti saataville, tuotantolinjojaan muuntavien yritysten on sekä EU:ssa että muissa maissa helpompi valmistaa nopeasti koronaviruspandemian torjunnan kannalta kriittisiä tuotteita. Standardeja käyttävät yritykset pääsevät nopeammin terveydenhuollon laitteiden ja suojavarusteiden markkinoille vastaamaan rajusti lisääntyneeseen kysyntään.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (26/03/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komissio koordinoi koronatoimia (26/03/2020)

Komission puheenjohtaja von der Leyen on lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn ylläpitämiseksi ja viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio ajaa muun muassa tilapäisiä höllennyksiä EU-maita koskeviin velka- ja budjettivajesääntöihin. Komissio on myös keventänyt EU:n valtiontukisääntöjä, joilla suitsitaan kilpailua vääristävää valtiontukea, eli EU-mailla on nyt lupa myöntää virustilanteen vuoksi talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtion tukea. Lisäksi komissio rahoittaa virukseen tehoavan rokotteen nopeaa kehittämistä sekä pyrkii yhteishankinnoin ja tarvikevalmistajia auttamalla varmistamaan, että Euroopassa on saatavilla riittävästi esimerkiksi käsidesinfiointinesteitä, hengityssuojaimia ja muita terveydenhuollon tarvikkeita. Komissio koordinoi myös liikkumisrajoituksia ja pyrkii turvaamaan tavaraliikenteen. Von der Leyenin videolausunnot löytyvät linkin takaa.

Suomalaisiin innovaatioihin potkua Horisontti-rahoituksesta (26/03/2020)

EU:n monivuotinen Horisontti 2020 -puiteohjelma tukee tutkimusta ja kehitystä EU-maissa. Ohjelman rahoitusta kanavoi muun muassa Euroopan innovaationeuvosto (European Innovation Council, EIC) EIC Accelerator - ja Fast Track to Innovation -ohjelmien kautta. Niistä myönnetään tukea yrityksille, jotka kehittävät uusia markkinoita avaavia läpimurtotuotteita ja -palveluja tai uudenlaisia liiketoimintamalleja. Rahoitusta myönnetään potentiaalisille ideoille ja toteutuksille, joilla on mahdollisuuksia kaupalliseen menestykseen, mutta jotka voivat tuoda apua myös laajemmin yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Viime syksynä tukea saivat suomalaisinnovaatioista muiden muassa uudelleenkäytettävä verkkokauppapakkaus RePack sekä kudosnäytetutkimuksiin tekoälyn tuonut Aiforia.

EU-rahoituksella kehitetty suomalaisratkaisu koronaviruspotilaiden tarkkailuun (26/03/2020)

Oululainen Nukute Oy on kehittänyt EU:n tuella uniapnean diagnosointiin ratkaisun, jota voidaan mahdollisesti soveltaa myös koronavirustaudin seurannassa. Kyseessä on sensorein varustettu kauluri, joka kehitettiin alun perin öisiä hengityskatkoksia aiheuttavan uniapnean diagnosointiin. Ratkaisussa yhdistyvät henkitorven sensori, kiihtyvyysanturi, hapettumismittari ja tiedot yhdistävä pilvipohjainen sovellus. Se rekisteröi myös käyttäjän nukkuma-asennon. Laite mittaa potilaan hengitystä ja happisaturaatiota ja lähettää tiedot mobiilisovellukseen ja sitä kautta pilvipalveluun, josta lääkäri voi lukea tiedot. Laitteesta voisi olla suurta hyötyä myös koronaviruspotilaiden tarkkailussa. Kaulurin avulla voitaisiin seurata sekä sairaalahoidossa että kotihoidossa olevan potilaan tilaa. Nukute on saanut ratkaisun kehittämiseen rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -tutkimuspuiteohjelmasta.

EU-rahoitusta saanut suomalaisyritys kehittää koronadiagnostiikkaa (26/03/2020)

Geenimonistukseen pohjautuvaan molekyylidiagnostiikkaan erikoistunut suomalais-ranskalainen yritys Mobidiag on tuomassa markkinoille kolmea uutta tuotetta, jotka voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön koronavirustaudin diagnostiikassa: helppokäyttöisen PCR-testin paikalliseen testaukseen, automatisoidun alustan suurempien näytemäärien analysointiin suuremmissa laboratorioissa sekä koronaviruksen vasta-aineita mittaavan pikatestin. MobiDiagin kehittämä uusi PCR-testi toimii yhtiön omalla laitealustalla. Laitteet voidaan sijoittaa pieniin terveydenhuollon yksiköihin, esimerkiksi terveyskeskuksiin, jos niillä on oma laboratorio. Koska MobiDiag kehittää ratkaisuja, joista voi olla laajemminkin yhteiskunnallista hyötyä, se sai viime vuonna diagnostiikkatestiensä kehittämiseen Euroopan strategisten investointien rahaston puitteissa edullisin ehdoin Euroopan investointipankin kasvupääomalainaa 25 miljoonaa euroa.

Oppisoppi – materiaaleja kotiopiskeluun (26/03/2020)

Iso osa suomalaisistakin joutuu nyt pysyttelemään kotioloissa koronavirusepidemian vuoksi. Suurin osa koululaisista ja opiskelijoista joutuu myös etäopiskelemaan kotoa käsin. Oppisoppi-sivusto tarjoaa opettajille ja kotona opiskeleville monenlaista oppimateriaalia ja ajanvietettä: verkko-opiskeluaineistoja, videoita, tietovisoja, pelejä yms. Sivustolla on materiaaleja monista aiheista, kuten vaikkapa EU:n historiasta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, ympäristön ja ilmaston suojelusta ja tasa-arvo- ja perusoikeuskysymyksistä. Aineistot on jaoteltu ikäryhmittäin alle 9-vuotiaista yli 15-vuotiaisiin ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Sivustolla kerrotaan myös koulujen kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista ja siihen saatavilla olevasta rahoituksesta sekä opiskelusta ja vapaaehtoistyöstä ulkomailla.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (26/03/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (26/03/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (26/03/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiinnostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (26/03/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 20.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (26/03/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Europolissa avoinna tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijan paikka (26/03/2020)

Alankomaissa Haagissa sijaitseva Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol hakee tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa. Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen hallinnasta. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista laaditaan varallaololista. Työpaikkaa voidaan tarjota varallaololistalle päässeille – aluksi neljän vuoden määräaikaisella sopimuksella. Sopimus voidaan uusia kahden vuoden määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tehtävässä edellytetään vahvaa englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa. Hakemusten määräaika on 3. huhtikuuta.

IT-alan kouluttajalle töitä Tallinnassa (26/03/2020)

Tallinnassa sijaitseva EU:n tietojärjestelmävirasto eu-LISA hakee palvelukseensa väliaikaista toimihenkilöä valmiuksien kehittämisen asiantuntijaksi vastaamaan erityisesti yhteentoimivuutta ja uusia järjestelmiä koskevasta koulutuksesta. Viraston tehtävänä on hallinnoida Eurodac-järjestelmää sormenjälkien vertailua varten, Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) ja viisumitietojärjestelmää (VIS) eli välineitä, jotka ovat olennaisia Schengenin alueen turvaamisen ja rajaturvallisuuden sekä turvapaikka- ja viisumipolitiikan kannalta. Hakuprosessissa menestyneet pääsevät ensin varallaololistalle, jolta otetaan palvelukseen ensin yksi hakija. Muille voidaan tarjota työpaikkaa myöhemmin. Varallaololista on voimassa vuoden 2023 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus on toimitettava 1. huhtikuuta mennessä.

Europol hakee kahta juristia (26/03/2020)

Alankomaissa Haagissa sijaitsevassa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastossa Europolissa on avoinna kaksi juristin paikkaa. Tehtäviin valituista toinen avustaa työoikeudellisia asioita hoitavaa tiimiä ja toinen kauppaoikeudellisia asioita hoitavaa tiimiä, joten työ tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista jommallakummalla oikeudenalalla. Hakijoilta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta kauppa- tai työoikeudellisista asioista sekä kirjallista ranskan kielen taitoa. Lisäksi toivotaan työkokemusta EU:n rahoituksen alalta (etenkin avustuksista) sekä kokemusta kaupallisten sopimusten laatimisesta ja tulkinnasta. Valintamenettelyn läpäisseistä hakijoista voidaan laatia myös varallaololista. Tehtävät ovat määräaikaisia – sopimus tehdään neljäksi vuodeksi, ja se voidaan uusia kahden vuoden määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus on jätettävä viimeistään 5. huhtikuuta.

Harjoittelijaksi Tallinnaan? (26/03/2020)

Hae kuuden kuukauden palkalliseen harjoitteluun Tallinnassa sijaitsevaan EU:n tietojärjestelmävirastoon eu-LISAan. Harjoittelupaikkana on viraston turvallisuusyksikkö. Harjoittelija avustaa turvallisuustiimiä ja pääsee tekemään erilaisia turvallisuuteen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyviä tehtäviä viraston työntekijöiden opastuksella. Hakijalla on oltava vähintään kandidaatintutkinto suoritettuna. Harjoittelijoista voidaan laatia varallaololista, jolta valitaan harjoittelijoita samankaltaisiin tehtäviin tarpeen mukaan. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta, ja harjoittelu alkaa 1. kesäkuuta 2020.

Palkallinen harjoittelu Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa (26/03/2020)

Vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku palkalliseen harjoitteluun Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa on nyt auki. Enimmillään vuoden mittainen palkallinen harjoittelu alkaa syyskuussa, ja se suoritetaan joko Strasbourgissa tai Brysselissä, toimiston työtilanteesta riippuen. Koska toimiston työkieli on englanti, hakijoilta edellytetään erittäin hyvää englannin kielen taitoa. Harjoittelupaikkoja on tarjolla sekä tapauskäsittelyssä että mediasuhteiden ja viestinnän tehtävissä. Hakuaikaa on maaliskuun loppuun saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (26/03/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (26/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (26/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta laaja verkkosivusto koronaviruksesta ja sen torjunnasta (19/03/2020)

Komissio on perustanut koronavirustyöryhmän, joka tukee toimia koronavirusepidemian (covid-19) torjumiseksi. Ryhmä koordinoi toimintaa EU-maiden kanssa ja sen tehtäviin kuuluu tiedonvaihto, tarpeiden arviointi ja EU:n laajuisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistaminen. Työryhmän verkkosivustolta löytyy muun muassa virallisia ajantasaisia tilastoja virustapauksista, koronavirusta koskevia tuoreita tutkimusraportteja ja analyyseja sekä tietoa viruksen torjunnasta ja sen vaikutuksista matkustamiseen ja talouteen. Sivuilta voi seurata myös Twitter-syötettä, jossa tilannetta seurataan reaaliaikaisesti. Koordinointiryhmää vetävät vastuualueidensa näkökulmasta komissaarit Janez Lenarčič (kriisinhallinta), Stella Kyriakides (terveys), Ylva Johansson (rajavalvonta), Adina Vălean (liikenne ja matkustaminen) ja Paolo Gentiloni (makrotalous). Tiedot ovat suurelta osin saatavilla myös suomeksi.

