|
Euroopan komission Suomen-edustusto
|
Uutiskirje
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Sisällysluettelo - 20/2019
|
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Uutiset
|
Komissaarien salkkujako
|
Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tiistaina seuraavan komission jäsenet ja heidän vastuualueensa. Suomen Jutta Urpilaisen vastuulle Leyen ehdottaa EU:n kansainvälisiä kumppanuussuhteita. Urpilainen hoitaisi muun muassa EU:n kokonaisvaltaista Afrikka-strategiaa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyn Cotonoun sopimuksen jälkeistä yhteistyötä alueen maiden kanssa. Hänelle kuuluisi myös yhteistyö muuttoliikevirtojen alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Lisäksi Urpilainen vastaisi siitä, että EU:n myöntämä kehitysapu tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tehtäviin kuuluisi myös naisten ja tyttöjen aseman kohentaminen EU:n kansainvälisen yhteistyön avulla sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden aseman vahvistaminen EU:n ulkoisissa kehitysohjelmissa ja -hankkeissa. EU:n ulkosuhteissa Urpilainen toimisi EU:n ulkosuhteiden korkeaksi edustajaksi ehdolla olevan espanjalaisen Josep Borrellin ohjauksessa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Parannuksia maataloustuottajien asemaan elintarvikeketjussa
|
EU-maat ovat hyväksyneet komission ehdotuksen lisätä elintarvikeketjun hinnoittelun avoimuutta parantamalla hintaraportointia. Komission ehdotuksesta on jo aiemmin saatu kiellettyä hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja parannettu maataloustuottajien yhteistyömahdollisuuksia. Toukokuussa komissio esitteli kolmannen tuottajien asemaa parantavan uudistuksen: tarkoituksena on lisätä hintatietojen keruuta ketjun eri vaiheissa, jotta hinnanmuodostuksesta saadaan parempi kuva. Markkinoista on jo saatavilla runsaasti tietoa (tuottaja- ja kuluttajahinnoista, tuotannon ja kaupan volyymeistä jne.), mutta ketjussa tuottajien ja kuluttajien väliin jäävistä vaiheista, kuten jalostuksesta tai jälleenmyynnistä, tietoa on saatavilla vain vähän. Siksi tuottajilla on heikommat mahdollisuudet saada hintatietoa verrattuna elintarvikeketjun muihin toimijoihin, joten he ovat arvoketjussa epäedullisemmassa asemassa. Nyt hyväksytty hintatietouudistus tulee voimaan tammikuussa 2021.
|
Lue lisää...
|
|
|
Arvonlisäverokarhulla jää saalis vajaaksi
|
EU-maat menettivät arvonlisäverotuloja vuonna 2017 kaikkiaan 137 miljardin euron edestä. Tieto käy ilmi Euroopan komission hiljattain julkaisemasta uudesta tutkimuksesta. Alv-vajeeksi kutsuttu laskennallisten ja tosiasiassa kerättyjen arvonlisäverotulojen määrän erotus on aiemmista vuosista hieman pienentynyt, mutta on edelleen varsin korkealla tasolla. Alv-vajeen suuruus on jälleen uusi muistutus siitä, että EU:n arvonlisäverosäännöt kaipaavat kokonaisvaltaista uudistamista, kuten komissio ehdotti jo vuonna 2017. Samalla olisi lisättävä jäsenmaiden yhteistyötä alv-petosten torjunnassa ja uudistettava sääntöjä lainkuuliaisia yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Suomi sijoittuu arvonlisäverojen hävikkivertailussa EU-tasolla huomattavasti keskiarvon paremmalle puolelle, mutta Suomessakin arvonlisäveroja jäi saamatta vuonna 2017 yli 1,6 miljardia euroa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Finnveralle 190 miljoonan euron EU-takaussopimus
|
Euroopan investointirahaston (EIR) ja suomalaisen erityisrahoitusyhtiö Finnveran allekirjoittama takaussopimus tarjoaa pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta. Takaussopimuksen avulla mahdollistetaan lähes 190 miljoonaa euroa uutta rahoitusta kasvuhakuisille pk-yrityksille. Hanketta tuetaan COSME-ohjelman lainantakausjärjestelystä. Taustalla on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), joka on nyt väistyvän komission laatiman Euroopan investointiohjelman ydin. EU-takauksen ansiosta Finnvera ei vaadi vakuuksia takausohjelmassa takaamilleen suomalaisyritysten lainoille. Finnveran takauksen vakuudettomuudesta on hyötyä etenkin palvelun, kaupan tai tietotekniikan alan yrityksille. Arvioiden mukaan vähintään 2 000 suomalaista yritystä pääsee hyötymään rahoituksesta. Rahoitusta voivat hakea vähintään kolme vuotta toiminnassa olleet yritykset, joilla on hyvä luottoluokitus.
