"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues

Toimiiko EU-maiden talouspolitiikan ohjaus ja koordinointi? (06/02/2020)

EU-maiden talouspolitiikkaa ohjataan ja koordinoidaan vuosisykleittäin ns. talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Ohjausjakso perustuu sääntöihin, jotka sisältyvät EU:ssa sovittuihin ns. talouspolitiikan ohjauspakettiin (six-pack) ja budjettikuripakettiin (two-pack). Ne puolestaan vahvistavat EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisen talouden valvontaa EU:ssa. Komissio on nyt julkaissut ohjausjakson toimivuuden väliarvioinnin ja pyytää kaikilta osapuolilta näkemyksiä siitä, pitäisikö järjestelmään tehdä muutoksia ja jos, niin millaisia. Järjestelmän sääntöjen katsotaan nykyään usein olevan liian monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Komissio odottaakin avointa keskustelua siitä, mikä on toiminut ja mikä ei ja miten voidaan päästä yhteisymmärrykseen sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi. Lausuntokierros, pohdintaprosessi ja johtopäätökset mahdollisista uudistuksista on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Komissio ehdottaa uudistuksia EU:n laajentumisperiaatteisiin (06/02/2020)

EU-mailla on ollut vaikeuksia päästä yksimielisyyteen EU:n laajentumisesta esimerkiksi Länsi-Balkanille. Siksi komissio on ehdottanut uudistuksia, joilla prosessista halutaan tehdä osapuolille uskottavampi, paremmin poliittisesti ohjattu, dynaamisempi ja ennustettavampi. Komissio haluaa panostaa lisää jäsenehdokkaiden perusuudistuksiin, kuten oikeusvaltioperiaate, demokraattisten instituutioiden ja julkishallinnon toiminta ja talous. Länsi-Balkanin osalta komissio ehdottaa, että korkean tason vuoropuhelua lisätään järjestämällä säännöllisesti huippukokouksia ja tehostamalla ministeritason yhteydenpitoa. Lisäksi EU-maiden olisi osallistuttava enemmän prosessin seurantaan ja arviointiin. Komissio ehdottaa myös neuvottelulukujen jakamista kuuteen ryhmään: perusasiat; sisämarkkinat; kilpailukyky ja osallistava kasvu; vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet; luonnonvarat, maatalous ja koheesio; ulkosuhteet. Neuvotteluja ei avattaisi yksittäisistä luvuista vaan ryhmä kerrallaan.

Komissio kerää näkemyksiä syöväntorjunnasta (06/02/2020)

EU:ssa diagnosoidaan uusi syöpätapaus yhdeksän sekunnin välein. Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Lisäksi syöpä aiheuttaa valtavan rasitteen terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmille, luo paineita julkiselle taloudelle ja haittaa talouden tuottavuutta ja kansanterveyttä. Syöpä on monimutkainen sairaus, jonka syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät, kuten geneettinen alttius, ympäristön vaikutus, elämäntapa ja tartunnanaiheuttajat. Vuoteen 2035 mennessä syöpätapaukset voivat kaksinkertaistua, ja ilman lisätoimia syövästä voi tulla yleisin kuolinsyy EU:ssa. Tästä syystä Euroopan komissio käynnisti maailman syöpäpäivänä tiistaina 4. helmikuuta EU:n laajuisen julkisen kuulemisen uuden kattavan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman laatimiseksi. Kuuleminen auttaa suunnitelman laatimisessa, tärkeimpien kehityskohteiden määrittämisessä ja konkreettisten toimenpiteiden kartoittamisessa.

”Sinisen talouden” yrityksille uusi 75 miljoonan euron pääomasijoitusrahasto (06/02/2020)

Euroopan komissio on perustanut Euroopan investointipankkiryhmään (EIP) kuuluvan Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa uuden 75 miljoonan euron BlueInvest-rahaston. BlueInvestistä myönnetään rahoitusta ns. sinisen talouden alalla toimiville yrityksille. Sinisellä taloudella tarkoitetaan meriin ja rannikkoseutuihin liittyvää taloudellista toimintaa. Sen parissa toimii meriympäristössä ja myös maalla toimivia yrityksiä, jotka tuottavat meritaloutta edistäviä tuotteita, hyödykkeitä tai palveluja. Siniseen talouteen kuuluu lukuisia lupaavia varhaisvaiheen yrityksiä, jotka ovat usein saaneet alkunsa EU:n rahoittamista t&k-ohjelmista. Yritykset kehittävät ratkaisuja muun muassa uusiutuvaan energiaan, kestävään kala- ja äyriäisviljelyyn, merten bioteknologiaan ja merialan ICT-sovelluksiin. Uuden rahaston tarkoituksena on parantaa sinisessä taloudessa toimivien innovatiivisia ja kestäviä tuotteita ja palveluja kehittävien pk-yritysten rahoituksen saantia ja investointivalmiuksia.

6.2. (06/02/2020)

Elokuvanäytös Erased/Izbrisana. Slovenia-seura järjestää torstaina 6.2. klo 16.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) yhteistyössä Slovenian suurlähetystön kanssa ilmaisnäytöksen, jossa esitetään slovenialainen kirjailijan, käsikirjoittajan ja elokuvaohjaajan Miha Mazzinin romaanista Erased (vapaasti suomennettuna ”Pois pyyhityt”) vuonna 2018 tehty samanniminen elokuva. Elokuvan tarina liittyy Slovenian itsenäistymisen jälkeiseen aikaan. Se on tarina äidistä, joka huomaa, että hänen tietonsa eivät ole missään järjestelmässä, eli häntä ei ole olemassakaan. Se on tarina siitä, mitä on tapahtunut ihmisille, jotka syntyvät hajoavan maan väärällä puolella. Elokuva ei ole dokumentti, vaan kuvitteellinen tarina, jossa tapahtumat linkitetään nykyhetkeen ja eri puolilla maailmaa yhä eläviin ”pois pyyhittyihin” ihmisiin.

7.2. (06/02/2020)

Jäähyväiset hengelliselle väkivallalle. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n seminaarissa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustellaan uskonnollisten ryhmien sisäisestä väkivallasta. Kyseessä on tunnettu ja tunnustettu ilmiö. Siitä on ilmestynyt lukuisa määrä tutkimuksia, raportteja ja kuvauksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä tai henkistä; se voi laajeta koskettamaan muitakin kuin väkivallan suoria kohteita ja se voi olla luonteeltaan ylisukupolvista. Seminaarissa pyritään pohtimaan väkivallan ratkaisun problematiikkaa. Seminaarissa käsitellään ratkaisuprosessien tavoitteita, ratkaisuun liittyviä ongelmia ja ratkaisun lähtökohtia. Kyse ei ole niinkään valmiiden ratkaisumallien esittelystä tai etsimisestä, vaan pikemminkin ratkaisun reunaehtojen ja tavoitteiden hahmottelusta. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

11.2. (06/02/2020)

Kiertotalouskonferenssi Kemissä. Euroopan komissio, Lapin liitto, Digipolis ja Kemin kaupunki järjestävät Kemin Lumilinnassa kiertotalouskonferenssin 11.–12. helmikuuta. Konferenssin tarkempana teemana on ”Responsible Industry Leading the Sustainable Development on the example of Industry Clusters Connecting Circular Economy”. Tapahtumaan kokoontuu 130 paikallis-, alue- ja valtionviranomaisten edustajaa ja EU-tason asiantuntijaa sekä teollisuuden ja järjestöjen toimijoita keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia kiertotalouteen liittyvistä tulevaisuuden klusteriverkostoista. Erityisesti keskitytään alan trendeihin, alueiden ja toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä rahoitusmahdollisuuksiin.

21.2. (06/02/2020)

Geopolitiikkaa ja geotalouden haasteita. Ilmastonmuutoksen, digitalisaation, globalisaation ja Brexitin myötä EU on nyt uudessa vaiheessa. Geopoliittinen ja geotaloudellinen tilanne heijastuu myös vapaakaupasta ja demokratiasta käytävään keskusteluun. EU:n uuteen vaiheeseen liittyy myös uusi komissio ja sen juuri hyväksytty vuoden 2020 työohjelma. Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää yhdessä Anders Chydenius -säätiön kanssa aiheesta keskustelutilaisuuden 21.2 klo 10–12. Avauspuheenvuoron käyttää komissaari Jutta Urpilainen. Paneelikeskustelussa mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sekä ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. Keskustelua vetää Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Liikanen. Tilaisuus on jo täynnä, mutta sitä voi seurata suorana verkkolähetyksenä tai tallenteelta jälkikäteen.

5.3. (06/02/2020)

Ympäristö- ja ilmastoasiaa Alajärvellä. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on hyödynnetty Etelä-Pohjanmaalla? Ja miten rahoituksella edistetään siirtymistä kohti kestävää maakuntaa ja maailmaa? Tule ottamaan asiasta selvää torstaina 5.3.2020 klo 13–17 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Alajärven Monitoimihallille. Mukana myös ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Ismo Ulvila Euroopan komissiosta. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksiin. Paikalliset toimijat kertovat myös omia kokemuksiaan EU-rahoituksen hyödyntämisestä. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

9.3. (06/02/2020)

Asiaa työstä ja osaamisesta Seinäjoella. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle ja sen kehittämiselle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä? Tule ottamaan asiasta selvää maanantaina 9.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Seinäjoelle. Pääpuhujana Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden työllistymistä, kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä.

17.3. (06/02/2020)

Kauhajoella pohditaan digitalisaatiota. Mitä mahdollisuuksia EU tarjoaa Etelä-Pohjanmaalle? Miten EU-rahoitusta on maakunnassa hyödynnetty? Ja miten rahoituksella on edistetty maakunnan asukkaiden, yhdistysten ja organisaatioiden digitaalista kehittymistä? Tule ottamaan asiasta selvää tiistaina 17.3.2020 klo 14–18 EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaan Kauhajoelle. Pääpuhujana tapahtumassa on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hankemessuilla pääset tutustumaan maakunnassa meneillään oleviin hankkeisiin, joilla on edistetty erityisesti maakunnan asukkaiden ja organisaatioiden digitaalista kehitystä. Ajankohtaisseminaarissa luodaan katsaus EU-rahoituksen vaikutuksiin ja tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin sekä kuullaan paikallisten toimijoiden kokemuksia EU-hanketoiminnasta. Seminaari päätetään osallistavaan paneelikeskusteluun, jossa pohditaan tarkemmin päivän teemoja.

Britannian EU-eron siirtymäkausi alkoi (06/02/2020)

Helmikuun alussa alkoi siirtymäkausi, jonka aikana EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan olisi saatava aikaan sopimus Brexitin jälkeisistä kauppa- ja muista suhteistaan. Tehtävä on hyvin haastava, eikä aikaa ole liialti. Kaikkien kolmen keskeisen EU:n toimielimen johtajat lähtevät prosessiin kuitenkin toiveikkaina ja yksimielisinä siitä, että tavoitteet on pidettävä korkealla, vaikka tuleva suhde ei voikaan Iso-Britannialle olla yhtä laadukas kuin EU:n jäsenenä. ”Emme aliarvioi edessämme olevaa tehtävää, mutta uskomme, että hyvällä tahdolla ja määrätietoisuudella voimme rakentaa kestävän, myönteisen ja merkityksellisen kumppanuuden”, kirjoittavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Japanin-kauppa vetämään! (06/02/2020)

Helmikuussa 2019 voimaan tullut EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus vietti hiljattain ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Maailman suurimman talousalueen ja kolmanneksi suurimman talouden välillä tehty sopimus loi yli 630 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen, joka tuottaa kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta. Taloudellisten hyötyjen lisäksi sopimus vahvistaa EU:n ja Japanin välistä yhteistyötä ja toimii vahvana signaalina kansainvälisen vapaakaupan puolesta. Suomalaisyritykset eivät vielä laajassa mitassa ole löytäneet sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, mutta potentiaalia on. Esimerkiksi juuston vienti Suomesta Japaniin on kasvanut lokakuuhun 2019 ulottuvien tilastojen valossa lähes 200 prosenttia, ja kalasäilykkeiden vienti on kasvanut vielä hieman sitäkin enemmän. ”Tietoisuutta sopimuksesta ja sen hyödyistä pitää vielä levittää, ja yrityksillä menee tietysti aikansa löytää japanilainen yhteistyökumppani”, sanoo Ilkka Saarinen Business Finlandin Tokion toimistolta.

EU:n sosiaalisten innovaatioiden kilpailu auki (06/02/2020)

Euroopan komission vuoden 2020 sosiaalisten innovaatioiden kilpailu on alkanut. Teemana on tänä vuonna ”Reimagine Fashion: Changing behaviours for sustainable fashion”. Tavoitteena on nostaa esiin varhaisen vaiheen projekteja ja ideoita, joilla voidaan potentiaalisesti muuttaa ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan tapojamme kuluttaa, käyttää ja kierrättää muotia. Kilpailuun osallistuvien ideoiden ja projektien tulisi edesauttaa muotimaailman ja muodin kulutuksen kestävämpää kehitystä ja tarjota ratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa suurempaan mittakaavaan ja toistettavissa kilpailun jälkeenkin paikallisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Kilpailun 30 semifinalistia kutsutaan heinäkuussa koulutus- ja sparraussessioon Amsterdamiin. Tuomaristo valitsee semifinalisteista kymmenen finalistia, joista kolme parasta palkitaan kukin 50 000 euron rahapalkinnolla. Ilmoittautumisaikaa kilpailuun on 4. maaliskuuta saakka.

Laaja toimintasuunnitelma tekeillä syövän torjumiseksi (06/02/2020)

Euroopan komissio käynnisti maailman syöpäpäivänä 4. helmikuuta mittavan kuulemis- ja lausuntokierroksen, jossa se hakee mahdollisimman laajasti näkemyksiä parhaista tavoista edistää syöpäsairauksien ennaltaehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa. Tavoitteena on perustaa kattava toimintaohjelma, jolla syöpätapausten lisääntyminen Euroopassa halutaan kääntää laskuun. Syöpä on vakava terveysongelma, jonka kanssa joutuu suoraan tekemisiin 40 prosenttia EU:n kansalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Suomessakin päättyy joka vuosi liki 12 500 elämää syövän vuoksi. Syöpätapausten kokonaismäärän odotetaan kaksinkertaistuvan EU:ssa vuoteen 2035 mennessä, jos toimiin ei ryhdytä. ”Ellemme onnistu kääntämään tätä hälyttävää kehitystä toiseen suuntaan, perheemme, terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmämme ja taloutemme kärsivät syövän aiheuttamasta rasitteesta jatkuvasti enemmän”, kirjoittaa terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides.

Rekisteröityminen EYE2020-nuorisotapahtumaan auki (06/02/2020)

Rekisteröityminen Euroopan nuorisotapahtumaan EYE2020 on auennut. Vuorovuosin järjestetty, nyt neljäs EYE tuo yhteen tuhansia nuoria keskustelemaan ideoistaan ja toiveistaan EU:n tulevaisuutta koskien. Tapahtuma järjestetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa 29.–30.5.2020. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, väittelyitä ja muita aktiviteetteja yhdessä eurooppalaisten päätöksentekijöiden kanssa. Tapahtuman jälkeen nuorten ehdotuksista koostettu raportti jaetaan Euroopan parlamentin jäsenille, ja osa osallistujista pääsee esittelemään parhaimmat ideat mepeille valiokunnissa. Ilmoittautuminen päättyy 29. helmikuuta.

Uusia ideoita syövän torjuntaan? (06/02/2020)

Syöpä on tällä hetkellä maailman toiseksi yleisin kuolinsyy, ja arvioiden mukaan maailman yleisin vuoteen 2030 mennessä. Ilman uusia ideoita ja toimenpiteitä jopa puolet tänään syntyvistä sairastuu elämänsä aikana syöpään. Siksi Eurooppa haastaa tällä vuosikymmenellä syövän kokonaan uudella tasolla. Kuinka syövän ehkäisyä ja hoitoa sekä elämistä syövän kanssa voisi sinun mielestäsi parantaa? Miten ennaltaehkäisyä voitaisiin parantaa, ja mihin erityisesti pitäisi panostaa? Miten voisimme edistää syövän hoitojen kehittymistä jatkossakin, ja varmistaa että jokainen syöpää sairastava saa parhaan mahdollisen hoidon? Millä alueilla ja miten meidän tulisi entisestään vahvistaa potilaan ääntä? Miten varmistetaan yhdenvertainen hoito ja mahdollisuus osallistua tutkimuksiin kaikille suomalaisille? Osallistu ideakilpailuun, osallistumisaikaa on 23. helmikuuta saakka.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (06/02/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain palkinnon nuorten hankkeille, joilla luodaan eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Hakuaikaa on jatkettu ja hakemuksia voi jättää nyt 21. helmikuuta 2020 saakka.

EU:n kemikaalivirasto Helsingissä hakee hallintoavustajia (06/02/2020)

Helsingissä toimiva EU:n kemikaalivirasto ECHA hakee hallintoavustajia varallaololistalle. Hallintoavustajan tehtävään edellytetään vähintään vuoden työkokemusta vastaavista tehtävistä. Toimenkuvaan kuuluu tavanomaisten avustavien assistenttitehtävien lisäksi dokumentaation ja tietokantojen ylläpitoa, taloushallinnon tehtäviä, tapahtumien järjestämisessä avustamista ja avustavia tehtäviä IT-järjestelmien kehittämisprojekteissa. Valintaprosessin läpäisseet otetaan varallaololistalle ja heille tarjotaan työpaikkoja – sitä mukaa kun paikkoja vapautuu – aluksi kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella. Sopimus on uusittavissa kerran määräajaksi. Mikäli sopimusta jatketaan tämän jälkeen, se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tehtävässä edellytetään vahvaa englannin kielen kirjallista ja suullista taitoa. Määräaika hakemuksille on 4. maaliskuuta klo 12 Suomen aikaa.

Työpaikat EU:n toimielimissä (06/02/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (06/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (06/02/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissiolta työohjelma alkaneelle vuodelle (30/01/2020)

Ursula von der Leyenin komissio keskittyy ensimmäisessä työohjelmassaan työstämään kuutta poliittista yleistavoitetta konkreettisiksi aloitteiksi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteissa komissio aikoo ehdottaa ilmastolakia, jolla vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite voidaan kirjata lainsäädäntöön. Digitalisaation saralla komissiolta on tulossa datastrategia, joka tähtää massadatan ja tekoälyn hyödyntämiseen eettisesti ja EU:n perusoikeuksien mukaisesti. Talouspolitiikan alalla komissio aikoo luoda edellytyksiä sille, että EU:n taloudessa voidaan yhdistää sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja talouskasvu. EU:n kansainvälisen aseman vahvistamiseksi komissio aikoo laatia uusia strategioita Afrikan ja Länsi-Balkanin naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Vuonna 2020 komissio tulee myös esittämään uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, joka on keskeinen osa EU:n turvapaikkapolitiikan uudistusta.

EU:lle yhteiset 5G-verkkojen turvallisuussuositukset (30/01/2020)

Komissio on hyväksynyt EU:lle yhteiset periaatteet, joilla lievennetään mobiiliverkkojen viidennen sukupolven eli 5G-verkkojen turvallisuusriskejä. Riskit eivät liity pelkästään teknisiin tekijöihin, vaan myös esimerkiksi EU:n ulkopuolisten valtioiden tai valtion tukemien toimijoiden haitalliseen toimintaan verkkojen haavoittuvuuksien kautta. Tulevaisuuden digipalvelujen mahdollistajana 5G-verkoilla tulee olemaan iso rooli digitalouden ja -yhteiskunnan kehityksessä moniksi vuosiksi eteenpäin. Terveydenhuollon etäsovelluksista täsmäviljelyyn ja älykkäistä energiaverkoista verkottuneeseen liikenteeseen ja liikkuvuuteen 5G-verkot voivat vaikuttaa lähestulkoon kaikkiin elämänalueisiin. Samalla ne tarjoavat kyberhyökkääjille enemmän sisääntuloväyliä, koska arkkitehtuuri on vähemmän keskitetty, älykästä laskentatehoa käytetään myös verkon reunalla ja antennien määrä ja verkon riippuvuus ohjelmistoista on suurempi. Siksi 5G-verkkojen turvallisuuden varmistaminen on erittäin tärkeää.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käyntiin toukokuussa (30/01/2020)

Euroopan komissio aikoo yhdessä Euroopan parlamentin ja EU-maiden kanssa käynnistää Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta laajan kaksivuotisen pohdintaprosessin EU:n tulevaisuudesta. Komission mielestä konferenssin keskustelujen olisi ohjauduttava ruohonjuuritasolta ylöspäin ja tavoitettava kansalaiset kaikkialla unionissa, ei pelkästään pääkaupunkialueilla. Myös muita EU:n toimielimiä, kansallisia parlamentteja, työmarkkinaosapuolia, alue- ja paikallisviranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja viime kädessä kaikkia eurooppalaisia halutaan pohdintaan mukaan. Komissio on sitoutunut parlamentin ja EU-maiden kanssa tekemään parhaansa ottaakseen kansalaisten ajatukset ja palautteen huomioon EU:n päätöksenteossa. Konferenssia varten tullaan perustamaan myös kaikilla EU-kielillä toimiva sivusto, jonka kautta kuka tahansa voi esittää mielipiteensä ja seurata muualla käytyjen keskustelujen tuloksia.

Jo 10 miljoonaa eurooppalaista käynyt Erasmus-vaihdossa (30/01/2020)

Erasmus+ -ohjelmaa koskevasta viimeisimmästä katsauksesta vuodelta 2018 käy ilmi, että viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana yli 10 miljoonaa nuorta on lähtenyt Erasmus-vaihtoon. Suomi liittyi ohjelmaan vuonna 1992. Vuonna 2018 Erasmus-ohjelmasta sai rahoitusta yhteensä 349 suomalaishanketta, joihin osallistui yhteensä 16 758 opiskelijaa, opettajaa ja nuorisoalan työntekijää. Avustusta näihin hankkeisiin tuli yhteensä lähes 28 miljoonaa euroa. Erasmus-rahoituksella lähti vaihtoon tai harjoitteluun yhteensä hieman alle 6000 suomalaista. Eniten lähtijöitä oli Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Suosituimpia kohdemaita olivat Saksa, Espanja ja Alankomaat. Toukokuussa 2018 komissio esitteli uutta laajempaa Erasmus-ohjelmaa koskevan ehdotuksensa, jonka mukaan ohjelman budjetti kaksinkertaistettaisiin 30 miljardiin euroon EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa vuosina 2021–2027.

EU:n käännöskisan voitto Tampereelle (30/01/2020)

Tamperelainen Hannes Karjalainen nappasi Suomen osakilpailun voiton Euroopan komission järjestämässä vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailussa. Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskeleva Karjalainen käänsi kilpailussa ruotsista suomeen. Kilpailuun osallistui 21.11.2019 kaikkiaan 740 koulua eri puolilta EU:ta ja kaikkiaan kilpailijoita oli 3 116. Suomesta kilpailuun arvottiin hakijoiden joukosta mukaan 13 koulua (kiintiö, joka vastaa suomalaisten paikkamäärää Euroopan parlamentissa). Näistä suomalaiskouluista kilpailuun jätettiin yhteensä 46 kilpailukäännöstä. Juvenes Translatores -kilpailun tavoitteena on innostaa nuoria opiskelemaan kieliä ja antaa heille tilaisuus kokeilla kääntäjän työtä. Kilpailu on suunnattu 17-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille. Se järjestetään samaan aikaan kaikissa mukaan valituissa kouluissa eri puolilla EU:ta.

31.1. (30/01/2020)

EU mukana MP20-messuilla. Tiedätkö mikä on Vision Zero? Entäpä Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja? Molemmat ovat EU:n tapoja pyrkiä parantamaan tieliikenneturvallisuutta. Tieliikennekuolemien määrä vähenikin EU:ssa vuosina 2001–2010 peräti 43 prosenttia ja vuosina 2010–2018 edelleen 21 prosenttia. EU:n teillä menehtyi vuonna 2018 kuitenkin vielä 25 100 ihmistä. Tämän vuoden MP20-moottoripyörämessuilla Messukeskuksessa 31.1.–2.2. voit tulla osastollemme 6e28 juttelemaan lisää siitä, mitä EU tekee liikenneturvallisuuden parantamiseksi alkaneella vuosikymmenellä. Meiltä löydät myös matkailutietoa koko EU:n alueelle. Osastomme on auki perjantaina klo 10–20, lauantaina klo 9–18 ja sunnuntaina klo 10–17. Tervetuloa!