Komissiolta ohjeet matkustajien oikeuksista poikkeustilanteessa (19/03/2020)

Komissio on julkaissut ohjeet, joiden avulla varmistetaan EU:n matkustajien oikeuksien yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla EU:ssa. Komission ohjeistus auttaa matkustajia, liikenneyhtiöitä ja viranomaisia tässä ennenkokemattomassa tilanteessa, kun EU-maat ovat päättäneet merkittävistä matkustusrajoituksista. Ohjeiden uskotaan selkiyttävän tilannetta ja siten osaltaan hillitsevän mittavia kustannuksia, joita epidemiasta koituu liikennealalle. Ohjeet kattavat matkustajien oikeudet ja vastaavasti liikenneyhtiöiden velvollisuudet lento-, raide-, laiva-, linja-auto- sekä meri- ja sisävesiliikenteessä. Jos matkustajan matka esimerkiksi peruuntuu, hän voi valita joko lipun hinnan palauttamisen tai uudelleenreitityksen lopulliseen määränpäähän myöhempänä ajankohtana. Ohjeissa korostetaan, että olosuhteet ovat nyt hyvin poikkeukselliset, mistä syystä esimerkiksi korvaukseen, johon matkustaja on tavallisesti oikeutettu, jos lento perutaan alle kaksi viikkoa ennen lähtöpäivää, ei voi vedota.

Komissio rajoittaa henkilönsuojainten vientiä EU:n ulkopuolelle (19/03/2020)

Komissio on kiireellisellä menettelyllä hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen, jossa henkilönsuojainten vienti EU:n ulkopuolelle asetetaan luvanvaraiseksi. Henkilönsuojaimia ovat muun muassa maskit, suojalasit ja visiirit, kasvojensuojaimet, hengityssuojaimet ja suojavaatteet. Suojaimia tarvitaan EU:ssa välttämättömästi sairaaloita, potilaita, kenttätyöntekijöitä ja pelastuspalveluviranomaisia varten. Vientilupavaatimus on aluksi voimassa kuusi viikkoa. Tänä aikana komissio keskustelee EU-maiden kanssa vaatimuksen mahdollisesta pidentämisestä, tarkentamisesta tai uudelleenkohdentamisesta sekä mahdollisten lisätoimenpiteiden tarpeesta. Tavoitteena on varmistaa, että näitä elintärkeitä varusteita on kaikkialla EU:ssa saatavilla niitä eniten tarvitseville.

Tieteellinen asiantuntijaryhmä neuvomaan koronan torjunnassa (19/03/2020)

Komissio on perustanut neuvoa-antavan covid-19-paneelin, joka koostuu kuuden EU-maan epidemiologeista ja virologeista. Jäseniä on tällä hetkellä Ranskasta, Saksasta, Tanskasta, Italiasta, Alankomaista ja Belgiasta. Jäsenet toimivat yksityishenkilöinä ja riippumattomasti. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) osallistuvat toimintaan tarkkailijoina. Paneelin tehtävänä on laatia koordinoituja tieteeseen perustuvia riskinhallintatoimenpiteitä koskevat EU:n ohjeet kaikissa EU-maissa toteutettavista vastatoimista. Paneeli antaa myös suosituksia parhaista tavoista koordinoida torjuntatoimia ja priorisoida EU:n tason tuki- ja pelastustoimia. Paneelin ensimmäinen videon välityksellä toteutettu kokous pidettiin 18. maaliskuuta.

Komissio haluaa helpottaa valtiontuen myöntämistä yritysten tukemiseksi (19/03/2020)

Komissio on ehdottanut EU-maille tilapäistä höllennystä EU:n valtiontukisääntöihin. Valtiontukisääntöjen tarkoituksena on normaalitilanteessa estää kilpailua vääristävä valtioiden tuki oman maansa yrityksille. Höllennyksellä halutaan antaa EU-maille koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa lisää mahdollisuuksia tukea epidemian takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. EU-maa voisi esimerkiksi perustaa järjestelmän, jolla yritykselle myönnetään enintään 500 000 euroa liikevaihdon romahtamisen aiheuttaman kiireellisen rahoitustarpeen täyttämiseksi. Tämä voidaan toteuttaa suorana avustuksena tai veroetuutena. Lisäksi sallittaisiin tuetut valtiontakaukset yritysten pankkilainoille ja erityinen korkotuki. Kaikissa tukimuodoissa ehtona olisi, että tukea saavat vain yritykset, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin 31. joulukuuta 2019 jälkeen. Näin varmistetaan, että tilapäisen valtiontukipoikkeuksen varjolla ei tueta yrityksiä, joiden vaikeudet eivät liity koronavirustilanteeseen.

Komissiolta rahoitusta CureVacille koronavirusrokotetta varten (19/03/2020)

Komissio on tarjonnut saksalaiselle CureVacille 80 miljoonaa euroa rahoitustukea koronavirusrokotteen kehittämistä ja tuotantoa varten. Tuki on tarkoitus myöntää EU:n takauksena samansuuruiselle EIP:n lainalle tartuntatauteihin keskittyvästä InnovFin Infectious Diseases -rahoitusvälineestä osana Horisontti 2020 -ohjelmaa. CureVac on innovatiivinen rokotteiden kehittäjä, joka voitti jo vuonna 2014 EU:n ensimmäisen innovaatiokannustinpalkinnon kehitteillä olleella uudella teknologiallaan, jonka avulla rokotteet pysyvät stabiileina vaihtelevissa lämpötiloissa. Palkinnon tarkoituksena oli tukea läpimurtoidean kehittämistä edelleen. Jos teknologia todetaan toimivaksi, CureVacin nykyisissä tuotantolaitoksissa voitaisiin tuottaa miljoonia rokoteannoksia alhaisin kustannuksin. CureVac on jo aloittanut COVID-19-rokotteen kehittämisohjelmansa ja arvioi voivansa aloittaa kliiniset tutkimukset kesäkuuhun 2020 mennessä.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (19/03/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

Komissio koordinoi koronatoimia (19/03/2020)

Komission puheenjohtaja von der Leyen on lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn ylläpitämiseksi ja viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio ajaa muun muassa tilapäisiä höllennyksiä EU: talouden vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja budjettivajesääntöihin. Komissio on myös ehdottanut EU:n valtiontukisääntöjen, joilla suitsitaan kilpailua vääristävää valtiontukea, tilapäistä keventämistä, eli EU-maille tilapäistä lupaa myöntää virustilanteen vuoksi talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtion tukea. Lisäksi komissio rahoittaa virukseen tehoavan rokotteen nopeaa kehittämistä sekä pyrkii yhteishankinnoin ja tarvikevalmistajia auttamalla varmistamaan, että Euroopassa on saatavilla riittävästi esimerkiksi käsidesinfiointinesteitä, hengityssuojaimia ja muita terveydenhuollon tarvikkeita. Komissio koordinoi myös liikkumisrajoituksia. Katso von der Leyenin videolausunnot.

Vastauksia yleisiin kysymyksiin EU-tason toimista koronatilanteessa (19/03/2020)

Komissio julkaissut suomeksi vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, jotka koskevat komission tapoja koordinoida koronaviruksen torjuntaa. Tietokoosteessa on taustoitettu muun muassa suojavarusteiden ja lääkkeiden saatavuuteen liittyviä toimia, joidenkin maiden asettamia rajoituksia henkilönsuojainten viennille, lentoliikenteen ”haamulentoja”, maa- ja meriliikenteen tilannetta, matkailualan tukemista, EU:n varoista annettavaa rahoitusta, koronan työllisyysvaikutusten lieventämistä, investointien ja yritystoiminnan tukemista, tilapäistä joustoa valtiontukisääntöihin sekä EU:n talous- ja finanssipoliittisten sääntöjen tilapäistä höllentämistä.

Mistä rahat ilmastonmuutoksen torjuntaan? (19/03/2020)

Komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla (ns. Green Deal) on selkeä tavoite: Euroopasta on tultava maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Eikä kyseessä ole enää ainoastaan vapaaehtoinen pyrkimys, sillä komission ehdotuksen mukaan vuoden 2050 nollatavoite kirjataan myös lakiin. Muutos kohti ilmasto- ja ympäristömyötäisempää yhteiskuntaa edellyttää mittavia investointeja. Ismo Ulvila komission ilmastoasioiden pääosastosta vieraili maaliskuun vaihteessa Etelä-Pohjanmaalla ja Helsingissä puhumassa EU:n ilmastotyöstä ja investointien keskeisestä roolista siinä. Ulvila korosti, että kyse ei ole ainoastaan uusista investoinneista, vaan myös olemassa olevien investointien uudelleenohjauksesta. ”Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan on kirjattu, uutta rahoitusta ei loppujen lopuksi tarvita kauheasti lisää. Paljon enemmän tarvitaan nykyisen rahoituksen toisenlaista käyttöä, ja sen ohjaamista ilmastokestävään suuntaan”, Ulvila kertoo.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (19/03/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (19/03/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

#EU4FairWork – Pimeä työ kuriin (19/03/2020)

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulokset kertovat pimeän työn ilmenemisestä Euroopan unionin maissa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista noin joka neljäs kertoo tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun, joka työskentelee ilmoittamatta tulojaan viranomaisille. EU:n #EU4FairWork-kampanja lisää työnantajien ja työntekijöiden ymmärrystä ilmoitetun työn hyödyistä ja kertoo päättäjille pimeän työn torjunnan tärkeydestä. Kampanjassa on mukana sekä viranomaisia että järjestöjä ja se järjestetään kaikissa EU-maissa. #EU4FairWork näkyy pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja sen kohokohta on koko Euroopan laajuinen toimintaviikko, jonka aikana järjestetään kansallisia tapahtumia ja toimintaa. Kampanja alkoi maaliskuussa ja päättyy kesäkuussa. Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #EU4FairWork.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (19/03/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiinnostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä (19/03/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 20.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (19/03/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Eurooopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Lorenzo Natali -palkintokilpailu journalisteille (19/03/2020)

Komission vuodesta 1992 järjestämän vuotuisen Lorenzo Natali -mediakilpailun yleisteemana on tänä vuonna kestävää kehitystä edistävä journalismi. Kilpailutöiden olisi liityttävä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien kattamiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen, ihmisoikeudet, demokratia, nuorisokysymykset, sukupuolten tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, terveydenhuolto, teknologia ja digitalisaatio. Palkinnolla halutaan nostaa esiin journalisteja, jotka raportoivat kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ympäri maailmaa, sekä korostaa laatujournalismin merkitystä rakennettaessa kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja paremmin voivia yhteiskuntia. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Huom! Hakuaikaa on jatkettu 22. maaliskuuta saakka.