|
Lue lisää...
|
|
|
Galileolla miljardi käyttäjää
|
EU-maiden yhteistyössä kehittämä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2016. Nykyään 95 prosenttia yrityksistä, jotka valmistavat älypuhelinten siruja satelliittinavigointia varten, tekee siruistaan yhteensopivia Galileon kanssa. Nyt saavutettu miljardin käyttäjän merkkipaalu käyttäjämäärissä perustuu Galileoa käyttävien älypuhelinten maailmanlaajuiseen myyntiin. Galileon käyttäjien todellinen määrä on suurempi. Kaikki Euroopassa markkinoille hyväksytyt uudet automallit on varustettu eCall-järjestelmällä, joka käyttää Galileo-järjestelmää ajoneuvon sijainnin ilmoittamiseen pelastuspalveluille. Galileo on myös tarjonnut elintärkeää etsintä- ja pelastuspalvelua (SAR). Se lyhentää hätälähettimellä varustetun henkilön havaitsemisajan alle 10 minuuttiin merellä, vuoristossa tai autiomaassa. Galileon avulla paikannustarkkuus on parantunut 10 kilometristä alle kahteen kilometriin.
|
Lue lisää...
|
|
|
Suomalaiset aktiivisia ilmastonmuutoksen torjunnassa
|
Huhtikuun Eurobarometrikyselyn mukaan Suomessa kuluttajat kiinnittävät huomattavasti EU-keskiarvoa todennäköisemmin huomiota ruokaostostensa hiilijalanjälkeen (43 %, yli kaksi kertaa suurempi osuus kuin EU:n keskiarvo 18 %). He myös todennäköisemmin pyrkivät vähentämään kertakäyttötuotteiden kulutusta (77 %, EU:n keskiarvo 62 %) tai käyttämään ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja yksityisautoilulle (48 %, EU:n keskiarvo 37 %). Useampi kuin kahdeksan vastaajaa kymmenestä (82 %) ilmoittaa tehneensä kuuden kuukauden aikana itse henkilökohtaisesti jotakin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä on huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (60 %), ja osuus on kasvanut 17 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Kun vastaajille annetaan konkreettisia esimerkkejä ilmastotoimista, osuus kasvaa 97 prosenttiin (suurempi kuin EU:n keskiarvo 93 %). Tärkeää on myös, että huomattava enemmistö vastaajista (85 %) tukee ajatusta tehdä EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Tapahtumat
|
19.9.
|
Rauhankiihdyttämöstä EU-rahoitusta nuorten projekteille. Onko mielessäsi yhteiskunnallinen ongelma tai epäkohta ja siihen ratkaisuehdotus? Lähde mukaan yhdessä Rauhankasvatusinstituutin kokeneiden ammattilaisten kanssa työstämään ideaasi ja hakemaan sille rahoitusta EU:lta Rauhanpäivän kiihdyttämössä 19.–21. syyskuuta. Kerää yhteen vähintään viiden nuoren (18–30 v.) porukka yhteiskunnallisen projektin toteuttamista varten. Projektille voi saada enimmillään 8 000 euron rahoituksen Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta.
|
Lue lisää...
|
|
|
23.9.
|
Euroopan urheiluviikon avajaiset Leppävaarassa. Euroopan urheiluviikon (23.–30.9) avajaiset järjestetään Leppävaaran urheilupuistossa maanantaina 23.9. klo 9–15. Urheiluviikko on Euroopan laajuinen teemaviikko, jonka avajaistapahtuma järjestetään joka vuosi siinä maassa, joka hoitaa sillä hetkellä EU-puheenjohtajuutta. Nyt siis vuorossa on Suomi ja Espoon Leppävaara. Espoon lisäksi Suomessa järjestetään 20 alueellista tapahtumaa, joissa liikkuu yli 80 000 lasta ja nuorta. Avajaispäivän juontajina toimivat Viivi Pumpanen ja Roope Salminen. Paikalla tavattavissa myös tubettajat Pernilla Böckerman, Jaakko Parkkali ja Pinkku Pinsku. Ja tervetuloa morjestamaan myös komission edustuston porukoita!
|
Lue lisää...
|
|
|
26.9.
