![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Uutiset
|
Komissiolta hyväksyntä Suomen valtion osallistumiselle Finnairin osakeantiin
|
Komissio on tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla hyväksynyt Suomen valtion suunnitelman osallistua Finnairin pääomapohjan vahvistamiseen merkitsemällä uusia osakkeita Finnairin tänään käynnistämässä osakeannissa. Suomen valtio on Finnairin suurin osakkeenomistaja 55,8 %:n omistuksella. Osakepääoman korotuksen odotetaan olevan noin 500 miljoonaa euroa, ja valtiolla on omistusosuutensa perusteella oikeus merkitä osakeannissa osakkeita arviolta 286 miljoonalla eurolla. Finnairilla on merkittävä rooli erityisesti siksi, että se varmistaa Suomelle lentoliikennepalvelut, jotka ovat välttämättömiä talouden elpymiselle koronakriisistä. Osana Finnairia koskevia tukitoimenpiteitä komissio hyväksyi jo 18. toukokuuta Finnairin 600 miljoonan euron lainalle annettavan valtiontakauksen.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU tehostaa koronaan liittyvän disinformaation torjuntaa
|
Koronaviruspandemian yhteydessä EU-maissa on esiintynyt valtava määrä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja sekä ulkomailta johdettuja vaikutusyrityksiä. Komissio ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell ovat arvioineet koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaation torjumiseksi toteutettuja toimia sekä esittäneet ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Borrell muistutti, että koronaviruksen aikana disinformaatio voi jopa tappaa. ”Meidän velvollisuutemme on suojella ihmisiä auttamalla tunnistamaan ja varomaan väärää tietoa ja saattamalla sen levittäjät vastuuseen. Nykypäivän teknologialähtöisessä maailmassa sotaa käyvillä on aseenaan pikemminkin näppäimistö kuin miekka ja sekä valtiollisten että valtioista riippumattomien toimijoiden tiedetään käyttävän aseinaan kohdennettuja vaikuttamistoimia ja disinformaatiokampanjoita. Tässä taistelussa Euroopan unionin on tarpeen lisätä toimiaan ja valmiuksiaan”, Borrell sanoi.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kouluja ja päiväkoteja Espooseen ESIR-rahaston tuella
|
Espoon kaupunki osallistuu Suomen ensimmäiseen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden (Public-Private Partnership, PPP) rahoitushankkeeseen kuntatasolla. Hankkeeseen kuuluu kouluja ja päiväkoteja eri puolilla Espoota. Toteutettavassa PPP mallissa yksityinen projektiyhtiö vastaa palveluntuottajana kohteiden toteuttamisesta ja ylläpidosta, jolloin kaupungin resursseja vapautuu yksittäisten kohteiden suunnittelusta muuhun toimintaan. Hankkeeseen saadaan lainaa Euroopan investointipankilta, Pohjoismaiden investointipankilta ja OP Yrityspankilta, ja rahoitusta tuetaan Euroopan komission ESIR-rahastosta (Euroopan strategisten investointien rahasto). Kolme ensimmäistä kohdetta ovat Pohjois-Tapiolan koulu, Perkkaan koulu ja nuorisotila sekä Nauriskasken koulu. Muut samalla mallilla myöhemmin toteutettavat kohteet ovat Perkkaan päiväkoti, Nöykkiönniityn päiväkoti, Kilon koulu ja päiväkoti sekä Kuitinmäen koulun alakouluosa. Kohteisiin valmistuu tilat lähes 4 000 lapselle ja nuorelle.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:lta Sooma Oy:lle 1,6 miljoonaa euroa koronan torjuntaan liittyvään hankkeeseen
|
Komissio on ilmoittanut myöntäneensä koronaviruksen torjuntaan lähes 166 miljoona euroa 36 yritykselle. Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on suomalainen Sooma Oy, jolle myönnettiin noin 1,6 miljoonaa euroa masennuksen torjuntaa koskevaan hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on saada yrityksen kehittämä aivojen stimulointiin perustuva lääkkeetön depressioterapia maailmanlaajuiseen käyttöön. Rahoitus myönnettiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvasta Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-pilottiohjelmasta. Pilottiohjelmaan tuli maaliskuussa ennätykselliset lähes 4 000 hakemusta startup- ja pk-yrityksiltä, joista yli 1 400:n innovaatio liittyi jollakin tavalla koronavirustilanteeseen. Innovaationeuvoston Accelerator-pilottiohjelma käynnistettiin vuoden 2019 puolivälissä, ja ohjelmasta on mahdollista hakea enintään 15 miljoonan euron suoria pääomasijoituksia ja enintään 2,5 miljoonan euron avustuksia.