IT-alan kouluttajalle töitä Tallinnassa (19/03/2020)

Tallinnassa sijaitseva EU:n tietojärjestelmävirasto eu-LISA hakee palvelukseensa väliaikaista toimihenkilöä valmiuksien kehittämisen asiantuntijaksi vastaamaan erityisesti yhteentoimivuutta ja uusia järjestelmiä koskevasta koulutuksesta. Viraston tehtävänä on hallinnoida Eurodac-järjestelmää sormenjälkien vertailua varten, Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) ja viisumitietojärjestelmää (VIS) eli välineitä, jotka ovat olennaisia Schengenin alueen turvaamisen ja rajaturvallisuuden sekä turvapaikka- ja viisumipolitiikan kannalta. Hakuprosessissa menestyneet pääsevät ensin varallaololistalle, jolta otetaan palvelukseen ensin yksi hakija. Muille voidaan tarjota työpaikkaa myöhemmin. Varallaololista on voimassa vuoden 2023 loppuun (voimassaoloa voidaan jatkaa). Hakemus on toimitettava 1. huhtikuuta mennessä.

Harjoittelijaksi Tallinnaan? (19/03/2020)

Hae kuuden kuukauden palkalliseen harjoitteluun Tallinnassa sijaitsevaan EU:n tietojärjestelmävirastoon eu-LISAan. Harjoittelupaikkana on viraston turvallisuusyksikkö. Harjoittelija avustaa turvallisuustiimiä ja pääsee tekemään erilaisia turvallisuuteen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyviä tehtäviä viraston työntekijöiden opastuksella. Hakijalla on oltava vähintään kandidaatintutkinto suoritettuna. Harjoittelijoista voidaan laatia varallaololista, jolta valitaan harjoittelijoita samankaltaisiin tehtäviin tarpeen mukaan. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta, ja harjoittelu alkaa 1. kesäkuuta 2020.

Palkallinen harjoittelu Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa (19/03/2020)

Vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku palkalliseen harjoitteluun Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa on nyt auki. Enimmillään vuoden mittainen palkallinen harjoittelu alkaa syyskuussa, ja se suoritetaan joko Strasbourgissa tai Brysselissä, toimiston työtilanteesta riippuen. Koska toimiston työkieli on englanti, hakijoilta edellytetään erittäin hyvää englannin kielen taitoa. Harjoittelupaikkoja on tarjolla sekä tapauskäsittelyssä että mediasuhteiden ja viestinnän tehtävissä. Hakuaikaa on maaliskuun loppuun saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (19/03/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (19/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (19/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Uusi kiertotaloussuunnitelma tukemaan EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (12/03/2020)

Komission uuden kiertotaloussuunnitelman tavoitteena on pienentää EU:n kulutusjalanjälkeä ja kaksinkertaistaa kiertomateriaalien käyttö EU:ssa tulevalla vuosikymmenellä sekä vauhdittaa samalla talouskasvua. Kunnianhimoisten kiertotaloustoimenpiteiden soveltaminen Euroopassa voi lisätä EU:n bruttokansantuotteen kasvua 0,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja luoda noin 700 000 uutta työpaikkaa. Kiertotalousmallissa luonnonvarojen ja raaka-aineiden arvoa pyritään ylläpitämään taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätettä tuottamaan mahdollisimman vähän. Tämä vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta. Kiertotalous voi edistää ratkaisevasti vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan kiertotalous on huomattavan tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta. Toimintasuunnitelman kaikki toimet pienentävät osaltaan EU:n hiili- ja materiaalijalanjälkeä.

Komission uusi teollisuusstrategia yhdistää kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen (12/03/2020)

Komissio on esitellyt uuden teollisuusstrategian, jolla autetaan Euroopan teollisuutta johtamaan globaalia siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitalisaatiota. Strategian tavoitteena on tukea Euroopan kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta geopoliittisen tilanteen muuttuessa ja globaalin kilpailun kiristyessä. Strategialla on kolme päätavoitetta, joilla pyritään lujittamaan EU:n teollista asemaa: EU:n teollisuuden kilpailukyvyn sekä tasapuolisten toimintaedellytysten säilyttäminen niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti, Euroopan muuttaminen ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentaminen. Teollisuusstrategiaan kuuluu myös erityinen pk-yritysstrategia, jolla halutaan auttaa pk-yrityksiä hiilineutraaliuteen ja digitalisaatioon siirtymisessä niin osaamisen ja rahoituksen saatavuutta parantamalla kuin byrokratiaa vähentämällä. Tärkeällä sijalla on edelleen myös EU:n sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen.

Uusi strategia EU:n ja Afrikan kumppanuuden vahvistamiseksi (12/03/2020)

Komissio ja EU:n ulkoasianedustaja Josep Borrel ovat esittäneet tiedonannon lähtökohdaksi EU:n ja Afrikan uudelle yhteiselle strategialle. Tiedonanto sisältää ehdotuksia yhteistyön tiivistämiseksi viidellä avainalalla: ns. vihreä siirtymä kohti kestävämpää talouskehitystä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus. Ehdotettuihin avainaloihin liittyvä uudistettu yhteistyö tulee perustumaan EU:n ja Afrikan välisiin meneillään oleviin keskusteluihin, joita jatketaan seuraavaa, lokakuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Afrikan unionin AU:n huippukokousta silmällä pitäen. “Afrikka ja Eurooppa tulevat yhdessä johtamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja edistämään kestäviä investointeja ja työpaikkoja. Ensisijaisena tavoitteenani on nyt varmistaa, että nuoret ja naiset kokevat yhteisen strategian omakseen, koska sillä vastataan juuri heidän toiveisiinsa”, sanoo EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

Komissiolta uusi viisivuotinen tasa-arvostrategia (12/03/2020)

Joka kolmas nainen EU:ssa on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa. Yliopistoista valmistuu enemmän naisia kuin miehiä, mutta naiset ansaitsevat keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet. Toistaiseksi yksikään EU-maa ei ole saavuttanut sukupuolten täyttä tasa-arvoa. Edistyminen on hidasta, ja sukupuolieroja on edelleen työllisyydessä, palkoissa ja eläkkeissä sekä hoitovastuun jakautumisessa. Komission uudessa tasa-arvostrategiassa esitetään useita keskeisiä toimia näiden erojen umpeen kuromiseksi niin, että Eurooppa voi hyödyntää kaiken potentiaalinsa liike-elämässä, politiikassa ja yhteiskunnassa. Toimien tavoitteena on päästä eroon sukupuolistuneesta väkivallasta ja stereotypioista, varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, muun muassa palkkauksen suhteen, ja saavuttaa sukupuolten tasa-arvo päätöksenteossa ja politiikassa.

Laaja kuuleminen EU:n ilmastotoimista: Kerro mielipiteesi! (12/03/2020)

Komission laatimassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta voi tulla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Poliittisten päätösten ja lainsäädännön lisäksi muutokseen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien tasojen panosta. Tätä varten komissio aikoo laatia osana vihreän kehityksen ohjelmaa eurooppalaisen ilmastosopimuksen, eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen, joka antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa suunniteltaessa uusia ilmastotoimia, jaettaessa tietoa, käynnistettäessä ruohonjuuritason toimia ja esiteltäessä ratkaisuja, joita myös muut voivat soveltaa. Sopimuksen sisällöstä on nyt käynnistetty laaja kuuleminen, jonka tuloksia käytetään sopimuksen muokkaamisessa ennen kuin se julkistetaan Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan konferenssin (COP26) yhteydessä. Kyselyn suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta ja vastata voi 27. toukokuuta saakka.

17.3. (12/03/2020)

Kauhajoella pohditaan digitalisaatiota. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden, yhdistysten ja organisaatioiden digitaalista kehittymistä? Tule ottamaan asiasta selvää tiistaina 17.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Kauhajoelle. Pääpuhujana tapahtumassa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden ja organisaatioiden digitaalista kehitystä. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin sekä kuullaan paikallisten toimijoiden kokemuksia EU-hanketoiminnasta. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

17.3. (12/03/2020)

Maailman kotitalouspäivän seminaari. Tervetuloa maailman kotitalouspäivän seminaariin Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki). Seminaarin järjestää Fin-IFHE, joka on kotitalousalan maailmanjärjestö IFHEn (International Federation for Home Economics) suomalainen yhteistyöverkosto. Seminaarin teemana on tänä vuonna vastuullinen kotitalous ja "Tiedosta toimintaan". Pääset kuulemaan ennakkoon elokuussa IFHE:n kongressiin esiteltäväksi vietävistä projekteista ja pohtimaan, kuinka eri kotitalousalan toimijat voisivat käyttää projekteissa jaettavaa tietoa hyödyksi omassa työssään. Seminaarissa puhujina ovat Sanna Sekki (”Ihan jees arki”), Kopeda Congressteam (kotitalouden lukiokurssi) sekä Marttaliitto.

17.3. (12/03/2020)

Nyt Turkuun deittaamaan ex-EU-virkamiehiä! Haluatko speed-deittailla entisiä EU:n virkamiehiä? Kiinnostavatko sinua työllistymismahdollisuudet EU:ssa? Jos vastasit kyllä, Turun Eurooppanuoret ry kutsuu sinut mukaan Panimoravintola Kouluun (Eerikinkatu 18, Turku) keskustelemaan ja kuuntelemaan entisiä EU:n virkamiehiä kevään kiinnostavimpaan treffi-iltamaan. Illan aikana sinulla on mahdollisuus keskustella juuri niistä asioista, jotka sinua eniten kiinnostavat EU:n maailmassa, liittyipä se työllistymiseen tai yleensä elämään EU:ssa. Tapahtumaan saapuu entisiä EU:n virkamiehiä useammalta eri alalta. Tilaisuus on avoin kaikille. Mukana myös EU-virkamiesten kansainvälisen yhdistyksen Suomen jaosto AIACE-Finland.

