Hilde Vautmans, Euroopan parlamentin jäsen (Belgia) ja Ivan Jakovčić, Euroopan parlamentin jäsen (Kroatia)
Isännöimme Euroopan elinsiirtopäivänä lokakuussa Euroopan parlamentissa järjestettyä tapahtumaa, joka toteutettiin yhteistyössä Euroopan keuhkoverenpainetautijärjestön (PHA Europe) kanssa. Yhdessä kollegojemme Romana Tomcin ja Alojz Peterlen kanssa toimme esiin huolemme tuhansista jonotuslistoilla luovutuselintä odottavista potilaista, joiden toive hengen pelastavasta hoitotoimenpiteestä ei koskaan toteudu. Tutkimusten mukaan 16 potilasta kuolee päivittäin joutuessaan odottamaan elintenluovutusjonossa. Tämän vuoksi elinluovutusten lisäämisen on oltava niin EU:n, jäsenmaiden kuin kaikkien kansalaistenkin ensisijainen tavoite.
EU:n tasolla on elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevan EU:n toimintasuunnitelman avulla edistetty koulutusta, rajat ylittävää elinvaihtoa ja EU-maiden parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Komissio on osallistunut useiden eurooppalaisten hankkeiden rahoittamiseen kansanterveysalan toimintaohjelmasta. Näin se on tarjonnut jäsenmaille käytännön tukea elinluovutusohjelmien parantamisessa. Journalisteille järjestetyt seminaarit ovat lisänneet aiheen käsittelyä tiedotusvälineissä, mikä on parantanut kansalaisten tietoisuutta. Euroopan neuvoston julkaisemien tietojen mukaan toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. EU:ssa tehtiin vuonna 2015 yli 800 elinsiirtoa enemmän kuin edellisvuonna. Tulos vahvistaa myönteisen suuntauksen, jossa elinsiirtojen määrä lisääntyi viiden vuoden aikana yli 4 000:lla. Tämä merkitsee 14 prosentin lisäystä vuoteen 2010 verrattuna.
Elinten luovutuksesta maasta toiseen on myös tullut tärkeä keino auttaa potilaita. Rajat ylittäviä elinten vaihtosopimuksia koskevan yhteisen toiminnan (FOEDUS) yhteydessä kehitettyä IT-sovellusta on jo käytetty sellaisten elinten tarjoamiseen, joille ei ole ollut vastaanottajaa kotimaassa. Näin pilottivaiheen aikana on voitu tehdä pääasiassa lapsille 23 elinsiirtoa, jotka eivät muutoin olisi olleet mahdollisia. Kaksi muuta EU:n rahoittamaa hanketta, joita ovat ehdottaneet kollegamme Karin Kadenbach ja Gabriel Mato, käynnistetään ennen vuoden loppua kolmeksi vuodeksi. Niillä pyritään paremmin hallitsemaan kroonisia munuaissairauksia ja parantamaan elinluovutus- ja elinsiirtojärjestelmiä koulutuksen ja tiedotuksen avulla.
Tämä todistaa, että alan resursseja ja asiantuntemusta yhdistämällä saadaan potilaita hyödyttäviä todellisia tuloksia. Nyt kun EU:n toimintasuunnitelma on saatettu päätökseen ja se on arvioitavana, on tarpeen pohtia seuraavia vaiheita. On selvää, että tehtävää on vielä paljon. EU-maiden tavoitteeksi ja vertailuarvoksi sopivat hyvin Espanjan ja Kroatian elinluovutusluvut. Toimintasuunnitelman avulla saavutettua edistymistä on jatkettava ja vahvistettava.
Potilasjärjestöillä on erittäin tärkeä rooli, kun kansalaisia kannustetaan ilmoittautumaan elinluovuttajiksi. Euroopan keuhkoverenpainetautijärjestö on ottanut johtoaseman edistettäessä yhteistä vetoomusta, jonka tavoitteena on parantaa elinluovutuksia ja elinsiirtoja EU:ssa. Sen ja useiden muiden EU-tason ja kansallisen tason potilasjärjestöjen jäsenet – joiden sairauksien hoidossa elinluovutukset ja elinsiirrot ovat kriittisen tärkeitä – pyrkivät parantamaan elinsiirtoja koskevaa tietoisuutta ja elinsiirtojen saatavuutta. Tuemme potilasjärjestöjen elinsiirto- ja elinluovutusaloitteita ja kehotamme EU-maita ja komissiota tehostamaan toimiaan yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta EU-kansalaiset saadaan mukaan elinluovuttajiksi ja näin helpotetaan kaikkien mahdollisuuksia pelastaa ihmishenkiä.