|
Lue lisää...
|
|
|
Uimavesiraportti: yli 86 % suomalaisista uimapaikoista erinomaisessa kunnossa
|
EU:n vuotuisen uimavesiraportin mukaan Euroopan uimavesien laatu on pysynyt korkealla tasolla. Melkein 85 % vuonna 2019 tarkastetuista Euroopan uimarannoista oli laadultaan erinomaisia, ja Suomessa erinomaisessa kunnossa oli 86,4 % uimapaikoista. Seurannassa oli viime vuonna 22 295 uimapaikkaa eri EU-maissa, joihin selvityksen aikaan lukeutui myös Iso-Britannia. Mukana ovat myös Albanian ja Sveitsin tiedot. Lähes kaikki rannat täyttivät minimivaatimukset. Huonon laatuarvosanan sai uimarannoista vain 1,3 prosenttia. Huonojen osuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti vuonna 2013 todetusta 2 prosentista, mikä kuvastaa Euroopan uimavesien laadun parannusta pidemmällä aikavälillä. Selvityksessä todettiin myös, että merenrannalla sijaitsevien uimapaikkojen laatu on yleisesti ottaen parempi kuin sisämaan uimarantojen. Eri maiden uimarantojen laatutason voi tarkastaa raportin yhteydessä julkaistun interaktiivisen kartan avulla.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:lta rahoitusta rokoteallianssi Gaville
|
Komissio myöntää rokoteallianssi Gaville 300 miljoonaa euroa vuosina 2021–2025. Summalla voidaan rokottaa 300 miljoonaa lasta sekä rahoittaa rokotevarastoja. Komission toukokuussa isännöimässä varainkeruutapahtumassa Gaville kerättiin jo yli 1,5 miljardia euroa, joista 488 miljoonaa euroa on tarkoitettu koronarokotteen käyttöönottoon, kunhan sellainen tulee saataville. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen toteaa, että rokotusjärjestelmien kehittäminen on olennainen osa työtä, jota EU tekee kumppanimaiden ja Gavin kanssa. ”Lasten perusterveydenhuollon ja erityisesti tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden saatavuuden parantaminen oli keskeinen tekijä, kun maailman lapsikuolleisuus onnistuttiin lähes puolittamaan vuosina 2000–2017. Jotta onnistuisimme yhteisessä tavoitteessamme myös seuraavien viiden vuoden aikana, meidän on varmistettava, että rokotteita on jatkuvasti saatavilla haavoittuvassa asemassa oleville lapsille”, Urpilainen lisää.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Linkkivinkit
|
VirkkusVartti-podcast: Kestävää kasvua metsästä
|
Suomi on Euroopan ylivoimaisesti metsäisin maa, ja metsätalous on merkittävä osa Suomen kansantaloutta. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia EU:n uusi biodiversiteettistrategia tuo Suomen metsätaloudelle? Ja miten voidaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden jatkuva köyhtyminen? VirkkusVartti-podcastissa europarlamentaarikko Henna Virkkunen keskustelee vieraidensa kanssa ajankohtaisista aiheista, tällä kertaa metsäasioista. ”Metsäasiat ovat pikkuhiljaa tulleet entistä enemmän EU-pöydille ympäristö-, biotalous- ja ilmastokysymysten sekä energiapolitiikan kautta. Uusi strategia tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tuoda esille sitä, että Suomelle tärkeä metsätalous kestävästi harjoitettuna on luonnon monimuotoisuuden kanssa yhteensovitettavissa”, sanoo tämänkertainen vieras, komission maatalouspääosastolla metsä- ja ympäristökysymysten parissa työskentelevä Risto Artjoki.