19.3. (12/03/2020)

Infotilaisuus vaihto-ohjelmista. Tervetuloa vaihtovuodesta kiinnostuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettuun infotilaisuuteen! Suomen AFS:n järjestämässä tilaisuudessa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) torstaina 19. maaliskuuta klo 17.00–18.30 AFS:n toimiston henkilökunta kertoo ja vastaa kysymyksiin AFS:sta, vaihtovuodesta ja vaihtoon hakemisesta. Lisäksi mukana on vaihdosta palanneita kohdemaaguruja kertomassa vuodestaan, elämästä isäntäperheessä ja oppimiskokemuksestaan. AFS:n kautta vaihtoon voi lähteä 15–18-vuotiaana. Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

EU:n ja Afrikan välille rakenteilla uusi kumppanuus (12/03/2020)

Komissio julkisti aiemmin tällä viikolla tiedonannon, joka sisältää ehdotuksia EU:n ja Afrikan yhteistyön tiivistämiseksi viidellä avainalalla, jotka ovat vihreä siirtymä ilmasto- ja ympäristöystävällisempään kehitykseen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, kestävän kehityksen mukainen talouskasvu ja työpaikkojen luominen, rauhanomainen kehitys ja toimiva hallinto sekä muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden hallinta. Tavoitteena on molempia osapuolia hyödyttävä uusi kumppanuus EU:n ja Afrikan välillä. ”Afrikka on tulevaisuuden manner. Nuoriin panostamalla ja monenvälisellä yhteistyöllä päästään koko maailmaa hyödyttäviin ratkaisuihin,” kirjoittavat EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell.

"Euroopan nuori polvi on oikeassa ilmastosta" (12/03/2020)

Ursula von der Leyenin johtaman komission ensimmäiset sata päivää tulivat täyteen muutama päivä sitten. Tuona aikana komissio on muun muassa ehdottanut laajaa ja kunnianhimoista ohjelmaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ”Maapallon tulevaisuuden kannalta kaikkein vaarallisinta on liiallinen empiminen. Sen vuoksi ensimmäisiä toimiamme oli käynnistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Olemmekin ehdottaneet sitovaa lainsäädäntöä tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi,” von der Leyen kirjoittaa. ”Tie on kuoppainen ja päättäväisyyttämme koetellaan, mutta meidän on säilytettävä Euroopan uuden sukupolven rohkeus. On nousevan sukupolven aika, ja matka alkaa nyt.”

Biopohjainen hiilikuitu: keveyttä ja kestävyyttä (12/03/2020)

Kevyellä ja kestävällä hiilikuidulla vahvistettua muovia käytetään nykyisin lentokoneissa ja avaruusaluksissa sekä myös jonkin verran esimerkiksi tennis- tai golfmailoissa. Näissä yleisimmin käytetty polyakryylinitriilikuitu eli PAN-hiilikuitu on erittäin laadukasta ja vahvaa, mutta samalla myös hyvin kallista: tämä onkin usein tarkoittanut sitä, ettei PAN-hiilikuitua käytetä laajasti ilmailu- ja avaruusalan ulkopuolella. Biopohjainen hiilikuitu voisikin toimia vaihtoehtona kalliille ja öljypohjaisiin ainesosiin perustuvalle PAN-hiilikuidulle ja mahdollistaa kevyemmät rakenteet ja sitä myötä alhaisemman energiankulutuksen esimerkiksi henkilöautoissa. ”Materiaalin hinnalla on merkitystä erityisesti autoteollisuudelle, jolle PAN-hiilikuitu on liian kallista, ja joka tarvitsee materiaaleja suurissa erissä”, kertoo Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen professori Michael Hummel, joka on saanut Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n Proof of Concept -rahoituksen.

Komissaari Urpilainen: Kaikkien katseet kääntyvät Eurooppaan (12/03/2020)

Euroopan komission Suomen-edustuston ja Anders Chydenius -säätiön helmikuun lopulla järjestämä avoin keskustelutilaisuus oli ensimmäinen kerta, kun EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen puhui yleisötilaisuudessa Helsingissä. Tilaisuuden aiheena oli ”EU:n uusi vaihe: geopolitiikan ja geotalouden haasteet”. Komissaarin puheenvuoron lisäksi tapahtumassa käytiin eläväinen paneelikeskustelu geopolitiikan muutoksesta ja EU:n roolista muutoksen keskellä. Puheissa korostui EU:n aktiivisen toimijuuden merkitys suurvaltojen välisen ristivedon aikakaudella. ”Tahtotilamme on monenkeskinen yhteistyö, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ja digitalisaatiosta – sekä niiden vaatimista politiikkatoimista. Tahtotilamme on kumppanuudet, joiden ytimenä on vihreä kasvu, digitaalinen kehitys ja demokraattinen yhteiskunta, joka kuulee myös naisia ja nuoria”, Urpilainen sanoi.

Rauman sataman rahtiliikenne sujuvammaksi EU-rahoituksella (12/03/2020)

Verkkojen Eurooppa -ohjelma on EU:n tärkein rahoitusväline liikenneverkkojen ja kuljetusinfrastruktuurin kehittämiseen. Ohjelmasta myönnettiin viime syksynä Rauman, Oulun ja Kokkolan satamille yhteensä 5,9 miljoonaa euroa erilaisiin parannustöihin. Rauman satamassa parannetaan Multiport-hankkeessa satamainfrastruktuuria lastinkäsittelyn tehostamiseksi. ”Tavoitteenamme on myös breakbulk-lastien tehokkuuden kasvattaminen ja päästöjen vähentäminen kuljetettua rahtitonnia kohti. Asiaa voisi havainnollistaa vaikkapa henkilöautoesimerkin avulla. Jos autossa on yksi ihminen, auton kulutus 100 kilometriä kohti on viisi litraa. Jos kyytiin tulee toinen ihminen, auton kulutus nousee ehkä kuuteen litraan. Tällöin kulutus henkilöä kohden onkin kolme litraa verrattuna siihen, että autoja olisi kaksi (kaksi kertaa viisi litraa). Esimerkiksi puuhaketta laivattaessa voidaan lastaamalla alukset täydemmin lastata 15 % enemmän haketta per laivakuljetus”, kertoo sataman tekninen johtaja Timo Metsäkallas.

EU:n terveyspalkintokilpailu 2020 (12/03/2020)

EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 29. huhtikuuta saakka.

Komissiolta laaja tietopaketti koronaviruksesta (12/03/2020)

Komissio on perustanut koronavirustyöryhmän, joka tukee toimia koronavirusepidemian (covid-19) torjumiseksi. Ryhmä koordinoi toimintaa EU-maiden kanssa ja sen tehtäviin kuuluu tiedonvaihto, tarpeiden arviointi ja EU:n laajuisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistaminen. Työryhmän verkkosivustolta löytyy muun muassa virallisia ajantasaisia tilastoja virustapauksista, koronavirusta koskevia tuoreita tutkimusraportteja ja analyyseja sekä tietoa viruksen torjunnasta ja sen vaikutuksista matkustamiseen ja talouteen. Sivuilta voi seurata myös Twitter-syötettä, jossa tilannetta seurataan reaaliaikaisesti. Koordinointiryhmää vetävät vastuualueidensa näkökulmasta komissaarit Janez Lenarčič (kriisinhallinta), Stella Kyriakides (terveys), Ylva Johansson (rajavalvonta), Adina Vălean (liikenne ja matkustaminen) ja Paolo Gentiloni (makrotalous).

Kilpailu innovatiivisille kaupungeille (12/03/2020)

Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on nyt alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.

#EU4FairWork – Pimeä työ kuriin (12/03/2020)

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulokset kertovat pimeän työn ilmenemisestä Euroopan unionin maissa. Kyselyyn vastanneista suomalaisista noin joka neljäs kertoo tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun, joka työskentelee ilmoittamatta tulojaan viranomaisille. EU:n #EU4FairWork-kampanja lisää työnantajien ja työntekijöiden ymmärrystä ilmoitetun työn hyödyistä ja kertoo päättäjille pimeän työn torjunnan tärkeydestä. Kampanjassa on mukana sekä viranomaisia että järjestöjä ja se järjestetään kaikissa EU-maissa. #EU4FairWork näkyy pääasiassa sosiaalisessa mediassa ja sen kohokohta on koko Euroopan laajuinen toimintaviikko, jonka aikana järjestetään kansallisia tapahtumia ja toimintaa. Kampanja alkoi maaliskuussa ja päättyy kesäkuussa. Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #EU4FairWork.

RegioStars-kilpailu aluekehityshankkeille (12/03/2020)

Komissio palkitsee vuosittain EU:n rahoittamia hankkeita, jotka ovat malliesimerkkejä huippuosaamisesta ja uusista lähestymistavoista aluekehityksen alalla. Erityisen hyvin toimivien hankkeiden esiinnostamisella halutaan innostaa muita alueita ja projekteja kaikkialla Euroopassa, joten ne saavat runsaasti näkyvyyttä EU:n alueella. Palkinnot jaetaan vuosittain viidessä kategoriassa, minkä lisäksi myös yleisön suosikki palkitaan erikseen. Kategorioiden voittajat saavat myös 5000 euron mediasopimuksen hankkeen näkyvyyden lisäämiseksi. Tänä vuonna kategoriat ovat: 1. Teollisuuden muutos älykästä Eurooppaa varten, 2. Kiertotalous vihreää Eurooppaa varten, 3. Taidot ja koulutus digitaalista Eurooppaa varten, 4. Kansalaisten sitoutuminen yhtenäisiä eurooppalaisia kaupunkeja varten ja 5. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen rajat ylittävässä yhteistyössä – Interreg 30 vuotta. Hakuaikaa on Eurooppa-päivään eli 9. toukokuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnistyi (12/03/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 21.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (12/03/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä: ”Eurooopan vihreän kehityksen ohjelma”, ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”, ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle” ja ”Euroopan digitaalinen valmius”. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

Lorenzo Natali -palkintokilpailu journalisteille (12/03/2020)

Komission vuodesta 1992 järjestämän vuotuisen Lorenzo Natali -mediakilpailun yleisteemana on tänä vuonna kestävää kehitystä edistävä journalismi. Kilpailutöiden olisi liityttävä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien kattamiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen, ihmisoikeudet, demokratia, nuorisokysymykset, sukupuolten tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, terveydenhuolto, teknologia ja digitalisaatio. Palkinnolla halutaan nostaa esiin journalisteja, jotka raportoivat kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ympäri maailmaa, sekä korostaa laatujournalismin merkitystä rakennettaessa kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja paremmin voivia yhteiskuntia. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Huom! Aikaa töiden lähettämiselle on enää 15. maaliskuuta saakka.

Uusi visio Euroopalle – Robert Schuman -kirjoituskilpailu (12/03/2020)

Toukokuun 9. päivänä täyttää 70 vuotta ns. Schumanin julistus, jonka Ranskan silloinen ulkoministeri antoi samaisena päivänä vuonna 1950. Julistusta pidetään Euroopan yhdentymiskehityksen virallisena lähtölaukauksena. Robert Schuman -keskus (Centre européen Robert Schuman) järjestää merkkivuoden kunniaksi kirjoituskilpailun, jossa haetaan tämän päivän vastinetta Schumanin julistukselle. Englannin-, ranskan- tai saksankielisen kirjoituksen on oltava julkaisematon ja sillä tulisi olla mittaa suurin piirtein alkuperäisen julistuksen verran, eli n. 900 sanaa tai 6000 merkkiä välilyönteineen. Parhaaksi valittu kirjoitus palkitaan 15 000 euron rahapalkinnolla. Huom. osallistumisaikaa on enää 15. maaliskuuta saakka.

