"Representation in Finland - Finland Representation Newsletter" Newsletter Issues

Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila: Frans Timmermans vieraili Suomessa (16/06/2022)

Komission johtavalla varapuheenjohtajalla Frans Timmermansilla viime viikko oli kiireinen, sillä Euroopan parlamentti äänesti EU:n massiivisesta Fit for 55 -ilmastopaketista Strasbourgissa. Silti Timmermans ehti tulla kahdeksi päiväksi Suomeen keskustelemaan ilmastosta sekä puhumaan Espoon Otaniemessä järjestettyyn eurooppalaisten kaupunkien Eurocities-verkoston vuosittaiseen tapahtumaan. Tiheään aikataulutetulla vierailullaan Timmermans tapasi eduskunnan suuren valiokunnan, lukuisia ministereitä, Suomen Ilmastopaneelin, yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä sekä Helsingin kaupungin ylintä johtoa. Metsäretkellä Sipooseen Timmermans pääsi tutustumaan suomalaiseen metsänkasvatukseen. Vierailu huipentui tiukkaa asiaa täynnä olevaan keskusteluun, johon osallistui nuoria eri tahoilta samoin kuin saamelaisten edustaja. Vieraamme oli erittäin tyytyväinen matkan antiin ja painotti metsäkysymyksessä tieteeseen perustuvan päätöksenteon keskeistä roolia. Ajankohtaista tietoa Suomen ilmasto- ja energiatavoitteista on saatavilla alla olevan linkin kautta.

Eurobarometri: Puolustus ja energiaomavaraisuus eurooppalaisille tärkeimmät kysymykset vuonna 2022 (16/06/2022)

Tällä viikolla julkaistu Eurobarometri-kysely osoittaa, että eurooppalaiset kannattavat vahvasti yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja odottavat EU:n luopuvan riippuvuudestaan Venäjän energialähteistä. Kyselystä käy ilmi myös, että suurin osa eurooppalaisista on tyytyväisiä niin EU:n (59 %) kuin oman maansa (57 %) toimiin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Eniten tukea saavat humanitaariset toimet (93 %) ja sotaa pakenevien vastaanotto EU:hun (91 %). Lisäksi 80 prosenttia eurooppalaisista tukee Venäjää vastaa asetettuja talouspakotteita ja 70 prosenttia puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainaan. Komission RePowerEU-suunnitelman tavoitteet saavat Eurobarometrin mukaan laajaa tukea. Vastaajista 87 prosenttia katsoo, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan venäläisistä energialähteistä mahdollisimman pian, ja 80 prosentin mielestä energiapolitiikalla voidaan edistää EU:n strategisten etujen puolustamista.

Ukraina: Komissio antaa ohjeistusta sotaa pakenevien auttamiseksi työmarkkinoille ja koulutukseen (16/06/2022)

Venäjän hyökättyä Ukrainaan lähes 7 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta EU:hun. Tähän mennessä vain suhteellisen pieni osa työikäisistä pakolaisista on päässyt EU:n työmarkkinoille, mutta työmarkkinoille haluavien ihmisten määrän odotetaan kasvavan. Komissio on sen vuoksi antanut EU-maille ohjeistusta siitä, miten Ukrainasta tulevat voidaan integroida työmarkkinoille ja miten heidän pääsyään ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen voidaan tukea. Komissio kehottaa EU-maita muun muassa tiedottamaan Ukrainasta pakenevien ihmisten saatavilla olevasta tuesta, kuten ammatinvalinnanohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi EU-maiden olisi helpotettava työmarkkinoille integroitumista esimerkiksi rohkaisemalla saapujia rekisteröitymään julkisiin työvoimapalveluihin ja tukemalla työnantajia, jotka palkkaavat sotaa pakenevia. Olisi myös varmistettava, että pakolaisten taidot ja pätevyys voidaan arvioida ja tunnustaa nopeasti.

Valtiontuki: Komissiolta hyväksyntä Suomen 500 miljoonan euron yritystukiohjelmalle Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta (16/06/2022)

Komissio on hyväksynyt Suomen 500 miljoonan euron tukiohjelman niiden yritysten tukemiseksi, joihin Venäjän hyökkäysestä Ukrainaan aiheutunut kriisi ja siihen liittyvät pakotteet vaikuttavat. Tukiohjelma on avoin kaikenkokoisille, eri aloilla toimiville yrityksille, lukuun ottamatta rahoitusalaa, maatalouden alkutuotantoa, vesiviljelyä ja kalastusta. Tuki saa olla enintään 400 000 euroa tuensaajaa kohden, ja se myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2022. Tukiohjelma hyväksyttiin komission 23. maaliskuuta 2022 vahvistamien tilapäisten kriisipuitteiden nojalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) mukaisesti. SEUT-sopimuksen mukaan tämänkaltainen valtiontuki sallitaan, kun EU:n taloudessa esiintyy vakavia häiriöitä.