|
Lue lisää...
|
|
|
Haku Esteetön kaupunki 2021 -kilpailuun käynnissä
|
Komissio on käynnistänyt tämänvuotisen kilpailun Esteetön kaupunki -palkinnosta. Palkinnolla annetaan tunnustusta kaupunkien pyrkimyksille parantaa esteettömyyttä ja kannustetaan niitä takaamaan vammaisten ja vanhusten yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaupunkielämään. Kilpailussa valitaan kolme voittajaa, jotka saavat palkintona 150 000 euroa, 120 000 euroa ja 80 000 euroa. Tämänvuotisessa kilpailussa otetaan lisäksi käyttöön erityinen kunniamaininta, joka annetaan julkisten palvelujen esteettömyydestä koronapandemian aikana. Voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa Brysselissä joulukuun 2020 alussa. Hakuun voi osallistua täyttämällä verkossa hakulomake, jossa tulee kuvata muun muassa kaupungin suunnittelemia esteettömyyshankkeita ja niiden odotettuja vaikutuksia. Kilpailu on tarkoitettu yli 50 000 asukkaan kaupungeille, ja siihen voi osallistua 9. syyskuuta asti.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:lta rahoitusta tekoälyhankkeisiin
|
Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden teknologiaa vaan tätä päivää. Uusia sovelluksia ja käyttötapoja kehitetään jatkuvasti, ja oppivat järjestelmät keräävät ja käyttävät valtavia määriä dataa. Suomessa EU rahoittaa useita tekoälyhankkeita, muun muassa VTT:n ALMA-hanketta sekä Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteisen Elements of AI -verkkokurssin kääntämistä kaikille EU-kielille. VTT:n ALMA-hanke soveltaa algebrallista koneoppimista puolueettoman ja luotettavan ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseen. Hanke saa Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta. Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhdessä toteuttama Elements of AI -tekoälykurssi puolestaan lisää ihmisten tietämystä tekoälystä. Maksuton, tekoälyn perusteisiin pureutuva verkkokurssi on ollut menestys Suomessa, ja Euroopan unionin elinten käännöskeskus kääntää sen vuosien 2020–21 aikana kaikille EU:n virallisille kielille. Jatkossa kurssia tarjotaan koko Euroopassa yhteistyössä paikallisten yliopistojen kanssa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio pyytää mielipiteitä täydentääkseen kilpailusääntöjä
|
Kilpaillut ja oikeudenmukaiset markkinat edellyttävät kokonaisvaltaista ja kattavaa lähestymistapaa. Komission mukaan keskeistä on voimassa olevien kilpailusääntöjen vahvan täytäntöönpanon jatkaminen ja digitaalisten alustojen mahdollinen ennakkosääntely. Lisäksi tarvitaan mahdollisesti uutta kilpailusäännöstöä, jolla voitaisiin puuttua rakenteellisiin kilpailuongelmiin ja täyttää nykyisen sääntelyn aukkoja. Komissio on julkaissut alustavan vaikutustenarvioinnin ja käynnistänyt avoimen julkisen kuulemisen saadakseen kannanottoja mahdollisen uuden kilpailuvälineen tarpeesta. Välineellä puututtaisiin markkinoiden rakenteellisiin kilpailuongelmiin, joita ei voida kokonaan ratkaista nykyisillä kilpailusäännöillä, esimerkiksi estettäisiin markkinoiden valuminen tietylle toimijalle. Sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä alustavasta vaikutustenarvioinnista 30. kesäkuuta 2020 saakka ja vastata avoimeen julkiseen kuulemiseen 8. syyskuuta 2020 saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio kerää näkemyksiä digipalveluja koskevasta lainsäädäntöpaketista
|