Komissio hakee asiantuntijoita verotustyöryhmään (12/03/2020)

Veroalan hyvän hallintotavan foorumi (Platform for Tax Good Governance) hakee joukkoonsa julkishallinnon ulkopuolisia veroasiantuntijoita. Foorumi avustaa komissiota kehittämään tapoja edistää hyvää verohallintoa kolmansissa maissa, puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä tunnistaa ja korjata kaksoisverotustilanteita. Foorumi kokoaa yhteen liike-elämän asiantuntijoita, veroalan ammattilaisia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajia. Se mahdollistaa järjestelmällisen vuoropuhelun ja asiantuntemuksen yhdistämisen, jonka pohjalta voidaan kehittää EU:lle koordinoidumpia ja tuloksellisempia lähestymistapoja verovälttelyn torjuntaan. Hakemukset tehtävään on toimitettava 16. maaliskuuta mennessä.

Palkallinen harjoittelu Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa (12/03/2020)

Vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku palkalliseen harjoitteluun Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa on nyt auki. Enimmillään vuoden mittainen palkallinen harjoittelu alkaa syyskuussa, ja se suoritetaan joko Strasbourgissa tai Brysselissä, toimiston työtilanteesta riippuen. Koska toimiston työkieli on englanti, hakijoilta edellytetään erittäin hyvää englannin kielen taitoa. Harjoittelupaikkoja on tarjolla sekä tapauskäsittelyssä että mediasuhteiden ja viestinnän tehtävissä. Hakuaikaa on maaliskuun loppuun saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (12/03/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (12/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (12/03/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (27/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (27/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Työpaikat EU:n toimielimissä (27/02/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Palkallinen harjoittelu Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa (27/02/2020)

Vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku palkalliseen harjoitteluun Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa on nyt auki. Enimmillään vuoden mittainen palkallinen harjoittelu alkaa syyskuussa, ja se suoritetaan joko Strasbourgissa tai Brysselissä, toimiston työtilanteesta riippuen. Koska toimiston työkieli on englanti, hakijoilta edellytetään erittäin hyvää englannin kielen taitoa. Harjoittelupaikkoja on tarjolla sekä tapauskäsittelyssä että mediasuhteiden ja viestinnän tehtävissä. Hakuaikaa on maaliskuun loppuun saakka.

EU:n kemikaalivirasto Helsingissä hakee hallintoavustajia (27/02/2020)

Helsingissä toimiva EU:n kemikaalivirasto ECHA hakee hallintoavustajia varallaololistalle. Hallintoavustajan tehtävään edellytetään vähintään vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä. Toimenkuvaan kuuluu tavanomaisten avustavien assistenttitehtävien lisäksi dokumentaation ja tietokantojen ylläpitoa, taloushallinnon tehtäviä, tapahtumien järjestämisessä avustamista ja avustavia tehtäviä IT-järjestelmien kehittämisprojekteissa. Valintaprosessin läpäisseet otetaan varallaololistalle ja heille tarjotaan työpaikkoja – sitä mukaa kun paikkoja vapautuu – aluksi kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella. Sopimus on uusittavissa kerran määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tehtävässä edellytetään vahvaa englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa. Määräaika hakemuksille on 4. maaliskuuta klo 12 Suomen aikaa.

Komissio hakee asiantuntijoita verotustyöryhmään (27/02/2020)

Veroalan hyvän hallintotavan foorumi (Platform for Tax Good Governance) hakee joukkoonsa julkishallinnon ulkopuolisia veroasiantuntijoita. Foorumi avustaa komissiota kehittämään tapoja edistää hyvää verohallintoa kolmansissa maissa, puuttua agressiiviseen verosuunnitteluun sekä tunnistaa ja korjata kaksoisverotustilanteita. Foorumi kokoaa yhteen liike-elämän asiantuntijoita, veroalan ammattilaisia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajia. Se mahdollistaa järjestelmällisen vuoropuhelun ja asiantuntemuksen yhdistämisen, jonka pohjalta voidaan kehittää EU:lle koordinoidumpia ja tuloksellisempia lähestymistapoja verovälttelyn torjuntaan. Hakemukset tehtävään on toimitettava 16. maaliskuuta mennessä.

Uusi visio Euroopalle – Robert Schuman -kirjoituskilpailu (27/02/2020)

Toukokuun 9. päivänä täyttää 70 vuotta ns. Schumanin julistus, jonka Ranskan silloinen ulkomininisteri antoi samaisena päivänä vuonna 1950. Julistusta pidetään Euroopan yhdentymiskehityksen virallisena lähtölaukauksena. Robert Schuman -keskus (Centre européen Robert Schuman) järjestää merkkivuoden kunniaksi kirjoituskilpailun, jossa haetaan tämän päivän vastinetta Schumanin julistukselle. Englannin-, ranskan- tai saksankielisen kirjoituksen on oltava julkaisematon ja sillä tulisi olla mittaa suurin piirtein alkuperäisen julistuksen verran, eli n. 900 sanaa tai 6000 merkkiä välilyönteineen. Parhaaksi valittu kirjoitus palkitaan 15 000 euron rahapalkinnolla. Osallistumisaikaa on 15. maaliskuuta saakka.

Rekisteröityminen EYE2020-nuorisotapahtumaan auki (27/02/2020)

Rekisteröityminen Euroopan nuorisotapahtumaan EYE2020 on vielä auki. Vuorovuosin järjestetty, nyt neljäs EYE tuo yhteen tuhansia nuoria keskustelemaan ideoistaan ja toiveistaan EU:n tulevaisuutta koskien. Tapahtuma järjestetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa 29.–30.5.2020. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, väittelyitä ja muita aktiviteetteja yhdessä eurooppalaisten päätöksentekijöiden kanssa. Tapahtuman jälkeen nuorten ehdotuksista koostettu raportti jaetaan Euroopan parlamentin jäsenille, ja osa osallistujista pääsee esittelemään parhaimmat ideat mepeille valiokunnissa. HUOM! Ilmoittautuminen päättyy jo 29. helmikuuta.

Lorenzo Natali -palkintokilpailu journalisteille (27/02/2020)

Komission vuodesta 1992 järjestämän vuotuisen Lorenzo Natali -mediakilpailun yleisteemana on tänä vuonna kestävää kehitystä edistävä journalismi. Kilpailutöiden olisi liityttävä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien kattamiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen, ihmisoikeudet, demokratia, nuorisokysymykset, sukupuolten tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, terveydenhuolto, teknologia ja digitalisaatio. Palkinnolla halutaan nostaa esiin journalisteja, jotka raportoivat kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ympäri maailmaa, sekä korostaa laatujournalismin merkitystä rakennettaessa kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja paremmin voivia yhteiskuntia. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Kilpailuun voi lähettää töitä 15. maaliskuuta saakka.

EU Datathon – kilpailu datasovelluksille (27/02/2020)

Komission järjestämässä nyt neljättä kertaa toteutettavassa EU Datathon -kilpailussa haetaan uusia innovatiivisia sovelluksia, joissa hyödynnetään EU:n alueella saatavilla olevia lukuisia avoimen datan aineistoja. Sovelluksissa voidaan esimerkiksi yhdistellä EU:n tason avointa dataa alueellisen tason avoimeen dataan. Sovelluksilla on haettava ratkaisuja neljään laajaan haastekokonaisuuteen, jotka vastaavat Ursula von der Leyenin komission poliittisia painopisteitä. Kilpailun 12 finalistia kutsutaan lokakuussa Brysseliin Euroopan alueiden ja kaupunkien konferenssiin esittelemään ideoitaan. Kunkin haastekokonaisuuden kolmelle parhaaksi valitulle sovellusidealle on luvassa rahapalkinnot: 12 000, 8 000 ja 5000 euroa. Kilpailuun voi hakea mukaan 3. toukokuuta saakka.

EU:n sosiaalisten innovaatioiden kilpailu auki (27/02/2020)

Euroopan komission vuoden 2020 sosiaalisten innovaatioiden kilpailu on alkanut. Teemana on tänä vuonna ”Reimagine Fashion: Changing behaviours for sustainable fashion”. Tavoitteena on nostaa esiin varhaisen vaiheen projekteja ja ideoita, joilla tapojamme kuluttaa, käyttää ja kierrättää muotia voidaan potentiaalisesti muuttaa ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Ideoiden ja projektien tulisi edesauttaa muotimaailman ja muodin kulutuksen kestävämpää kehitystä ja tarjota ratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa suurempaan mittakaavaan ja toistettavissa kilpailun jälkeenkin paikallisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Kilpailun 30 semifinalistia kutsutaan heinäkuussa koulutus- ja sparraussessioon Amsterdamiin. Tuomaristo valitsee semifinalisteista kymmenen finalistia, joista kolme parasta palkitaan kukin 50 000 euron rahapalkinnolla. Suomesta tuomaristoon kuuluu Aalto-yliopiston Pirjo Kääriäinen. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 4. maaliskuuta saakka.

Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnistyi (27/02/2020)

Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Haku päättyy 21.4. Palkinnon voittajat julkistetaan heinäkuussa ja kutsutaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2020 pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.

Maustajan matkassa - kohti modernia elintarviketuotantoa (27/02/2020)

Pohjoismaiden suurin ja maailman pohjoisin elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Maustaja tavoittelee kasvua uusilla tuoteryhmillä. Euroopan aluekehitysrahastolta modernin elintarviketuotannon kehittämiseen saadun rahoituksen turvin Maustaja investoi uusien tuoteryhmien vaatimaan teknologiaan, automaatioon ja robotiikkaan. ”Olemme keskellä alati kiristyvää globaalia kilpailua. Samaan aikaan on käynnissä jatkuva kuluttajakäyttäytymisen muutos ja tapahtuu valtavia teknologisia harppauksia, jotka ohjaavat massatuotantoa kohti älykästä ja ketterää tuotantoa ja logistiikkaa. Digitalisaatio on avainasemassa, kun halutaan uudistaa liiketoimintaa niin asiakasta kuin ympäristöä palvelevalla tavalla”, sanoo Maustajan toimitusjohtaja Arto Tölli.