4.2. (30/01/2020)

Syöpähaaste-kilpailun käynnistys. Maailman syöpäpäivänä 4.2. käynnistyy valtakunnallinen kilpailu, jossa kuka tahansa suomalainen voi osallistua Syöpähaasteeseen ja lähettää oman ehdotuksensa siihen, kuinka syövän ehkäisyä, hoitoa ja elämää syövän kanssa voisi parantaa. Euroopan komissio järjestää samana päivänä Brysselissä konferenssin, jolla käynnistetään laaja kuulemiskierros syövän torjunnasta Euroopassa. Tavoitteena on kattava eurooppalainen syöväntorjuntasuunnitelma ja EU-maiden voimien yhdistäminen syövän vastaisessa taistelussa. Komissio on valinnut syövän myös yhdeksi viidestä ns. missiosta. Missiot ovat uusia merkittäviä tutkimuksen ja innovaation panostuksia EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimuspuiteohjelmassa vuosina 2021–2027. Suomi osallistaa ensimmäisenä Euroopan maana kansalaisiaan mission suunnitteluun Syöpähaaste-kilpailulla, joka käynnistyy Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) avajaistilaisuudessa 4.2. klo 9–11.

6.2. (30/01/2020)

Elokuvanäytös Erased/Izbrisana. Slovenia-seura järjestää torstaina 6.2. klo 16.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) yhteistyössä Slovenian suurlähetystön kanssa ilmaisnäytöksen, jossa esitetään slovenialainen kirjailijan, käsikirjoittajan ja elokuvaohjaajan Miha Mazzinin romaanista Erased (vapaasti suomennettuna ”Pois pyyhityt”) vuonna 2018 tehty samanniminen elokuva. Elokuvan tarina liittyy Slovenian itsenäistymisen jälkeiseen aikaan. Se on tarina äidistä, joka huomaa, että hänen tietonsa eivät ole missään järjestelmässä, eli häntä ei ole olemassakaan. Se on tarina siitä, mitä on tapahtunut ihmisille, jotka syntyvät hajoavan maan väärällä puolella. Elokuva ei ole dokumentti, vaan kuvitteellinen tarina, jossa tapahtumat linkitetään nykyhetkeen ja eri puolilla maailmaa yhä eläviin ”pois pyyhittyihin” ihmisiin.

7.2. (30/01/2020)

Jäähyväiset hengelliselle väkivallalle. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n seminaarissa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustellaan uskonnollisten ryhmien sisäisestä väkivallasta. Kyseessä on tunnettu ja tunnustettu ilmiö. Siitä on ilmestynyt lukuisa määrä tutkimuksia, raportteja ja kuvauksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä tai henkistä; se voi laajeta koskettamaan muitakin kuin väkivallan suoria kohteita ja se voi olla luonteeltaan ylisukupolvista. Seminaarissa pyritään pohtimaan väkivallan ratkaisun problematiikkaa. Seminaarissa käsitellään ratkaisuprosessien tavoitteita, ratkaisuun liittyviä ongelmia ja ratkaisun lähtökohtia. Kyse ei ole niinkään valmiiden ratkaisumallien esittelystä tai etsimisestä, vaan pikemminkin ratkaisun reunaehtojen ja tavoitteiden hahmottelusta. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

11.2. (30/01/2020)

Kiertotalouskonferenssi Kemissä. Euroopan komissio, Lapin liitto, Digipolis ja Kemin kaupunki järjestävät Kemin Lumilinnassa kiertotalouskonferenssin 11.–12. helmikuuta. Konferenssin tarkempana teemana on ”Responsible Industry Leading the Sustainable Development on the example of Industry Clusters Connecting Circular Economy”. Tapahtumaan kokoontuu 130 paikallis-, alue- ja valtionviranomaisten edustajaa ja EU-tason asiantuntijaa sekä teollisuuden ja järjestöjen toimijoita keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia kiertotalouteen liittyvistä tulevaisuuden klusteriverkostoista. Erityisesti keskitytään alan trendeihin, alueiden ja toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä rahoitusmahdollisuuksiin.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa pidettävä kaikki mukana (30/01/2020)

Euroopan komission uudessa vihreän kehityksen ohjelmassa (Green Deal) aiotaan tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa pyritään ilmastosiirtymään, joka on sekä eettinen välttämättömyys että taloudellinen mahdollisuus. ”Pitkällä aikavälillä hyödymme kaikki siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen. Lyhyellä aikavälillä siirtymä vaatii kuitenkin mittavia panostuksia ja suuria suunnanmuutoksia niiltä alueilta, jotka ovat erityisen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Tämän vuoksi Euroopan komissio esittää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, johon kuuluu myös oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Haluamme, että energia- ja ilmastosiirtymä on reilu ja tasapuolinen. Tämä on myös keino viedä ajatusta eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta käytäntöön”, kirjoittavat komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans ja komissaari Elisa Ferreira.

Mimmit koodaa -hankkeelle EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinto (30/01/2020)

Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n tavoitteista. EU on rahoituskaudella 2014–2020 osoittanut 439 miljoonaa euroa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmalle, josta rahoitetaan esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Suomalainen Mimmit koodaa -hanke sai joulukuussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuotuisen kansalaisyhteiskuntapalkinnon sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Palkinnon teemana oli ”Enemmän naisia Euroopan yhteiskunta- ja talouselämään”. Mimmit koodaa -ohjelman ideana on kannustaa ohjelmistoalasta kiinnostuneita naisia opettelemaan koodaamista. Naisilta ei edellytetä aiempaa koodauskokemusta, ja hankkeen järjestämät koulutukset ovat maksuttomia. Mukana on yhteensä 40 yritystä. Tähän mennessä ohjelman kautta on järjestetty jo yli 70 workshopia, joissa on ollut noin 1 700 osallistujaa. ”Naisten määrän kasvu tulee vääjäämättömästi johtamaan tasa-arvoistumiseen teknologia-aloilla”, sanoo hankkeen ohjelmakoordinaattori Milja Köpsi.

Auschwitzin vapauttamisesta 75 vuotta (30/01/2020)

Puolassa sijainneen, toisen maailmansodan aikaisen Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Tammikuun 27. päivänä vietetään vuosittain kansainvälistä holokaustissa menehtyneiden muistopäivää. ”Hallen ja Brysselin ampumiset ovat pysäyttävä muistutus siitä, että 75 vuotta holokaustin jälkeen antisemitismi kylvää edelleen kuolemaa ja uhkaa yhteiskuntamme perusrakenteita. Kun asemies avaa tulen synagogassa juutalaisten juhlapyhänä tai museossa Euroopan pääkaupungin keskustassa, isku ei kohdistu pelkästään juutalaisyhteisöön. Se kohdistuu meihin kaikkiin – perusarvoihimme ja -periaatteisiimme, yhteiskuntiemme yhtenäisyyteen, monimuotoisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen ja kaikkeen siihen, mistä eurooppalainen elämäntapa rakentuu”, kirjoittaa eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas, jonka vastuulle kuuluu myös antisemitismin torjuntatoimien koordinointi.

Rekisteröityminen EYE2020-nuorisotapahtumaan auki (30/01/2020)

Rekisteröityminen Euroopan nuorisotapahtumaan EYE2020 on auennut. Vuorovuosin järjestetty, nyt neljäs EYE tuo yhteen tuhansia nuoria keskustelemaan ideoistaan ja toiveistaan EU:n tulevaisuutta koskien. Tapahtuma järjestetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa 29.–30.5.2020. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, väittelyitä ja muita aktiviteetteja yhdessä eurooppalaisten päätöksentekijöiden kanssa. Tapahtuman jälkeen nuorten ehdotuksista koostettu raportti jaetaan Euroopan parlamentin jäsenille, ja osa osallistujista pääsee esittelemään parhaimmat ideat mepeille valiokunnissa. Ilmoittautuminen päättyy 29. helmikuuta.

Mistä YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa olikaan kyse? (30/01/2020)

Myös Euroopan unioni on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on maailman kunnianhimoisin ohjelma kestävän kehityksen takaamiseksi. Ohjelman 17 tavoitetta on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja ne kattavat monenlaisia aihealueita köyhyyden torjunnasta ja puhtaasta energiasta kestävän kehityksen mukaiseen kaupunkikehitykseen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Kehitystavoitteet ovat yleismaailmallisia, joten niillä on vaikutusta niin Suomeen, Pohjoismaihin kuin maailman köyhimpiin maihinkin. Tavoitteista ja yleensäkin YK:n toiminnasta löytyy tietoa suomeksi YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen päivitetyiltä sivuilta.

Onko koulusi onnistunut erityisen hyvin EU-opetuksessa? (30/01/2020)

Euroopan komission Jan Amos Comenius -palkintokilpailu erityisen onnistunutta EU-opetusta tarjoaville toisen asteen oppilaitoksille on nyt auki. Jan Amos Comenius -palkinnolla nostetaan esiin toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat erityisen inspiroivalla tavalla onnistuneet auttamaan oppilaitaan lisäämään ymmärrystään Euroopan unionista ja sen toiminnasta. Palkinto tuo valituille kouluille EU:n laajuista näkyvyyttä ja herättää keskustelua siitä, miten tärkeää olisi tarjota EU-aiheista opetusta jo varhaisessa vaiheessa. Palkinto edistää inspiroivia opetusmetodeja, joissa oppilaat ovat aktiivisesti mukana. Tätä kautta saadaan myös levitettyä opetusalan hyviä käytäntöjä. Kilpailussa jaetaan jokaiseen EU-maahan yksi 8000 euron rahapalkinto. Kilpailuun osallistutaan kouluna, eli yksittäinen opettaja ei voi hakea palkintoa itselleen. Määräaika hakemuksille on 6. helmikuuta 2020.

Faktatietoa Euroopan unionista (30/01/2020)

Euroopan parlamentin ylläpitämä Faktatietoja Euroopan unionista -verkkosivusto on päivitetty jälleen tuorein tiedoin. Sivustolta löytyy tiiviissä ja selkeässä muodossa tietoa Euroopan unionin toiminnasta ja Euroopan parlamentin roolista siinä. Sivusto on suunnattu erityisesti muille kuin EU-asioiden asiantuntijoille ja sillä pyritään avaamaan EU-päätöksentekoa ja EU:n tavoitteita asiaan perehtymättömillekin ymmärrettävällä tavalla. Sivusto jakautuu viiteen aihealueeseen, jotka ovat 1) EU:n toiminta, 2) Talous, tiede ja elämänlaatu, 3) Yhteenkuuluvuus, kasvu ja työpaikat, 4) Kansalaiset: perusoikeudet, turvallisuus ja oikeus sekä 5) EU:n ulkosuhteet. Sivustoa tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti sitä mukaa kun EU:n piirissä tehdään merkittäviä päätöksiä lainsäädännöstä ja politiikasta.

Uutiskirje: Suomi ja EU:n tutkimuskeskus JRC (30/01/2020)

Euroopan komissioon kuuluvan Yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n Science Flash for You -uutiskirje välittää kunkin EU-maan poliittisille päättäjille ja kansalaisille tietoa kyseisen maan kannalta merkittävimmistä JRC:n tutkimuksista, selvityksistä ja muista toimista. JRC on Euroopan komission tiede- ja tutkimuskeskus, joka tukee Euroopan unionin poliittista päätöksentekoa luotettavalla, näyttöön perustuvalla tutkimustiedolla. Uutiskirje julkaistaan siinä käsiteltävän maan kielellä, eli Suomen asioita käsittelevä uutiskirje julkaistaan sekin suomeksi. Linkin takaa löytyy esimerkki JRC:n Suomi-uutiskirjeestä, jonka lopusta löytyy uutiskirjeen tilauslinkki.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (30/01/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain palkinnon nuorten hankkeille, joilla luodaan eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Huom. Hakemuksella on kova kiire: osallistumisaikaa on jäljellä enää 31. tammikuuta 2020 saakka.

Komissio hakee varallaololistalle IT-asiantuntijoita ja data-analyytikoita (30/01/2020)

Euroopan komissio hakee palvelukseensa kokeneita asiantuntijoita ja hallintoavustajia työskentelemään väliaikaisina toimihenkilöinä seuraavilla aloilla lähinnä Luxemburgissa: suurteholaskenta, kvanttiteknologiat, data-analyysi ja datatiede, virtuaalinen työtila, toimistoautomaatio ja mobiili tietotekniikka, tieto- ja verkkoturvallisuus, tietotekniikan infrastruktuuri sekä pilvipalvelut. Hakumenettelyn läpäisseet otetaan varallaololistalle ja heille tarjotaan työpaikkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hakuaika alkoi 9. tammikuuta 2020 ja päättyy 6. helmikuuta 2020 klo 13.00 Suomen aikaa.

Blue Book -harjoittelut Euroopan komissiossa (30/01/2020)

Euroopan komissio järjestää korkeakoulututkinnon hiljattain suorittaneille viiden kuukauden mittaisia harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Blue Book -harjoitteluohjelma on maailman suurin harjoitteluohjelma, joka palkkaa vuosittain lähes 2 000 harjoittelijaa Brysseliin, Luxemburgiin ja Euroopan komission edustustoihin. Blue Book -harjoittelujakso kestää 5 kuukautta, ja hakea voivat alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Harjoittelijoille maksetaan apurahaa noin 1 220 euroa kuussa. Ikärajaa ei ole. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. Harjoittelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän haun määräaika on 31.1 klo 13 Suomen aikaa, joten pidä kiirettä! Itse harjoittelujakso on vuoden 2020 lokakuun alusta vuoden 2021 helmikuun loppuun.

Työpaikat EU:n toimielimissä (30/01/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (30/01/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (30/01/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Mistä rahat ilmastonmuutoksen torjuntaan? (16/01/2020)

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvitaan huomattavia investointeja sekä EU:n budjetista ja EU-mailta että yksityiseltä sektorilta. Tätä varten komissio on lanseerannut erityisen Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman, jonka avulla ohjataan julkisia investointeja ilmastoneutraaliuteen tähtäävän ns. vihreän siirtymän rahoitukseen ja vivutetaan liikkeelle myös yksityisiä varoja erityisesti InvestEU-ohjelman kautta. Tavoitteena on saada aikaan vähintään 1000 miljardin euron investoinnit tämän vuosikymmenen kuluessa. Joillakin alueilla siirtymä aiheuttaa erityisen voimakkaita taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näille alueille tarjotaan uuden järjestelyn, eli ns. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, avulla räätälöityä taloudellista ja käytännön tukea tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi.

Keskustelu käyntiin ilmastonmuutoksen torjunnan sosiaalisista näkökohdista (16/01/2020)

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vuoksi meidän on uudistettava talouttamme, teollisuuttamme, liikenne-, syömis- ja ostostottumuksiamme ja työtapojamme. Myös pelkästään tekoälyn ja robotiikan odotetaan luovan lähes 60 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana, mutta samalla monet työpaikat muuttuvat tai jopa katoavat. Euroopan väestörakenne on muuttumassa. Elämme nykyään pidempään ja terveempinä lääketieteen ja kansanterveyden kehityksen ansiosta. Nämä muutokset vaikuttavat kaikkiin maihin ja kaikkiin eurooppalaisiin. On järkevää kohdata ne yhdessä ja käydä toimeen riittävän ajoissa. Euroopan komissio on esittänyt keskustelun pohjaksi tiedonannon sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta digitalisoitumiseen, ilmastoneutraaliuteen ja muihin työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin liittyvissä siirtymissä.

DiscoverEU-matkakortteja jälleen 20 000 eurooppalaisnuorelle (16/01/2020)

Viimeisimmällä ja järjestyksessä neljännellä DiscoverEU-ohjelman hakukierroksella myönnettiin ilmainen matkakortti 20 000:lle 18-vuotiaalle. Hakemuksia saatiin noin 75 000 eri puolilta Eurooppaa. Valitut voivat matkustaa Euroopassa 1. huhtikuuta ja 31. lokakuuta 2020 välisenä aikana enintään 30 päivän ajan. Suomesta hakemuksia tuli 972 kappaletta ja matkakortin sai 230 hakijaa. Kaksi kolmasosaa edellisten kierrosten valituista nuorista totesi kyselyssä, ettei heillä olisi ollut varaa matkakorttiin ilman DiscoverEU:ta. Joillekin osallistujille tämä oli ensimmäinen kerta, kun he matkustivat yksin ilman vanhempiaan tai huoltajaa. Toukokuussa 2018 komissio ehdotti, että DiscoverEU sisällytetään Erasmus-ohjelmaan kaudella 2021–2027. Jos Euroopan parlamentti ja EU-maat suostuvat tähän, noiden seitsemän vuoden aikana aloitteesta hyötyvät vielä sadat tuhannet 18-vuotiaat.

Komissio tehostaa tekijänoikeuksien suojaa maailmalla (16/01/2020)

Euroopan komissio julkisti hiljattain uusimman raporttinsa teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja valvonnasta EU:n ulkopuolisista maissa. Monilla osa-alueilla kaivataan lisää parannuksia. Eri puolilla maailmaa tapahtuvat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset aiheuttavat eurooppalaisille yrityksille miljardien eurojen tulonmenetykset ja vaarantavat tuhansia työpaikkoja. Raportissa yksilöidään kolme maaryhmää, joihin EU:n toimet pääasiallisesti kohdistuvat: 1) Kiina, 2) Intia, Indonesia, Turkki, Ukraina ja Venäjä sekä 3) Argentiina, Brasilia, Ecuador, Malesia, Nigeria, Saudi-Arabia ja Thaimaa. Niin lukumääräisesti kuin rahallisen arvon perusteella tarkasteltuna suurin osa EU:hun saapuvista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista on lähtöisin Kiinasta. EU:n tulliviranomaisten takavarikoimista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tuotteista yli 80 prosenttia tulee Kiinasta tai Hongkongista.

Meriliikenteen rikkipäästöt kuriin (16/01/2020)

Tammikuun alussa astui voimaan maailmanlaajuinen meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden tiukempi yläraja. Yläraja aleni 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin. Alusten polttomoottoreiden rikkioksidipäästöt aiheuttavat happosateita ja hienojakoista pölyä, jotka voivat johtaa hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Jo vuodesta 2012 lähtien EU on toteuttanut rikkidirektiivillä edelläkävijänä toimia meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämiseksi. Vuonna 2016 myös Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) vahvisti, että rikkipitoisuuden 0,5 prosentin yläraja tulee maailmanlaajuisesti voimaan vuonna 2020. Lisäksi joissakin hyvin herkissä ekosysteemeissä, kuten Itämerellä ja Pohjanmerellä rikkipitoisuuden yläraja on alennettu 0,10 prosenttiin jo vuonna 2015. Näiden alueiden tiukemmat rikkipitoisuusrajat ovat enemmän kuin puolittaneet rikkidioksidipitoisuuden. Samanaikaisesti alaan kohdistuvat talousvaikutukset ovat kuitenkin olleet minimaaliset.

23.1. (16/01/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimisto mukana Messukeskuksen rekrytointitapahtumassa. EU-ura mielessä? EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO osallistuu Helsingissä 23.1.2020 järjestettävään Contact Forum -rekrytointitapahtumaan. Contact Forum on Suomen suurin korkeakouluopiskelijoiden rekrytointitapahtuma. Kävijöille ilmainen tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa hallissa 4 klo 10–17. Halli 4 sijaitsee Messukeskuksen toisessa kerroksessa eteläisessä päädyssä. EPSO:n asiantuntija Maria Nurmi vastaa paikan päällä kysymyksiin EU:n uramahdollisuuksista.

24.1. (16/01/2020)

Infotilaisuus EU-harjoittelusta ja -uramahdollisuuksista. Oletko kiinnostunut näkemään, miten uusi joulukuussa aloittanut Euroopan komissio toimii ja antamaan oman panoksesi sen työhön ja Euroopan tulevaisuuden eteen? Blue Book -harjoitteluohjelmaan ehtii vielä hakea 31.1.2020 klo 13 Suomen aikaa mennessä. Tule Helsingin yliopiston Metsätalolle (Unioninkatu 40, Sali 2) kuulemaan lisää hakuprosessista ja harjoittelukokemuksesta edellisen komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinetissa Blue Book -harjoittelijana olleelta Annina Tikkaselta. Lisäksi samassa tilaisuudessa luvassa tietoa eri EU-urapoluista ja vinkkejä EU-rekrytointikilpailuun. Näitä antaa Euroopan henkilöstövalintatoimistossa EPSO:ssa kansallisena asiantuntijana toimiva Maria Nurmi.

31.1. (16/01/2020)

EU mukana MP20-messuilla. Tiedätkö mikä on Vision Zero? Entäpä Euroopan tieliikenneturvallisuuden peruskirja? Molemmat ovat EU:n tapoja pyrkiä parantamaan tieliikenneturvallisuutta. Tieliikennekuolemien määrä vähenikin EU:ssa vuosina 2001–2010 peräti 43 prosenttia ja vuosina 2010–2018 edelleen 21 prosenttia. EU:n teillä menehtyi vuonna 2018 kuitenkin vielä 25 100 ihmistä. Tämän vuoden MP 20 -moottoripyörämessuilla Messukeskuksessa 31.1.–2.2. voit tulla osastollemme 6e28 juttelemaan lisää siitä, mitä EU tekee liikenneturvallisuuden parantamiseksi alkaneella vuosikymmenellä. Meiltä löydät myös matkailutietoa koko EU:n alueelle. Osastomme on auki perjantaina klo 10–20, lauantaina klo 9–18 ja sunnuntaina klo 10–17. Tervetuloa!

11.2. (16/01/2020)

Kiertotalouskonferenssi Kemissä. Euroopan komissio, Lapin liitto, Digipolis ja Kemin kaupunki järjestävät Kemin Lumilinnassa kiertotalouskonferenssin 11.–12. helmikuuta. Konferenssin tarkempana teemana on ”Responsible Industry Leading the Sustainable Development on the example of Industry Clusters Connecting Circular Economy”. Tapahtumaan kokoontuu 130 paikallis-, alue- ja valtionviranomaisten edustajaa ja EU-tason asiantuntijaa sekä teollisuuden ja järjestöjen toimijoita keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia kiertotalouteen liittyvistä tulevaisuuden klusteriverkostoista. Erityisesti keskitytään alan trendeihin, alueiden ja toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä rahoitusmahdollisuuksiin.

23.1. (16/01/2020)

Tekoälytön Eurooppa? Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4) 23.1. klo 13–15 järjestettävässä Europolitist: Tekoälytön Eurooppa? -tilaisuudessa keskustellaan tekoälyn tulevaisuudesta Euroopassa ja pohditaan, onko EU jäämässä globaalin kilpailun jalkoihin. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestää tilaisuuden yhteistyössä The Ulkopolitist-verkkolehden kanssa, osana Europolitist-podcast -ohjelmaa. Uuden komission keskeisimpiin tavoitteisiin lukeutuu digitalisaatioon sopeutuminen ja sen hyödyntäminen. Europolitist kysyy, minkälainen EU-politiikka mahdollistaisi uusien innovaatioiden syntymisen mm. tekoälyn, lohkoketjujen sekä esineiden internetin saralla?

Ihmisen oltava keskiössä yhteiskunnallisissa muutoksissa (16/01/2020)

Siirtymä ilmastomyönteisempään talouteen, digitalisaatio, tekoäly, robotiikka ja väestön ikääntyminen ja eliniänodotteen nousu haastavat työmarkkinoitamme, terveydenhuoltoamme ja sosiaaliturvaamme. Nämä vääjäämättömät siirtymät luovat kuitenkin myös mahdollisuuksia. ”Tulevaisuuden sosiaalisen markkinatalouden on rakennuttava ihmisten ympärille ja tarjottava heille laadukkaita työpaikkoja riittävällä palkalla. Tässä on äärimmäisen tärkeää tarjota mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen ja taitojen päivittämiseen. Ketään ei saa jättää yksin muutoksen keskelle. Globaalit haasteet ovat liian suuria yksin taklattaviksi. Tämä pätee myös työmarkkinoiden tulevaisuuteen ja niiden rooliin vahvistettaessa kilpailukykyistä, kestävää ja oikeudenmukaista Eurooppaa”, kirjoittaa työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit.