Euroopan tehokkain LUMI-supertietokone ratkoo Kajaanissa ihmiskunnan suurimpia haasteita tekoälyn avulla (16/06/2022)

LUMI-supertietokone vihittiin käyttöön 13. kesäkuuta Kajaanissa. Se on nyt Euroopan nopein ja energiatehokkain supertietokone, ja myös yksi maailman tehokkaimmista. LUMI toimii alustana kansainväliselle tutkimusyhteistyölle ja tekoäly- sekä kvanttiteknologian kehittämiselle, ja sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä, syövän diagnosoinnissa tai ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä. Osa koneen resursseista kohdennetaan yrityskäyttöön. Runsaasta energiankulutuksestaan tunnettujen supertietokoneiden joukosta LUMI erottuu myös ympäristöä säästävillä ratkaisuillaan. LUMIn omistaa EuroHPC-yhteisyritys, jota isännöi Suomen ja yhdeksän muun maan muodostama LUMI-konsortio. Tutkijat kaikkialla Euroopassa voivat hakea pääsyä LUMIn resursseihin. LUMI on sijoitettu Kajaaniin, maailman ekologisimpiin lukeutuvaan datakeskukseen, jota hallinnoi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

12.7. EU mukana Porin SuomiAreenassa (16/06/2022)

SuomiAreena järjestetään Porissa 11.–15.7. Edustusto on mukana 12.7. Klo 12.00–12.45 Kaupungintalon pihalla (Hallituskatu 12) käydään keskustelu ”Nuoret ja vanhat ilmaston puolesta”. Siinä pohditaan mm., onko ilmastohätätilan aika vai vieläkö on varaa antaa muiden tärkeiden asioiden lykätä ilmastotoimia? Mukana ovat Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja, ympäristötoimittaja Iiris Lappalainen; Porin kaupunginvaltuutettu, Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen Julia Liljegren; päätoimittaja emerita, aktivistimummo Reetta Meriläinen; Ilmastoisovanhemmat ry:n sihteeri, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Klo 17.00–17.45 edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestävät MTV-lavalla Kauppatorilla keskustelun ”Miten EU vauhdittaa vihreää siirtymää?” Mukana ovat Allianssi ry:n nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen, ympäristötieteen dosentti Matti Nummelin, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) sekä edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Tule Poriin tai seuraa verkossa!

24.–26.8. Eurooppa-foorumi Turussa (16/06/2022)

Tämän vuoden Eurooppa-foorumin teemana on Suomen ja EU:n asema osana muuttuvaa kansainvälistä järjestystä. Edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ovat aiempien vuosien tapaan mukana tapahtumassa. Marina Palacessa 25.8. klo 13.00–13.45 järjestettävän keskustelun aiheena on vihreä siirtymä: onko EU:lla pallo hallussa? Keskusteluun osallistuvat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Turun Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja Susan Saarinen sekä Euroopan parlamentin jäsenet Elsi Katainen (kesk., Renew) ja Ville Niinistö (vihr., Greens/EFA). Juontajana on edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. EU:n puolustuksen työkalupakista keskustellaan 26.8. klo 10.00–10.45. Puhujina ovat komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Rasmus Hindrén ja Allianssi ry:n YK-delegaatti Katri Leppälaakso. Keskusteluja voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä.

26.9. Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (16/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Euroopan nuorison teemavuosi 2022 on hyvässä vauhdissa! (16/06/2022)

Seuraa Euroopan nuorison teemavuoden toimintoja ja tapahtumia Opetushallituksen verkkosivuilla. Koko vuoden on auki Nuoret, arvot ja EU -tapahtumatukihaku, jonka kautta voi saada mikrorahoitusta nuorten omille projekteille. Seuraavan hakuerän eräpäivä on 15. elokuuta. Teemavuoden mahdollisuuksista järjestetään 4. elokuuta klo 15.00–16.00 online-sidosryhmätapaaminen. Siihen voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen EYY2022Finland@oph.fi. Teemavuosi tulee olemaan esillä myös Turussa 24.–26. elokuuta järjestettävässä Eurooppa-foorumissa. Nuorten ohjausryhmä on suunnitellut Turun Kaupunginteatterin lämpiössä 26. elokuuta klo 10.00–10:45 järjestettävän teemavuoden paneelikeskustelun, jonka otsikko on: Nuoret, arvot ja EU – Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja osallisuus Euroopassa. Luvassa on vielä paljon muutakin erilaista toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Tutustu mahdollisuuksiin!

EU:n teollisoikeuksien viraston kyselytutkimus: Nuoret ostavat yhä enemmän väärennettyjä tuotteita ja käyttävät edelleen piraattisisältöä (16/06/2022)

EU:n teollisoikeuksien virasto (EUIPO) kysyi koronapandemian jälkimainingeissa nuorilta heidän suhtautumisestaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin. Kesäkuun alussa julkaistujen vuoden 2022 vastausten mukaan yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista eurooppalaisista nuorista oli ostanut tarkoituksellisesti tai tahattomasti ainakin yhden väärennetyn tuotteen ja kolmannes (33 %) oli käyttänyt laitonta verkkosisältöä. Vastaajista 37 prosenttia osti väärennetyn tuotteen tarkoituksellisesti, mikä on merkittävä lisäys edellisiin tuloksiin verrattuna (14 % vuonna 2019). Verkkosisältöä käytti, pelasi, latasi tai suoratoisti laittomista lähteistä tarkoituksellisesti 21 prosenttia vastaajista. Suomessa väärennöksen osti tarkoituksellisesti 44 prosenttia nuorista ja piraattisisältöä käytti tietoisesti 17 prosenttia. Nuorten tarkoituksellisesti ostamia väärennettyjä tuotteita ovat yleisimmin vaatteet ja asusteet, jalkineet, elektroniikkalaitteet sekä kosmetiikkatuotteet.