Iisalmen nuoret ilmaston asialla (27/02/2020)

Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut nuoret liikehtimään ympäri maailmaa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjestää Brysselissä 19.–20. maaliskuuta nuorille suunnatun ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtuman, jonka teemana on ”Meidän ilmastomme, meidän tulevaisuutemme!” ETSK kysyy tapahtuman osallistujilta, miten planeettaamme voidaan suojella parhaiten. Suomea tapahtumassa edustaa Iisalmen lyseo. ”Meistä tuntuu erittäin hyvältä lähteä kahden päivän EU-maajoukkueena edustamaan Suomea, sillä lyseolaisiamme kiinnostaa kovasti päästä Brysseliin itse vaikuttamaan ja kokemaan kansainvälistä yhteistyötä. Hymyt ovat sekä lähtijöillä että heidän ystävillään herkässä. Lyseolaisista lähtöinto tarttuu vilkkaasti yleiseen ilmapiiriin Iisalmessa”, kertoo Iisalmen lyseon historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pekka Ritola.

Geopolitiikkaa ja geotalouden haasteita (27/02/2020)

Ilmastonmuutoksen, digitalisaation, globalisaation ja Brexitin myötä EU on nyt uudessa vaiheessa. Geopoliittinen ja geotaloudellinen tilanne heijastuu myös vapaakaupasta ja demokratiasta käytävään keskusteluun. EU:n uuteen vaiheeseen liittyy myös uusi komissio ja sen tuore vuoden 2020 työohjelma. Näistä aiheista järjestettiin viime viikolla keskustelutilaisuus, jossa avauspuheenvuoron käytti komissaari Jutta Urpilainen. Paneelikeskustelussa olivat mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sekä ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. Keskustelua veti Erkki Liikanen. Ellet päässyt paikalle, voit nyt katsoa ja kuunnella tilaisuuden esitykset tallenteelta.

Digiä, dataa ja tekoälyä (27/02/2020)

Komissio linjasi viime viikolla näkemyksiään EU:n digi-, data- ja tekoälystrategioista. Aiheista käynnistettiin samalla laaja lausuntokierros, jossa komissio kerää näkemyksiä siitä, miten digitalisaatiota, massadatan hyödyntämistä ja tekoälysovelluksia tulisi Euroopassa edistää. ”Eurooppa tarvitsee teknologista itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia. Meillä on oltava omia valmiuksia esimerkiksi kvanttitietokoneiden, 5G-teknologian, kyberturvallisuuden ja tekoälyn alalla. Näihin strategisiin teknologioihin haluamme panostaa”, kirjoittaa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. ”Haluamme eurooppalaisille startup-yrityksille samat mahdollisuudet kuin vastaavilla yrityksillä on Piilaaksossa.”

19.3. (27/02/2020)

Infotilaisuus vaihto-ohjelmista. Tervetuloa vaihtovuodesta kiinnostuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettuun infotilaisuuteen! Suomen AFS:n järjestämässä tilaisuudessa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) torstaina 19. maaliskuuta klo 17.00–18.30 AFS:n toimiston henkilökunta kertoo ja vastaa kysymyksiin AFS:sta, vaihtovuodesta ja vaihtoon hakemisesta. Lisäksi mukana on vaihdosta palanneita kohdemaaguruja kertomassa vuodestaan, elämästä isäntäperheessä ja oppimiskokemuksestaan. AFS:n kautta vaihtoon voi lähteä 15–18-vuotiaana. Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

17.3. (27/02/2020)

Kauhajoella pohditaan digitalisaatiota. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden, yhdistysten ja organisaatioiden digitaalista kehittymistä? Tule ottamaan asiasta selvää tiistaina 17.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Kauhajoelle. Pääpuhujana tapahtumassa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden ja organisaatioiden digitaalista kehitystä. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin sekä kuullaan paikallisten toimijoiden kokemuksia EU-hanketoiminnasta. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

9.3. (27/02/2020)

Asiaa työstä ja osaamisesta Seinäjoella. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle ja sen kehittämiselle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä? Tule ottamaan asiasta selvää maanantaina 9.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Seinäjoelle. Pääpuhujana Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä.

6.3. (27/02/2020)

Kansalaisvaikuttamisen konferenssi Brysselissä. Brysselissä järjestetään 6. maaliskuuta koko päivän konferenssi, jossa pohditaan parhaita tapoja hyödyntää eurooppalaista kansalaisaloitetta ja esitellään vuodenvaihteessa voimaan tulleita uudistuksia aloitteen toimintaan. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla EU-kansalaiset voivat yhdessä pyytää Euroopan komissiota tekemään säädösehdotuksen aiheesta, joka kuuluu komission toimivaltaan. Komissio ottaa asian käsittelyyn, jos aloite saa vähintään miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä EU-maasta, joissa kussakin pitää ylittää tietty allekirjoitusten vähimmäismäärä. Suomessa eurooppalaisen kansalaisaloitteen yhteystahoina toimivat Digi- ja väestötietovirasto (allekirjoitusten oikeellisuuden tarkastaminen), Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (allekirjoitusten keräysjärjestelmien hyväksynnät) ja oikeusministeriö (demokraattisen osallistumisen edistäminen yleensä).

6.3. (27/02/2020)

Peking – Bryssel – Helsinki – Tasa-arvon käännekohdat eilen ja tänään. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry järjestävät perjantaina 6.3.2020 klo 10–12 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) naistenpäivän keskustelutilaisuuden. Vuonna 1995 hyväksytty Pekingin julistus ja toimintaohjelma naisten aseman parantamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi täyttää syyskuussa 25 vuotta. Pekingiä pidetään käännekohtana naisten oikeuksien edistämisessä. Sukupuolten tasa-arvo julistettiin tuolloin perus- ja ihmisoikeudeksi, mutta mihin toimintaohjelma on johtanut neljännesvuosisadan matkallaan? Entä kuinka kansainväliset sopimukset näkyvät EU:n ja sen jäsenenä 25 vuotta olleen Suomen tasa-arvopolitiikassa? Miten tasa-arvoa kiritetään? Tilaisuuden osallistujia pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon viimeistään 4.3.

5.3. (27/02/2020)

Ympäristö- ja ilmastoasiaa Alajärvellä. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on hyödynnetty Etelä-Pohjanmaalla? Ja miten rahoituksella edistetään siirtymistä kohti kestävää maakuntaa ja maailmaa? Tule ottamaan asiasta selvää torstaina 5.3.2020 klo 13–17 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Alajärven Monitoimihallille. Mukana myös ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Ismo Ulvila Euroopan komissiosta. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksiin. Paikalliset toimijat kertovat myös omia kokemuksiaan EU-rahoituksen hyödyntämisestä. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

5.3. (27/02/2020)

Työnantajien verkostopäivä monimuotoisista työpaikoista. Yhdessä taitaen -hanke kutsuu sinut lämpimästi Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) kuulemaan ja visioimaan millainen on monimuotoinen työelämä! Pääset mukaan kuulemaan ajankohtaisia asioita erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämiseen liittyen. Saat konkreettisia työkaluja omalle työpaikallesi sekä pääsette jakamaan muiden työnantajien kanssa kokemuksianne ja visioitanne. ”Yhdessä taitaen” on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena on lisätä elinikäisiä oppimisen taitoja yli 15-vuotiaille. Päätoteuttaja on Diakonissalaitoksen Vamos. Hankkeen osatoteuttajia ovat Rinnekoti, Turun Kristillinen opisto, sekä Invalidisäätiön Ammattiopisto Live.

3.3. (27/02/2020)

Mitä sanoo komissio Suomen taloudesta? Tiistaina 3. maaliskuuta järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) englanninkielinen keskustelu tuoreesta talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa julkaistusta ns. maaraportista, jossa esitellään komission analyysi Suomen talouden nykytilasta ja näkymistä. Raportissa tarkastellaan myös sosiaalista tilannetta ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Paikalla raporttia esittelemässä on komission asiantuntijoita sekä Suomesta ylijohtaja Markus Sovala valtiovarainministeriöstä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Huom. Tilaisuuteen tulisi ilmoittautua viimeistään perjantaina 28. helmikuuta.

2.3. (27/02/2020)

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy. Suomessa käynnistettiin jo vuonna 2012 kansallisen strategian valmistelu väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi. Strategia asettuu osaksi globaalia, eurooppalaista ja pohjoismaalaista viitekehystä, jotka antavat strategialle raamit. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisemiseksi on tehty työtä niin YK:ssa, EU:ssa kuin pohjoismaiden välillä, mutta millaisena Suomessa tehty väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastainen työ näyttäytyy kansainvälisesti? Asiaa pohditaan Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) Laajan turvallisuuden verkosto WISEn keskustelutilaisuudessa 2. maaliskuuta klo 13–16.

Neljä uutta maata EU:n veronkierron mustalle listalle (27/02/2020)

EU:n veronkierron mustan listan päivitysprosessissa maita ja muita lainkäyttöalueita arvioidaan kolmen pääkriteerin perusteella. Ne ovat verotuksen avoimuus ja oikeudenmukaisuus sekä todellinen taloudellinen toiminta. Jos jokin näistä kriteereistä ei täyty lainkäyttöalueella, sitä pyydetään sitoutumaan puutteiden korjaamiseen tietyssä määräajassa. Veroasioissa yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luetteloon on viimeisimmällä kierroksella lisätty neljä maata tai aluetta (Caymansaaret, Palau, Panama ja Seychellit), koska ne eivät noudattaneet vaadittuja normeja määräajassa. Luettelossa on ennestään kahdeksan lainkäyttöaluetta (Amerikan Samoa, Fidži, Guam, Samoa, Oman, Trinidad ja Tobago, Vanuatu ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret), jotka eivät edelleenkään noudata vaatimuksia. Sen sijaan luettelosta on poistettu yli puolet siihen vuoden 2019 tarkastelussa kirjatuista maista, koska ne noudattavat nyt kaikkia verotusalan hyvän hallintotavan normeja.

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat instituutioihin ja mediaan (27/02/2020)

Viime syksynä tehtyihin kyselyihin perustuvan Eurobarometrin mukaan suomalaiset muun muassa suhtautuvat EU:n sisäiseen maahanmuuttoon myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suomalaisten luottamus moniin instituutioihin on selvästi vahvempaa kuin EU-maiden kansalaisilla keskimäärin. Tämä koskee niin turvallisuudesta huolehtivia kuin poliittisiakin instituutioita. Suomalaiset luottavat myös mediaan keskiarvoa enemmän. Eurobarometrin kansallisen raportin mukaan EU merkitsee suomalaisille ennen muuta positiivisia käytännön asioita: vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa. EU on heille myös rauhan, ihmisoikeuksien ja lakien kunnioittamisen unioni. Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat suomalaisten mielestä EU:n suurimmat ongelmat. EU-maiden julkisen talouden tila ei puhuta suomalaisia aivan yhtä paljon kuin vielä vähän aikaa sitten. Suomalaiset pitävät silti sitä tärkeämpänä asiana kuin EU-kansalaiset keskimäärin.