EU tukee kiertotaloutta Fazerilla (16/01/2020)

Lahteen rakentuva Fazerin ksylitolitehdas on erinomainen esimerkki kiertotalouden periaatteiden soveltamisesta elintarviketeollisuudessa. Ksylitolin raaka-aineena toimivat kauran kuoret, jotka Fazer saa oman myllytoimintansa sivutuotteena. Prosessissa syntyvää kaurankuorimassaa käytetään polttoaineena tehtaan yhteyteen rakennettavassa biolämpölaitoksessa, joka tuottaa lämpöä ja sähköä koko tehdasalueelle. Euroopan investointipankki (EIP) myönsi marraskuussa Fazerille 40 miljoonan euron lainan. Yhtiö aikoo käyttää varat tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä ksylitolitehtaan rakentamiseen. Euroopan investointipankki myöntää pitkäaikaisrahoitusta erilaisille hankkeille. Sen keskeisiä investointikohteita ovat innovaatiot ja osaaminen, pienyritykset, infrastruktuuri sekä ilmasto ja ympäristö. Noin 90 prosenttia rahoituksesta suunnataan EU-maiden kestävää kasvua ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin.

Interrail-tunnelmaa Jetlagissa-podcastissa (16/01/2020)

Jetlagissa-podcastissa Anna-Katri ja Veera Bianca muistelevat interrail-kokemuksiaan ja fiilistelevät junatunnelmaa halki Euroopan reissatessaan. Kun toinen naisista kommunikoi reissututtavuuden kanssa ranskalaisen rakkauslaulun sanoin, oli toinen päätyä yllätysvisiitille serbialaiseen pikkukylään. Reissumuistojen lisäksi jaetaan vinkkejä, kuinka uskaltaa lähteä ensimmäiselle soolomatkalle, ja vieläpä 18-vuotiaana. Rahoitusta reissuun voi saada vaikkapa DiscoverEU-ohjelmasta, josta voi hakea ilmaista matkakorttia 30 päivän matkaan Euroopassa. Reissuun voi lähteä joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä. Pääsääntöisesti matkaa taitetaan Interrail-tyylisesti juuri junalla.

Rekisteröityminen EYE2020-nuorisotapahtumaan auki (16/01/2020)

Rekisteröityminen Euroopan nuorisotapahtumaan EYE2020 on auennut. Vuorovuosin järjestetty, nyt neljäs EYE tuo yhteen tuhansia nuoria keskustelemaan ideoistaan ja toiveistaan EU:n tulevaisuutta koskien. Tapahtuma järjestetään Euroopan parlamentin tiloissa Strasbourgissa 29.–30.5.2020. Ohjelmaan kuuluu työpajoja, väittelyitä ja muita aktiviteetteja yhdessä eurooppalaisten päätöksentekijöiden kanssa. Tapahtuman jälkeen nuorten ehdotuksista koostettu raportti jaetaan Euroopan parlamentin jäsenille, ja osa osallistujista pääsee esittelemään parhaimmat ideat mepeille valiokunnissa. Ilmoittautuminen päättyy 29. helmikuuta.

CitiCAP kannustaa ympäristöystävälliseen liikkumiseen (16/01/2020)

Lahden määrätietoisesti ympäristön hyväksi tekemä kehitystyö sai tunnustusta kesäkuussa, kun kaupunki valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Lahden kaupungilla on hiilineutraalisuustavoitteet liikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja ihmisiä kannustetaan liikkumaan ilmastoystävällisesti kävellen, pyöräillen ja julkista liikennettä käyttäen. Lahdessa oman liikkumisen päästöjä ja hiilijalanjälkeä voi seurata CitiCAP-sovelluksella. Hanke rahoitetaan pääosin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) innovatiivisia kaupunkihankkeita tukevasta Urban Innovative Actions -ohjelmasta, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaupunkien kohtaamiin haasteisiin. Ohjelma kannustaa kaupunkiviranomaisia poikkeamaan tavanomaisuudesta, ottamaan kunnianhimoisia riskejä luovien ideoiden muodossa sekä kääntämään ideat kaupunkiympäristössä testattaviksi prototyypeiksi.

Onko koulusi onnistunut erityisen hyvin EU-opetuksessa? (16/01/2020)

Euroopan komission Jan Amos Comenius -palkintokilpailu erityisen onnistunutta EU-opetusta tarjoaville toisen asteen oppilaitoksille on nyt auki. Jan Amos Comenius -palkinnolla nostetaan esiin toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat erityisen inspiroivalla tavalla onnistuneet auttamaan oppilaitaan lisäämään ymmärrystään Euroopan unionista ja sen toiminnasta. Palkinto tuo valituille kouluille EU:n laajuista näkyvyyttä ja herättää keskustelua siitä, miten tärkeää olisi tarjota EU-aiheista opetusta jo varhaisessa vaiheessa. Palkinto edistää inspiroivia opetusmetodeja, joissa oppilaat ovat aktiivisesti mukana. Tätä kautta saadaan myös levitettyä opetusalan hyviä käytäntöjä. Kilpailussa jaetaan jokaiseen EU-maahan yksi 8000 euron rahapalkinto. Kilpailuun osallistutaan kouluna, eli yksittäinen opettaja ei voi hakea palkintoa itselleen. Määräaika hakemuksille on 6. helmikuuta 2020.

Lelujen turvallisuus jatkuvassa syynissä (16/01/2020)

Leluista, kuten muistakin tuotteista, voi löytyä toisinaan puutteita, jotka voivat aiheuttaa riskitilanteita tai jotka ovat lapselle vaarallisia. Lelusta voi esimerkiksi irrota helposti osia jotka saavat aikaan tukehtumisvaaran, tai siinä on voitu käyttää terveydelle haitallista kemikaalia. Euroopan maat tekevätkin tiivistä yhteistyötä tuoteturvallisuuden saralla. Valtaosa yhteistyöstä tapahtuu suoraan eri maiden markkinavalvontaviranomaisten välillä. ”Todella paljon tehdään yhteistyötä Tukesia vastaavien virastojen kanssa, ihan viikoittain. Luokittelemme ja arvioimme tuotteita yhteistyössä. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa on yhteinen kokous, jossa keskustellaan tuotteiden luokituksesta ja tehdään direktiivien mukaisia ohjeasiakirjoja, jotka tekevät lainsäädäntöä ymmärrettävämmäksi maahantuojille ja valmistajille”, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi.

Europolitist – EU:n paikka maailmassa (16/01/2020)

Onko Euroopan unioni tippumassa sivurooliin maailmanpolitiikassa, jossa keskustelua hallitsevat muutamat äänekkäät suurvallat? Jonkin aikaa kauppapolitiikka ja kulttuuristen vuorovaikutussuhteiden merkitys korostuivat globaalisti. Nyt perinteinen geopolitiikka ja sotilaspoliittinen vallankäyttö ovat nostaneet päätään, ja puhutaan demokratian kriisistä. Toisaalta globaaleiden haasteiden edessä kaivataan yhteistyötä kipeämmin kuin koskaan. Euroopan unioni on perinteisesti mielletty vakaana arvojohtajana ja monenkeskisen, sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen kannattajana. Kenen äänellä Euroopan unioni puhuu ulkopolitiikassaan? Mitkä arvot näkyvät, kun EU kohtaa globaaleja haasteita? Kuinka EU pitää kiinni vahvuuksistaan, ja mistä löytyy toivoa parempaan huomiseen? The Ulkopolitist -verkkolehden Europolitist-podcastissa näiden teemojen äärellä ovat europarlamentaarikko Ville Niinistö ja ulkoministeriön Yhdysvaltojen kaupallistaloudellisista asioista vastaava virkamies Maria Kauko.

Millainen on ”geopoliittinen komissio”? (16/01/2020)

Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsuu komissiotaan ”geopoliittiseksi” ja käytännössä painottaa erityisesti unionin roolia kauppapoliittisena toimijana. Tätä asemaa on tarkoitus vahvistaa avoimen ja oikeudenmukaisen kauppapoliittisen ohjelman avulla. Lisäksi von der Leyen peräänkuuluttaa Maailman kauppajärjestön WTO:n toiminnan uudistamista. ”Toisaalta on tärkeää muistaa, että kauppa itsessään ei ole EU:lle päämäärä, vaan ennen kaikkea keino lisätä vaurautta Euroopassa ja samalla edistää arvojamme maailmalla. Tämän vuoksi on varmistettava, että uudet kauppasopimukset ottavat huomioon kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisältävät ilmastoa, ympäristöä ja työntekijöiden suojelua koskevia säännöksiä. Tässä onnistuessaan EU saa samalla lisättyä vakautta globaalisti”, kirjoittaa komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Blässar.

Pohjois-Satakunnassa haettu aktiivisesti EU:n Leader-rahoitusta (16/01/2020)

Loppuvuodesta 2019 hyväksyttiin Pohjois-Satakunnan alueen tuhannes Leader-rahoitteinen hanke. Leader -toiminta on luonut Pohjois-Satakuntaan uusia palveluita, työpaikkoja ja lisännyt elinvoimaa mm. harrastusmahdollisuuksien ja viihtyisyyden kautta. Leader-rahoitusta myönnetään EU-ohjelmakausittain. Pohjois-Satakunnassa Leader-toiminta alkoi vuonna 1997. Siitä lähtien Leader-tukea on myönnetty alueelle noin 17 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan yksityinen raha ja talkootyö, on Leader-toiminnalla saatu aikaan 31 miljoonan euron kehittämistoimet. Suurelta osin EU:n rahoittaman Leader-toiminnan kantavana ajatuksena on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyöhön. Tavoitteena on parantaa alueen elinvoimaisuutta asukkailta kumpuavien ideoiden ja tarpeiden pohjalta.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (16/01/2020)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Osallistumisaikaa on 31. tammikuuta 2020 saakka.

Komissio hakee varallaololistalle IT-asiantuntijoita ja data-analyytikoita (16/01/2020)

Euroopan komissio hakee palvelukseensa kokeneita asiantuntijoita ja hallintoavustajia työskentelemään väliaikaisina toimihenkilöinä seuraavilla aloilla lähinnä Luxemburgissa: suurteholaskenta, kvanttiteknologiat, data-analyysi ja datatiede, virtuaalinen työtila, toimistoautomaatio ja mobiili tietotekniikka, tieto- ja verkkoturvallisuus, tietotekniikan infrastruktuuri sekä pilvipalvelut. Hakumenettelyn läpäisseet otetaan varallaololistalle ja heille tarjotaan työpaikkoja sitä mukaa kun niitä vapautuu. Hakuaika alkoi 9. tammikuuta 2020 ja päättyy 6. helmikuuta 2020 klo 13.00 Suomen aikaa.

Blue Book -harjoittelut Euroopan komissiossa (16/01/2020)

Euroopan komissio järjestää korkeakoulututkinnon hiljattain suorittaneille viiden kuukauden mittaisia harjoitteluja, joiden aikana voi hankkia ensi käden kokemusta komission toiminnasta ja EU:n toimielimistä. Blue Book -harjoitteluohjelma on maailman suurin harjoitteluohjelma, joka palkkaa vuosittain lähes 2 000 harjoittelijaa Brysseliin, Luxemburgiin ja Euroopan komission edustustoihin. Blue Book -harjoittelujakso kestää 5 kuukautta, ja hakea voivat alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Harjoittelijoille maksetaan apurahaa noin 1 220 euroa kuussa. Ikärajaa ei ole. Harjoittelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana jossakin EU:n toimielimessä tai virastossa yli kuuden viikon ajan. Harjoittelijoita otetaan kaksi kertaa vuodessa, ja tämänhetkinen haku on auki tammikuun loppuun asti. Itse harjoittelujakso on vuoden 2020 lokakuun alusta vuoden 2021 helmikuun loppuun 19.12.

Työpaikat EU:n toimielimissä (16/01/2020)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (16/01/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (16/01/2020)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Green Deal – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (18/12/2019)

Euroopan komissio on julkistanut laajan toimenpide- ja tavoitepaketin, jolla aiotaan tehdä Euroopasta vuoteen 2050 mennessä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaksi nimetty kokonaisuus muodostaa EU:n uuden kasvustrategian, jolla unioni on tarkoitus muuntaa ilmastonmuutosta hillitseväksi, nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi. Tavoitteena on, että EU:ssa ei vuoteen 2050 mennessä enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Talouden halutaan kyllä kasvavan, mutta talouskasvun ei pitäisi lisätä luonnonvarojen käyttöä. Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen siirtymä, joka vaatii muutoksia kaikilla tasoilla ja viime kädessä myös maailmanlaajuisesti. Parhaan tieteellisen tiedon valossa muutostarve on vääjäämätön, joten Euroopan ja eurooppalaisten yritysten uskotaan saavan etulyöntiaseman ja säästävän kustannuksia, jos muutokseen ryhdytään mahdollisimman ripeästi.

Suomi mukana mittavassa akkukehityshankkeessa (18/12/2019)

Euroopan komissio on hyväksynyt laajan akkukehityshankkeen, jossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Belgia, Ranska, Saksa, Italia ja Puola. EU:n valtiontukisääntöjen mukaan komission on etukäteen tarkastettava, että julkista tukea saava hanke ei kohtuuttomasti vääristä kilpailua markkinoilla. Maat rahoittavat akkuhanketta enimmillään 3,2 miljardilla eurolla. Julkisen rahoituksen ennakoidaan johtavan lisäksi 5 miljardin euron investointeihin yksityiseltä sektorilta. Suomessa toimivista yrityksistä mukana ovat toistaiseksi BASF, Keliber, Terrafame ja Fortum. Hankkeella tuetaan tutkimusta ja innovointia akkualalla, joka on Euroopalle strategisesti tärkeä painopistealue. Akkujen kysynnän ennakoidaan kasvavan hyvin nopeasti tulevina vuosina. Hanke kattaa koko akkutuotannon arvoketjun, johon kuuluvat kaivostoiminta ja raaka-aineiden prosessointi, kehittyneiden kemiallisten materiaalien valmistus, akkukennojen ja -moduulien suunnittelu ja integrointi älyjärjestelmiin sekä akkujen kierrätys.

Muovijätettä kierrättävälle suomalaisyritykselle merkittävä EU-rahoitus (18/12/2019)

Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Accelerator-ohjelman viimeisimmällä kierroksella tarjolla oli ensimmäistä kertaa sekä avustuksia että pääomarahoitusta yhdistävää tukea. Yhdistelmän myötä yrityksille voidaan myöntää paljon entistä suurempia rahoitusmääriä, enimmillään 17,5 miljoonaa euroa yritystä kohti. Rahoituksella on tarkoitus nopeuttaa sellaisten eurooppalaisten yritysten kasvua, jotka ovat tuomassa markkinoille merkittäviä innovaatioita ja auttavat löytämään ratkaisuja laajavaikutteisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja haasteisiin. Tällä kierroksella Suomesta rahoitusta sai Lappeenrannasta tuleva Wimao. Sille myönnettiin 2,531 miljoonaa euroa avustusta ja lisäksi miljoonan euron pääomarahoitus. Wimaon teknologia mahdollistaa vaikeasti kierrätettävien materiaalien tehokkaan hyödyntämisen uusissa tuotteissa. Sen erityisesti kierrätysmuoviin perustuva komposiittimateriaali soveltuu esimerkiksi auto- ja rakennusteollisuuteen, pakkauksiin, kuljetuksiin tai sähkötekniikkaan.

Tuore raportti varoittaa Euroopan ympäristön tilasta (18/12/2019)

Vaikka eurooppalaisella ympäristö- ja ilmastopolitiikalla on viime vuosikymmeninä parannettu ympäristön tilaa, asiassa ei ole edetty riittävästi eivätkä ympäristön tulevaisuudennäkymät ensi vuosikymmenellä ole myönteisiä, todetaan Euroopan ympäristön tilaa ja tulevaisuutta käsittelevässä raportissa. Raportin mukaan Eurooppa ei saavuta vuoden 2030 tavoitteitaan, ellei seuraavan kymmenen vuoden aikana puututa ripeästi luonnon monimuotoisuuden hälyttävän nopeaan vähenemiseen, ilmastonmuutoksen kasvaviin vaikutuksiin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Raportin mukaan toivoa kuitenkin on, sillä kansalaiset tiedostavat, että siirtymä kestävään tulevaisuuteen on välttämätön. Myös teknologiset innovaatiot, lisääntyvät eri yhteisöjen omat aloitteet sekä EU:n tehostuneet toimet, kuten komission lanseeraama Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, luovat uskoa paremmasta.

Iisalmen lyseo nuorten ilmastohuippukokoukseen (18/12/2019)

Joukko Iisalmen lyseon oppilaita matkustaa maaliskuussa 2020 Brysseliin Euroopan nuorten ilmastohuippukokoukseen. Tapahtuman järjestää Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), ja se on muodoltaan YK:n ilmastonmuutoskonferenssin (COP) kaltainen. Oppilaita pyydetään edustamaan tiettyä teollisuudenalaa tai maaryhmää ja neuvottelemaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävistä suosituksista. Tapahtumassa on tarkoitus kuunnella oppilaiden ideoita ilmastokriisin ratkaisemiseksi, jotta pääsemme lähemmäksi tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tapahtumaan osallistuvat 33 koulua valittiin Brysselissä 27. marraskuuta järjestetyssä arvonnassa, joka suoritetiin sähköisen järjestelmän avulla. Mukaan valittiin yksi koulu jokaisesta EU:n 28 jäsenvaltiosta sekä viidestä ehdokasvaltiosta (Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki). Kutakin koulua edustaa kolme 16–18-vuotiasta oppilasta ja yksi opettaja. Tapahtumaan haki mukaan lähes 800 koulua.

19.12. (18/12/2019)

Infotilaisuus kansainvälisiin EU-tehtäviin liittyvästä rekrytoinnista. Onko sinulla kokemusta kehitysyhteistyöstä ja haluat työskennellä kansainvälisissä tehtävissä? Euroopan komissio hakee nyt palvelukseensa asiantuntijoita, joilla on laaja kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä ja EU:n ulkopuolisille maille annettavan avun hallinnoinnista. Palvelukseen otettavat asiantuntijat työskentelevät pääasiassa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan muotoiluun osallistuvissa Euroopan komission yksiköissä. Asiantuntijoiden tärkeimpiä tehtäviä ovat kehityspolitiikan ja humanitaarisen avun politiikan analysointi ja kehittäminen, strategisten suuntaviivojen laatiminen EU:n kansainvälistä yhteistyötä ja humanitaarista apua varten sekä osallistuminen kriisinhallintaan. Ulkoministeriö ja Valtioneuvoston kanslia järjestävät Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 19.12. klo 10 infotilaisuuden komission rekrytointiprosessista.

Ilmasto ei odota – globaalilla korjausliikkeellä kiire (18/12/2019)

Yhdeksän eurooppalaista kymmenestä kannattaa päättäväisiä ilmastotoimia. Eurooppalaiset haluavat, että EU tarttuu tehtävään omalla alueellaan mutta johtaa kehitystä myös maailmanlaajuisesti. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, on EU:n uusi kasvustrategia. Se auttaa leikkaamaan päästöjä mutta myös luomaan työpaikkoja ja parantamaan elämänlaatuamme. Tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, hidastaa maapallon lämpenemistä ja lieventää lämpenemisen vaikutuksia. ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vastaa eurooppalaisten pyyntöön kestävämmästä tulevaisuudesta. Se on kaikkien yhteinen ohjelma, jossa jokainen meistä voi olla osa muutosta,” kirjoittaa Euroopan komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

EU-rahoituksella energiatehokkaampia rakennuksia (18/12/2019)

EU:n tavoitteisiin kuuluu edistää kaupunkien kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta, joten se lähti mukaan Helsingin Pasilan uuden kauppakeskuksen, Mall of Triplan, rahoitukseen 130 miljoonan euron osuudella. Tuloksena on Suomen ensimmäinen ja suurin lähes nollaenergiakauppakeskus. Lähes nollaenergiarakennus tarkoittaa rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jossa käytetty energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä. Mall of Triplaan on valittu vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja, ja sen energian ja puhtaan veden kulutus ovat noin 40 % alhaisempia kuin muiden vastaavien uudisrakennusten. Vehreyttä ja viihtyvyyttä kauppakeskukseen tuo viherkatto, joka peittää 41 % keskuksen katosta. Vuoden 2021 alussa EU:ssa tulee voimaan direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja. Tämä tarkoittaa suurta muutosta rakennusteollisuudessa.

EU:n budjettikeskustelu käy kuumana (18/12/2019)

Komissio antoi EU:n budjettia vuosina 2021–2027 koskevan ehdotuksensa toukokuussa 2018, neuvottelut alkoivat toden teolla tämän vuoden puolella ja Suomi on nyt EU:n puheenjohtajamaana antanut kompromissiesityksensä. Tehtävä on eittämättä ollut vaikea. EU-maiden kannat ovat keskenään hyvinkin vastakkaisia: osa maista haluaa brexitin myötä vyönkiristystä, toiset haluavat edelleen jatkuvaa tukea suurille budjettilohkoille, kuten maataloudelle ja aluekehitykselle. EU:n sisämarkkinat tuovat EU-maille monia hyötyjä. Arvioiden mukaan sisämarkkinoiden taloudellinen hyöty Euroopan taloudessa on joka vuosi keskimäärin noin kuuden prosentin luokkaa. ”Tähän suhteutettuna budjetin rahoittamiseksi tarvittavat kansalliset maksuosuudet – komission ehdotuksen mukaan alle prosentti EU:n bruttokansantulosta – ovat suoraan sanottuna erittäin hyvä diili,” sanoo uuden komission budjettikomissaari Johannes Hahn.

Miehet, jotka muistavat! (18/12/2019)

Aikana, jolloin internet antaa faktisen totuuden kiistatilanteissa Ilkka Ihamäki ja Harri Moisio luottavat Suplan tuottamassa ”Miehet, jotka muistavat”-podcastissa omaan tietämykseensä tapahtumista ja asioista. EU-aiheisessa jaksossa muistellaan, että mitenkäs se Suomen liittyminen EU:hun menikään? Miltä tuntui saada ensimmäinen palkka euroissa? Miksi Harri Moisio haluaa antaa erityishuomiota Veli Sundbäckille? Jaksossa faktantarkistajana Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki.

SantaParkissa panostetaan EU:n tuella kestävään matkailuun (18/12/2019)

Rovaniemellä toimivaan SantaParkiin on Euroopan aluekehitysrahaston tuella laadittu kestävän kehityksen kokonaisvaltainen suunnitelma. Tavoitteena on tehdä SantaParkista uusinta tietoa ja osaamista hyödyntämällä vastuullisen matkailun esimerkkikohde. Alueen matkailu- ja elämyspalveluissa kiinnitetään paljon huomiota uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. ”Hotellimme päärakennuksessa hyödynnämme uusiutuvaa energiaa esimerkiksi maalämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla. Kesällä maalämmöllä tuotetaan jäähdytys koko hotelliin. Ympäristöystävällisyytensä lisäksi aurinkopaneelit tuottavat napapiirillä investointikustannuksensa jo seitsemässä vuodessa takaisin, koska Suomessa energian hinta on moneen muuhun matkailukohteeseen verrattuna korkea,” sanoo SantaParkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen.

Ohjaamot tukevat nuoria kohti työtä, koulutusta ja hyvää elämää (18/12/2019)

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Yksi esimerkki ESR-rahoitusta saaneista hankkeista on Ohjaamo-palveluita koordinoiva Kohtaamo-hanke. Suomessa on jo yli 70 Ohjaamoa. Mitä Ohjaamot ovat ja mitä niissä tehdään? ”Ohjaamot ovat onnistuneet kehittämään uusia tapoja tukea nuorten työllistymistä. Koulutus ja työ lisäävät osallisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan, minkä vuoksi on tärkeää panostaa Ohjaamon tyyppisiin uusiin ratkaisuihin nuorten ohjauksessa. Ohjaamot ovat osa Nuorisotakuun toteuttamista Suomessa”, kertoo Pasi Savonmäki, Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen projektipäällikkö.