Kuorolaulu voi parantaa hyvinvointia – Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama PREMUS-hanke selvittää nyt laulamisen hyötyjä neurologisten sairauksien hoidossa (16/06/2022)

Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi aivojen toimintaa ja musiikin harrastamisella voi olla positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Helsingin yliopiston viisivuotisessa PREMUS-hankkeessa tutkitaan nyt neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämön johdolla musiikin käyttöä terveen ikääntymisen tukena sekä osana neurologisten sairauksien hoitoa. Hanke koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa kartoitetaan ikääntymisen, afasian ja Alzheimerin taudin vaikutuksia musiikin ja laulamisen käsittelyyn aivoissa sekä tutkitaan kuorolaulun vaikuttavuutta terveen neurokognitiivisen ikääntymisen ylläpitämisessä ja afasian kuntoutuksessa. ”Afasiaa sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa työmme perimmäisenä tavoitteena on käyttää laulamista puheen tuottamisen harjoittelun välineenä, niin että henkilöt kykenevät lopulta kommunikoimaan muutoinkin kuin laulamalla”, Särkämö kertoo. Hanke on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Starting Grant -rahoitusta.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (16/06/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Työpaikat EU:n toimielimissä (16/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston Europe Direct -vastaava Susanna Wasenius: Vihdoin ja viimein tavattiin – Europe Direct -yleiskokous Milanossa (09/06/2022)

Europe Direct -verkostolla on tapana kokoontua kerran jokaisen sopimuskauden aikana. Nykyinen sopimuskausi alkoi 1. toukokuuta 2021, ja kokoontumisen oli tarkoitus olla pian sen jälkeen, mutta pandemia sotki kaikki suunnitelmat. Kokousta jouduttiin siirtämään kahdesti, ennen kuin se lopulta onnistui. Kaikki reilut 400 Europe Direct -pistettä ympäri Eurooppaa kokoontuivat Milanoon. Etukäteisjärjestelyt sujuivat iloiseen italialaiseen tapaan, mutta kaikki pääsivät perille ja löysivät majapaikan. Suomesta kaikki kahdeksan edustajaa pääsivät paikalle. Ohjelma alkoi maanantai-iltana 30. toukokuuta yhteisellä päivällisellä Castello Sforzesco -nimisessä linnassa. Tilaisuudessa muun muassa Milanon pormestari puhui siitä, miten alue oli kärsinyt pandemiasta, ja Euroopan komission viestinnän pääosaston johtaja kertoi Euroopan tilanteesta.

EU:n vuoden 2023 talousarvio: Resursseja Euroopalle muuttuvan maailman muokkaamiseen (09/06/2022)

Komissio on esittänyt EU:n talousarvion vuodeksi 2023. Sen loppusumma on 185,6 miljardia euroa, ja sen varoja täydennetään NextGenerationEU-välineestä, josta on tarkoitus myöntää avustuksina arviolta yhteensä 113,9 miljardia euroa. Talousarvio kuvastaa EU:n politiikan painopisteitä, jotka ovat tärkeitä kestävän elpymisen varmistamisessa ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamisessa. Talousarviosta tuetaan myös jatkossa merkittäviä investointeja, joilla edistetään Euroopan strategista riippumattomuutta, tuetaan meneillään olevaa talouden elpymistä, turvataan kestävyys ja luodaan työpaikkoja. Komissio asettaa edelleen etusijalle vihreät ja digitaaliset investoinnit. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus esittää tarkemman tarvearvioinnin perusteella lisäehdotuksia siitä, miten Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan vaikutuksista aiheutuvat sisäiset ja ulkoiset rahoitustarpeet katetaan.

Eroon laturikasoista – yleislaturia koskeva komission ehdotus hyväksyttiin (09/06/2022)

Euroopan parlamentti ja EU-maat ovat hyväksyneet yleislaturia koskevan komission ehdotuksen, jonka mukaan USB-C-portista tulee yleinen latausportti. Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager totesi meidän pääsevän lopultakin eroon laturikasoista laatikoissamme. ”Yksi yleislaturi tuo todellista hyötyä meille kuluttajina. Se on hyväksi myös ympäristöllemme. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että lainsäätäjät saavuttivat nopeasti yhteisymmärryksen yleislaturia koskevissa neuvotteluissa.” Vuodesta 2024 alkaen kaikissa uusissa matkapuhelimissa, tableteissa, digitaalikameroissa, kädessä pidettävissä videopelikonsoleissa, kuulokkeissa, kannettavissa kaiuttimissa, sähkökirjan lukulaitteissa, näppäimistöissä, hiirissä, kannettavissa GPS-laitteissa ja nappikuulokkeissa on oltava USB-C-latausportti. Kannettaviin tietokoneisiin se tulee pakolliseksi vuonna 2026.