Digitaalisten palvelujen sisämarkkinat ovat vaarassa pirstaloitua, minkä vuoksi komissio aikoo saattaa niitä koskevat säännökset ajan tasalle. Se on käynnistänyt digipalveluja koskevan julkisen kuulemisen kerätäkseen näkemyksiä uusia lainsäädäntöehdotuksiaan varten. Kuuleminen kattaa laajan joukon aiheita, kuten verkon turvallisuus, sananvapaus, oikeudenmukaisuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset digitaloudessa. Siinä keskitytään kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen liittyy sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin perustekijöihin, kuten vapauteen tarjota digipalveluja EU:n sisämarkkinoilla sijoittautumispaikkaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Toinen koskee tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopan digitaalisilla markkinoilla, joilla muutamat suuret verkkoalustat toimivat nyt portinvartijoina. Tarkastelussa ovat muun muassa säännöt sen varmistamiseksi, että kuluttajilla on mahdollisimman laajat valinnanmahdollisuudet. Kuuleminen on avoinna 8. syyskuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Koronavirusaiheisia infografiikoita ja ohjeita eri kielillä
|
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) on laatinut koronavirukseen liittyvää, vapaasti saatavilla olevaa aineistoa useilla kielillä, myös suomeksi. Aineisto sisältää erilaisia raportteja, ohjeita ja infografiikoita eli kuvia ja tekstiä yhdisteltynä. Infografiikoiden aiheina ovat muun muassa kasvosuojukset ja niiden käyttö, käsienpesu sekä koronaviruksen leviämisen minimointi. Raporttien ja ohjeiden aiheita ovat esimerkiksi koronaviruspotilaiden kanssa kontaktissa olleiden kartoitus, lähikontaktien välttämiseen liittyvät toimenpiteet, viruksen mahdollisesti saastuttamien terveydenhuollon yksiköiden ja muiden tilojen desinfiointi sekä henkilönsuojainten pukeminen ja riisuminen hoidettaessa potilaita, joilla epäillään olevan tai on vahvistettu koronavirustartunta. Klikkaamalla ohjeiden nimeä saat näkyviin kielivalikon.
|
Lue lisää...
|
|
|
Äänestä omaa suosikkiasi Euroopan Natura 2000 -palkinnon finalisteista
|
Vuoden 2020 Euroopan Natura 2000 -palkinnon 27 finalistia ovat selvillä. Hankkeet ovat ehdokkaina viiden eri palkinnon saajiksi, mutta myös sinulla on nyt mahdollisuus äänestää verkossa suosikkiasi kansalaispalkinnon saajaksi. Eniten ääniä saanut ehdokas palkitaan. Euroopan Natura 2000 kansalaispalkinto on näkyvä tunnustus kansalaisten suosikista. Viime vuonna annettiin yli 50 000 ääntä. Mukana on tänä vuonna myös suomalainen VELMU-hanke, jonka ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät vuonna 2004. VELMU on vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma, jossa kerätään tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tutustu finalisteihin ja äänestä! Äänestysaikaa on 15. syyskuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Valokuvakilpailu #CedefopPhotoAward
|
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop järjestää valokuvakilpailun #CedefopPhotoAward. Vuoden 2020 kilpailu on suunnattu ammatillisessa perus- tai jatkokoulutuksessa oleville opiskelijaryhmille EU-maissa, Norjassa ja Islannissa. Joukkueiden on laadittava omaperäinen valokuvatarina aiheesta ”Ammatillinen koulutus: tarina vihreästä tai digitaalisesta osaamisesta”, jossa on 4–5 valokuvaa ja niihin liittyvä enintään 100 sanan tarina. Kaksi parasta joukkuetta pääsee mukaan Berliinissä 9.–13. marraskuussa 2020 järjestettävälle Euroopan ammattitaitoviikolle ehdokkaina pääpalkinnon saajiksi. Kolmanneksi tullut joukkue saa tuomariston palkinnon #CedefopPhotoAward Prix du Jury Thessalonikin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2020. Palkitut ja muut kärkisijoille tulleet tarinat asetetaan myös näytteille Thessalonikissa ja Berliinissä. Tarinoita voi lähettää kilpailuun 30. kesäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kyselytutkimus: Koronaviruskriisi ja siitä palautuminen