Onko koulusi onnistunut erityisen hyvin EU-opetuksessa? (18/12/2019)

Euroopan komission Jan Amos Comenius -palkintokilpailu erityisen onnistunutta EU-opetusta tarjoaville toisen asteen oppilaitoksille on nyt auki. Jan Amos Comenius -palkinnolla nostetaan esiin toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat erityisen inspiroivalla tavalla onnistuneet auttamaan oppilaitaan lisäämään ymmärrystään Euroopan unionista ja sen toiminnasta. Palkinto tuo valituille kouluille EU:n laajuista näkyvyyttä ja herättää keskustelua siitä, miten tärkeää olisi tarjota EU-aiheista opetusta jo varhaisessa vaiheessa. Palkinto edistää inspiroivia opetusmetodeja, joissa oppilaat ovat aktiivisesti mukana. Tätä kautta saadaan myös levitettyä opetusalan hyviä käytäntöjä. Kilpailussa jaetaan jokaiseen EU-maahan yksi 8000 euron rahapalkinto. Kilpailuun osallistutaan kouluna, eli yksittäinen opettaja ei voi hakea palkintoa itselleen. Määräaika hakemuksille on 6. helmikuuta 2020.

Eroon turhasta mikromuovista (18/12/2019)

Läpimitaltaan alle viiden millin kokoiset muovikappaleet eli ns. mikromuovit muodostavat ongelman, koska ne eivät hajoa luonnossa, vaan kerääntyvät luontoon ja voivat siirtyä eliöstä eliöön ja lopulta ihmiseen. Mikromuovien haittoja pyritäänkin lieventämään EU-lainsäädännöllä. ”Euroopan kemikaalivirasto on tehnyt tämän vuoden alussa rajoitusehdotuksen joka kattaa kaikki teollisuudenalat, joilla käytetään tarkoituksellisesti lisättyä mikromuovia. Rajoitusehdotuksessa on kuitenkin otettu huomioon tarve siirtymäajoille teollisuudenalasta riippuen. Lisäksi ehdotuksessa osa käytöistä, kuten mikromuovien käyttö lääkkeissä, on rajattu rajoituksen ulkopuolelle. Jos ehdotus toteutuu, vähentäisi se ympäristön mikromuovipäästöjä 36 000 tonnia vuodessa”, kertoo asiantuntija Pertti Elo Helsingissä sijaitsevasta Euroopan kemikaalivirastosta.

Europolitist – Brexiteerien kujanjuoksu (18/12/2019)

Kuinka yli kolme vuotta kestänyt brexit-prosessi on muuttanut Eurooppaa? Kesällä 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä britit äänestivät maansa eroon Euroopan unionista prosentein 52–48. Siitä lähtien brexit on ollut uutisissa lakkaamatta. Paitsi että prosessi on sopimuksellisesti monimutkainen, herättää ero edelleen vähintään yhtä kiihkeitä tunteita kuin ennen äänestystä. Eron voimaantuloa on lykätty jo useita kertoja. Heinäkuussa virkaan astunut pääministeri Boris Johnson on luvannut hoitaa eron nopeasti ja kunnialla loppuun. The Ulkopolitist -verkkolehden Europolitist-podcastissa näiden teemojen äärellä ovat Oxfordin yliopiston politiikan tutkija Ilona Lahdelma Oxfordin yliopistosta ja Kauppalehden uutispäällikkö Janne Soisalon-Soininen.

EU:n kilpailusta tunnustusta Mimmit koodaa -ohjelmalle (18/12/2019)

Suomalainen Mimmit koodaa -ohjelma on saanut 9000 euron tunnustuspalkinnon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kansalaisyhteiskuntakilpailussa. Ohjelma sijoittui kisassa neljänneksi. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea jakaa palkinnon ohjelmille tai hankkeille, jotka toimivat sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta EU-maissa. Tämän vuoden kilpailun teemana oli saada enemmän naisia Euroopan yhteiskunta- ja talouselämään. Mimmit koodaa -ohjelman ideana on kannustaa ohjelmistoalasta kiinnostuneita naisia opettelemaan koodaamista. Koulutukset ovat maksuttomia, eikä naisilta edellytetä aiempaa koodauskokemusta. Ohjelmaan osallistuu 40 yritystä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kilpailussa oli ehdokkaita yli 170.

Koululaiset Iistä ajatushautomon vieraina Brysselissä (18/12/2019)

Euroopan komissio palkitsi vuonna 2017 RegioStars Awards-kilpailussa InnoHiili-hankkeen, jossa Iin kunta pyrkii suunnittelemaan kuntalaisiaan osallistavasti vähennyksiä hiilidioksidipäästöihinsä. Noin 10 000 asukkaan Ii on ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomen ja Euroopan kärkeä. Iissä on muun muassa hankittu sähköautoja kunnan työntekijöiden yhteiskäyttöön ja öljylämmitys kunnan kiinteistöissä on pyritty vaihtamaan ympäristöystävällisempään maalämpöön. Ei siis ollutkaan ihme, että juuri iiläisiä kutsuttiin Friends of Europe -ajatushautomon vieraiksi puhumaan ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä. Lue jutustamme iiläisten Iinan, Jeren ja Joonaksen kokemuksia tapahtumasta.

College of Europe – haku auki lukuvuodelle 2020–2021 (18/12/2019)

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa) ja tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voi hakea lukuvuoden 2020–2021 opintoihin. Tarjolla ovat seuraavat opintokokonaisuudet: 1. Advanced MA in European Interdisciplinary Studies (neljä erikoistumisalaa: EU Public Affairs and Policies, The EU in the World, The EU and its Neighbours, European History and Civilization); 2. Advanced MA in European Economic Studies; 3. Advanced MA in EU International Relations and Diplomacy Studies; 4. Advanced MA in European Political and Governance Studies ja 5. Advanced Master of European Law (LLM). Määräaika hakemuksille on 15. tammikuuta 2020.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (18/12/2019)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Osallistumisaikaa on 31. tammikuuta 2020 saakka.

Kehitysyhteistyöhön EU:n palvelukseen? (18/12/2019)

Onko sinulla kokemusta kehitysyhteistyöstä ja haluat työskennellä kansainvälisissä tehtävissä? Euroopan komissio hakee nyt palvelukseensa asiantuntijoita, joilla on laaja kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä ja EU:n ulkopuolisille maille annettavan avun hallinnoinnista. EU-toimielimet rekrytoivat vakituista henkilökuntaa niin sanottujen avoimien kilpailujen kautta. Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään 3–4-vuotinen korkeakoulututkinto ja sen jälkeen hankittu 6–7 vuoden työkokemus kansainvälisen yhteistyön alalta. Ylempään palkkaluokkaan (AD 9) tarvitaan 10–11 vuoden työkokemus kansainvälisestä yhteistyöstä. Hakuaika on käynnissä ja päättyy 14.1.2020. Ks. myös ”Tapahtumat”-osiosta infotilaisuus 19.12.

Työpaikat EU:n toimielimissä (18/12/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (18/12/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (18/12/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Peltomäen Antin joulutervehdys (18/12/2019)

Hyvää joulua ja entistä parempaa uutta vuosikymmentä! Joulu ei valitettavasti taaskaan ole valkoinen ainakaan Helsingissä, koska ilmasto lämpenee jatkuvasti. Onneksi Euroopan komissio lanseerasi ”vihreän kehityksen ohjelman”, jolla valkoiset joulut voitaisiin vielä pelastaa. Valitettavasti vaan YK:n ilmastokokous Madridissa ei onnistunut sopimaan konkreettisista toimista, joilla myös muut maailman maat osallistuisivat ilmastotalkoisiin. Ei kuitenkaan syytä huoleen ja murheeseen – ensi vuonna jatkamme uudella innolla ja ehkä joulu vuonna 2029 on valkoinen! Jouluntoivotukset myös koko uuden komissaarikollegion puolesta – linkin takaa löydät kuvauksen uusien komissaarin toimenkuvista ja tavoitteista.

Komissiolta lausunto Suomen ensi vuoden talousarviosta (21/11/2019)

Euroopan komissio on antanut lausuntonsa euroalueen maiden vuodeksi 2020 laatimista alustavista talousarviosuunnitelmista. Tämän vuoden heinäkuun alussa saavutettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen tilanne, jossa yksikään euroalueen maa ei ole liiallisia julkisen talouden alijäämiä koskevan menettelyn piirissä. Myös euroalueen velkasuhteen odotetaan viime vuosien tapaan jatkavan supistumistaan. Vuonna 2019 sen odotetaan olevan noin 86 prosenttia ja vuonna 2020 noin 85 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomen osalta komissio näkee vaarana, että alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen vuonna 2020. Suomen suunnitelman toteuttaminen saattaa johtaa merkittävään poikkeamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Samaan riskiryhmään kuuluvat euromaista ensi vuonna Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Portugali, Slovenia ja Slovakia.

DiscoverEU – ilmaisia matkalippuja Eurooppaan 18-vuotiaille (21/11/2019)

Euroopan komissio ilmaisten DiscoverEU-matkakorttien hakukierros on edelleen meneillään. Korttia voivat hakea kaikki nuoret, jotka ovat 18-vuotiaita tämän vuoden joulukuun lopussa. Hakuaika päättyy 28. marraskuuta. Hakijoille ilmoitetaan valintatulokset tammikuussa 2020. Matkakortin saaneet voivat tehdä enintään 30 päivän matkan Euroopassa 1.4.2020 ja 31.10.2020 välisenä aikana. Nuoret voivat matkustaa joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä. Pääsääntöisesti on matkustettava junalla. Jotta osallistuminen olisi mahdollista kaikille koko EU:n alueella, matkaa voi kuitenkin taittaa myös vaikkapa linja-autolla tai lautalla, poikkeustapauksissa myös lentokoneella. DiscoverEU-hanke tarjoaa nuorille eurooppalaisille, myös heikommista lähtökohdista tuleville nuorille, mahdollisuuden matkustaa, oppia ja kokea uutta Euroopassa. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen hankkeen kautta Euroopan reissulle on lähtenyt jo 50 000 nuorta.

Eurobarometri: Suomalaisten usko globalisaatioon EU:n vahvinta (21/11/2019)

Tuoreen Eurobarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat globalisaatioon EU-vertailussa myönteisimmin: 56 % on sitä mieltä, että globalisaatio tuo maalle uusia vienti- ja investointimahdollisuuksia. Eurooppalaisista 60 prosenttia katsoo, että heille on henkilökohtaisesti etua EU:n käymästä kaupasta maailman muiden alueiden kanssa. Suomalaisista tätä mieltä on EU-vertailussa suurin osuus kansalaisista eli 80 prosenttia vastanneista. Nuorten suomalaisten (15–24 vuotta) keskuudessa osuus on peräti 90 prosenttia. Koko EU:n tasolla tätä mieltä olevien osuus on nyt 16 prosenttiyksikköä suurempi kuin 10 vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä. Kansainvälisen kaupan hyödyt näkevien suomalaisten osuus on samalla aikavälillä kasvanut peräti 23 prosenttia. Kyselyn mukaan kaikista vastaajista 71 prosenttia myös katsoo, että EU pystyy puolustamaan tehokkaammin EU-maiden kauppaetuja kuin kukin maa yksinään. Suomalaisista tätä mieltä on vieläkin suurempi osuus, eli 81 prosenttia.

Maataloustuotteiden myynnin edistämiseen 200 miljoonaa euroa EU-tukea (21/11/2019)

Euroopan komissio rahoittaa ensi vuonna EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden menekinedistämistä sekä EU:n sisällä että muualla maailmassa 200,9 miljoonalla eurolla. Yli puolet määrärahoista (118 miljoonaa euroa) osoitetaan kampanjoille, joilla tavoitellaan EU:n ulkopuolisten maiden kuten Kanadan, Kiinan, Japanin, Korean, Meksikon ja Yhdysvaltojen suuren kasvupotentiaalin markkinoita. Kampanjoilta odotetaan, että ne lisäävät unionin tuotteiden kilpailukykyä ja kulutusta, kohottavat niiden profiilia ja kasvattavat niiden markkinaosuutta kohdemaissa. Kampanjoiden avulla kerrotaan kuluttajille EU:n erilaisista laatujärjestelmistä, kuten maantieteellisistä merkinnöistä tai luonnonmukaisesti tuotetuista tuotteista. Lisäksi tuodaan esiin EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden korkeita turvallisuus- ja laatuvaatimuksia. EU:n sisällä keskitytään terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen sekä lisäämään tuoreiden hedelmien ja vihannesten kulutusta osana tasapainoista ruokavaliota.

EU:n ja Singaporen kauppasopimus voimaan (21/11/2019)

Marraskuun 21. päivänä voimaan tullut EU:n ja Singaporen välinen sopimus on EU:n ensimmäinen kahdenvälinen kauppasopimus Kaakkois-Aasian maan kanssa. Singapore on EU:n selvästi merkittävin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa. Kahdenvälisen tavarakaupan arvo on yli 53 miljardia euroa ja palvelukaupan arvo 51 miljardia euroa. Singaporeen on sijoittautunut yli 10 000 EU:n yritystä, jotka käyttävät sitä keskuspaikkana toiminnalleen koko Tyynenmeren alueella. Suomen kauppa Singaporen kanssa on vahvasti ylijäämäistä: Suomen vienti Singaporeen on arvoltaan 196 miljoonaa euroa, kun taas tuonti Singaporesta on arvoltaan 76 miljoonaa euroa. Kauppasopimuksen myötä Singapore poistaa kaikki jäljellä olevat EU:n tuotteisiin sovellettavat tariffit. Sopimus avaa uusia mahdollisuuksia EU:n palveluntarjoajille, esimerkiksi viestintäteknologian, ympäristöpalvelujen, tietotekniikan ja meriliikenteen aloilla. Se myös parantaa liiketoimintaympäristön ennustettavuutta.

22.11. (21/11/2019)

Europarlamentaarikot suuressa valiokunnassa. Eduskunta hyväksyi 25 vuotta sitten, 18.11.1994, Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Suomesta tuli EU:n jäsen 1.1.1995. Suuri valiokunta haluaa kuulla suomalaisten europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen 25-vuotisesta jäsenyydestä sekä pohdintoja niistä teemoista ja asioista, jotka viitoittavat Suomen jäsenyyttä seuraavan neljännesvuosisadan aikana sekä seuraaviin Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaaleihin asti. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi. Klo 8.30 alkavaa kuulemista voi seurata suorana verkkolähetyksenä.

22.11. (21/11/2019)

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus – käytäntöjä ja kokemuksia. Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Minkälaisia kokemuksia muissa maissa on tunnuksen hakemisesta ja saamisesta? Museovirasto järjestää marraskuussa Helsingin Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4) seminaarin, jossa kuullaan alan asiantuntijoita useasta maasta. Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Keskustelu aloitteesta käynnistyi keväällä 2019 järjestetyssä seminaarissa. Ensimmäisiä kohteita on mahdollista hakea keväällä 2021.

26.11. (21/11/2019)

EU turvallisuustoimijana nyt ja tulevaisuudessa. Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo SaferGlobe järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden Euroopan unionista turvallisuustoimijana. Vuonna 2012 EU vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon muun muassa rauhan, sovittelun, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa. Huomion keskipisteeseen ovat kuitenkin nousseet monenlaiset uudet turvallisuusuhat, kuten ilmastonmuutos, informaatiovaikuttaminen, talouskriisit, järjestäytynyt rikollisuus ja kehityskulut EU:n lähialueilla, erityisesti Syyriassa ja Jemenissä. Mikä uhkaa turvallisuutta Euroopan unionissa nyt, entä tulevaisuudessa? Miten EU vastaa uhkiin ja rakentaa turvallisuutta?

27.11. (21/11/2019)

Elokuvaesitys ”TILT”. Suomi-Bulgaria-seura ry järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskiviikkona 27. marraskuuta klo 16.00–17.30 bulgarialaisen ”TILT”-elokuvan ilmaisnäytöksen. Viktor Chouchkovin ohjaama vuonna 2011 valmistunut uuden aallon elokuva on valittu edustamaan Bulgariaa Oscar-elokuvakilpailun ”Paras ulkomainen elokuva”-sarjassa. Näytöstilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.

29.11. (21/11/2019)

LUX-elokuvia Joensuussa. Joensuun Kino Tapiossa esitetään 29.11.–1.12. ilmaisnäytöksinä Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon kolme finalistia. LUX-palkinto on Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä tunnustus, jolla edistetään eurooppalaista elokuvatuotantoa, eurooppalaisia arvoja ja otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Elokuvissa näytetään eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin. Palkinnon kolme finalistiehdokasta esitetään EU-maiden elokuvateattereissa ilmaisnäytöksinä osana LUX Film Days -kokonaisuutta. Esitykset Joensuussa: pe 29.11. klo 16.30 God exists, her name is Petrunya; la 30.11. klo 13 Cold case Hammarskjöld ja su 1.12. klo 13 The Realm.

2.12. (21/11/2019)

Edunvalvonnan aamiainen - MEP edition! Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Euroopan parlamentin ajankohtaisista kuulumisista nuorisoalan näkökulmasta. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin järjestämässä tilaisuudessa Euroopan parlamentin Suomen-toimistolla (Malminkatu 16, Helsinki) kuullaan suomalaisten meppien eli Euroopan parlamentin jäsenten alustuksia nuorisoalaa koskevista aiheista ja lisäksi käydään rento paneelikeskustelu. Tilaisuudessa on myös yleisöllä mahdollisuus kysyä ja osallistua keskusteluun. Mepeistä paikalle ovat tulossa Henna Virkkunen, Nils Torvalds, Sirpa Pietikäinen ja Miapetra Kumpula-Natri.

3.12. (21/11/2019)

Mitä tarkoittaa ”innovaatioperiaate”? Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhdessä Euroopan komission kanssa osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta korkean tason konferenssin innovaatioperiaatteesta (”Innovation Principle”). Tilaisuuden tavoitteena on edistää keskustelua siitä, miten EU-lainsäädännöllä voidaan luoda parhaat mahdolliset puitteet innovaatioiden edistämiselle kaikilla politiikkasektoreilla. Tilaisuudessa keskustellaan mm. sääntelyn vaikutuksista innovaatiotoimintaan ja esitetään kansallisia ja EU-tason esimerkkejä periaatteen käyttöönotosta. Kyseessä on kutsuvierastilaisuus, mutta esityksiä ja keskusteluja voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Lisäksi keskusteluun voi osallistua Twitterissä tilillä @InnoPrinciple tai tunnisteella #InnovationPrinciple.

5.12. (21/11/2019)

EU@Oodi vuoden ikään – glögimukia tarjolla! Helsingin keskustakirjasto Oodissa sijaitseva Euroopan komission ja Euroopan parlamentin EU@Oodi-näyttelytila ja tietopiste täyttää vuoden. Ensimmäisenä toimintavuonna EU@Oodille on kertynyt kävijöitä jo reilut 120 000. Merkkipäivän kunniaksi EU@Oodi tarjoaa torstaina 5. joulukuuta klo 12–18 glögimukillisen 1000 ensimmäiselle synttärivieraalle. Glögin hörpättyäsi saat itse mukinkin mukaasi, jos niin haluat. Euroopan komission Suomen-edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ylläpitämä EU@Oodi löytyy Oodi-kirjaston ensimmäisestä kerroksesta eli heti pääsisäänkäyntien luota.

13.12. (21/11/2019)

LUX-elokuvia Oulussa. Oulun Elokuvateatteri Studiossa esitetään 13.–15.12. ilmaisnäytöksinä Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon kolme finalistia. LUX-palkinto on Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä tunnustus, jolla edistetään eurooppalaista elokuvatuotantoa, eurooppalaisia arvoja ja otetaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Elokuvissa näytetään eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin. Palkinnon kolme finalistiehdokasta esitetään EU-maiden elokuvateattereissa ilmaisnäytöksinä osana LUX Film Days -kokonaisuutta. Esitykset Oulussa: pe 13.12. klo 18 Cold case Hammarskjöld; la 14.12. klo 19 God exists, her name is Petrunyaja ja su 15.12. klo klo 19 The Realm.

Superbakteerit uhkana (21/11/2019)

Ellei antibioottien liiallisesta käytöstä aiheutuvaa mikrobilääkeresistenssiä saada torjuttua, seurauksena voi olla 10 miljoonaa kuolemantapausta vuodessa ja 100 biljoonan euron tappiot maailmantaloudelle vuoteen 2050 mennessä. ”Mikrobilääkeresistenssistä johtuvien infektioiden arvioidaan maailmanlaajuisesti aiheuttavan vuosittain 700 000 kuolemantapausta, yhtä paljon kuin muut maailmanlaajuiset infektiotaudit. Usein heikoimmat kärsivät eniten: vastasyntyneet, erittäin pienet lapset ja vanhukset. Näin ollen EU:n ja Japanin kaltaisissa yhteiskunnissa, jotka ylpeilevät sillä, miten ne huolehtivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään, ei ole varaa itsetyytyväisyyteen mikrobilääkeresistenssin suhteen. Sen torjunnassa on nyt enemmän kuin kiire – olemme jo myöhässä,” kirjoittavat EU:n terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis ja Japanin terveysministeri Kato Katsunobu.

Naisten ja miesten tasa-arvoon vielä matkaa (21/11/2019)

Sukupuolten tasa-arvo on vuosien mittaan edistynyt monella saralla. Silti täyden tasa-arvon saavuttaminen kestäisi nykyvauhdilla yli 100 vuotta. Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) hiljattain julkaisemassa tasa-arvoindeksissä EU:n kokonaislukema on 67,4, kun luku 100 kuvaa täydellistä tasa-arvoa. Lukema on noussut kahden viime vuoden aikana vain yhdellä pisteellä. Suomen indeksilukema on kahdessa vuodessa noussut vieläkin vähemmän eli 0,4 pistettä, joskin Suomi on edelleen vertailussa EU:n parhaimmistoa lukemalla 73,4. ”On käsittämätöntä, että naisten keskimääräinen tuntipalkka on edelleen selvästi pienempi kuin miesten. Suomessa sukupuolten palkkaero on EU:n seitsemänneksi suurin eli 16,7 prosenttia. Koko EU:n keskiarvo on sekin peräti 16 prosenttia,” tasa-arvoasioista vastaava EU-komissaari Věra Jourová sanoo.

Saimaan ammattiopiston Markku Vengasaho – Vuoden ammatillinen opettaja Euroopassa (21/11/2019)

Lokakuun puolessa välissä vietettiin Euroopan ammattitaitoviikkoa. Suomalainen osaaminen nousi esiin, kun lappeenrantalainen konditoriaopettaja Markku Vengasaho valittiin vuoden ammatilliseksi opettajaksi Euroopassa. Yhtenä palkintoperusteena oli Vengasahon luoma mestari-kisällimalli, joka tuo kansainvälistä kilpailumenestystä niittäneet suomalaiset taiturit jakamaan osaamistaan oppilaitoksiin. ”Kilpailuja varten tehdään hillitön määrä työtä, jota ei tähän asti ole hyödynnetty järjestelmällisesti itse koitoksen jälkeen. Tavoittelen kouluttajiksi näitä huippuosaajia, jotka voivat samalla hyödyntää kurssitilanteita esimerkiksi uusien kilpailutöiden suunnittelussa. Kursseilla on ollut mukana opettajia, oppilaita ja yrityselämän edustajia, joten ne ovat tuoneet alan ihmisiä yhteen tavalla, josta hyötyvät kaikki”, Vengasaho sanoo.

Ohjaamot tukevat nuoria kohti työtä, koulutusta ja hyvää elämää (21/11/2019)

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Yksi esimerkki ESR-rahoitusta saaneista hankkeista on Ohjaamo-palveluita koordinoiva Kohtaamo-hanke. Suomessa on jo yli 70 Ohjaamoa. Mitä Ohjaamot ovat ja mitä niissä tehdään? ”Ohjaamot ovat onnistuneet kehittämään uusia tapoja tukea nuorten työllistymistä. Koulutus ja työ lisäävät osallisuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan, minkä vuoksi on tärkeää panostaa Ohjaamon tyyppisiin uusiin ratkaisuihin nuorten ohjauksessa. Ohjaamot ovat osa Nuorisotakuun toteuttamista Suomessa”, kertoo Pasi Savonmäki, Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen projektipäällikkö.