Saasteettomuus: Suurin osa Euroopan uimavesistä on laadultaan erinomaisia (09/06/2022)

Vuotuisen uimavesiraportin tarjoamien tietojen avulla uimarit voivat löytää vedenlaadultaan parhaat uimarannat eri puolilta Eurooppaa. Uusimman raportin mukaan lähes 85 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului vuonna 2021 vedenlaatunsa osalta EU:n korkeimpaan laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 88,1 prosenttia uimapaikoista. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä Euroopan komission kanssa laatima arviointi perustuu 21 859 uimarannan seurantaan eri puolilla Eurooppaa. Seuranta kattaa EU-maiden lisäksi Albanian ja Sveitsin. Huonolaatuisten uimavesien osuus on vähentynyt vuodesta 2013, jolloin huonojen uimavesien osuus EU:n uimarannoista oli 2 prosenttia. Vuonna 2021 osuus oli 1,5 prosenttia, ja suomalaisista uimarannoista ”huonon” laatuarvosanan sai 1,3 prosenttia tutkituista eli 4 uimarantaa. Uimavesiraportin lisäksi Euroopan ympäristökeskus on julkaissut päivitetyn interaktiivisen kartan, josta käy ilmi kunkin yksittäisen uimarannan tilanne.

9.–12.6. (09/06/2022)

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

10.6. (09/06/2022)

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee nuorten kanssa. Osana Frans Timmermansin Suomen-vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari, Nuoret biodiversiteettivaikuttajat -verkoston perustaja Emma Sairanen, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 Helsingin keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs). Tervetuloa mukaan paikan päälle tai seuraamaan keskustelua verkossa.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (09/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Lisää virtaa Ruotsista Suomeen ja toisinpäin: EU-rahoitusta saanut voimajohtohanke Aurora Line (09/06/2022)

Suomi ja Ruotsi ostavat ja myyvät toisilleen sähköä yhteisillä sähkömarkkinoilla. Maiden välillä kulkee nykyisin neljä sähkönsiirtolinjaa, joiden kapasiteetti ei kuitenkaan aina riitä siirtämään tarvittavaa sähkön määrää. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto CINEAlta ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta tukea saaneessa Aurora Line -hankkeessa siirtoyhteyksiä rakennetaan yksi lisää. Suurempi kapasiteetti tukee investointeja uusiutuviin energiamuotoihin, auttaa alentamaan sähkön hintaa ja parantaa sähkön tuotantovarmuutta. ”Suomeen tuodaan nykyisin sähköä siirtolinjoilla Virosta ja Ruotsista. Kasvavan tuulivoiman määrän ja Olkiluoto 3:n täysimittaisen käyttöönoton myötä voimme alkaa myös hyvin myymään sähköä takaisinpäinkin. Sää- ja tuotantotilanteet kuitenkin aina vaihtelevat, ja sen vuoksi uusi siirtolinja tukee energiansaannin varmuutta”, toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajohtoprojekteista vastaava rakentamispäällikkö Keijo Välimaa.

Haastattelussa edustuston ruotsinkielinen kääntäjä Minna Holmberg (09/06/2022)

Tiesitkö, että komission Suomen-edustustossa työskentelee kaksi kääntäjää, joista toisen äidinkieli on suomi ja toisen ruotsi? Kääntäjät lähetetään edustustoon komission käännöstoimen pääosastosta. Heitä kutsutaan virallisesti käännöstoimen pääosaston paikallisedustajiksi, sillä heidän työhönsä kuuluu muutakin kuin kääntämistä. Tekstien kääntämisen, kirjoittamisen, editoinnin ja tarkistamisen lisäksi he organisoivat erilaisia tapahtumia, tekevät yhteistyötä kääntäjänkoulutusta järjestävien suomalaisten yliopistojen sekä käännösalan toimijoiden kanssa ja pitävät luentoja Euroopan kielellisestä monimuotoisuudesta ja EU-kääntäjän työstä. Syksyisin he järjestävät kieliin liittyviä tapahtumia 26. syyskuuta vietettävän Euroopan kielten päivän merkeissä. Suomen kieltenopettajien liittoon kuuluva Södra Finlands svenska språklärare (SFSS) haastatteli Minna Holmbergia hänen työurastaan. Lue ruotsinkielinen haastattelu linkistä kohdan ”Språkfrågor vid kommissionens representation i Finland” alla olevasta pdf-tiedostosta.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (09/06/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (09/06/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (09/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Europe Direct -verkosto pohti Milanossa uusia näkökulmia tiedotustyöhön ja kansalaisten osallistumiseen nykyisessä levottomassa tilanteessa (02/06/2022)