|
Komission alaisuudessa toimiva Yhteinen tutkimuskeskus käynnisti äskettäin yhteistyössä University College Londonin kanssa Euroopan laajuisen kyselytutkimuksen selvittääkseen ihmisten näkemyksiä koronakriisistä sekä siitä, miten se on vaikuttanut heidän tarpeisiinsa ja toimintaansa. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan piiloon jäänyttä kriisitoimiin liittyvää tietoa ja tarjoamaan päätöksentekijöille näyttöön perustuvia käytännön ohjeita yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan ohjeissa, jotka ovat kaikkien saatavilla, sekä tieteellisissä julkaisuissa, joissa käsitellään katastrofiriskien vähentämistä, organisaatioiden häiriönsietokykyä ja toiminnan jatkuvuutta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja se on englanninkielinen. Vastaaminen kestää noin kymmenen minuuttia. Valitse linkistä kysymyslomake asuinmaasi perusteella! Kyselyyn voi vastata 15. kesäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Eurofoundin mukaan suomalaisten luottamus EU:hun muita suurempaa – kysely jatkuu
|
Koronakriisillä on laajoja vaikutuksia ihmisten elämään ja työhön. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound etsii vastauksia kriisiin verkkokyselyllään. Kyselyssä selvitetään, mitä välittömiä muutoksia kriisi on saanut aikaan ja mitä vaikutuksia muutoksilla on. Tutkimukseen oli osallistunut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 85 000 eurooppalaista. Alustavien tulosten mukaan suomalaiset ovat kärjessä etätyöhön siirtymisessä: etätöitä tekee nyt lähes 60 prosenttia työntekijöistä. Seuraavaksi eniten korona on siirtänyt työntekijöitä etätöihin Luxemburgissa, Alankomaissa, Belgiassa ja Tanskassa. Myös luottamus EU:hun on Suomessa korkeammalla tasolla kuin muissa EU-maissa. Suomen jälkeen luottamuksessa tulevat Irlanti, Tanska, Liettua, Luxemburg ja Ruotsi. Kyselyyn voi vastata vielä muutaman kuukauden ajan, ja lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Kyselyyn pääsee vastaamaan oheisesta linkistä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Young Euro Classic -festivaalin satoa: ulkokonserttielämys Berliinistä
|
Nuorille muusikoille tarkoitettu Young Euro Classic -festivaali on kerännyt joka kesä jo 20 vuoden ajan orkestereita kaikkialta maailmasta esiintymään Berliinin konserttitalossa järjestettäviin klassisen musiikin konsertteihin. Viime kesänä festivaalin kohokohtana oli Beethovenin 9. sinfonia, jonka soitti nuorista lahjakkaista muusikoista – joukossa muutama suomalainen – koottu European Union Youth Orchestra johtajanaan Vasily Petrenko. Konsertin päätteeksi myös yleisö pääsi mukaan laulamaan sinfonian loppupuolella esiintyvän teeman ”Oodi ilolle”. Sävelmä tunnetaan myös EU:n virallisena hymninä. Berliinin konserttitalon lisäksi sen edustalla oleva Gendarmenmarktin aukiokin täyttyi konserttiin saapuneista kuulijoista ja laulajista. Taltioitu konsertti on koettavissa 15. kesäkuuta saakka ARTElla.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lähtisitkö perkaamaan byrokratiaa?