Onko koulusi onnistunut erityisen hyvin EU-opetuksessa? (21/11/2019)

Euroopan komission Jan Amos Comenius -palkintokilpailu erityisen onnistunutta EU-opetusta tarjoaville toisen asteen oppilaitoksille on nyt auki. Jan Amos Comenius -palkinnolla nostetaan esiin toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat erityisen inspiroivalla tavalla onnistuneet auttamaan oppilaitaan lisäämään ymmärrystään Euroopan unionista ja sen toiminnasta. Palkinto tuo valituille kouluille EU:n laajuista näkyvyyttä ja herättää keskustelua siitä, miten tärkeää olisi tarjota EU-aiheista opetusta jo varhaisessa vaiheessa. Palkinto edistää inspiroivia opetusmetodeja, joissa oppilaat ovat aktiivisesti mukana. Tätä kautta saadaan myös levitettyä opetusalan hyviä käytäntöjä. Kilpailussa jaetaan jokaiseen EU-maahan yksi 8000 euron rahapalkinto. Kilpailuun osallistutaan kouluna, eli yksittäinen opettaja ei voi hakea palkintoa itselleen. Määräaika hakemuksille on 6. helmikuuta 2020.

Eroon turhasta mikromuovista (21/11/2019)

Läpimitaltaan alle viiden millin kokoiset muovikappaleet eli ns. mikromuovit muodostavat ongelman, koska ne eivät hajoa luonnossa, vaan kerääntyvät luontoon ja voivat siirtyä eliöstä eliöön ja lopulta ihmiseen. Mikromuovien haittoja pyritäänkin lieventämään EU-lainsäädännöllä. ”Euroopan kemikaalivirasto on tehnyt tämän vuoden alussa rajoitusehdotuksen joka kattaa kaikki teollisuudenalat, joilla käytetään tarkoituksellisesti lisättyä mikromuovia. Rajoitusehdotuksessa on kuitenkin otettu huomioon tarve siirtymäajoille teollisuudenalasta riippuen. Lisäksi ehdotuksessa osa käytöistä, kuten mikromuovien käyttö lääkkeissä, on rajattu rajoituksen ulkopuolelle. Jos ehdotus toteutuu, vähentäisi se ympäristön mikromuovipäästöjä 36 000 tonnia vuodessa”, kertoo asiantuntija Pertti Elo Helsingissä sijaitsevasta Euroopan kemikaalivirastosta.

Europolitist – Saavutetaanko Suomen EU-puheenjohtajuuden tavoitteet? (21/11/2019)

Onko Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella saavutettu toivotut tavoitteet, vai voiko puheenjohtajaruletin nähdä vain pelkkänä kuriositeettina? Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi alkoi heinäkuun alussa ja syksystä povattiin kiireistä näytön paikkaa vasta aloittaneelle Rinteen hallitukselle. Europolitistin kolmannessa jaksossa pohditaan puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä onnistumisia ja puidaan keinoja, joilla EU-tietoisuutta voitaisiin kasvattaa. EU-puheenjohtajuus kiertää järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolen vuoden välein. Onko Suomi onnistunut nostamaan esiin keskeisiä tavoitteitaan ja vienyt eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä? Entäpä miltä puheenjohtajuuskausi on näyttänyt Euroopan parlamentista käsin? The Ulkopolitist -verkkolehden Europolitist-podcastissa teeman äärellä ovat europarlamentaarikko Elsi Katainen sekä Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini.

Komission Elina Bardramista vuoden 2020 yhteiskuntatieteilijä (21/11/2019)

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) valitsi hiljattain Vuoden 2020 yhteiskuntatieteilijäksi Euroopan komission ilmastopääosaston kansainvälisten asioiden yksikön päällikön, taloustieteen tohtori Elina Bardramin. Bardramilla on pitkä kokemus työskentelystä EU-komissiossa. Komissiossa hän aloitti vuonna 2003 politiikkakoordinaattorina ulkosuhteiden pääosastolla ja siirtyi 2010-luvulla ilmastopääosastolle päällikkötehtäviin eri yksiköissä. ”On suuri – ja ehkä vähän harvinainenkin – kunnia virkamiehenä tulla huomioiduksi työstä, johon on panostanut tosi paljon ja johon uskoo,” Bardram sanoo.

Rahoitusta kulttuurialan yhteistyöhankkeille (21/11/2019)

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurin alaohjelma rahoittaa eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia taide-, kulttuuri-, kulttuuriperintö- ja muiden luovien alojen hankkeita. Nykyisen EU:n Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) rahoitus eurooppalaisille yhteistyöhankkeille on haettavissa tänä syksynä viimeistä kertaa. Haettavana on lähes 50 miljoonaa euroa luovien alojen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Nyt jaossa oleva summa on ohjelmakauden suurin. Hankkeet toteutetaan aina usean maan välisenä yhteistyönä; toimijoita on mukana hanketyypistä riippuen vähintään kolmesta tai kuudesta Kulttuurin alaohjelmaan osallistuvista maasta. Hakuaika päättyy 27. marraskuuta.

College of Europe – haku auki lukuvuodelle 2020–2021 (21/11/2019)

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa) ja tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voi hakea lukuvuoden 2020–2021 opintoihin. Tarjolla ovat seuraavat opintokokonaisuudet: 1. Advanced MA in European Interdisciplinary Studies (neljä erikoistumisalaa: EU Public Affairs and Policies, The EU in the World, The EU and its Neighbours, European History and Civilization); 2. Advanced MA in European Economic Studies; 3. Advanced MA in EU International Relations and Diplomacy Studies; 4. Advanced MA in European Political and Governance Studies ja 5. Advanced Master of European Law (LLM). Määräaika hakemuksille on 15. tammikuuta 2020.

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu (21/11/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 2. joulukuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Kaarle Suuri -palkinto nuorisoprojekteille (21/11/2019)

Oletko 16–30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Osallistumisaikaa on 31. tammikuuta 2020 saakka.

Frontex rekrytoi Varsovaan (21/11/2019)

Varsovassa pääpaikkaansa pitävä Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex rekrytoi työntekijöitä useilla eri osaamisprofiileilla avustaviin tehtäviin, keskitason tehtäviin ja ylemmän tason tehtäviin. Frontex on EU:n operatiivinen virasto, joka voi lähettää jäsenvaltioista milloin tahansa yli 1 500 virkailijaa ympäri EU:ta. Frontexin ulkorajojen valvonnasta vastaava tilannekeskus toimii nyt ympärivuorokautisesti, jotta se voisi seurata entistä paremmin uusia ja nopeasti muuttuvia olosuhteita. Frontexin tehtävänä on auttaa EU:n jäsenvaltioita ja Schengen-yhteistyöhön osallistuvia maita suojelemaan ulkorajoja EU:n vapaan liikkuvuuden alueella. Määräaika hakemuksille on 16. joulukuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (21/11/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Harjoittelijaksi Euroopan parlamenttiin? (21/11/2019)

Hakuaika korkeakoulututkinnon suorittaneille tarkoitetuille harjoittelujaksoille Euroopan parlamentissa jatkuu 30. marraskuuta saakka. Näiden ns. Schuman-harjoittelujaksojen tavoitteena on vahvistaa vastavalmistuneiden tai opintojensa loppusuoralla olevien tuntemusta EU:sta ja Euroopan parlamentin toiminnasta. Alkavalla hakuajalla voi hakea 5 kuukauden pituiselle harjoittelujaksolle, joka alkaa 1. maaliskuuta 2020 ja päättyy 31. heinäkuuta 2020. Harjoitteluun voi hakea myös Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (21/11/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (21/11/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Euroopan talouskasvu jatkuu, mutta näkymät heikkenevät (07/11/2019)

Euroopan talous kasvaa seitsemättä vuotta peräkkäin, ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös vuosina 2020 ja 2021. Työttömyys vähenee edelleen. Ulkoinen ympäristö ei kuitenkaan enää tue kasvua yhtä voimakkaasti kuin aiemmin, ja epävarmuutta on runsaasti. Suomen kasvu ylittää vielä tänä vuonna euromaiden keskiarvon, mutta jää sen alle vuosina 2020 ja 2021. Komission syksyn talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vielä 1,4 prosenttia, mutta kasvun odotetaan hidastuvan ensi vuonna 1,1 prosenttiin ja edelleen 1,0 prosenttiin vuonna 2021. Suomen kokonaisvelkasuhteen odotetaan kasvavan hieman tänä vuonna 59,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja edelleen 59,3 prosenttiin ensi vuonna ja 59,8 prosenttiin vuonna 2021. Suomen julkisen talouden alijäämä pysyttelee EU:n ja euroalueen keskiarvoa korkeammalla tasolla ja myös kasvaa keskiarvoja nopeammin: Suomen alijäämäksi ennustetaan tänä vuonna 1,1 prosenttia, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2021.

DiscoverEU – ilmaisia matkalippuja Eurooppaan 18-vuotiaille (07/11/2019)

Euroopan komissio on käynnistänyt ilmaisten DiscoverEU-matkakorttien uuden hakukierroksen. Korttia voivat hakea kaikki nuoret, jotka ovat 18-vuotiaita tämän vuoden joulukuun lopussa. Hakuaika päättyy 28. marraskuuta. Hakijoille ilmoitetaan valintatulokset tammikuussa 2020. Matkakortin saaneet voivat tehdä enintään 30 päivän matkan Euroopassa 1.4.2020 ja 31.10.2020 välisenä aikana. Nuoret voivat matkustaa joko yksin tai enintään viiden hengen ryhmissä. Pääsääntöisesti on matkustettava junalla. Jotta osallistuminen olisi mahdollista kaikille koko EU:n alueella, matkaa voi kuitenkin taittaa myös vaikkapa linja-autolla tai lautalla, poikkeustapauksissa myös lentokoneella. DiscoverEU-hanke tarjoaa nuorille eurooppalaisille, myös heikommista lähtökohdista tuleville nuorille, mahdollisuuden matkustaa, oppia ja kokea uutta Euroopassa. Puolitoista vuotta toiminnassa olleen hankkeen kautta Euroopan reissulle on lähtenyt jo 50 000 nuorta.

Itäisen Itämeren turskankalastajille EU-tukea kalakantojen suojelemiseksi (07/11/2019)

Tutkijoiden mukaan Itämeren itäosan turskakannan tila on poikkeuksellisen huono. Tästä syystä EU-maiden kalastusasioista vastaavat ministerit ovat sopineet komission ehdotuksesta, että itäisen Itämeren turskan kalastus käytännössä lopetetaan vuonna 2020. Tämä on välttämätöntä turskakannan elpymiselle. Komissio ottaa kuitenkin huomioon, että toimenpide aiheuttaa vakavia ja väistämättömiä taloudellisia vaikeuksia alueen turskankalastajille. Komissio haluaakin samalla tukea niitä kalastajia, joihin turskan kalastuksen lopettaminen vaikuttaa eniten. Komission ehdotuksen mukaan ne Itämeren alueen maat, joihin kalastuskielto vaikuttaa, voivat tietyin edellytyksin käyttää osan jäljellä olevista Euroopan meri- ja kalatalousrahaston EMKR:n varoista tukeakseen kalastusalusten omistajia, jotka haluavat poistaa aluksensa käytöstä pysyvästi. Poistamalla kalastuslaivastosta kapasiteettia vähennetään turskakantaan kohdistuvaa painetta ja autetaan sitä elpymään ajan mittaan.

Laajoja metsäpaloja viime vuonna yhä useammassa maassa (07/11/2019)

Komission vuotuisen raportin mukaan maastopalot tuhosivat EU:ssa viime vuonna lähes 178 000 hehtaaria metsää ja maata. Ennennäkemättömän monessa maassa esiintyi laajalle levinneitä maastopaloja. Eniten vähintään 30 hehtaarin maastopaloja oli viime vuonna Italiassa (147), Espanjassa (104), Portugalissa (86), Iso-Britanniassa (79) ja Ruotsissa (74). Suomessa tuhoutui metsää ja maata 1228 hehtaaria. Unionin pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin viisi kertaa. Operaatioissa oli kesän aikana mukana yhteensä 15 lentokonetta, 6 helikopteria ja yli 400 palomiestä, ja EU rahoitti kustannuksia 1,6 miljoonalla eurolla. ”Metsät ovat maapallon keuhkot ja elämää ylläpitävä järjestelmä. Niissä elää 80 prosenttia maapallon lajeista. Nyt niitä uhkaa kuitenkin suurempi tuho kuin koskaan aikaisemmin. Metsää tuhoutuu joka tunti 800 jalkapallokentän verran, ja tuhoisat metsäpalot raivoavat eri puolilla maailmaa,” sanoo EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.

8.11. (07/11/2019)

LUX-elokuvia ilmaisnäytöksinä. Perjantaina 8.11. esitetään Korjaamo Kinossa (Elokuvasali Töölö, Töölönkatu 51 b, Helsinki) yksi kolmesta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistista eli Mads Brüggerin ”Cold Case Hammarskjöld”. Näytös on maksuton, mutta lippu tulee varata etukäteen sähköpostitse osoitteesta alisa.kuuluvainen@korjaamo.fi. Näytöksen jälkeen saliin lähetetään suorana Brysselistä tekijä- ja ohjaajahaastattelut. Elokuvassa on sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset tekstitykset.

9.11. (07/11/2019)

LUX-elokuvia ilmaisnäytöksinä. Tulevana viikonloppuna 9.–10.11. Kino Reginassa keskustakirjasto Oodissa esitetään Euroopan parlamentin vuotuisen LUX-elokuvapalkinnon kolme finalistiehdokasta ilmaisnäytöksinä. Elokuvissa pohditaan eurooppalaisia arvoja, näytetään eurooppalaisen kulttuurin monimuotoisuutta ja paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin. LUX-palkinnosta kilpailevat tänä vuonna Mads Brüggerin ”Cold Case Hammarskjöld”, Teona Strugar Mitevskan ”God Exists, Her Name is Petrunya” ja Rodrigo Sorogoyenin ”The Realm”. Vapaalippuja voi noutaa Kino Reginan kassalta (max 5 lippua/asiakas).

13.11. (07/11/2019)

AFS Finlandin infotilaisuus vaihto-ohjelmista. Tervetuloa vaihtovuodesta kiinnostuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettuun infotilaisuuteen Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki)! Tämän vuoden puolella voi vielä hakea vuoden 2020 lähtöihin. AFS:n kautta vaihtoon voi lähteä 15–18-vuotiaana. Tilaisuudessa AFS:n henkilökunta kertoo ja vastaa kysymyksiin AFS:stä, vaihtovuodesta ja vaihtoon hakemisesta. Lisäksi mukana on vaihdosta palanneita kohdemaaguruja kertomassa vuodestaan, elämästä isäntäperheessä ja oppimiskokemuksestaan. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

14.11. (07/11/2019)

Opportunities for business in Japan and Korea. Japan and Korea are leading world economic powers and important partners for the EU. Japan is the 3rd and Korea the 4th largest trade partner for Finland outside the EU area and after the USA and China. These highly attractive and thriving markets offer vast business opportunities for Finnish companies, especially after Free Trade Agreements have been formed with the EU. Finland-Korea Business Association, Finland-Japan Chamber of Commerce, Enterprise Europe Network and Helsinki Region Chamber of Commerce are organizing a morning seminar in Eurooppasali (Malminkatu 16, Helsinki) on opportunities and challenges when doing business in Japan and Korea.

15.11. (07/11/2019)

Porukalla pääosaan. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Porukalla pääosaan -hankkeessa tuettiin oppivelvollisuusiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria peruskoulun loppuun saattamisessa. Opiskelun tukena hankkeessa hyödynnettiin taidetta, kulttuuria ja koulunuorisotyön menetelmiä. Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) järjestettävässä loppuseminaarissa kerrotaan hankkeen kohokohdista ja keskeisistä tuloksista sekä julkaistaan hankkeessa tuotettu selkokielinen teos ”Odotan aurinkoa. Tarinoita Suomeen tutustumisesta”. Hankkeen päätoteuttajana oli Humanistinen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Ryhmäteatteri ja Uuden tanssin keskus Zodiak.

18.11. (07/11/2019)

Sivistyksen ja taiteen liitto – uutta vuoropuhelua Euroopassa. Mikä on tämänpäiväisen taiteen rooli eurooppalaisessa sivistyksessä? Kohdatakseen tulevaisuuden asettamia haasteita Euroopan unioni tarvitsee uusia sivistys- ja kulttuurityön välineitä – uudenlaisia tapoja ajatella. Elääkö tämän päivän taide omaa elämäänsä, vai osallistuuko se? Onko taiteen avulla mahdollista avata esimerkiksi nuorille polkuja rikkaampaan sivistyskäsitykseen ja ymmärrykseen yhteiskunnastamme? Keskustelussa pyritään myös selvittämään, onko tämän päivän taiteesta vahvistamaan vuoropuhelua eri kansojen välillä. Näitä kysymyksiä pohtivat alustuksissaan teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme, säveltäjä Lotta Wennäkoski sekä lasitaiteilija ja keraamikko Hans Christian Berg keskustelutilaisuudessa Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki).

22.11. (07/11/2019)

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus – käytäntöjä ja kokemuksia. Mikä on eurooppalainen kulttuuriperintötunnus? Minkälaisia kokemuksia muissa maissa on tunnuksen hakemisesta ja saamisesta? Museovirasto järjestää marraskuussa Helsingin Kulttuuritalolla (Sturenkatu 4) seminaarin, jossa kuullaan alan asiantuntijoita useasta maasta. Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Keskustelu aloitteesta käynnistyi keväällä 2019 järjestetyssä seminaarissa. Ensimmäisiä kohteita on mahdollista hakea keväällä 2021.

26.11. (07/11/2019)

EU turvallisuustoimijana nyt ja tulevaisuudessa. Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo SaferGlobe järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden Euroopan unionista turvallisuustoimijana. Vuonna 2012 EU vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon muun muassa rauhan, sovittelun, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa. Huomion keskipisteeseen ovat kuitenkin nousseet monenlaiset uudet turvallisuusuhkat, kuten ilmastonmuutos, informaatiovaikuttaminen, talouskriisit, järjestäytynyt rikollisuus ja kehityskulut EU:n lähialueilla, erityisesti Syyriassa ja Jemenissä. Mikä uhkaa turvallisuutta Euroopan unionissa nyt, entä tulevaisuudessa? Miten EU vastaa uhkiin ja rakentaa turvallisuutta?

27.11. (07/11/2019)

Elokuvaesitys ”TILT”. Suomi-Bulgaria-seura ry järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskiviikkona 27. marraskuuta klo 16.00–17.30 bulgarialaisen ”TILT”-elokuvan ilmaisnäytöksen. Viktor Chouchkovin ohjaama vuonna 2011 valmistunut uuden aallon elokuva on valittu edustamaan Bulgariaa Oscar-elokuvakilpailun ”Paras ulkomainen elokuva”-sarjassa. Näytöstilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.

3.12. (07/11/2019)

Mitä tarkoittaa ”innovaatioperiaate”? Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhdessä Euroopan komission kanssa osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta korkean tason konferenssin innovaatioperiaatteesta (”Innovation Principle”). Tilaisuuden tavoitteena on edistää keskustelua siitä, miten EU-lainsäädännöllä voidaan luoda parhaat mahdolliset puitteet innovaatioiden edistämiselle kaikilla politiikkasektoreilla. Tilaisuudessa keskustellaan mm. sääntelyn vaikutuksista innovaatiotoimintaan ja esitetään kansallisia ja EU-tason esimerkkejä periaatteen käyttöönotosta. Kyseessä on kutsuvierastilaisuus, mutta esityksiä ja keskusteluja voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Lisäksi keskusteluun voi osallistua Twitterissä tilillä @InnoPrinciple tai tunnisteella #InnovationPrinciple.

Santeri ja Tomi Seinäjoen AMK:sta Sibiussa EU-keskusteluissa (07/11/2019)

Kesän korvilla toukokuussa noin 350 EU:sta ja vaikuttamisesta kiinnostunutta nuorta pääsi Romanian Sibiussa tutustumaan toisiinsa ja tuomaan nuorten ääntä esiin eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kansalaiskeskustelu järjestettiin ennen EU-johtajien epävirallista huippukokousta ja siihen osallistui nuoria eri puolilta EU:ta. Keskustelun tulokset vietiin evästykseksi huippukokoukseen. Suomesta keskustelemaan lähti kuusi nuorta, heidän joukossaan Santeri Kujanpää ja Tomi Salminen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. ”Yksi ryhmämme ehdotuksista oli EU-teemaviikot peruskouluihin. Jo peruskoulun ala-asteella voitaisiin tutustua tietopakettien avulla siihen kaikkeen, mitä EU tekee, jotta aihe tulisi tutummaksi”, Salminen sanoo. ”Esimerkiksi Brexit johtui juuri siitä, että ihmisiltä puuttuu tietoa EU:n myönteisistä vaikutuksista”, Kujanpää lisää. Lue jutustamme lisää poikien kokemuksia reissusta.

Europolitist – Onko EU:lla tunnettuusongelma? (07/11/2019)

Suomen EU-jäsenyys täyttää ensi vuonna 25 vuotta. EU-politiikalla ja sitä toteuttavilla organisaatioilla on kuitenkin ajoittain maine kaukaisina hallintohimmeleinä, jotka eivät juuri kosketa ihmisten arkea. Tämä on ristiriitaista, sillä jopa kahdeksankymmentä prosenttia lainsäädännöstämme juontaa juurensa EU-tason päätöksistä. Unionin päätöksenteko koskee siis meitä kaikkia joka päivä hyvin arkisissa asioissa. Kuinka EU:sta voisi sitten tehdä helpommin lähestyttävän, vai tarvitseeko edes? Ja millaista valtaa Suomen mepeillä ja ylipäätään Euroopan parlamentilla on? Kuvaako koko EU-politiikkaa yksi ainoa sana: kompromissi? The Ulkopolitist -kollektiivin uudessa Europolitist-podcastissa teeman äärellä ovat Euroopan parlamentin pääsihteeristössä työskentelevä Pekka Nurminen sekä toimittaja Heli Satuli.

Uusi perusteos EU:sta julkaistu (07/11/2019)

Miten Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen? Millaista valtaa on mepeillä? Onko subsidiariteettiperiaate jotain syötävää? Kuinka EU:hun pääsee töihin? Millaisten ongelmien ratkaisemiseen unionin pitää keskittyä lähivuosina? Entä mitä hyötyä EU:sta on juuri sinulle? Näihin ja lukuisiin muihin EU:n toimintaa koskeviin kysymyksiin löydät vastauksen Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen julkaisemasta Heli Satulin kirjasta, joka tarjoaa tiiviin mutta kattavan faktapohjaisen katsauksen Euroopan unioniin ja sen tulevaisuuteen. Teos on tilattavissa tai ladattavissa pdf-versiona Ulkoministeriön verkkosivuilta.

Kouluille suunnattu ilmastotapahtuma Brysselissä (07/11/2019)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistämässä yhdettätoista ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtumaa (Your Europe, Your Say! – YEYS), joka pidetään Brysselissä 19.–20. maaliskuuta 2020. Tapahtuman yhteydessä 33 koulua EU:n 28 jäsenvaltiosta ja viidestä EU:n jäsenehdokasvaltiosta kutsutaan Brysseliin keskustelemaan jostakin nuoria koskettavasta ajankohtaisesta aiheesta. Osallistuvat koulut valitaan arpomalla. Tulevan tapahtuman teemana on ”Meidän ilmastomme, meidän tulevaisuutemme!”. Tarkoituksena on tuoda esille ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, joista nuoret kantavat huolta. Huom. hakemusten viimeinen jättöpäivä on 18. marraskuuta.

EU-tukea suomalaiselle luomukampanjalle (07/11/2019)

Pro Luomu ry on saanut Euroopan unionilta lähes miljoonan euron rahoituksen luomun edistämiseen. Rahoituksella toteutetaan mittavin Suomessa milloinkaan nähty luomukampanja. Kuluttajille suunnattu kampanja toteutetaan vuosina 2020–2022 monimediaisena viestintäkampanjana, joka näkyy ensi syksystä lähtien televisiossa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kampanjaan sisältyy maistatustapahtumia, joita järjestetään useiden suomalaiskaupunkien kauppakeskuksissa. Luomukampanjan kokonaiskustannukset ovat noin 1,38 miljoonaa euroa, mistä 70 % tulee EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisvaroista ja 30 % on Pro Luomun omaa rahoitusosuutta.