EU:lla on Europe Direct -pisteitä kaikissa jäsenmaissa. Yhteensä niitä on yli 400, ja näistä kahdeksan on Suomessa: Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki), Etelä-Savo (Mikkeli), Häme ja Pirkanmaa (Valkeakoski), Kainuu (Kajaani), Kuopio (Kuopio), Kymenlaakso (Hamina), Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) ja Pohjois-Satakunta (Kankaanpää). Europe Direct -pisteet auttavat tuomaan EU:n lähemmäs ihmisiä eri puolilla Suomea ja edistämään eurooppalaista ulottuvuutta paikallistasolla. Ne vastaavat kysymyksiin EU:n politiikoista, ohjelmista ja prioriteeteista ja järjestävät erilaisia tapahtumia ja luentoja EU-asioista. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa disinformaation torjumiseksi sekä koulujen kanssa edistääkseen unionin aktiivista kansalaisuutta. Tällä viikolla kaikkien yli 400 Europe Direct -pisteen edustajat tapasivat Milanossa Italiassa. Kokous pidettiin nyt, kun on taas mahdollista järjestää tapahtumia ja tavata ihmisiä paikan päällä eikä pelkästään näyttöruudulla, kahden pandemiavuoden jälkeen.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketti: Vihreän ja kestävän elpymisen turvaaminen epävarmuuden lisääntyessä (02/06/2022)

Komissio on esittänyt osana talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpakettia maakohtaiset suosituksensa EU-maille tilanteessa, jossa koronapandemian vaikutusten alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomelle annetut suositukset liittyvät muun muassa sen varmistamiseen, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Suomen tulisi lisätä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Suomelle suositellaan myös etenemistä kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman sekä vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanossa, myös Ahvenanmaata koskevan ohjelman osalta. Suosituksena on myös vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa.

9.–12.6. (02/06/2022)

Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaali Brysselissä ja oheistapahtumia ympäri Eurooppaa. EU:n uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen (NEB) tavoitteena on yhdistää tiede ja teknologia taiteeseen ja kulttuuriin ja luoda osallistavia, kestäviä ja kauniita elinympäristöjä. Nyt järjestettävän ensimmäisen NEB-festivaalin pääpaikkana on Bryssel, mutta esityksiä ja osan ohjelmasta pääsee seuraamaan myös verkossa. Lisäksi järjestetään oheistapahtumia eri maissa, myös Suomessa. Festivaalin ns. foorumissa 9.–11. kesäkuuta voi kuunnella muun muassa Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia. Foorumissa on myös kaksi suomenkielistä puhujaa: ympäristöministeriön erityisasiantuntija, Aalto-yliopiston resurssitehokkaan rakentamisen professori Matti Kuittinen sekä Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. NEB-palkintoseremoniassa 11. kesäkuuta palkitaan nuorten lahjakkuuksien esittämiä ideoita ja toteutettuja hankkeita.

10.6. (02/06/2022)

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee Suomessa. Osana vierailua järjestetään keskustelutilaisuus, jossa aiheena ovat nuorten näkemykset ilmastonmuutoksesta sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista Euroopan tilanteeseen. Timmermansin kanssa ovat keskustelemassa Allianssin nuorten ilmastodelegaatit Emma Sairanen ja Akseli Rouvari, Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala, Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaisedustaja Ninni Norra sekä saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen Jan Saijets. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Emma Kari. Keskustelu käydään 10. kesäkuuta klo 13.45–14.45 keskustakirjasto Oodissa Saarikosken matolla (3. krs.), ja sitä voi seurata myös verkossa.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (02/06/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Ilmabataatteja ja laboratorioviljelyä – Rajakylän koululaiset kasvattavat ruokaa tulevaisuuden keinoilla (02/06/2022)

EU koulussani -aloite ottaa nuoria mukaan EU:n ruohonjuuritason toimintaan. Yksi aloitteeseen kuuluvista hankkeista on CircularHoodFood-hanke, jonka tarkoituksena on ollut kehittää urbaania ruoantuotantoa ja uusia kiertotalouden ratkaisuja. Vantaalaisen Rajakylän koulun oppilaat pääsivät hankkeen puitteissa tutustumaan tulevaisuuden ruoantuotantoon ammattikorkeakoulu Metropolian Urban Farm Labissa. Oppilaat pääsivät muun muassa kurkistamaan kasvihuoneeseen, jossa kasvatetaan ilmabataatteja. Ideana on, että ilmassa kasvavan bataatin juurakko ja mukulat suojataan valolta. Kasvin varret saavat led-valoa, mutta itse bataatti roikkuu kasvihuoneen sisälle pystytetyssä pimennetyssä tunnelissa, jossa se saa kuusi suihkausta vettä ja ravinteita tunnissa. Ravinteita ei valu maahan, sillä ylijäävä kasteluvesi kerätään talteen ja se kiertää järjestelmässä uudelleen. Urban Farm Lab -kokeilulaboratoriossa kasvatetaan myös vesiviljelyssä chilejä, ja lisäksi siellä on kasvatettu ilmaperunoita.