|
Euroopan kielten päivä Salossa. Euroopan kielten päivää juhlitaan Salossa Kauppakeskus Plazassa torstaina 26.9. klo 12-19. Tapahtuman pop up -pisteissä esitellään yhteistyökumppanien toimintaa, osallistetaan, opetetaan ja pidetään hauskaa. Päälavalla nähdään musiikki- ja draamaesityksiä sekä kuullaan kielten opiskelusta, vaihto-opiskelukokemuksista, kääntämisestä ja tubettaja Joona Hellmanin arjesta. Myös kielitaiteilija Roman Schatz saapuu hauskuuttamaan kokemuksillaan. Juontajana toimii Karoliina Blom. Tapahtuma on kaikille avoin.
|
Lue lisää...
|
|
|
18.10.
|
Kemikaalitietoutta I love me -messuilla. Mistä tietää, millaista kosmetiikkaa on turvallista käyttää? Mitä EU tekee mikromuovien vähentämiseksi, esimerkiksi meikeissä? Entäpä tatuointimusteet, voiko niiden turvallisuuteen luottaa? Tule juttelemaan aiheesta komission asiantuntijoiden kanssa kauneusalan I love me -messuille Helsingin Messukeskukseen 18.–20.10. Mukana komission Suomen-edustusto ja Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto. Perjantain 18.10. messupäivä on suunnattu kauneusalan ammattilaisille. Lauantaina 19.10. ja sunnuntaina 20.10. tapahtuma on kaikille avoin.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Linkkivinkit
|
Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta
|
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat kokoontuivat parin sadan hengen voimin 21.–22.8.2019 Kuopioon jo perinteeksi muodostuneeseen huippukokoukseen keskustelemaan kansallisesta ja EU:n aluepolitiikasta sekä Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyöstä. Tilaisuudessa käydyssä paneelikeskustelussa aiheena oli EU-rahoituksen ja -hankkeiden merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehittämisessä. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että EU:n rakennerahaston varoja tulisi ohjata hitaamman väestönkasvun ja tulotason alueille, siis juurikin Itä- ja Pohjois-Suomeen.
|
Lue lisää...
|
|
|
Algoritmitutkimukselle Suomessa 1,5 miljoonaa EU-rahoitusta
|
Helsingin yliopiston tutkija Alexandru Tomescu on saanut 1,5 miljoonan euron EU-apurahan SAFEBIO-hankkeelleen. Tomescu tutkii laskennallisessa ongelmanratkaisussa käytettävien algoritmien optimointia. Viisivuotinen rahoitus on suuruudeltaan yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Tomescun saama rahoitus tulee Euroopan unionin vuonna 2007 perustamalta Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC). ERC on uraauurtavan huippututkimuksen tärkein eurooppalainen rahoitusorganisaatio. Se valitsee vuosittain eri-ikäisiä ja eri maista tulevia parhaita luovia tutkijoita ja rahoittaa heidän hankkeitaan Euroopassa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Turun Eurooppa-foorumissa sai sanoa
|
Tänä vuonna toista kertaa järjestetyssä Turun Eurooppa-foorumissa 29.–31. elokuuta keskusteltiin Euroopan unionista, sen tulevaisuudesta ja Suomen paikasta EU:ssa. Tapahtuman poliittisena pääteemana oli talous ja kansalaisviestinnän teemana ”Nyt saa sanoa!”. Tapahtuman yli 50 ilmaista ja kaikille avointa tilaisuutta tarjosivat ajankohtaista EU-tietoa sekä edistivät avointa keskustelua. Esimerkiksi Eurooppa-torin keskusteluissa aiheina olivat uramahdollisuudet EU:ssa, demokratia, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, energia- ja ympäristökysymykset ja EU-myyttien murtaminen. Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettiin myös Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen kyselytunti.
|
Lue lisää...
|
|
|
Mikromuovit - mitä ne ovat?
|
Mikromuovit ovat hyvin pieniä (yleensä alle 5 mm:n kokoisia) muovimateriaalihiukkasia. Niitä voi muodostua tahattomasti suurempien muovikappaleiden kuluessa ja esimerkiksi synteettisistä tekstiileistä. Niitä valmistetaan myös tarkoituksellisesti lisättäväksi tuotteisiin tiettyä tarkoitusta varten, kuten kuoriviksi rakeiksi kasvo- tai vartalokuorinta-aineisiin. Ympäristöön päästyään ne voivat kertyä eläimiin, kuten kaloihin ja äyriäisiin, ja siten kuluttajien syömään ruokaan. Euroopan kemikaalivirasto selvittää parhaillaan, miten mikromuovihiukkasten haittavaikutuksia voitaisiin järkevimmin rajoittaa. Asiaa valottaa haastattelussa kemikaaliviraston yksikönpäällikkö Matti Vainio.