Kieliagentteja Haapajärvellä (07/11/2019)

Vuosittain 26. syyskuuta vietettävän Euroopan kielten päivän tapahtumia järjestettiin tänä vuonna 60 maassa lähes 1500. Osallistujia tapahtumissa oli miltei 350 000. Nyt 18 vuotta täyttävää teemapäivää vietettiin Suomen-päätapahtumassa tällä kertaa Salossa, mutta myös pienempiä tapahtumia järjestettiin kouluissa ympäri Suomen. Niin tehtiin myös Haapajärvellä, jossa omat kieliagentit esittelivät kielikioskeissaan eri kieliä koulujen välitunneilla. K.J. Ståhlbergin koulun ja Väliojan koulujen kieltenopiskelusta ja kansainvälisistä projekteista kertovat haastatteluartikkelissamme opettajat Tarja Olkkonen, Anne Salomaa ja Jaana Ojaniemi.

Mietityttääkö brexit? (07/11/2019)

EU ja Iso-Britannia saivat neuvottelut uudistetusta erosopimuksesta ja poliittisesta julistuksesta päätökseen 17.10.2019. Eropaketti vaatii vielä Britannian parlamentin ja Euroopan parlamentin hyväksynnät. Ison-Britannian oli määrä erota EU:sta 31.10.2019, mutta EU on hyväksynyt Britannian pyynnön lisäajasta 31.1.2020 saakka. Pidennys on joustava niin, että Britannia voi erota EU:sta aiemmin, mikäli erosopimus tulee aiemmin voimaan. Tällöin ero voi toteutua 1.12.2019 tai 1.1.2020. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on yhdessä Suomen Lontoon-suurlähetystön kanssa koonnut yhteen infopaketin Ison-Britannian EU-erosta. Infopaketista löytyy kattavasti tietoa muutoksista, joita brexit aiheuttaa EU:n ja Suomen näkökulmasta sekä perustietoa brexitin etenemisestä. Infopakettia täydennetään koko eroprosessin ajan.

Rahoitusta kulttuurialan yhteistyöhankkeille (07/11/2019)

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurin alaohjelma rahoittaa eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia taide-, kulttuuri-, kulttuuriperintö- ja muiden luovien alojen hankkeita. Nykyisen EU:n Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) rahoitus eurooppalaisille yhteistyöhankkeille on haettavissa tänä syksynä viimeistä kertaa. Haettavana on lähes 50 miljoonaa euroa luovien alojen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Nyt jaossa oleva summa on ohjelmakauden suurin. Hankkeet toteutetaan aina usean maan välisenä yhteistyönä; toimijoita on mukana hanketyypistä riippuen vähintään kolmesta tai kuudesta Kulttuurin alaohjelmaan osallistuvista maasta. Hakuaika päättyy 27. marraskuuta.

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki (07/11/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 2. joulukuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Kansalaisvaikuttamisen monet kanavat (07/11/2019)

Oikeusministeriön ylläpitämä verkkopalvelu demokratia.fi tarjoaa ajankohtaista tietoa asioiden valmistelusta paikallisesti kunta- ja kaupunkitasolla, valtakunnallisesti Suomessa – ja nyt myös Euroopan unionin tasolla. Sivustolta löytyvät ajankohtaiset hankkeet, joihin kaivataan kansalaisten mielipidettä. Palvelun tavoitteena on helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia; se on osa laajempaa demokratiapalvelukokonaisuutta, jossa tarjotaan palveluita demokraattiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Seuraa valmistelua, osoita tukesi kannattamillesi aloitteille ja vaikuta!

Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon haku auki (07/11/2019)

Oletko 16-30-vuotias ja osa nuorisoprojektia, jolla on eurooppalainen ulottuvuus? Nuorten eurooppalaisen Kaarle Suuri -palkinnon haku aukesi 6.11. Parhaat projektit saavat tunnustusta ja näkyvyyttä mediassa sekä rahapalkinnon, jonka avulla hanketta voidaan viedä eteenpäin. Euroopan parlamentti ja Aachenin kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon säätiö myöntävät vuosittain Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon nuorten toteuttamille hankkeille, joilla luodaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta nuorten kesken sekä edistetään aktiivisesti Euroopan unionin kehitystä. Paras hanke palkitaan 7 500 eurolla, toiseksi paras 5 000 eurolla ja kolmanneksi paras 2 500 eurolla. Rahapalkinnon lisäksi kolme parasta kutsutaan vierailulle Euroopan parlamenttiin. Kaikkien 28 valitun kansallisen hankkeen edustajat kutsutaan lisäksi vierailulle Aacheniin, jossa järjestetään Kaarle Suuri -nuorisopalkinnon palkintoseremonia. Osallistumisaikaa on 31. tammikuuta 2020 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (07/11/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Harjoittelijaksi Euroopan parlamenttiin? (07/11/2019)

Hakuaika korkeakoulututkinnon suorittaneille tarkoitetuille harjoittelujaksoille Euroopan parlamentissa alkoi jälleen 1. marraskuuta ja jatkuu 30. marraskuuta saakka. Näiden ns. Schuman-harjoittelujaksojen tavoitteena on vahvistaa vastavalmistuneiden tai opintojensa loppusuoralla olevien tuntemusta EU:sta ja Euroopan parlamentin toiminnasta. Alkavalla hakuajalla voi hakea 5 kuukauden pituiselle harjoittelujaksolle, joka alkaa 1. maaliskuuta 2020 ja päättyy 31. heinäkuuta 2020. Harjoitteluun voi hakea myös Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (07/11/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (07/11/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissio kirittää EU-maita päätöksiin EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä (17/10/2019)

Komissio esitti alkukesästä 2018 ehdotuksensa vuodet 2021–2027 kattavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi, joka on tiukasti kohdennettu EU-maiden hyväksymiin painopisteisiin. Se esitti myös 37 painopisteisiin liittyvää lainsäädäntöehdotusta. Sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa on jo tehty paljon työtä ehdotusten perusteella. Edistymistä on tapahtunut yleisen rahoituskehyksen ja useiden alakohtaisten ehdotusten osalta. Lisää työtä kuitenkin tarvitaan. Jo 16 kuukautta sitten käynnistyneet neuvottelut ovat edenneet, mutta aika on nyt käymässä vähiin. ”Kaikkien on nyt tehtävä työtä kompromissin aikaansaamiseksi. Meidän olisi käärittävä hihamme ja vietävä neuvottelut päätökseen. EU:n kansalaiset odottavat näkevänsä tuloksia. Nyt on aika kantaa vastuu. Nyt on aika tehdä päätös”, sanoo EU:n budjettikomissaari Günther H. Oettinger. EU-johtajien on määrä käsitellä monivuotista rahoituskehystä kokouksessaan 17.–18. lokakuuta.

Euroopan työviranomainen aloittaa toimintansa (17/10/2019)

Toisessa EU-maassa toimivien yritysten ja työntekijöiden arkea helpottamaan perustettu Euroopan työviranomainen ELA on aloittanut toimintansa. ”Työviranomainen tarjoaa parempaa tietoa työntekijöille ja työnantajille näiden oikeuksista ja velvollisuuksista ja tukee kansallisia työvoimaviranomaisia niiden valtioiden rajat ylittävissä toimissa. Tästä on välitöntä apua niille miljoonille eurooppalaisille, jotka asuvat tai työskentelevät muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, sekä niille miljoonille yrityksille, jotka toimivat valtioiden rajojen yli. Kyseessä on merkittävä askel kohti paremmin integroituneita Euroopan työmarkkinoita, joiden pohjana ovat luottamus, luotettavat säännöt ja tehokas yhteistyö,” sanoo komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. ELAn varsinainen toimipaikka tulee olemaan Slovakian Bratislavassa, ja sitä kasvatetaan vähitellen niin, että rahoitus on vuosittain 50 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 140 vuoteen 2024 mennessä.

Miten suitsia ympäristörikoksia – kerro mielipiteesi! (17/10/2019)

Ympäristörikollisuutta koskevan direktiivin 2008/99/EY tavoitteena on vaikuttaa rikosoikeudellisilla keinoilla siihen, että ympäristönsuojelussa päästään parempiin tuloksiin ja että EU:n nykyistä ympäristölainsäädäntöä sovelletaan moitteettomasti. Direktiivillä pyritään myös varmistamaan kaikkiin EU:n jäsenmaihin tasapuoliset säännöt siitä, miten ympäristörikokset kriminalisoidaan. Tavoitteena on saada ympäristörikoksista määrättävät seuraamukset kaikissa EU-maissa sellaiselle tasolle, että niillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Nyt käynnissä olevassa arvioinnissa komissio tarkastelee sitä, ovatko EU-maat saavuttaneet direktiivin tavoitteet. Tarkasteltavia osa-alueita ovat alan viranomaisten erikoistuminen ja koulutus, riittävien resurssien osoittaminen poliisi- ja oikeusviranomaisille sekä yhteistyö niin kansallisten kuin eri maiden viranomaistenkin välillä. Arviointia varten komissio kerää asiasta näkemyksiä laajalla kuulemisella. Kommentointiaikaa on 2. tammikuuta 2020 saakka.

Unkari EU-tuomioistuimeen tupakan löyhän verotuksen vuoksi (17/10/2019)

Euroopan komissio vie Unkarin tuomioistuimeen liian alhaisen savukkeiden valmisteverokannan vuoksi. Unkari ei ole saavuttanut EU:ssa vaadittavaa savukkeiden valmisteveron vähimmäistasoa, joka on vahvistettu valmistettua tupakkaa koskevissa EU:n säännöissä. Tupakkaa verotetaan siis Unkarissa liian alhaisella tasolla. Unkarin liityttyä EU:hun vuonna 2004 sille annettiin 31. joulukuuta 2017 saakka aikaa nostaa savukkeiden valmisteveroa asteittain ja saavuttaa vaadittu vähimmäistaso. Pitkästä siirtymäkaudesta huolimatta Unkarin soveltama valmistevero on edelleen tätä alempi, mikä vääristää kilpailua muiden EU-maiden kanssa ja on ristiriidassa EU:n terveydensuojelupolitiikan kanssa. EU:n sääntöjen mukaan EU-maiden on kannettava savukkeista valmisteveroa, joka on vähintään 60 prosenttia savukkeiden vähittäismyyntihinnan painotetusta keskiarvosta mutta kuitenkin vähintään 90 euroa 1 000:ta savuketta kohti.

Euroopan ammattitaitoviikko meneillään (17/10/2019)

Euroopan ammattitaitoviikko järjestetään tänä vuonna Helsingissä 14.–18. lokakuuta. Teemaviikolla kannustetaan kaiken ikäisiä osallistumaan ammatilliseen koulutukseen ja tunnistamaan sitä kautta omat vahvuutensa. Opetusministeri Li Andersson toteaa ammatillisen koulutuksen olevan houkutteleva vaihtoehto Suomessa, sillä lähes puolet nuorista hakee ammatilliseen koulutukseen suoraan peruskoulusta. ”Tavoitteenamme on nostaa koko Suomen väestön koulutustasoa. Jotta voisimme saavuttaa tämän tavoitteen, koulutukseen on tehtävä paljon investointeja. Näin pystymme myös parantamaan työllisyyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.” Opetusministeri Andersson jatkaa toteamalla, että teknologian nopea muutostahti lisää jatkuvan oppimisen tarvetta. ”Jotta voidaan varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus päivittää tietojaan, taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan, meidän on tehtävä tehokasta ja tulevaisuuteen suuntautuvaa koulutuspolitiikkaa.”

18.10. (17/10/2019)

Kemikaalitietoutta I love me -messuilla. Mistä tietää, millaista kosmetiikkaa on turvallista käyttää? Mitä EU tekee mikromuovien vähentämiseksi, esimerkiksi meikeissä? Entäpä tatuointimusteet, voiko niiden turvallisuuteen luottaa? Tule juttelemaan aiheesta asiantuntijoiden kanssa kauneusalan I love me -messuille Helsingin Messukeskukseen 18.–20.10. Mukana komission Suomen-edustusto ja Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto. Perjantain 18.10. messupäivä on suunnattu kauneusalan ammattilaisille. Lauantaina 19.10. ja sunnuntaina 20.10. tapahtuma on kaikille avoin.

23.10. (17/10/2019)

European Values and Migration. Kirkon EU-toiminta järjestää keskustelutilaisuuden EU:n yhteisistä arvoista ja maahanmuuttopolitiikasta keskiviikkona 23.10. klo 13.30–16.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuudessa pohditaan EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen sekä solidaarisuuden – merkitystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikka-politiikassa. Miten voidaan vastata muuttoliikkeeseen liittyviin globaaleihin haasteisiin ja samalla edistää ihmisoikeusperustaista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa? Mikä voisi tältä osin olla kirkkojen ja muiden uskontokuntien rooli ja mahdollinen lisäarvo? Tilaisuus on englanninkielinen, mutta keskusteluun voi osallistua myös suomeksi.

23.10. (17/10/2019)

Empowering international women in Finnish work life. What is women empowerment, and how can international women in Finland find their voice inside the Finnish work life? How can Finland empower them? Meet us at the discussion on 24.10.2019 from 16.00 to 17.30 at Eurooppasali (Malminkatu 16, Helsinki). The event is hosted by Chiara Costa-Virtanen, cultural mediator. The aim of the event is to build a network of people that want to be vocal over these issues, and invite the whole society to be part of the conversation, trying to find concrete answers to these points.

Ruohonjuuritason yhteisöllisyyttä solidaarisuusjoukoissa (17/10/2019)

Euroopan nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen pyritään lisäämään muun muassa EU:n uudella ”Solidaarisuusjoukot”-ohjelmalla. Ohjelman puitteissa nuoret pääsevät tutustumaan toisiin kulttuureihin, oppimaan uutta ja vahvistamaan uskoaan omiin mahdollisuuksiinsa. Janakkalassa on alkanut tänä syksynä uusi vuoden mittainen solidaarisuushanke, joka tuo Suomeen kaksi vapaaehtoista. ”Solidaarisuusjoukot on hyvä toimintamalli siinä, että se toimii sekä isoissa että pienissä yhteisöissä. Näenkin ohjelman nimenomaan yhteisöllisyyden kasvattajana. Se on yhteisöjen kehittymisen ja yhdessä kehittämisen työkalu, unohtamatta vaikutuksia vapaaehtoisen omaan elämään”, sanoo Janakkalan hanketta vetävä nuorisopalvelupäällikkö Sanna Laine.

Ii niin kuin ilmasto (17/10/2019)

Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat iiläiset nuoret ovat menossa Brysseliin puhumaan EU-komissiolle ja sen tuoreelle puheenjohtajalle Ursula van der Leyenille, mitä heidän mielestään asioille pitäisi tehdä. ”Haluamme päättäjien kiinnittävän huomiota siihen, että meidät nuoret otettaisiin mukaan päätöksentekoon, koska jossain vaiheessa päätöksenteko siirtyy meille. Saisimme olla mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta,” sanoo yksi reissuun lähtijöistä, Iin lukiota käyvä Iina Loukusa. Iin kunnan ilmasto- ja energiansäästöprojekti voitti vuonna 2017 Euroopan komission RegioStars -kilpailun ilmastonmuutos-kategorian.

Lokakuu on kyberturvallisuuskuukausi (17/10/2019)

Lokakuu on omistettu kyberturvallisuudelle ja tietoturvan perustaidoille. Euroopan kyberturvallisuuskuukausi, European Cyber Security Month, on loistoaika päivittää omat digitaidot ajantasaisiksi. Vuonna 2019 Euroopan kyberturvallisuuskuukausi tuo esiin kaksi kantavaa teemaa, joissa käsitellään hyviä tietoturvataitoja ja -rutiineja eli kyberhygieniaa ja fiksuja älylaitteiden hankinta- ja käyttötapoja. Kun hallitset netin ja älylaitteidesi turvallisen peruskäytön, sinä ja tietosi olette jo hyvillä vesillä. Ehkä tarvitset vielä muutaman kyberrutistuksen lisää? Toistot ja peruskuntotreeni ovat pitkäkestoisten tietoturvataitojen tae.

Ammatillinen koulutus arvossaan kaikissa elämänvaiheissa (17/10/2019)

Euroopan ammattitaitoviikolla 14.–18. lokakuuta juhlitaan ammatillista koulutusta kaikissa muodoissaan ja tuodaan esiin sen tarjoamia laaja-alaisia mahdollisuuksia. ”Ammatillinen koulutus tarjoaa konkreettisen ja käytännönläheisen väylän oppia uusia taitoja, hankkia uutta tietämystä ja päästä uudelle työuralle. Se voi antaa ihmisen tulevaisuudelle uuden suunnan. Itse pidän erittäin innostavana Suomen ammatillisen koulutuksen uudistusta. Siinä oppija todella on keskiössä järjestelmässä, joka mahdollistaa kullekin yksilölle räätälöidyn oppipolun. Suomella on myös yksi EU:n tuloksellisimmista aikuiskoulutusjärjestelmistä. Koulutukseen osallistuvien osuudessa ohi kirii vain Ruotsi,” sanoo EU:n työllisyyskomissaari Marianne Thyssen kirjoituksessaan.

Kielikarnevaali Salossa (17/10/2019)

Euroopan kielten päivän 26. syyskuuta tapahtumia järjestettiin tänä vuonna 60 maassa lähes 1500. Osallistujia tapahtumissa oli miltei 350 000. Nyt 18 vuotta täyttävää teemapäivää vietettiin Suomen-päätapahtumassa tällä kertaa Salossa. Seudun aktiivisten kulttuuriyhdistysten, oppilaitosten ja järjestöjen sekä tietysti Salon kaupungin voimin saatiin aikaan monipuolinen kattaus tietopisteitä ja lavaohjelmaa kielten oppimisen ja osaamisen eri näkökulmista. Paikalla oli monikielisyyden ihanuutta ja kommervenkkejä pohtimassa muiden muassa myös pitkän linjan kielitaiteilija ja hormonaalinen maahanmuuttajaveteraani Roman Schatz. Katso videolta päivän tunnelmia!

Tunnetko eurooppalaista elokuvaa? Osallistu kilpailuun! (17/10/2019)

Tervehdys kaikille elokuvaharrastajille! European Film Awards -palkinto jaetaan taas 23 kategoriassa joulukuun alussa Berliinissä. Jos olet enemmänkin perillä eurooppalaisesta elokuvataiteesta, kokeile onneasi kymmenkohtaisessa tietovisassa. Voittajille on tarjolla kahdeksan matkaa (sisältää matkat ja majoituksen) Berliiniin European Film Awards -palkintojenjakotilaisuuteen 6.-8. joulukuuta. Osallistumisaikaa on 3. marraskuuta saakka.

EU:n uudella monivuotisella budjetilla kiire (17/10/2019)

”Suomen EU-budjettiin suorittamat maksuosuudet eivät ole vain pääsylippu sisämarkkinoille. EU-budjetilla rahoitetaan myös tärkeitä politiikkaohjelmia, joista lukuisat suomalaiset yritykset, korkeakoulut, opiskelijat, työntekijät, maataloustuottajat ja varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat hyötyneet monin tavoin kohta 25-vuotisen jäsenyytemme ajan. Eikä kyse ole vain rahasta vaan mahdollisuudesta yhteisiä tavoitteita tukevaan eurooppalaiseen yhteistyöhön vaikkapa tutkimuksessa ja kehityksessä. EU-yhteistyössä yksi plus yksi on usein paljon enemmän kuin kaksi. Jotta kaikki EU-rahoituksesta riippuvaiset hankkeet ja ohjelmat jatkuisivat mahdollisimman sujuvasti, poliittinen sopu olisi löydettävä vuoden loppuun mennessä kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin välillä. Alkaa tulla kiire,” kirjoittaa Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki Helsingin Sanomien Vieraskynässä.

Rahoitusta kulttuurialan yhteistyöhankkeille (17/10/2019)

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurin alaohjelma rahoittaa eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia taide-, kulttuuri-, kulttuuriperintö- ja muiden luovien alojen hankkeita. Nykyisen EU:n Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) rahoitus eurooppalaisille yhteistyöhankkeille on haettavissa tänä syksynä viimeistä kertaa. Haettavana on lähes 50 miljoonaa euroa luovien alojen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Nyt jaossa oleva summa on ohjelmakauden suurin. Hankkeet toteutetaan aina usean maan välisenä yhteistyönä; toimijoita on mukana hanketyypistä riippuen vähintään kolmesta tai kuudesta Kulttuurin alaohjelmaan osallistuvista maasta. Hakuaika päättyy 27. marraskuuta.

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki (17/10/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 29. lokakuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Mukaan Euroopan parlamentin kouluohjelmaan? (17/10/2019)

Opettaja, haluaisitko lisätä koulusi ja oppilaidesi tuntemusta Euroopan unionista? Ilmoittaudu mukaan Euroopan parlamentin Ambassador School (EPAS) -hankkeeseen 31.10. mennessä! Ambassador School -hankkeen tarkoituksena on lisätä koulujen EU-tietoisuutta ja tuoda nuoria lähemmäs unionin toimintaa ja poliittista keskustelua. Käytännön toteutus kouluissa on vapaasti valittavissa, ja oppilaat voivat esimerkiksi pitää EU-aiheisen teemapäivän tai järjestää työpajoja. EPAS-hanke on tarkoitettu yläkouluille, lukioille ja ammattikouluille. Aktiivinen osallistuminen hankkeen toteuttamiseen tarjoaa hyvät lähtökohdat toisen asteen oppilaitoksille hakea mukaan Euroscolaan Strasbourgiin. Hanketta koordinoi Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto.

Ilmoittautuminen auki komission vuotuiseen nuorten käännöskilpailuun (17/10/2019)

Euroopan komissio on käynnistänyt nuorille suunnatun vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua ja kustakin koulusta 2–5 oppilasta. Kilpailussa käännettävien tekstien aiheena ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen (mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552). Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2020 alkupuolella. Palkintotilaisuus järjestetään keväällä 2020 Brysselissä.

Europol hakee IT-osaajia Haagiin (17/10/2019)

Alankomaiden Haagissa sijaitseva Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol hakee palvelukseensa väliaikaisiksi toimihenkilöiksi informaatio- ja viestintäteknologian, tietojärjestelmien ja ohjelmistokehityksen asiantuntijoita. Haussa on muun muassa verkkoteknologian osaaja, tietokantavastaava, sovelluskehittäjä/Java-asiantuntija ja testiautomaatioinsinööri. Tehtävät edellyttävät hyvää englannin kielen taitoa. Hakemusprosessi käynnistyy verkossa. Ensimmäisen vaiheen parhaimmiksi katsotut viisi ehdokasta kuhunkin tehtävään kutsutaan jatkotesteihin. Hakujen määräajat ovat loka-marraskuussa.

Vakuutus- ja lisäeläkeasiantuntijalle töitä Frankfurtissa (17/10/2019)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA hakee Saksaan, Frankfurtiin tilapäiseen toimisuhteeseen asiantuntijaa tehtävänimikkeellä ”Planning and Risk Management Officer”. EIOPAn keskeisenä tehtävänä on tukea ja kehittää Euroopan finanssijärjestelmän vakautta, markkinoiden ja finanssituotteiden avoimuutta sekä vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien osallistujien ja edunsaajien suojaamista. Tehtävässä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja vähintään kolmen vuoden työkokemusta tehtävän kannalta relevantilta alalta. Määräaika hakemuksille on 23. marraskuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (17/10/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (17/10/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (17/10/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Tiukempia ympäristövaatimuksia pesukoneille ja sähkölaitteille (03/10/2019)

Komission tärkeänä tavoitteena on pienentää Euroopan hiilijalanjälkeä ja vähentää eurooppalaisten energiankulutusta. Tätä varten komissio on tällä viikolla hyväksynyt kymmenelle tuoteryhmälle entistä tiukemmat ns. ekosuunnitteluvaatimukset. Tiukempien energia-, korjattavuus-, kierrätettävyys- ja vedensäästövaatimusten kohteena ovat jääkaapit, pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, elektroniset näytöt (kuten televisiot), erilaiset valonlähteet, ulkoiset virtalähteet, sähkömoottorit, vähittäiskauppojen kylmälaitteet (esim. ruokakauppojen kylmäaltaat, kylmien juomien myyntiautomaatit), sähkömuuntajat ja hitsauslaitteet. Komission arvion mukaan nyt asetetuilla vaatimuksilla säästetään vuoteen 2030 mennessä loppuenergian vuosikulutuksessa noin 167 terawattituntia. Tämä vastaa esimerkiksi koko Tanskan vuosittaista energiankulutusta.