Suomalainen Spinnova soveltaa kiertotaloutta tekstiilituotantoon (02/06/2022)

Kiertotalous luo uudenlaista liiketoimintaa, joka tukee myös EU:n linjaamia tavoitteita. Suomalainen Spinnova on kehittänyt teknologian, jonka avulla kierrätyskelpoista tekstiilikuitua voidaan valmistaa puusta ja selluloosapitoisesta jätteestä ilman haitallisia kemikaaleja ja ilmastopositiivisesti. Vuonna 2015 perustettu yhtiö tekee yhteistyötä tunnettujen vaatebrändien kanssa ja tähtää vaateteollisuuden mullistamiseen. ”Euroopassa on herätty hyvin tarpeeseen parantaa ympäristökestävyyttä. Monet yhtiöt ja brändit ovat tehneet julkisia sitoumuksia ympäristöystävällisemmistä toimintatavoista. EU:n sääntely – Green Deal, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja viimeisimpänä tekstiilistrategia – on osaltaan kiihdyttänyt tätä kehitystä. Muutokseen tarvitaankin sekä vaatebrändien vapaaehtoisia toimia että regulaatiota”, toteaa Spinnovan toimintakonseptista vastaava Jarkko Havas.

Mitä suomalaiset odottavat Euroopan tulevaisuudelta (02/06/2022)

Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta tuli päätökseensä Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jonka aikana eurooppalaiset pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan verkossa, tapahtumissa ja kansalaispaneeleissa. Myös suomalaiset ministerit kiersivät ympäri Suomea 19 paikkakunnalla kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaispaneelien sadosta keskustelivat Eurooppa-päivän tilaisuudessa kuntaministeri Sirpa Paatero ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. Paateron mukaan suurin teema oli ilmastonmuutos. Esillä olivat myös turvapaikkakysymykset yhdistettynä ilmastonmuutokseen ja se, miten maahanmuuttopolitiikkaa vietäisiin yhteisesti Euroopan tasolla eteenpäin. Urpilaisen mukaan ilmastonmuutosta koskevassa huolessa ihmisiä on kuultu vahvasti. ”EU-kansalaiset toivovat EU:n olevan vahva johtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Haluamme löytää ilmastonmuutokseen ratkaisuja siten, että myös muu maailma seuraa perässä”, Urpilainen sanoi.

Luontokatoa vastaan ja lähiruoan puolesta: EU-rahoitus tapetilla Eurooppa-päivän tilaisuudessa (02/06/2022)

Eurooppa-päivänä Helsingin Oodi-kirjastossa käytiin keskusteluja EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmaan kuului myös keskustelu EU:n kestävästä rahoituksesta ja puheenvuoroja, joissa esiteltiin EU:n rahoittamia hankkeita. Yksi hankkeista oli Uudenmaan ruoan lähiruokahanke, jossa on pyritty yhdistämään lähiruokaa tuottavat maanviljelijät ja leipomot suoraan kuluttajiin. Uudenmaan ruoan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo kertoi hankkeen perushaasteena olleen, että vaikka monet haluavat hankkia lähiruokaa, on eri maatiloilla ostoksilla kiertely käytännössä vaikeaa. WWF Suomen sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kertoi puolestaan WWF:n hankkeesta, joka keskittyy vaelluskalojen vaellusesteiden – kuten pienien patojen ja vesivoimalaitosten – poistamiseen joista. ”Vauhtia vaellukseen -hankkeessa on tähän mennessä poistettu noin 10 estettä. Työtä ei tehdä yksin, sillä esteen omistaa aina jokin taho. Tällöin on todella tärkeää, että omistajia kannustetaan rakenteiden poistamiseen. Olemmekin havainneet, että hankkeella on ollut toimia vauhdittava vaikutus”.

Komissio hakee sopimuskumppania siivouspalveluihin (02/06/2022)

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouskilpailulla sopimuskumppania tuottamaan edustustolle sekä Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle siivouspalveluita toimitiloihinsa Helsinkiin. Puitesopimus tehdään vuoden jaksoissa yhteensä neljäksi vuodeksi. Tarjouskilpailuun osallistuminen edellyttää kohdevierailua edustuston tiloissa 7.6.2022 klo 14:00. Vierailuun on ilmoittauduttava etukäteen. Tarjoukset on toimitettava 6.7.2022 klo 16.00 mennessä. Lisätiedot tarjouspyynnöstä ja tarjousasiakirjat löytyvät alla olevan linkin kautta.

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (02/06/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (02/06/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

REPowerEU: tavoitteena vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää vihreää siirtymää nopeasti (19/05/2022)

Euroopan komissio on esittänyt REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. EU:n energiajärjestelmän muuttaminen on tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista on lopetettava. Sitä käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena, ja sen kustannukset eurooppalaisille veronmaksajille ovat lähes 100 miljardia euroa vuodessa. Toinen tavoite on ilmastokriisin torjuminen. Eurooppalaisista 85 prosenttia katsoo, että EU:n olisi vähennettävä riippuvuuttaan Venäjän kaasusta ja öljystä mahdollisimman pian Ukrainan tukemiseksi. Tavoitteisiin voidaan vastata REPowerEU-suunnitelman toimenpiteillä, joilla säästetään energiaa, monipuolistetaan energiahuoltoa ja nopeutetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa.