Komissiolta linjauksia digistrategiasta sekä tekoälyn ja datasovellusten kehityksestä (27/02/2020)

Komissio on julkistanut strategiansa siitä, miten digitalisaatio saadaan hyödyttämään mahdollisimman laajasti koko yhteiskuntaa. Strategia pyrkii ihmiskeskeisyyteen, ja sillä on tarkoitus luoda liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa teknologian kehitystä niin, että otetaan entistä paremmin huomioon teknologian luotettavuus ja turvallisuus. Tekoälysääntelyssä on komission mukaan hallittava suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ilman, että vähäriskisempiä järjestelmiä ylisäännellään. Tekoälyyn on sovellettava EU:n tiukkoja kuluttajansuojasääntöjä, joilla puututaan epäasianmukaisiin kauppatapoihin ja suojellaan henkilötietoja ja yksityisyyttä. Suuririskisillä aloilla, kuten terveydenhuolto, poliisitoiminta tai liikenne, tekoälyjärjestelmien olisi oltava läpinäkyviä ja niiden päätöksenteon jäljitettävää. Ihmisellä pitäisi aina olla mahdollisuus valvoa niiden toimintaa. Viranomaisten olisi voitava tarkastaa algoritmien käyttämä data samaan tapaan kuin esimerkiksi kosmetiikka ja lelut.

EU torjuu koronaviruksen leviämistä monella saralla (27/02/2020)

Komissio on ilmoittanut 232 miljoonan euron tukipaketista, jonka tarkoituksena on edistää viruksen torjuntavalmiutta, ennaltaehkäisyä ja leviämisen estämistä. EU-rahoituksella edistetään taudin havaitsemista ja diagnosointia, tartunnan saaneiden hoitoa ja tartuntojen ehkäisemistä. Tukipaketti jaetaan seuraavasti: 114 miljoonalla eurolla tuetaan WHO:ta ja erityisesti maailmanlaajuista valmius- ja toimintasuunnitelmaa. Tarkoituksena on parantaa kansanterveydellisiin hätätilanteisiin varautumista ja niihin reagoimista maissa, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikkoja. 15 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa Afrikkaan, muun muassa Senegalin Dakarissa sijaitsevalle Pasteur-instituutille nopeaan diagnosointiin ja epidemiologiseen seurantaan. 100 miljoonaa euroa osoitetaan kiireelliseen diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyvään tutkimukseen. 3 miljoonaa euroa kohdennetaan EU:n pelastuspalvelumekanismiin EU:n kansalaisten evakuoimiseksi Wuhanista, Kiinasta.

Komissiolta maaraportit EU-maiden sosioekonomisesta tilanteesta (27/02/2020)

Komissio on julkaissut raportit, joissa analysoidaan EU-maiden keskeisiä sosioekonomisia haasteita. Maaraportit noudattelevat joulukuussa esitettyä vuotuisen kestävän kasvun strategiaa eli painopiste on kilpailukykyisessä kestävyydessä. Tarkoituksena on saada aikaan talous, joka toimii ihmisten ja maapallon hyväksi. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvää sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua arvioidaan kunkin maan osalta. Maaraporteissa keskitytään neljään seikkaan: ympäristökestävyyteen, tuottavuuden kasvuun, oikeudenmukaisuuteen ja makrotalouden vakauteen. Suomen raportissa kiinnitetään huomiota mm. rakenteellisiin uudistustarpeisiin ja työvoiman kutistumisen aiheuttamiin haasteisiin. Sosiaali-indikaattoreilla mitattuna Suomi sijoittuu EU-vertailussa hyvin. Komissio toteaa myös, että Suomi on pitkälti saavuttamassa vuoden 2020 ilmastotavoitteensa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää kunnianhimoisia uusia toimenpiteitä.

EU:n kemikaalivirasto Helsingissä hakee hallintoavustajia (13/02/2020)

Helsingissä toimiva EU:n kemikaalivirasto ECHA hakee hallintoavustajia varallaololistalle. Hallintoavustajan tehtävään edellytetään vähintään vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä. Toimenkuvaan kuuluu tavanomaisten avustavien assistenttitehtävien lisäksi dokumentaation ja tietokantojen ylläpitoa, taloushallinnon tehtäviä, tapahtumien järjestämisessä avustamista ja avustavia tehtäviä IT-järjestelmien kehittämisprojekteissa. Valintaprosessin läpäisseet otetaan varallaololistalle ja heille tarjotaan työpaikkoja – sitä mukaa kun paikkoja vapautuu – aluksi kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella. Sopimus on uusittavissa kerran määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tehtävässä edellytetään vahvaa englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa. Määräaika hakemuksille on 4. maaliskuuta klo 12 Suomen aikaa.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (13/02/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain palkinnon nuorten hankkeille, joilla luodaan eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Hakuaikaa on jatkettu ja hakemuksia voi jättää nyt 21. helmikuuta 2020 saakka.

Uusi visio Euroopalle – Robert Schuman -kirjoituskilpailu (13/02/2020)

Toukokuun 9. päivänä täyttää 70 vuotta ns. Schumanin julistus, jonka Ranskan silloinen ulkomininisteri antoi samaisena päivänä vuonna 1950. Julistusta pidetään Euroopan yhdentymiskehityksen virallisena lähtölaukauksena. Robert Schuman -keskus (Centre européen Robert Schuman) järjestää merkkivuoden kunniaksi kirjoituskilpailun, jossa haetaan tämän päivän vastinetta Schumanin julistukselle. Englannin-, ranskan- tai saksankielisen kirjoituksen on oltava julkaisematon ja sillä tulisi olla mittaa suurin piirtein alkuperäisen julistuksen verran, eli n. 900 sanaa tai 6000 merkkiä välilyönteineen. Parhaaksi valittu kirjoitus palkitaan 15 000 euron rahapalkinnolla. Osallistumisaikaa on 15. maaliskuuta saakka.

Uusia ideoita syövän torjuntaan? (13/02/2020)

Syöpä on tällä hetkellä maailman toiseksi yleisin kuolinsyy, ja arvioiden mukaan maailman yleisin vuoteen 2030 mennessä. Ilman uusia ideoita ja toimenpiteitä jopa puolet tänään syntyvistä sairastuu elämänsä aikana syöpään. Siksi Eurooppa haastaa tällä vuosikymmenellä syövän kokonaan uudella tasolla. Kuinka syövän ehkäisyä ja hoitoa sekä elämistä syövän kanssa voisi sinun mielestäsi parantaa? Miten ennaltaehkäisyä voitaisiin parantaa, ja mihin erityisesti pitäisi panostaa? Miten voisimme edistää syövän hoitojen kehittymistä jatkossakin, ja varmistaa että jokainen syöpää sairastava saa parhaan mahdollisen hoidon? Millä alueilla ja miten meidän tulisi entisestään vahvistaa potilaan ääntä? Miten varmistetaan yhdenvertainen hoito ja mahdollisuus osallistua tutkimuksiin kaikille suomalaisille? Osallistu ideakilpailuun, osallistumisaikaa on 23. helmikuuta saakka.

Rekisteröityminen EYE2020-nuorisotapahtumaan auki (13/02/2020)

Rekisteröityminen Euroopan nuorisotapahtumaan EYE2020 on auennut. Vuorovuosin järjestetty, nyt neljäs EYE tuo yhteen tuhansia nuoria keskustelemaan ideoistaan ja toiveistaan EU:n tulevaisuutta koskien. Tapahtuma järjestetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa 29.–30.5.2020. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, väittelyitä ja muita aktiviteetteja yhdessä eurooppalaisten päätöksentekijöiden kanssa. Tapahtuman jälkeen nuorten ehdotuksista koostettu raportti jaetaan Euroopan parlamentin jäsenille, ja osa osallistujista pääsee esittelemään parhaimmat ideat mepeille valiokunnissa. Ilmoittautuminen päättyy 29. helmikuuta.

Lorenzo Natali -palkintokilpailu journalisteille (13/02/2020)

Komission vuodesta 1992 järjestämän vuotuisen Lorenzo Natali -mediakilpailun yleisteemana on tänä vuonna kestävää kehitystä edistävä journalismi. Kilpailutöiden olisi liityttävä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien kattamiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi köyhyyden ja epätasa-arvon vähentäminen, ihmisoikeudet, demokratia, nuorisokysymykset, sukupuolten tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, terveydenhuolto, teknologia ja digitalisaatio. Palkinnolla halutaan nostaa esiin journalisteja, jotka raportoivat kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ympäri maailmaa, sekä korostaa laatujournalismin merkitystä rakennettaessa kestävämpiä, oikeudenmukaisempia ja paremmin voivia yhteiskuntia. Kilpailussa on kolme kategoriaa, joiden voittajat saavat kukin 10 000 euron rahapalkinnon. Kilpailuun voi lähettää töitä 15. maaliskuuta saakka.

EU:n sosiaalisten innovaatioiden kilpailu auki (13/02/2020)

Euroopan komission vuoden 2020 sosiaalisten innovaatioiden kilpailu on alkanut. Teemana on tänä vuonna ”Reimagine Fashion: Changing behaviours for sustainable fashion”. Tavoitteena on nostaa esiin varhaisen vaiheen projekteja ja ideoita, joilla voidaan potentiaalisesti muuttaa ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan tapojamme kuluttaa, käyttää ja kierrättää muotia. Kilpailuun osallistuvien ideoiden ja projektien tulisi edesauttaa muotimaailman ja muodin kulutuksen kestävämpää kehitystä ja tarjota ratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa suurempaan mittakaavaan ja toistettavissa kilpailun jälkeenkin paikallisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Kilpailun 30 semifinalistia kutsutaan heinäkuussa koulutus- ja sparraussessioon Amsterdamiin. Tuomaristo valitsee semifinalisteista kymmenen finalistia, joista kolme parasta palkitaan kukin 50 000 euron rahapalkinnolla. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 4. maaliskuuta saakka.

Tunnetko oikeutesi lento-, juna-, laiva- ja bussimatkustajana? (13/02/2020)

EU:ssa on sovittu säännöt matkustajien oikeuksista lento-, juna-, linja-auto-, laiva- ja lauttaliikenteessä. Oikeudet suojaavat matkaajia erilaisissa häiriötilanteissa, ja niiden toteuttamista valvovat kansalliset viranomaiset. Euroopan kuluttajakeskus Suomessa saa vuosittain noin 3 500 yhteydenottoa matkustamiseen ja majoituspalveluihin liittyen, ja näistä noin kolmannes koskee lentomatkustamista. ”Tyypillisesti meihin otetaan yhteyttä, kun lento on viivästynyt, mutta lentoyhtiö ei suostu maksamaan vakiokorvausta vedoten poikkeuksellisiin olosuhteisiin”, kertoo johtava asiantuntija Hertta Hartikainen Euroopan kuluttajakeskuksesta Suomessa. Lentoyhtiöt saattavat kiistää vakiokorvauksen vetoamalla esimerkiksi tekniseen vikaan, mutta EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan tämä on todella harvoin pätevä syy olla maksamatta vakiokorvausta.