|
Komissio hakee jäseniä byrokratian vähentämiseksi perustettavaan Fit for Future asiantuntijafoorumiin. Foorumin tarkoituksena on auttaa komissiota yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa byrokratiaa. Tavoitteena on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon mm. digitalisaatioon liittyvät tulevaisuuden vaatimukset. Komissio hakee byrokratiatalkoisiin mukaan sidosryhmien edustajia – yrityksistä ja varsinkin pk-yrityksistä, työmarkkinaosapuolista ja kansalaisjärjestöistä – joilla tulee olla suoraa kokemusta EU:n lainsäädännön soveltamisesta. Hakemuksia voi jättää 19. kesäkuuta saakka. Fit for Future -foorumi on jatkoa aiemmalle REFIT-foorumille ja perustuu siitä saaduille kokemuksille.
|
Lue lisää...
|
|
|
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – osallistu EU:n strategiaa koskevaan kuulemiseen!
|
Komission laatiman Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tätä varten on määrä hyväksyä entistä kunnianhimoisempi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastovaikutukset tuntuvat jo kaikkialla Euroopassa, ja ajan myötä vaikutukset todennäköisesti voimistuvat. Ilman radikaaleja päästövähennystoimia ilmastonmuutoksen jatkuminen todennäköisesti lisää vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, joita voivat olla muun muassa luonnon ekosysteemien romahtaminen, maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkeneminen ja ihmisten siirtyminen pois kotiseudultaan. On tärkeää kerätä laajasti eri osapuolten näkemyksiä uutta strategiaa varten, jotta voidaan valita tarkasteltavat toimintavaihtoehdot ja asettaa strategialle tavoitteet. Strategiasta on nyt käynnistetty laaja kuuleminen. Kyselylomakkeen suomenkieliseen versioon pääset sivun yläreunassa olevasta kielivalikosta, ja vastata voi 20. elokuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Suomen ensimmäisten Euroopan kulttuuriperintötunnusten haku on käynnistynyt
|
Suomalaisille kulttuuriperintökohteille voidaan nyt ensimmäistä kertaa hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi, johon Suomi liittyi mukaan marraskuussa 2018. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnuksesta kiinnostuneet voivat tehdä Museovirastolle aiehakemuksia 10.8.2020 saakka. Suomen hakemus lähetetään eteenpäin maaliskuussa 2021. Museovirasto auttaa kulttuuriperintökohdetta ylläpitäviä organisaatioita hakemusten tekemisessä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan Suunta -podcast
|
Miten Euroopan unioni toimii koronakriisissä? Mitä mieltä komission ehdottamasta Next Generation EU -elpymispaketista ja muista taloustoimista ollaan? Mitä eurooppalaiselle demokratialle kuuluu? Miten Helsingin kaupunki selviää koronakriisistä? Toteutuvatko lasten oikeudet Euroopassa? Näitä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä pohditaan kansalaisjärjestö Eurooppalaisen Suomen Euroopan suunta -podcastissa. Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan haastateltavana on kattava otos suomalaispoliitikkoja, kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen edustajia sekä EU-asiantuntijoita. Jaksot ovat kuunneltavissa yleisillä podcast-alustoilla, esimerkiksi Spotifyssä. Jatkokeskustelua podcast-jaksojen teemoista käydään kaikille avoimessa Eurooppalainen politiikka Facebook-ryhmässä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Sinustako loistokeskustelija?