|
Lue lisää...
|
|
|
Mihin EU-yhteistyössä pitäisi panostaa?
|
Turun Eurooppa-foorumissa 29.–31.8. pohdittiin EU:n tulevaisuuden suuntaa ja yhteistyön painotuksia. Teemoina olivat muun muassa oikeusvaltioperiaate, EU:n yhtenäisyys, tutkimusyhteistyö, kiertotalous ja kestävä kehitys. Tulevaisuuskeskustelussa ajatuksiaan toivat esiin komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri, Elsi Katainen ja Heidi Hautala. Keskustelu on nähtävissä myös tallenteena, ellet päässyt paikan päälle.
|
Lue lisää...
|
|
|
Altiero Spinelli -tiedotuskilpailu auki
|
Euroopan komissio on taas käynnistänyt nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna hakemuspyynnön, jolla haetaan ehdokkaita Euroopan unionin Altiero Spinelli -tiedonlevityspalkinnon saajiksi. Tarkoituksena on palkita toimintoja ja hankkeita, joilla parannetaan yleistä ymmärrystä Euroopan unionista ja laajennetaan sitoutumista Euroopan yhdentymiskehitykseen. Tänä vuonna palkinnon erityisteemana on nuoriso. Jaossa on kuusitoista palkintoa, jotka kaikki ovat suuruudeltaan 25 000 euroa. Palkintoa voivat hakea yksityishenkilöt ja organisaatiot, viranomaistahoja lukuun ottamatta. Määräaika hakemuksille on 29. lokakuuta 2019 klo 18.00 Suomen aikaa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroscola - päiväksi mepin saappaisiin?
|
Euroscola on Euroopan parlamentin lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille suuntaama ohjelma, johon koulut eri puolilta Euroopan unionia voivat hakeutua. Euroscola-päivät järjestetään parlamentin tiloissa Strasbourgissa, missä istuntosali avautuu päiväksi nuorille ja heidän näkemyksilleen. Koululaiset hyppäävät päiväksi meppien "saappaisiin", neuvottelevat kollegoidensa kanssa ja ottavat kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin – aivan kuten Euroopan parlamentin jäsenet tekevät työssään. Päivän ohjelma koostuu unionin toimintaan tutustumisesta, EU:n ajankohtaisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin liittyvistä ryhmätöistä sekä nuorten omasta täysistunnosta. Haku kevätlukukauden 2020 Euroscola-päiville päättyy 30.9.
|
Lue lisää...
|
|
|
Ilmoittautuminen auki komission vuotuiseen nuorten käännöskilpailuun
|
Euroopan komissio on käynnistänyt nuorille suunnatun vuoden 2019 Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Toisen asteen oppilaitokset voivat rekisteröityä mukaan kilpailuun 20. lokakuuta saakka. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua ja kustakin koulusta 2–5 oppilasta. Kilpailussa käännettävien tekstien aiheena ovat nuorten mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen (mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552). Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2020 alkupuolella. Palkintotilaisuus järjestetään keväällä 2020 Brysselissä.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Avoimet työpaikat
|
Business Analyst haussa Tukholmaan
|
Tukholmassa sijaitseva Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) hakee tieto- ja viestintätekniikan yksikköönsä liiketoiminta-analyytikkoa. Analyytikon tehtäviin kuuluvat muun muassa tietotekniset tarveanalyysit, toimintaprosessien kehittäminen, vaatimusmäärittelyt, asiaan liittyvät koulutus- ja tukitoiminnot sekä tietoteknisten järjestelmien osittainen hallinnointi. Tehtävä edellyttää vähintään alempaa korkeakoulututkintoa ja kolmen vuoden työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Määräaika hakemuksille on 7. lokakuuta 2019.
|
Lue lisää...
|
|
|
Työpaikat EU:n toimielimissä
|
Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.
|
Lue lisää...
|
|
Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.
|
Lue lisää...
|
|
Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.
|
Lue lisää...
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
|
Tämä on Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje. Ohjeet uutiskirjeen tilaamiseen ja tilauksen lopettamiseen löytyvät täältä.
Uutiskirjeeseen sovellettavat vastuuvapaus-, tekijänoikeus- ja tietosuojasäännöt löytyvät täältä.
|
|