Kevään 2022 talousennuste: Venäjän hyökkäys koettelee EU:n talouden häiriönsietokykyä (19/05/2022)

EU:n taloudessa odotettiin ennen sodan syttymistä pitkäaikaista ja vahvaa kasvua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin tuonut uusia haasteita juuri kun unioni oli toipunut koronapandemian talousvaikutuksista. Sota tuo epävarmuutta ja raaka-aineiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Sen vuoksi komissio on tarkistanut EU:n kasvunäkymiä alaspäin ja inflaatioennustetta ylöspäin. Kokonaistuotannon odotetaan nyt kasvavan sekä EU:ssa että euroalueella 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 2,3 prosenttia vuonna 2023 eli vähemmän kuin talven 2022 väliennusteessa. Suomessa kasvu on ennusteen mukaan heikompaa, tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Euroalueen inflaatio on ennusteen mukaan 6,1 prosenttia vuonna 2022 ennen kuin se hidastuu 2,7 prosenttiin vuonna 2023. Koko EU:n inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 6,8 prosenttiin ja ensi vuonna jälleen hidastuvan 3,2 prosenttiin. Suomessa inflaatio on ennusteen mukaan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

25.5. (19/05/2022)

Miten EU tukee Ukrainaa ja pakolaisia? – LUX-yleisöpalkinnon ehdokaselokuva Pako ja ennen elokuvaesitystä käytävä keskustelu. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on ajanut pakolaisiksi miljoonia, etenkin naisia ja lapsia. Läntinen yhteisö ja sen osana Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut ennennäkemättömiä talouspakotteita Venäjää vastaan. Miten EU tukee Ukrainaa ja etenkin unionista ja sen naapurustosta suojelua hakevia pakolaisia? Aiheesta keskustelevat 25. toukokuuta klo 13.30–14.00 keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa osana Maailma kylässä -festivaalin ohjelmaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP). Keskustelun jälkeen klo 14.15–15.45 esitetään LUX-yleisöpalkinnon 2022 ehdokaselokuva Pako. Animoidussa dokumenttielokuvassa lapsena Afganistanista paennut Amin kertoo tarinansa.

25.5. (19/05/2022)

Mielenterveys Suomessa ja Euroopassa nyt? Keskustelu Eurooppasalissa. Korona-aika on pahentanut mielenterveysongelmia. Eristys ja epävarmuus ovat koetelleet etenkin nuorten mielenterveyttä. Pandemia on nostanut esiin myös mielenterveyden laajemmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, ja mielenterveysasiat ovat saaneet jälleen enemmän huomiota myös EU-tasolla. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja MIELI ry järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden 25. toukokuuta klo 11.00–13.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Keskustelussa mukana: Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja Alviina Alametsä (vihr., Greens/EFA) sekä MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter ja MIELI ry:n Kriisipuhelimen vapaaehtoistyöntekijöitä. Tilaisuus striimataan osoitteessa www.facebook.com/Euroopanparlamentti. Kahvitarjoilu. Ennakkoilmoittautumiset EPhelsinki@europarl.europa.eu

28.5. (19/05/2022)

Global Gateway – portti maailmalle -keskustelu. Global Gateway on EU:n vaihtoehto Kiinan uudeksi silkkitieksi kutsutulle Vyö ja tie -hankkeelle, jonka myötä Kiina tiivistää yhteistyötään Afrikan ja Euroopan kanssa. EU:n Global Gateway puolestaan tukee kestäviä investointeja ja kumppanuuksia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Afrikassa Global Gateway tukee vihreää siirtymää esimerkiksi parantamalla terveydenhuoltoa ja digiosaamista. Global Gateway on puheenaiheena 28. toukokuuta klo 13.00–13.30 järjestettävässä Maailma kylässä -festivaalin keskustelussa, jonka avaa komissaari Jutta Urpilainen videotervehdyksellään. Keskustelijoina ovat Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok., EPP), Euroopan komissio kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla linjajohtajana toimiva Antti Karhunen ja ilmastopolitiikkaan erikoistunut tutkija Mari Luomi. Keskustelun juontaa kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila Euroopan komission Suomen-edustustosta.

26.9.: Kaksikielinen koulutusseminaari kieltenopettajille aiheesta ”Digitalisaatio kieltenopetuksessa” – ilmoittautuminen käynnissä! (19/05/2022)

Oletko kieltenopettaja ja haluatko oppia lisää digitalisaatiosta kieltenopetuksessa? Ilmoittaudu mukaan kaksikieliseen koulutukseen, jossa puhuu kaksi tämän alan asiantuntijaa, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Kuopion kansalaisopiston kielten koulutussuunnittelija Marjo Markkanen puhuu monimediaisen pedagogiikan hyödyistä ja haasteista. Kieltenopettaja ja kirjailija Patricia Diaz puolestaan kertoo digitaalisista työkaluista kieltenopetuksessa. Lisäksi sekä Euroopan komissio että Svenska nu -verkosto esittelevät kiinnostavaa opetusmateriaalia. Tapahtuman järjestää Svenska nu yhteistyössä Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa Euroopan kielten päivänä, jota vietetään joka vuosi 26. syyskuuta. Tapahtuma on maksuton, ja se järjestetään 26. syyskuuta kello 16.00–18.00 Hanasaaressa Espoossa. Ennen tilaisuutta on kahvitarjoilu, joten paikalle kannattaa saapua jo puoli tuntia aiemmin. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan jo nyt. Tervetuloa!