Reima Oy:lle kultamitali EU:n tuoteturvallisuuskilpailussa (03/10/2019)

Suomalainen Reima Oy on saanut EU:n kultaisen tuoteturvallisuuspalkinnon tunnustukseksi erinomaisista lastentuotteiden turvallisuusratkaisuista. Tuomaristo nosti esiin erityisesti Reiman turvalliset lastenvaatteet, joissa on myös erityisturvaominaisuuksia, kuten heijastimia. Uudet EU:n tuoteturvallisuuspalkinnot myönnetään tunnustukseksi yrityksille, jotka panostavat kuluttajaturvallisuuteen ja joiden turvanormit täyttävät EU-vaatimukset tai ovat jopa niitä tiukemmat. Palkintokilpailuun saivat osallistua yritykset EU-maista, Norjasta, Islannista ja Liechtensteinista. Hakemuksia tuli omissa kilpailusarjoissaan pieniltä ja suuremmilta yrityksiltä yhteensä 16 maasta. Tällä kertaa palkitut yritykset ovat Suomesta, Alankomaista, Italiasta Itävallasta, Kreikasta, Saksasta ja Tanskasta. Palkinnoilla Euroopan komissio haluaa nostaa esiin hyviä esimerkkejä muille yrityksille.

Espoo innovaatiokilpailun kärkisijoilla (03/10/2019)

Espoo sijoittui kuuden parhaan joukkoon Euroopan innovaatiopääkaupunki 2019 -kilpailussa ja saa 100 000 euron rahapalkinnon. Voittajaksi valittiin Luoteis-Ranskassa sijaitseva Nantes. Valintaprosessissa analysoitiin, kuinka kaupungit hyödyntävät innovaatioita ja uusia teknologioita vastatakseen yhteiskunnallisiin haasteisiin, ottaakseen laajasti paikallisyhteisöt mukaan päätöksentekoprosesseihinsa ja parantaakseen kansalaistensa elämää. Espoon valtti innovaatiopääkaupunkikisassa oli pitkäjänteinen Kaupunki palveluna -kehittämistyö. Kaupunki on tehnyt työtä vuodesta 2012 alkaen yhdessä asukas-, yritys- ja tutkimusyhteisön kanssa, koko verkoston osaamista ja kokemusta hyödyntäen. Palkintosumman Espoon kaupunki aikoo käyttää asukkaiden palvelujen kehittämiseen datan avulla. Kaupungilla on jo lupaavia kokemuksia tekoälyn ja data-analytiikan hyödyntämisestä lasten huostaanottojen vähentämisessä.

Lähes 6 miljoonaa EU-rahoitusta suomalaissatamien parannuksiin (03/10/2019)

Liikenneverkkoihin keskittyvän Verkkojen Eurooppa -ohjelman viimeisimmällä rahoituskierroksella EU investoi yli 117 miljoonaa euroa 39:ään liikennehankkeeseen, jotka auttavat paikkaamaan liikenne- ja kuljetusverkoston aukkoja eri puolilla EU:ta. Suomeen rahoitusta tuli kolmelle satamalle yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Rauman satamassa lisätään kapasiteettia ja vähennetään ruuhkautumista uuden rahdinkäsittelyalueen avulla. Yhdessä mittavamman laajennus- ja uudistusohjelman kanssa hanke tuo ympäristöhyötyjä ja tukee alueen kehitystä. Oulun satamassa parannetaan eri liikenne- ja kuljetusmuotoja yhdistävää ns. multimodaali-infrastruktuuria ja kehitetään rakenteita ja tekniikkaa niin, että satamassa pystytään ottamaan vastaan ja käsittelemään entistä pidempiä junia. Uudistusten uskotaan siirtävän merkittävän määrän rahtia tieliikenteestä raiteille. Kokkolassa laajennetaan sataman laiturialuetta niin, että satamassa kyetään lastaamaan samanaikaisesti kolmea Panamax-tyypin kuivalastialusta.

Kierrätysmuoville toimivammat markkinat (03/10/2019)

Muovijätteen kierrätys on EU:ssa lapsenkengissä, kun sitä verrataan vaikkapa paperin, lasin ja metallin kierrätykseen. EU:ssa kerätään vuosittain yli 27 miljoonaa tonnia muovijätettä. Siitä alle kolmannes päätyy kierrätyslaitoksiin. Tilanteen parantamiseksi komissio on vetänyt Circular Plastics Alliance -foorumia, jonka hiljattain antamassa julistuksessa yli 100 allekirjoittajaa sitoutuu käyttämään 10 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia uusissa tuotteissa vuoteen 2025 mennessä. Allekirjoittajiin kuuluu yrityksiä, toimialajärjestöjä, standardointielimiä, tutkimuslaitoksia sekä viranomaistahoja. Yrityksistä mukana ovat esimerkiksi Neste, Lidl, Miele, Coca Cola ja Pepsi, HP ja Dell sekä IKEA. Tavoitteet aiotaan saavuttaa parantamalla muovituotteiden suunnittelua, jotta ne olisivat helpommin kierrätettäviä ja sisältäisivät enemmän kierrätysmuovia.

Suomalainen Allan Rosas komission eettiseksi neuvonantajaksi (03/10/2019)

Euroopan komissio on nimittänyt suomalaisen Allan Rosasin jäseneksi kolmihenkiseen komiteaan, joka antaa komissiolle neuvontaa eettisissä kysymyksissä. Rosas aloittaa tehtävässä 7. lokakuuta 2019. Allan Rosasilla on pitkä kokemus oikeusalalta Suomesta ja EU:n toimielimistä. Viimeksi hän on toiminut unionin tuomioistuimen tuomarina 17.1.2002–6.10.2019. Sitä ennen hän työskenteli Euroopan komission oikeudellisessa yksikössä varapääjohtajana (2001–2002) ja oikeudellisena pääneuvonantajana (1995–2001). Riippumaton eettinen komitea perustettiin komission jäsenten toimintasääntöjen uudistuksen yhteydessä vuonna 2018. Se korvasi entisen, tapauskohtaisesti kokoontuneen eettisen komitean. Toimintasääntöjen uudistus tehtiin komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin aloitteesta avoimuuden lisäämiseksi. Komissaareille asetettiin entistäkin tiukemmat eettiset normit, ja eettisen komitean asemaa vahvistettiin, jotta valvonta ja komissaarien neuvonta tehostuvat.

Piia Leinolle EU:n kirjallisuuspalkinto (03/10/2019)

Suomalaiskirjailija Piia Leinolle ojennettiin tällä viikolla 5000 euron suuruinen EU:n kirjallisuuspalkinto teoksesta ”Taivas”. Leinon palkinto on yksi kaikkiaan neljästätoista palkinnoista, jotka jaettiin tänä vuonna EU:n kulttuuriohjelmaan osallistuvien maiden kirjailijoille. EU:n kirjallisuuspalkinto jaetaan jaksotetusti niin, että kukin EU:n kulttuuriohjelmaan piiriin kuuluva maa voi osallistua kilpailuun vain joka kolmas vuosi. Palkinnon ojensivat EU:n kulttuurikomissaari Tibor Navracsics ja Suomen kulttuuri- ja tiedeministeri Hanna Kosonen. Avauspuheen piti Sofi Oksanen. Aiemmin palkinnon ovat Suomesta saaneet Selja Ahavan "Taivaalta tippuvat asiat" (2016), Katri Lipsonin "Jäätelökauppias" (2013) ja Riku Korhosen "Lääkäriromaani" (2010).

7.10. (03/10/2019)

Kasvun karavaani Kankaanpäässä. Maaseudulla on ratkaiseva rooli vihreän talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mitkä ovat tulevaisuuden maaseudun haasteet? Kankaanpään Kasvun karavaani -seminaarissa tuodaan esimerkein keskusteluun, mitä meneillään olevissa hankkeissa ja alueen organisaatioissa ollaan jo tekemässä EU:n tuella. Mukana keskusteluissa mm. komission ja Euroopan parlamentin edustajia, paikallisia päättäjiä ja asiantuntijoita sekä paikallisten hankkeiden edustajia. Huom! Ilmoittautumisia pyydetään jo 4.10. mennessä.

7.10. (03/10/2019)

Euroopan alueet ja kunnat Brysselissä. Tänä vuonna 7.–10. lokakuuta vietettävä Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko on vuosittain Brysselissä järjestettävä nelipäiväinen tapahtuma, jonka aikana alue- ja kuntahallinnon luottamustehtäviä hoitavat sekä asiantuntijat ja akateemisen yhteisön edustajat saavat tilaisuuden vaihtaa alue- ja taajamakehitystä koskevia hyviä käytänteitä ja taitotietoa. Tapahtumassa on tänäkin vuonna vahva suomalaisedustus ympäri maata. Teemaviikkoon osallistuu yli 6000 edustajaa yli 70:stä maasta.

8.10. (03/10/2019)

Vertaistuki ja ilmastoahdistus. Kansalaisareena ry järjestää tiistaina 8. lokakuuta Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) seminaarin, jossa puhutaan ilmastoahdistuksesta. Seminaari liittyy 17. lokakuuta vietettävään kansainväliseen vertaistuen päivään ja keskusteluissa pohditaan muun muassa sitä, miten vertaistuki on vaikuttanut ilmastoahdistukseen. Onko vertaistuki kanavoinut ahdistuksen toiminnaksi vai ahdistaako porukassa vielä enemmän? Kansalaisareenan seminaarit ovat avoimia kaikille, mutta tilarajoituksen vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Seminaarin luento-osuuksia voi seurata myös livelähetyksenä ja katsoa tallenteen jälkikäteen Kansalaisareenan Facebook-sivulla.

10.10. (03/10/2019)

Erasmus+/Nordplus -hakuinfo. Opetushallitus järjestää torstaina 10. lokakuuta Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) yleissivistävään koulutukseen keskittyvän keskustelutilaisuuden Erasmus+/Nordplus-ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Tilaisuus on suunnattu kaikille yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymisestä ja koulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille, esimerkiksi päiväkodeille, esikouluille, peruskouluille, lukioille, erityiskouluille, taiteen perusopetuksen oppilaitoksille jne. Erasmus-budjetti on tällä kierroksella aiempaa suurempi, joten rahoitusta voi saada entistä useampi projekti.

11.10. (03/10/2019)

Oikeudenmukainen ja kestävä talous. European Credit Initiative -hanke on tekijöidensä mukaan konkreettinen ja rakentava ehdotus vaihtoehtoiselle taloudelliselle toiminnalle, joka perustuisi yhteiseen hyvään ja yhteistyöhön kilpailun ja luontoa kuormittavan kulutuksen sijaan: ”Ilmaston muutoksiin liittyvien ongelmien taustalla on oleellisilta osin epäterve ja epätasapainoinen talousjärjestelmä, jossa yksityinen voitontavoittelu yhdistyy varallisuuden eriarvoiseen jakautumiseen.” Tule perjantaina 12.10. klo 11.00–12.30 Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) kuulemaan hankkeen tavoitteista ja seuraavista vaiheista. Aloite on esitelty parlamenteille ympäri Eurooppaa ja nyt on Suomen vuoro.

18.10. (03/10/2019)

Kemikaalitietoutta I love me -messuilla. Mistä tietää, millaista kosmetiikkaa on turvallista käyttää? Mitä EU tekee mikromuovien vähentämiseksi, esimerkiksi meikeissä? Entäpä tatuointimusteet, voiko niiden turvallisuuteen luottaa? Tule juttelemaan aiheesta asiantuntijoiden kanssa kauneusalan I love me -messuille Helsingin Messukeskukseen 18.–20.10. Mukana komission Suomen-edustusto ja Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto. Perjantain 18.10. messupäivä on suunnattu kauneusalan ammattilaisille. Lauantaina 19.10. ja sunnuntaina 20.10. tapahtuma on kaikille avoin.

Ilmainen Interrail 18-vuotiaille (03/10/2019)

Mihin sinä lähtisit, jos saisit ilmaisen junalipun Eurooppaan? DiscoverEU-hanke tarjoaa 18-vuotiaille nuorille mahdollisuuden tutustua junalla Euroopan kaupunkeihin ja kulttuureihin. DiscoverEU-matkakorttia voivat hakea kaikki hakuajankohtana 18-vuotiaat. Matkakortin voi saada enintään 30 päiväksi, ja haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Hakea voi myös yhdessä kaveriporukan kanssa. Seuraava hakukierros alkaa jälleen marraskuussa. Tänä kesänä onnekkaiden matkustajien joukossa olivat rovaniemeläinen Anni Koikkalainen ja oululainen Helmi Hiltunen, jotka kertoivat meille kokemuksistaan.

Euroopan urheiluviikko avattiin Espoon Leppävaarassa (03/10/2019)

Tänä vuonna Euroopan urheiluviikon avajaisia vietettiin 23.9. Leppävaaran urheilupuistossa järjestetyssä School Action Day -tapahtumassa, joka on yksi Euroopan suurimmista koululaisten liikuntatapahtumista. Nyt viidettä kertaa vietetty Euroopan urheiluviikko on Euroopan komission aloite urheilun ja liikunnan edistämiseksi kaikkialla Euroopassa. Euroopan urheiluviikolla ihmisiä kannustetaan liikkumaan aktiivisesti sekä lisätään tietoisuutta liikunnan monista hyödyllisistä vaikutuksista yhteisen #BeActive -tunnuksen alla. Tapahtumiin osallistui tänäkin vuonna Euroopassa yli 13 miljoonaa ihmistä.

Kielitaito kunniaan! (03/10/2019)

Euroopan kielellistä monimuotoisuutta esiin nostavaa Euroopan kielten päivää juhlistettiin 26. syyskuuta muun muassa Salossa teemapäivän Suomen-päätapahtumassa. Tutkimusten mukaan kielten opiskelu jatkaa yksipuolistumistaan painottuen englantiin. EU-vertailussa suomalaiset tosin ovat varsin kielitaitoisia: paljon EU-keskiarvoa useampi suomalainen osaa kahta tai useampaa vierasta kieltä. Kielten päivänä eri puolilla Eurooppaa järjestettävissä tapahtumissa tuodaan esiin kielten oppimisen merkitystä ja mahdollisuuksia monenlaisissa ruohonjuuritason tapahtumissa kouluista kauppakeskuksiin. Mistä teemapäivässä on laajemmin kyse ja missä mennään kieltenopetuksessa Suomessa? Asiasta kertoo videolla opetusneuvos Terhi Seinä Opetushallituksesta.

EU-rahoituksella apuja uniapneaan (03/10/2019)

EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta rahoitetaan kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita ja luodaan siten kasvua ja työpaikkoja Eurooppaan. Ohjelma pyrkii löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin tukemalla tutkimusinstituutioiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Suomalainen Nukute Oy on yksi Horisontti-rahoitusta saaneista yrityksistä. Se kehittää uusia ratkaisuja uniapnean diagnosointiin. Uniapneasta kärsii noin 3–7 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 2–5 prosenttia saman ikäryhmän naisista, joten ongelma koskettaa miljoonia ihmisiä ympäri Eurooppaa. Uniapnea jää kansainvälisten tutkimusten mukaan usein diagnosoimatta.

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki (03/10/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 29. lokakuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Ilmoittautuminen auki komission vuotuiseen nuorten käännöskilpailuun (03/10/2019)

Euroopan komissio on käynnistänyt nuorille suunnatun vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua ja kustakin koulusta 2–5 oppilasta. Kilpailussa käännettävien tekstien aiheena ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen (mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552). Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2020 alkupuolella. Palkintotilaisuus järjestetään keväällä 2020 Brysselissä.

Euroopan nuorisotapahtuma EYE2020: matkatuki haettavissa (03/10/2019)

Euroopan parlamentti järjestää joka toinen vuosi Euroopan nuorisotapahtuman, jolla se tarjoaa 16-30-vuotiaille eurooppalaisille mahdollisuuden pohtia yhdessä ja muovata Euroopan tulevaisuutta. Seuraava EYE järjestetään Strasbourgissa Euroopan parlamentin tiloissa 29.–30. toukokuuta 2020. EYE2020 -tapahtumaan rekisteröidytään mukaan vähintään 10 hengen ryhminä. Rekisteröityminen avautuu tammikuussa 2020. Ryhmät voivat tietyin edellytyksin saada taloudellista tukea osallistumiselleen. Määräaika tukihakemuksille on 15.10.2019. Sivun oikean laidan valikosta löytyy hakemuslomake myös suomeksi.

Nuoret lähtivät uurnille EU-vaaleissa (03/10/2019)

Uuden Eurobarometri-kyselyn mukaan viime kevään EU-vaalien korkean äänestysprosentin takana olivat nuoret äänestäjät. Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista 28 jäsenmaasta. Erityisesti alle 25-vuotiaat äänestivät aktiivisemmin kuin aikaisemmin, mutta äänestysprosentti kasvoi myös 25–39-vuotiaiden keskuudessa. Koko EU:n tasolla äänestäjille tärkeimmät teemat olivat talous ja ympäristö, suomalaisille äänestäjille ympäristön ja ilmaston rinnalla tärkeitä aiheita olivat myös ihmisoikeudet ja demokratia. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) ympäri EU:ta totesi, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä on suurin lukema vuoden 1983 jälkeen. Suomalaisista vastaajista peräti 76 % koki, että Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä.

EU-hommiin Tukholmaan? (03/10/2019)

Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee tieto- ja viestintätekniikan yksikköönsä liiketoiminta-analyytikkoa. Analyytikon tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniset tarveanalyysit, toimintaprosessien kehittäminen, vaatimusmäärittelyt, asiaan liittyvät koulutus- ja tukitoiminnot sekä tietoteknisten järjestelmien osittainen hallinnointi. Tehtävä edellyttää vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta 2019. ECDC hakee myös vetäjää stipendiohjelmalleen (määräaika hakemuksille 7.10.) ja IT-hankkeiden projektipäällikköä (määräaika hakemuksille 16.10.).

Pätkätöitä pankkijuristeille (03/10/2019)

EU:n pankkiunioniin sisältyvä yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) hakee määräaikaisiin työsuhteisiin finanssialaan ja pankkitoimintaan perehtyneitä juristeja. Toimikausi on kolme vuotta ja uusittavissa. Kriisinratkaisuneuvosto toimii Brysselissä. Kriisinratkaisuneuvosto on EU:n pankkiunionin kriisinratkaisun keskusviranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa kaatuvien pankkien asianmukainen purkaminen siten, että kustannukset veronmaksajille ja reaalitaloudelle ovat mahdollisimman vähäiset. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (03/10/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (03/10/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (03/10/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

EU:n ulkorajoilla kiinni yhä enemmän tuoteväärennöksiä (19/09/2019)

Komission uusien lukujen mukaan EU:n ulkorajoilla tullin haaviin jääneiden tuoteväärennösten määrä kasvoi vuonna 2018. Pääsyynä on EU:hun verkkomyynnin kautta tulevien pienten pakkausten lisääntyminen. Vuonna 2018 pysäytettiin lähes 27 miljoonaa tuoteväärennöstä, joiden arvo oli lähes 740 miljoonaa euroa. Eniten pysäytettiin savukkeita, joiden osuus kokonaismäärästä oli 15 prosenttia. Seuraavina tulivat lelut (14 %), pakkausmateriaalit (9 %), etiketit, merkit ja tarrat (9 %) ja vaatteet (8 %). Kiina oli edelleen väärennösten tärkein alkuperämaa. Suurin osa väärennetyistä alkoholijuomista tuli Pohjois-Makedoniasta. Muita juomia, hajuvesiä ja kosmetiikkaa tuli eniten Turkista. Väärennettyjä rannekelloja, matkapuhelimia ja niiden tarvikkeita, tulostimien värikasetteja, CD- ja DVD-levyjä sekä erilaisia etikettejä, merkkejä ja tarroja tuli runsaasti Hongkongista ja Kiinasta. Tietokonelaitteita tuli pääasiassa Intiasta, savukkeita Kambodžasta ja pakkausmateriaalia Bosnia ja Hertsegovinasta.

Suomalaisinnovaatioille yli 13,5 miljoonaa euroa EU-rahoitusta (19/09/2019)

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on myöntänyt EIC Accelerator - ja Fast Track to Innovation -ohjelmistaan reilut 210 miljoonaa euroa 108 innovatiiviselle hankkeelle. Suomeen rahoitusta saatiin reilut 13,5 miljoonaa euroa. Euroopan innovaationeuvoston EIC Accelerator - ja Fast Track to Innovation -ohjelmilla pyritään auttamaan vauhtiin erityisen innovatiivisia ja uudenlaisia, uusia markkinoita avaavia läpimurtotuotteita, -palveluja, -prosesseja ja liiketoimintamalleja. Kaudella 2018–2020 rahoitusta tullaan myöntämään yhteensä lähes 3 miljardia euroa. Ohjelmat kuuluvat EU:n tutkimuksen ja kehityksen monivuotiseen Horisontti2020-puiteohjelmaan. EIC Accelerator -ohjelmasta rahoitusta saaneet yritykset saavat myös 12 päivän ilmaisen yritysvalmennuksen.

Nimienkeruu käynnissä kolmeen uuteen kansalaisaloitteeseen (19/09/2019)

Euroopan komissio on rekisteröinyt nimienkeruuvaiheeseen kolme uutta eurooppalaista kansalaisaloitetta: ”Korruptio kuriin”-aloitteella halutaan EU-maille määräaika, jonka kuluessa niiden on saatava oikeuslaitoksensa kuntoon. Ellei määräaika pidä, kyseisten maiden EU-rahoitusta pitäisi leikata. ”Ilmastokriisitoimet”-aloitteella taas halutaan vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. ”Mehiläisystävällinen maatalous”-aloitteen tavoitteena on, että synteettisistä torjunta-aineista 80 prosenttia olisi EU:ssa poistettu käytöstä vuoteen 2030 mennessä ja loput vuoteen 2035 mennessä. Jos aloite saa miljoona tuenilmausta vähintään seitsemässä EU-maassa yhden vuoden kuluessa, komissio analysoi aloitteen ja vastaa siihen. Komissio päättää, toteuttaako se aloitteen johdosta toimia vai ei. Kummassakin tapauksessa sen on perusteltava päätöksensä.

Komissio ja WHO torjumaan rokotevastaisuutta (19/09/2019)

Euroopan komissio ja Maailman terveysjärjestö (WHO) isännöivät viime viikolla Brysselissä maailman ensimmäistä rokotusasioita käsittelevää Global Vaccination Summit -huippukokousta. Kokouksessa sovittiin maailmanlaajuisista toimista, joilla pyritään estämään rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien leviäminen ja lopettamaan rokotteita koskevien väärien tietojen leviäminen. EU-raportin mukaan rokotteista kieltäytyminen on lisääntynyt useissa EU-maissa. Huhtikuun Eurobarometrin mukaan lähes puolet EU:n kansalaisista (48 %) uskoo, että rokotteilla voi usein olla vakavia sivuvaikutuksia, ja 38 prosenttia uskoo rokotteiden voivan aiheuttaa niitä sairauksia, joilta niiden on tarkoitus suojata. Rokottaminen on kuitenkin yksi kustannustehokkaimmista tavoista ehkäistä sairauksia. Rokotteilla vältetään vuosittain 2–3 miljoonaa kuolematapausta. Luku voisi nousta 1,5 miljoonalla, jos maailmanlaajuinen rokotuskattavuus kohenisi.

23.9. (19/09/2019)

Euroopan urheiluviikon avajaiset Leppävaarassa. Euroopan urheiluviikon (23.–30.9) avajaiset järjestetään Leppävaaran urheilupuistossa maanantaina 23.9. klo 9–15. Urheiluviikko on Euroopan laajuinen teemaviikko, jonka avajaistapahtuma järjestetään joka vuosi siinä maassa, joka hoitaa sillä hetkellä EU-puheenjohtajuutta. Nyt on siis vuorossa Suomi ja Espoon Leppävaara. Espoon lisäksi Suomessa järjestetään 20 alueellista tapahtumaa, joissa liikkuu yli 80 000 lasta ja nuorta. Avajaispäivän juontajina toimivat Viivi Pumpanen ja Roope Salminen. Paikalla tavattavissa myös tubettajat Pernilla Böckerman, Jaakko Parkkali ja Pinkku Pinsku. Ja tervetuloa morjestamaan myös komission edustuston porukoita!