|
Oletko huomannut, että keskustelu netissä ja yhteiskunnassa usein kärjistyy – eivätkä ihmisten ajatukset kohtaa? Loistokeskustelija-sivusto johdattaa rakentavan keskustelun saloihin ja sisältää suomalaisten tubettajien keskustelunavauksia. Yhteiskunnalliset asiat tulevat koko ajan lähemmäksi ja jakavat mielipiteitä. Näiden videoiden avulla voit opetella loistokeskustelijaksi ja virittää ryhmässä keskustelua tärkeistä aiheista. Keskusteluteemoina ovat vastuulliset kulutusvalinnat, sukupuoli ja seksuaalisuus, tiede ja opiskelu, matkustelu ja liikkuminen, sananvapaus sekä luotettava tieto. Loistokeskustelija.fi on Suomen tubettajat ry:n tuottama nuorille ja opettajille suunnattu materiaali, joka edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hanketta on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Toimittajaksi aikoville nuorille haku Brysseliin journalismioppiin
|
Journalismin opiskelijoilla on taas mahdollisuus hakea Euroopan komission Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä lyhyt artikkeli tai videoraportti hankkeesta, joka on saanut EU-rahoitusta. Tämän vuoden aiheena on solidaarisuus Euroopassa, ja erityisesti kannustetaan kertomaan luovista ratkaisuista koronaviruspandemian torjunnassa ja poikkeusolosuhteissa elämisessä. Hakemusten perusteella valitaan 33 nuorta aikuista (ikähaarukka 18–30 vuotta), jotka kutsutaan Brysseliin EU:n alueiden ja kuntien teemaviikoksi 11.–16. lokakuuta. He pääsevät kouluttautumaan ja työskentelemään kokeneiden journalistien ohjauksessa sekä tutustumaan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja paikallisiin medioihin. Lisäksi kahdelle osallistujista myönnetään aloittelevien toimittajien Megalizzi–Niedzielski-palkinto. Hakuaikaa on 13. heinäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n terveyspalkintokilpailu 2020
|
EU:n terveyspalkintokilpailun (2020 EU Health Award) aiheina ovat tänä vuonna rokotukset ja terveelliset elämäntavat. Rokotusteemassa etsitään organisaatioita, kouluja ja päiväkoteja, jotka ovat onnistuneesti edistäneet lasten ja nuorten (0–18 vuotta) rokotuskattavuutta. Elämäntapateemassa taas halutaan nostaa esiin kaupunkeja ja kouluja, jotka ovat erityisen hyvin edistäneet paikallisyhteisössään lasten ja nuorten (6–18 vuotta) terveellisiä elämäntapoja. Kategoriansa parhaaksi valittu hanke tai toimintamuoto saa 50 000 euron rahapalkinnon, toiseksi tullut 30 000 euron palkinnon ja kolmannelle sijalle yltävä 20 000 euron palkinnon. Kummankin kategorian kolme parasta osallistujaa julkistetaan marraskuussa. Huom. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 16. syyskuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kilpailu innovatiivisille kaupungeille
|
Vuoden 2020 European Capital of Innovation -kilpailu, josta käytetään myös nimeä iCapital, on alkanut. Kilpailussa palkitaan kaupunkeja, jotka ovat erityisen onnistuneesti kyenneet hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi kaupunkiliikkuvuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan, paikallisdemokratian tai syrjäytymisen ehkäisyn alalla, asukkaidensa elämänlaadun parantamiseen. Kilpailun voittajalle on luvassa miljoonan euron rahapalkinto. Loppukilpailuun päässeet viisi seuraavaksi tullutta kaupunkia saavat kukin 100 000 euron palkinnon. Pääpalkinnon ovat aiemmin voittaneet Barcelona, Amsterdam, Pariisi, Ateena ja Nantes. Espoo sijoittui viime vuonna kuuden parhaan kaupungin joukkoon. Hakuaikaa kilpailuun on 23. kesäkuuta saakka ja voittajat julkistetaan palkintojenjakotilaisuudessa syyskuussa Brysselissä.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan kansalaisen palkinnon haku käynnissä
|
Euroopan parlamentin vuotuinen Euroopan kansalaisen palkinto on jälleen haettavissa. Palkinnolla annetaan tunnustusta esimerkiksi hankkeille, joilla edistetään EU-maiden kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja lähentymistä tai helpotetaan rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä. Palkittava hanke voi myös koskea rajat ylittävää tai valtioiden välistä kulttuuriyhteistyötä, joka auttaa vahvistamaan Eurooppa-henkeä tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja arvoja. Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Huom. Hakuaikaa jatkettu 30.6. saakka. Palkinnon voittajat kutsutaan Euroopan parlamentissa pidettävään palkintoseremoniaan. Suomenkieliseen hakulomakkeeseen pääsee hakusivun yläkulmassa olevan kielivalikon kautta.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|