Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla

Euroopan unionilla on 40 sisämaaraja-aluetta, jotka muodostavat 40 prosenttia unionin pinta-alasta. Näillä alueilla asuu lähes 30 prosenttia EU:n väestöstä. Raja-alueiden taloudellinen tilanne on kuitenkin yleensä heikompi kuin jäsenvaltion muiden alueiden. Julkisten palvelujen, kuten sairaaloiden ja korkeakoulujen, saatavuus on yleensä huonompi raja-alueilla. Raja-alueiden asukkailla, yrityksillä ja julkisviranomaisilla on vaikeuksia luovia erilaisten hallinto- ja lainsäädäntöjärjestelmien välillä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan muitakin toimia, sillä näitä vaikeuksia ei voida ratkaista ainoastaan rahoituksella ja investoinneilla. Komissio haluaa tarttua näihin ongelmiin, ja se esittää uusia konkreettisia toimia 20. syyskuuta 2017 hyväksymässään tiedonannossa ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”.

Tiedonannossa korostetaan, miten EU ja sen jäsenvaltiot voivat helpottaa ja nopeuttaa rajatylittävää kanssakäymistä, pienentää kustannuksia sekä edistää palvelujen yhdistämistä sisärajoilla. Siinä tarkastellaan myös tarpeellisia parannuksia, jotta raja-alueiden asukkaat voisivat täysimääräisesti hyödyntää mahdollisuuksia rajan molemmin puolin. Tiedonannon on myös tarkoitus edistää pohdintaa, joka alkoi Euroopan tulevaisuudesta annetusta valkoisesta kirjasta, esittämällä toimia ja antamalla suosituksia, joilla helpotetaan sisämaaraja-alueiden välistä yhteistyötä, vähennetään esteitä ja autetaan raja-alueiden asukkaita ja yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti alueen tarjoamia mahdollisuuksia.

Siinä esitetään erilaisia toimia, joilla parannetaan raja-alueiden kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta. Toimet liittyvät erityisesti joihinkin oikeudellisiin ja hallinnollisiin seikkoihin, jotka ovat tällä hetkellä esteenä yhteistyön ja kanssakäymisen tiivistämiselle. Toimien täytäntöönpanoa helpotetaan perustamalla komissioon ”raja-alueiden yhteyspiste”, joka koostuu komission rajatylittävien asioiden asiantuntijoista, jotka tarjoavat kansallisille ja alueellisille viranomaisille neuvontaa oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden torjunnasta.

Rajatylittävän kanssakäymisen esteiden väheneminen vaikuttaa myönteisesti niin sosioekonomiseen kehitykseen kuin raja-alueiden integraatioon. Komissio voi vaikuttaa merkittävästi tähän prosessiin ehdottamalla lainsäädäntöä tai rahoitusmekanismeja sekä auttamalla jäsenvaltioita ja alueita ymmärtämään paremmin haasteita ja kehittämään toimenpiteitä erityisesti tiedon jakamiseksi ja omien raja-alueiden onnistuneiden käytäntöjen esittelemiseksi.

Tiedonannon liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitellään tärkeimmät käsitteet ja valmisteluprosessi, joka alkoi vuonna 2015 ”rajatylittävän toiminnan selvitys” -aloitteesta. Siinä annetaan myös lisätietoja EU:n raja-alueiden kohtaamista oikeudellisista ja hallinnollisista vaikeuksista sekä näiden yhteiskunnallisista vaikutuksista. Lisäksi siinä tuetaan komission tiedonannossa esitettyjä toimia analysoimalla niitä tarkemmin ja antamalla konkreettisia esimerkkejä.

Tiedonannon hyväksymistä juhlitaan lanseeraustilaisuudessa 20.–21. syyskuuta Brysselissä. Kolme vastaavaa tilaisuutta järjestetään lokakuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä Meridassa (Espanjassa), Kööpenhaminassa (Tanskassa) ja Bratislavassa (Slovakiassa).