23.9. (19/09/2019)

Applied Nostalgia. Maanantaina 23. syyskuuta klo 16 avautuu Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) Applied Nostalgia -valokuvanäyttely. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluvassa Marija Piroškin ja Tanja Mikkolan näyttelyssä nähdään valokuvia Belgradista ja Helsingistä. Näyttelyn järjestää Serbian tasavallan Euroopan integraatioministeriö yhteistyössä Suomen Serbian-suurlähetystön kanssa. Näyttely on avoinna viikon eli 30. syyskuuta saakka.

26.9. (19/09/2019)

Euroopan kielten päivä Salossa. Euroopan kielten päivää juhlitaan Salossa Kauppakeskus Plazassa torstaina 26.9. klo 12–19. Tapahtuman pop up -pisteissä esitellään yhteistyökumppanien toimintaa, osallistetaan, opetetaan ja pidetään hauskaa. Päälavalla nähdään musiikki- ja draamaesityksiä sekä kuullaan kielten opiskelusta, vaihto-opiskelukokemuksista, kääntämisestä ja tubettaja Joona Hellmanin arjesta. Myös kielitaiteilija Roman Schatz saapuu hauskuuttamaan kokemuksillaan. Juontajana toimii Karoliina Blom. Tapahtuma on kaikille avoin.

26.9. (19/09/2019)

Inspiring Migrant Kids. Afrikka-yhteistyön järjestö AFAES ry on pitänyt Keravalla lapsille ja nuorille suunnattua koulussa tai vapaa-aikana tapahtuvan kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävää ”Inspiring kids in Kerava”-kerhoa. Torstaina 26. syyskuuta kuullaan Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) kokemuksia kerhosta niin aikuisten kuin lastenkin suulla. Tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.

3.10. (19/09/2019)

Eurooppalaisen teollisuuden ja tuotannon tulevaisuuskeskustelu Tampereella. Mitkä ovat eurooppalaisen tuotantoteollisuuden tulevaisuudennäkymät ja haasteet? Millaista tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan teollisuuspolitiikan tulisi olla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Tampereen Raatihuoneella Euroopan talous- ja sosiaalikomitean avoimessa keskustelutilaisuudessa. Osa alustuksista on englanniksi, mutta tilaisuudessa on käytettävissä tulkkaus. Tilaisuuden alustava ohjelma löytyy myös suomeksi alla olevan linkin takaa. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 30.9. mennessä.

18.10. (19/09/2019)

Kemikaalitietoutta I love me -messuilla. Mistä tietää, millaista kosmetiikkaa on turvallista käyttää? Mitä EU tekee mikromuovien vähentämiseksi, esimerkiksi meikeissä? Entäpä tatuointimusteet, voiko niiden turvallisuuteen luottaa? Tule juttelemaan aiheesta asiantuntijoiden kanssa kauneusalan I love me -messuille Helsingin Messukeskukseen 18.–20.10. Mukana komission Suomen-edustusto ja Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto. Perjantain 18.10. messupäivä on suunnattu kauneusalan ammattilaisille. Lauantaina 19.10. ja sunnuntaina 20.10. tapahtuma on kaikille avoin.

EU-rahoitusta nuorten omille hankkeille (19/09/2019)

EU:n Erasmus+ Youth in Action on 15–28-vuotiaille nuorille ja nuorten parissa toimiville suunnattu ohjelma, joka antaa nuorille käytännön kokemuksia arjessa ja opettaa niiden kautta ymmärtämään erilaisuutta sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Erilaiset ohjelman puitteissa toimivat hankkeet vahvistavat nuorten itsevarmuutta ja tarjoavat tilaisuuden luoda uusia ystävyyssuhteita niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vuonna 2018 Suomessa toteutettiin 190 Erasmus+ Youth in Action -hanketta, joihin osallistui 5000 henkilöä. Hankkeet saivat EU-tukea yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Yksittäinen hanke voi olla rahoitukseltaan esimerkiksi 5000 euroa tai 200 000 euroa, hankkeen koosta ja osallistujamäärästä riippuen.

EU:n mahdollistamia Finnveran lainatakauksia pk-yrityksille (19/09/2019)

Euroopan investointirahaston (EIR) ja suomalaisen erityisrahoitusyhtiö Finnveran allekirjoittama takaussopimus tarjoaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Takaussopimuksen avulla mahdollistetaan lähes 190 miljoonaa euroa uutta rahoitusta kasvuhakuisille pk-yrityksille. Taustalla on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on nyt väistyvän komission käynnistämän Euroopan investointiohjelman ydin. EU-takauksen ansiosta Finnvera ei vaadi vakuuksia takausohjelmassa takaamilleen suomalaisyritysten lainoille. Finnveran takauksen enimmäismäärä yli kolmevuotiaille kasvuhakuisille pk-yrityksille on 120 000 euroa. Katso videolta, miten homma toimii.

EU@Oodissa tapahtuu (19/09/2019)

Helsingin keskustakirjasto Oodista (Töölönlahdenkatu 4) löytyy myös vuorovaikutteinen EU@Oodi-näyttelytila, josta saat monenlaista tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta. EU@Oodi sisältää tietopisteen ja erilaisia multimediatoteutuksia, joiden kautta pääsee paremmin perille EU-päätöksenteosta ja saa tietoa EU:n piirissä toimivista päätöksentekijöistä. Tietopisteestä voi myös tulla kysymään neuvoja missä tahansa EU-asiassa. EU@Oodi on avoinna arkisin klo 10–20 ja viikonloppuisin klo 10-18. Elokuun lopulla ylitettiin jo sadantuhannen kävijän raja!

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki (19/09/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 29. lokakuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Euroscola - päiväksi mepin saappaisiin? (19/09/2019)

Euroscola on Euroopan parlamentin lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille suuntaama ohjelma, johon koulut eri puolilta Euroopan unionia voivat hakeutua. Euroscola-päivät järjestetään parlamentin tiloissa Strasbourgissa, missä istuntosali avautuu päiväksi nuorille ja heidän näkemyksilleen. Koululaiset hyppäävät päiväksi meppien "saappaisiin", neuvottelevat kollegoidensa kanssa ja ottavat kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin – aivan kuten Euroopan parlamentin jäsenet tekevät työssään. Päivän ohjelma koostuu unionin toimintaan tutustumisesta, EU:n ajankohtaisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin liittyvistä ryhmätöistä sekä nuorten omasta täysistunnosta. Haku kevätlukukauden 2020 Euroscola-päiville päättyy 30. syyskuuta.

Ilmoittautuminen auki komission vuotuiseen nuorten käännöskilpailuun (19/09/2019)

Euroopan komissio on käynnistänyt nuorille suunnatun vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua ja kustakin koulusta 2–5 oppilasta. Kilpailussa käännettävien tekstien aiheena ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen (mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552). Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2020 alkupuolella. Palkintotilaisuus järjestetään keväällä 2020 Brysselissä.

Miten ja miksi kansa äänesti EU-vaaleissa: eurobarometrin tulokset (19/09/2019)

Heinäkuussa julkaistu, EU:n kaikissa jäsenmaissa tehty eurobarometrikysely kartoitti eurooppalaisten osallistumista toukokuun 2019 EU-vaaleihin. Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista 28 jäsenmaasta. Vastaajille esitettiin kysymyksiä heidän osallistumisestaan EU-vaaleihin sekä aiheista, jotka innostivat heitä äänestämään. Kyselyn mukaan Eurooppa-myönteiset nuoret äänestivät huomattavasti aktiivisemmin vuoden 2019 EU-vaaleissa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin. Tulokset osoittivat, että kansalaisten tuki EU:lle on korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1983. 68 % vastaajista koki maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomalaisista näin uskoi 76 % vastaajista.

Business Analyst haussa Tukholmaan (19/09/2019)

Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee tieto- ja viestintätekniikan yksikköönsä liiketoiminta-analyytikkoa. Analyytikon tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniset tarveanalyysit, toimintaprosessien kehittäminen, vaatimusmäärittelyt, asiaan liittyvät koulutus- ja tukitoiminnot sekä tietoteknisten järjestelmien osittainen hallinnointi. Tehtävä edellyttää vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta 2019.

Pätkätöitä pankkijuristeille (19/09/2019)

EU:n pankkiunioniin sisältyvä yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) hakee määräaikaisiin työsuhteisiin finanssialaan ja pankkitoimintaan perehtyneitä juristeja. Toimikausi on kolme vuotta ja uusittavissa. Kriisinratkaisuneuvosto toimii Brysselissä. Kriisinratkaisuneuvosto on EU:n pankkiunionin kriisinratkaisun keskusviranomainen, jonka tehtävänä on varmistaa kaatuvien pankkien asianmukainen purkaminen siten, että kustannukset veronmaksajille ja reaalitaloudelle ovat mahdollisimman vähäiset. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta.

Työpaikat EU:n toimielimissä (19/09/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (19/09/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (19/09/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Komissaarien salkkujako (13/09/2019)

Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tiistaina seuraavan komission jäsenet ja heidän vastuualueensa. Suomen Jutta Urpilaisen vastuulle Leyen ehdottaa EU:n kansainvälisiä kumppanuussuhteita. Urpilainen hoitaisi muun muassa EU:n kokonaisvaltaista Afrikka-strategiaa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyn Cotonoun sopimuksen jälkeistä yhteistyötä alueen maiden kanssa. Hänelle kuuluisi myös yhteistyö muuttoliikevirtojen alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Lisäksi Urpilainen vastaisi siitä, että EU:n myöntämä kehitysapu tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tehtäviin kuuluisi myös naisten ja tyttöjen aseman kohentaminen EU:n kansainvälisen yhteistyön avulla sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden aseman vahvistaminen EU:n ulkoisissa kehitysohjelmissa ja -hankkeissa. EU:n ulkosuhteissa Urpilainen toimisi EU:n ulkosuhteiden korkeaksi edustajaksi ehdolla olevan espanjalaisen Josep Borrellin ohjauksessa.

Parannuksia maataloustuottajien asemaan elintarvikeketjussa (13/09/2019)

EU-maat ovat hyväksyneet komission ehdotuksen lisätä elintarvikeketjun hinnoittelun avoimuutta parantamalla hintaraportointia. Komission ehdotuksesta on jo aiemmin saatu kiellettyä hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja parannettu maataloustuottajien yhteistyömahdollisuuksia. Toukokuussa komissio esitteli kolmannen tuottajien asemaa parantavan uudistuksen: tarkoituksena on lisätä hintatietojen keruuta ketjun eri vaiheissa, jotta hinnanmuodostuksesta saadaan parempi kuva. Markkinoista on jo saatavilla runsaasti tietoa (tuottaja- ja kuluttajahinnoista, tuotannon ja kaupan volyymeistä jne.), mutta ketjussa tuottajien ja kuluttajien väliin jäävistä vaiheista, kuten jalostuksesta tai jälleenmyynnistä, tietoa on saatavilla vain vähän. Siksi tuottajilla on heikommat mahdollisuudet saada hintatietoa verrattuna elintarvikeketjun muihin toimijoihin, joten he ovat arvoketjussa epäedullisemmassa asemassa. Nyt hyväksytty hintatietouudistus tulee voimaan tammikuussa 2021.

Arvonlisäverokarhulla jää saalis vajaaksi (13/09/2019)

EU-maat menettivät arvonlisäverotuloja vuonna 2017 kaikkiaan 137 miljardin euron edestä. Tieto käy ilmi Euroopan komission hiljattain julkaisemasta uudesta tutkimuksesta. Alv-vajeeksi kutsuttu laskennallisten ja tosiasiassa kerättyjen arvonlisäverotulojen määrän erotus on aiemmista vuosista hieman pienentynyt, mutta on edelleen varsin korkealla tasolla. Alv-vajeen suuruus on jälleen uusi muistutus siitä, että EU:n arvonlisäverosäännöt kaipaavat kokonaisvaltaista uudistamista, kuten komissio ehdotti jo vuonna 2017. Samalla olisi lisättävä jäsenmaiden yhteistyötä alv-petosten torjunnassa ja uudistettava sääntöjä lainkuuliaisia yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suomi sijoittuu arvonlisäverojen hävikkivertailussa EU-tasolla huomattavasti keskiarvon paremmalle puolelle, mutta Suomessakin arvonlisäveroja jäi saamatta vuonna 2017 yli 1,6 miljardia euroa.

Finnveralle 190 miljoonan euron EU-takaussopimus (13/09/2019)

Euroopan investointirahaston (EIR) ja suomalaisen erityisrahoitusyhtiö Finnveran allekirjoittama takaussopimus tarjoaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Takaussopimuksen avulla mahdollistetaan lähes 190 miljoonaa euroa uutta rahoitusta kasvuhakuisille pk-yrityksille. Hanketta tuetaan COSME-ohjelman lainantakausjärjestelystä. Taustalla on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on nyt väistyvän komission laatiman Euroopan investointiohjelman ydin. EU-takauksen ansiosta Finnvera ei vaadi vakuuksia takausohjelmassa takaamilleen suomalaisyritysten lainoille. Finnveran takauksen vakuudettomuudesta on hyötyä etenkin palvelun, kaupan tai tietotekniikan alan yrityksille. Arvioiden mukaan vähintään 2 000 suomalaista yritystä pääsee hyötymään rahoituksesta. Rahoitusta voivat hakea vähintään kolme vuotta toiminnassa olleet yritykset, joilla on hyvä luottoluokitus.

Galileolla miljardi käyttäjää (13/09/2019)

EU-maiden yhteistyössä kehittämä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2016. Nykyään 95 prosenttia yrityksistä, jotka valmistavat älypuhelinten siruja satelliittinavigointia varten, tekee siruistaan yhteensopivia Galileon kanssa. Nyt saavutettu miljardin käyttäjän merkkipaalu käyttäjämäärissä perustuu Galileoa käyttävien älypuhelinten maailmanlaajuiseen myyntiin. Galileon käyttäjien todellinen määrä on suurempi. Kaikki Euroopassa markkinoille hyväksytyt uudet automallit on varustettu eCall-järjestelmällä, joka käyttää Galileo-järjestelmää ajoneuvon sijainnin ilmoittamiseen pelastuspalveluille. Galileo on myös tarjonnut elintärkeää etsintä- ja pelastuspalvelua (SAR). Se lyhentää hätälähettimellä varustetun henkilön havaitsemisajan alle 10 minuuttiin merellä, vuoristossa tai autiomaassa. Galileon avulla paikannustarkkuus on parantunut 10 kilometristä alle kahteen kilometriin.

Suomalaiset aktiivisia ilmastonmuutoksen torjunnassa (13/09/2019)

Huhtikuun Eurobarometrikyselyn mukaan Suomessa kuluttajat kiinnittävät huomattavasti EU-keskiarvoa todennäköisemmin huomiota ruokaostostensa hiilijalanjälkeen (43 %, yli kaksi kertaa suurempi osuus kuin EU:n keskiarvo 18 %). He myös todennäköisemmin pyrkivät vähentämään kertakäyttötuotteiden kulutusta (77 %, EU:n keskiarvo 62 %) tai käyttämään ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja yksityisautoilulle (48 %, EU:n keskiarvo 37 %). Useampi kuin kahdeksan vastaajaa kymmenestä (82 %) ilmoittaa tehneensä kuuden kuukauden aikana itse henkilökohtaisesti jotakin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (60 %), ja osuus on kasvanut 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Kun vastaajille annetaan konkreettisia esimerkkejä ilmastotoimista, osuus kasvaa 97 prosenttiin (suurempi kuin EU:n keskiarvo 93 %). Tärkeää on myös, että huomattava enemmistö vastaajista (85 %) tukee ajatusta tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

19.9. (13/09/2019)

Rauhankiihdyttämöstä EU-rahoitusta nuorten projekteille. Onko mielessäsi yhteiskunnallinen ongelma tai epäkohta ja siihen ratkaisuehdotus? Lähde mukaan yhdessä Rauhankasvatusinstituutin kokeneiden ammattilaisten kanssa työstämään ideaasi ja hakemaan sille rahoitusta EU:lta Rauhanpäivän kiihdyttämössä 19.–21. syyskuuta. Kerää yhteen vähintään viiden nuoren (18–30 v.) porukka yhteiskunnallisen projektin toteuttamista varten. Projektille voi saada enimmillään 8 000 euron rahoituksen Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta.

23.9. (13/09/2019)

Euroopan urheiluviikon avajaiset Leppävaarassa. Euroopan urheiluviikon (23.–30.9) avajaiset järjestetään Leppävaaran urheilupuistossa maanantaina 23.9. klo 9–15. Urheiluviikko on Euroopan laajuinen teemaviikko, jonka avajaistapahtuma järjestetään joka vuosi siinä maassa, joka hoitaa sillä hetkellä EU-puheenjohtajuutta. Nyt siis vuorossa on Suomi ja Espoon Leppävaara. Espoon lisäksi Suomessa järjestetään 20 alueellista tapahtumaa, joissa liikkuu yli 80 000 lasta ja nuorta. Avajaispäivän juontajina toimivat Viivi Pumpanen ja Roope Salminen. Paikalla tavattavissa myös tubettajat Pernilla Böckerman, Jaakko Parkkali ja Pinkku Pinsku. Ja tervetuloa morjestamaan myös komission edustuston porukoita!

26.9. (13/09/2019)

Euroopan kielten päivä Salossa. Euroopan kielten päivää juhlitaan Salossa Kauppakeskus Plazassa torstaina 26.9. klo 12-19. Tapahtuman pop up -pisteissä esitellään yhteistyökumppanien toimintaa, osallistetaan, opetetaan ja pidetään hauskaa. Päälavalla nähdään musiikki- ja draamaesityksiä sekä kuullaan kielten opiskelusta, vaihto-opiskelukokemuksista, kääntämisestä ja tubettaja Joona Hellmanin arjesta. Myös kielitaiteilija Roman Schatz saapuu hauskuuttamaan kokemuksillaan. Juontajana toimii Karoliina Blom. Tapahtuma on kaikille avoin.

18.10. (13/09/2019)

Kemikaalitietoutta I love me -messuilla. Mistä tietää, millaista kosmetiikkaa on turvallista käyttää? Mitä EU tekee mikromuovien vähentämiseksi, esimerkiksi meikeissä? Entäpä tatuointimusteet, voiko niiden turvallisuuteen luottaa? Tule juttelemaan aiheesta komission asiantuntijoiden kanssa kauneusalan I love me -messuille Helsingin Messukeskukseen 18.–20.10. Mukana komission Suomen-edustusto ja Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto. Perjantain 18.10. messupäivä on suunnattu kauneusalan ammattilaisille. Lauantaina 19.10. ja sunnuntaina 20.10. tapahtuma on kaikille avoin.

Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta (13/09/2019)

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat kokoontuivat parin sadan hengen voimin 21.–22.8.2019 Kuopioon jo perinteeksi muodostuneeseen huippukokoukseen keskustelemaan kansallisesta ja EU:n aluepolitiikasta sekä Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyöstä. Tilaisuudessa käydyssä paneelikeskustelussa aiheena oli EU-rahoituksen ja -hankkeiden merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehittämisessä. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että EU:n rakennerahaston varoja tulisi ohjata hitaamman väestönkasvun ja tulotason alueille, siis juurikin Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Algoritmitutkimukselle Suomessa 1,5 miljoonaa EU-rahoitusta (13/09/2019)

Helsingin yliopiston tutkija Alexandru Tomescu on saanut 1,5 miljoonan euron EU-apurahan SAFEBIO-hankkeelleen. Tomescu tutkii laskennallisessa ongelmanratkaisussa käytettävien algoritmien optimointia. Viisivuotinen rahoitus on suuruudeltaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tomescun saama rahoitus tulee Euroopan unionin vuonna 2007 perustamalta Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC). ERC on uraauurtavan huippututkimuksen tärkein eurooppalainen rahoitusorganisaatio. Se valitsee vuosittain eri-ikäisiä ja eri maista tulevia parhaita luovia tutkijoita ja rahoittaa heidän hankkeitaan Euroopassa.

Turun Eurooppa-foorumissa sai sanoa (13/09/2019)

Tänä vuonna toista kertaa järjestetyssä Turun Eurooppa-foorumissa 29.–31. elokuuta keskusteltiin Euroopan unionista, sen tulevaisuudesta ja Suomen paikasta EU:ssa. Tapahtuman poliittisena pääteemana oli talous ja kansalaisviestinnän teemana ”Nyt saa sanoa!”. Tapahtuman yli 50 ilmaista ja kaikille avointa tilaisuutta tarjosivat ajankohtaista EU-tietoa sekä edistivät avointa keskustelua. Esimerkiksi Eurooppa-torin keskusteluissa aiheina olivat uramahdollisuudet EU:ssa, demokratia, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, energia- ja ympäristökysymykset ja EU-myyttien murtaminen. Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettiin myös Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen kyselytunti.

Mikromuovit - mitä ne ovat? (13/09/2019)

Mikromuovit ovat hyvin pieniä (yleensä alle 5 mm:n kokoisia) muovimateriaalihiukkasia. Niitä voi muodostua tahattomasti suurempien muovikappaleiden kuluessa ja esimerkiksi synteettisistä tekstiileistä. Niitä valmistetaan myös tarkoituksellisesti lisättäväksi tuotteisiin tiettyä tarkoitusta varten, kuten kuoriviksi rakeiksi kasvo- tai vartalokuorinta-aineisiin. Ympäristöön päästyään ne voivat kertyä eläimiin, kuten kaloihin ja äyriäisiin, ja siten kuluttajien syömään ruokaan. Euroopan kemikaalivirasto selvittää parhaillaan, miten mikromuovihiukkasten haittavaikutuksia voitaisiin järkevimmin rajoittaa. Asiaa valottaa haastattelussa kemikaaliviraston yksikönpäällikkö Matti Vainio.

Mihin EU-yhteistyössä pitäisi panostaa? (13/09/2019)

Turun Eurooppa-foorumissa 29.–31.8. pohdittiin EU:n tulevaisuuden suuntaa ja yhteistyön painotuksia. Teemoina olivat muun muassa oikeusvaltioperiaate, EU:n yhtenäisyys, tutkimusyhteistyö, kiertotalous ja kestävä kehitys. Tulevaisuuskeskustelussa ajatuksiaan toivat esiin komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri, Elsi Katainen ja Heidi Hautala. Keskustelu on nähtävissä myös tallenteena, ellet päässyt paikan päälle.

Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki (13/09/2019)

Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 29. lokakuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.

Euroscola - päiväksi mepin saappaisiin? (13/09/2019)

Euroscola on Euroopan parlamentin lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille suuntaama ohjelma, johon koulut eri puolilta Euroopan unionia voivat hakeutua. Euroscola-päivät järjestetään parlamentin tiloissa Strasbourgissa, missä istuntosali avautuu päiväksi nuorille ja heidän näkemyksilleen. Koululaiset hyppäävät päiväksi meppien "saappaisiin", neuvottelevat kollegoidensa kanssa ja ottavat kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin – aivan kuten Euroopan parlamentin jäsenet tekevät työssään. Päivän ohjelma koostuu unionin toimintaan tutustumisesta, EU:n ajankohtaisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin liittyvistä ryhmätöistä sekä nuorten omasta täysistunnosta. Haku kevätlukukauden 2020 Euroscola-päiville päättyy 30.9.

Ilmoittautuminen auki komission vuotuiseen nuorten käännöskilpailuun (13/09/2019)

Euroopan komissio on käynnistänyt nuorille suunnatun vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua ja kustakin koulusta 2–5 oppilasta. Kilpailussa käännettävien tekstien aiheena ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen (mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552). Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2020 alkupuolella. Palkintotilaisuus järjestetään keväällä 2020 Brysselissä.

Business Analyst haussa Tukholmaan (13/09/2019)

Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee tieto- ja viestintätekniikan yksikköönsä liiketoiminta-analyytikkoa. Analyytikon tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniset tarveanalyysit, toimintaprosessien kehittäminen, vaatimusmäärittelyt, asiaan liittyvät koulutus- ja tukitoiminnot sekä tietoteknisten järjestelmien osittainen hallinnointi. Tehtävä edellyttää vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta 2019.

Työpaikat EU:n toimielimissä (13/09/2019)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (13/09/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (13/09/2019)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.