EU-asiaa MP20-messuilla (13/02/2020)

Euroopan komission Suomen-edustusto oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana MP 20 -moottoripyörämessuilla Messukeskuksessa kertomassa työstä, jota EU tekee liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Mukana menossa oli myös edustuston päällikkö ja moottoripyöräharrastaja Antti Peltomäki, joka antoi kertoi EU:n liikenneturvallisuustyöstä: ”Esimerkiksi eCall-hätäviestipalvelun ansiosta ajoneuvo hälyttää automaattisesti apua onnettomuustilanteissa. Palveluun sisältyy myös ajoneuvon paikannus, jos kuljettaja ei tiedä tai pysty kertomaan, missä ajoneuvo on. Suomessa eCall-palvelun on arvioitu vähentävän liikennekuolemia 4–5 %. Valmistelussa on eCall-hätäviestijärjestelmän laajentaminen myös muihin ajoneuvoluokkiin kuten esimerkiksi moottoripyörät sisältävän L-kategorian ajoneuvoihin.”

19.3. (13/02/2020)

Infotilaisuus vaihto-ohjelmista. Tervetuloa vaihtovuodesta kiinnostuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettuun infotilaisuuteen! Suomen AFS:n järjestämässä tilaisuudessa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) torstaina 19. maaliskuuta klo 17.00–18.30 AFS:n toimiston henkilökunta kertoo ja vastaa kysymyksiin AFS:sta, vaihtovuodesta ja vaihtoon hakemisesta. Lisäksi mukana on vaihdosta palanneita kohdemaaguruja kertomassa vuodestaan, elämästä isäntäperheessä ja oppimiskokemuksestaan. AFS:n kautta vaihtoon voi lähteä 15–18-vuotiaana. Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.

17.3. (13/02/2020)

Kauhajoella pohditaan digitalisaatiota. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden, yhdistysten ja organisaatioiden digitaalista kehittymistä? Tule ottamaan asiasta selvää tiistaina 17.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Kauhajoelle. Pääpuhujana tapahtumassa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden ja organisaatioiden digitaalista kehitystä. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin sekä kuullaan paikallisten toimijoiden kokemuksia EU-hanketoiminnasta. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

9.3. (13/02/2020)

Asiaa työstä ja osaamisesta Seinäjoella. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle ja sen kehittämiselle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä? Tule ottamaan asiasta selvää maanantaina 9.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Seinäjoelle. Pääpuhujana Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä.

5.3. (13/02/2020)

Ympäristö- ja ilmastoasiaa Alajärvellä. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on hyödynnetty Etelä-Pohjanmaalla? Ja miten rahoituksella edistetään siirtymistä kohti kestävää maakuntaa ja maailmaa? Tule ottamaan asiasta selvää torstaina 5.3.2020 klo 13–17 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Alajärven Monitoimihallille. Mukana myös ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Ismo Ulvila Euroopan komissiosta. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksiin. Paikalliset toimijat kertovat myös omia kokemuksiaan EU-rahoituksen hyödyntämisestä. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

2.3. (13/02/2020)

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy. Suomessa käynnistettiin jo vuonna 2012 kansallisen strategian valmistelu väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi. Strategia asettuu osaksi globaalia, eurooppalaista ja pohjoismaalaista viitekehystä, jotka antavat strategialle raamit. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisemiseksi on tehty työtä niin YK:ssa, EU:ssa kuin pohjoismaiden välillä, mutta millaisena Suomessa tehty väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastainen työ näyttäytyy kansainvälisesti? Asiaa pohditaan Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) Laajan turvallisuuden verkosto WISEn keskustelutilaisuudessa 2. maaliskuuta klo 13–16.

26.2. (13/02/2020)

Kohti kiertotaloutta. Muovit, tekstiilijäte, ruokahävikki, kertakäyttökulttuuri: miten kohti kestävää kiertotaloutta? Mitä mahdollisuuksia suomalaisille? Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen (EPP, kok.) ja EPP-ryhmä järjestävät keskiviikkona 26.2. klo 15.30–17.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden kiertotaloudesta. Tapahtumassa aihetta ovat pohtimassa Virkkusen lisäksi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Touchpointin toimitusjohtaja Outi Luukko sekä SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 15 alkaen.

21.2. (13/02/2020)

Geopolitiikkaa ja geotalouden haasteita. Ilmastonmuutoksen, digitalisaation, globalisaation ja Brexitin myötä EU on nyt uudessa vaiheessa. Geopoliittinen ja geotaloudellinen tilanne heijastuu myös vapaakaupasta ja demokratiasta käytävään keskusteluun. EU:n uuteen vaiheeseen liittyy myös uusi komissio ja sen juuri hyväksytty vuoden 2020 työohjelma. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää yhdessä Anders Chydenius -säätiön kanssa aiheesta keskustelutilaisuuden 21.2 klo 10–12. Avauspuheenvuoron käyttää komissaari Jutta Urpilainen. Paneelikeskustelussa mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sekä ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. Keskustelua vetää Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikanen. Tilaisuus on jo täynnä, mutta sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä tai tallenteelta jälkikäteen.

Paikalliset näkemykset paremmin esiin EU-rahoitteisten hankkeiden suunnittelussa (13/02/2020)

Komissio on päättänyt aloittaa kaksi kokeilua, joissa pyritään lisäämään paikallisten toimijoiden ja kansalaisten osallistumista ns. koheesiopoliittisten, eli esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettavien paikallistason hankkeiden suunnitteluun. Ensimmäisessä kokeilussa EU-rahoituksen hallinnosta vastaavat paikallisviranomaiset voivat saada OECD:n asiantuntijoilta räätälöityä asiantuntija-apua siitä, miten kansalaiset saataisiin paremmin mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Toisessa kokeilussa varataan 250 000 euroa pienille, paikallisille ruohonjuuritason ideoille ja aloitteille, joilla edistetään kansalaisten osallistumista. Tavoitteena on testata uusia kansalaisosallistumisen toimintamalleja. Kokeilut toteutetaan tulevan vuoden aikana. Niiden tulokset julkistetaan eri hankkeista saatuja kokemuksia käsittelevän raportin ja käsikirjan muodossa.

Komissio keskeyttää Kambodžan tullietuudet ihmisoikeusloukkausten vuoksi (13/02/2020)

Komissio on päättänyt peruuttaa osan EU:n Kambodžalle myöntämistä tullietuuksista, koska Kambodža on rikkonut vakavasti ja järjestelmällisesti ihmisoikeusperiaatteita, jotka vahvistetaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa. Tullietuuksien peruuttaminen kohdistuu vaatteisiin, jalkineisiin, matkatarvikkeisiin ja sokeriin. Peruutus koskee noin viidesosaa eli yhtä miljardia euroa Kambodžan vuosittaisesta viennistä EU:hun. ”Poliittista osallistumista, sananvapautta ja yhdistymisvapautta koskeviin oikeuksiin liittyvien Kambodžan rikkomusten kesto, laajuus ja vaikutukset eivät jättäneet Euroopan unionille muuta mahdollisuutta kuin peruuttaa kauppaetuudet osittain. Euroopan unioni ei tule seisomaan vieressä ja katsomaan, kun demokratiaa heikennetään, ihmisoikeuksia rajoitetaan ja vapaa keskustelu vaiennetaan”, sanoo unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

EU:n tullietuusjärjestelmä auttaa kehitysmaita (13/02/2020)

Tuoreen raportin mukaan kehitysmaiden vienti Euroopan unioniin EU:n tullietuusjärjestelmän (ns. GSP-järjestelmä) puitteissa on kasvanut lähes 184 miljardiin euroon. Tullietuusjärjestelmällä poistetaan kehitysmaiden EU:hun suuntautuvaan vientiin sovellettavia tuontitulleja. Sillä luodaan uusia vientimahdollisuuksia, mikä auttaa maita torjumaan köyhyyttä ja luomaan työpaikkoja sekä noudattamaan samalla kestävän kehityksen periaatteita. Raportista käy ilmi esimerkiksi, että GSP-järjestelmän ansiosta Sri Lankan, Mongolian ja Bolivian kaltaiset maat pystyvät torjumaan tehokkaammin lapsityövoiman käyttöä. Monissa 71 edunsaajamaasta esiintyy kuitenkin edelleen ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden vapauden rajoituksiin, oikeusjärjestelmään, vähemmistöjen oikeuksiin, kuolemantuomioon ja yhdistymisvapauteen. Jos edistyminen ei ole ollut riittävää, EU on lisännyt valvontaa etenkin ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Komission talousennuste: Suomen talouskasvu ensi vuonna alle euroalueen keskiarvon (13/02/2020)

Komissio ennustaa talven 2020 talousennusteessaan Suomen talouskasvun hiipuvan ensi vuonna alle euroalueen keskiarvon ja inflaation taas kiihtyvän ohi euroalueen keskiarvon. Suomen talouteen ennustetaan tälle vuodelle vielä 1,5 prosentin kasvua, mutta ensi vuonna kasvun ennustetaan hiipuvan euroalueen keskiarvon alle 1,0 prosenttiin. Suomen inflaation taas ennustetaan kiihtyvän ja ylittävän tänä vuonna euroalueen keskiarvon ensi kertaa sitten vuoden 2016. Suomelle ennustetaan tälle vuodelle 1,4 prosentin inflaatiota, joka kiihtyy ensi vuonna edelleen 1,5 prosenttiin. Yleisesti ottaen Euroopan talouden ennustetaan jatkavan vakaalla ja maltillisella kasvu-uralla. Ennusteen mukaan euroalueen bruttokansantuotteen kasvu jatkuu vakaana 1,2 prosentissa vuosina 2020 ja 2021. Koko EU:ssa kasvun ennustetaan olevan 2020 ja 2021 hieman hitaampaa kuin syksyn 2019 talousennusteessa arvioitiin. Uuden ennusteen mukaan kasvu on 1,4 prosenttia, kun syksyn 2019 talousennusteessa se oli 1,5 prosenttia.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (13/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (13/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Työpaikat EU:n toimielimissä (13/02/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Palkallinen harjoittelu Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa (13/02/2020)

Vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu haku palkalliseen harjoitteluun Euroopan oikeusasiamiehen toimistossa on nyt auki. Enimmillään vuoden mittainen palkallinen harjoittelu alkaa syyskuussa, ja se suoritetaan joko Strasbourgissa tai Brysselissä, toimiston työtilanteesta riippuen. Koska toimiston työkieli on englanti, hakijoilta edellytetään erittäin hyvää englannin kielen taitoa. Harjoittelupaikkoja on tarjolla sekä tapauskäsittelyssä että mediasuhteiden ja viestinnän tehtävissä. Hakuaikaa on maaliskuun loppuun saakka.