Ukrainasta raportoiva toimittaja Antti Kuronen on Vuoden eurooppalainen (19/05/2022)

Eurooppa-päivänä myönnettiin jälleen Vuoden eurooppalainen -tunnustus. Sen sai Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Eurooppalainen Suomi -yhdistys myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on tehnyt työtä eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian edistämiseksi. Yhdistyksen mukaan Kuronen on lisännyt tietoisuutta muun muassa Euroopan poliittisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä kysymyksistä. Palkinnosta iloinen Kuronen kertoo eurooppalaisuuden olleen aina osa hänen identiteettiään. Hän kasvoi Helsingissä kaksikielisessä perheessä, joka matkusteli lomillaan Länsi-Euroopassa. ”Olen aina kokenut, että olemme eurooppalaisia ja kuulumme läntiseen Eurooppaan. Kaksikielisyyden kautta tunnen myös pohjoismaalaisuuden läheiseksi. Muistan erittäin elävästi EU-kansanäänestyksen 1990-luvun puolivälissä, kun olin opiskelija. Olin jopa jossain määrin aktiivinen jäsenyyttä kannattavalla puolella. Ne olivat jännittäviä aikoja, koska äänestyksen tulos ei suinkaan ollut kirkossa kuulutettu”, Kuronen muistelee.

Osallistu Opetushallituksen kilpailuun ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat” (19/05/2022)

Oletko sinä tai onko edustamasi organisaatio kehittänyt mallin nuorten osallistamiseksi? Malli voi liittyä eri sektoreihin tai aiheisiin, kuten paikalliseen päätöksentekoon, oppilaitosten toiminnan suunnitteluun tai hallintoon, vertaistoimintaan tai omaehtoiseen hanketoimintaan. Jos vastasit kyllä, osallistu Opetushallituksen kilpailuun ”Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat”. Kilpailu on osa Euroopan nuorison teemavuotta, ja sillä halutaan tuoda esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Osallistua voivat sekä järjestäytyneet toimijat että vapaat ryhmittymät. Kilpailuehdotuksista valitaan finaaliin 10 parasta, ja finalistitoimijoiden edustajat kutsutaan opintomatkalle Brysseliin tai Strasbourgiin vuoden 2023 aikana. Lopullinen voittaja julkistetaan tammikuussa 2023. Voittajamalli esitellään myös nuorison teemavuoden eurooppalaisten koordinaattoreiden ja sidosryhmien tapaamisessa. Kilpailuehdotuksen voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja se on jätettävä viimeistään 15. marraskuuta.

Euroopan nuorison teemavuosi – ilmastonmuutos ja Ukrainaan kohdistuva sotilaallinen hyökkäys ajavat nuoria vaikuttamaan (19/05/2022)

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Helsingin Oodi-kirjastossa järjestettiin Eurooppa-päivänä paneelikeskustelu, jossa nuoret esittivät päällimmäisiä huolenaiheitaan. Kysyttäessä suurinta haastetta, johon EU:n tulisi keskittyä, korostui vastauksissa ilmastonmuutos. Lisäksi puhutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan: nuoret toivovat löytävänsä tapoja tehdä osansa ukrainalaisten auttamiseksi. Mitä keskustelijat itse näkivät parhaiksi tavoiksi lisätä nuorten osallisuutta ja kiinnostusta yhteisiin kaikkia eurooppalaisia koskeviin asioihin? ”Nuorille täytyy kertoa, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Monen politiikassa tehtävän päätöksen tulos voi näkyä vaikka parinkymmenen vuoden kuluttua, mikä voi asettaa pienen lisähaasteen. Ehkä moni nuori haluaisi nähdä tuloksia heti. Koulun penkin lisäksi myös sosiaalinen media on erinomainen paikka tarjota tietoa”, totesi keskusteluun osallistunut Suomen Somalia-verkoston viestintäkoordinaattori Ahmed Duale.

Euroopan komissio lanseeraa Euroopan nuorison teemavuoden kunniaksi uuden ääniviestisivuston ”Kerro visiosi ääneen” (19/05/2022)

Kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti, että vuosi 2022 nimettäisiin Euroopan nuorison teemavuodeksi, hän toivoi EU:n kuuntelevan nuorten ääntä. Näin unionia voitaisiin muokata nuorten näkemysten, ajatusten ja toiveiden mukaisesti. Sen vuoksi Euroopan komissio on käynnistänyt aivan uudenlaisen verkkoalustan ”Kerro visiosi ääneen”. Se on interaktiivinen alusta, jolle nuoret eurooppalaiset voivat tallentaa oman ainutlaatuisen viestinsä. Tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus kertoa ääneen oma visionsa tulevaisuudesta. Viesti voi koskea esimerkiksi nuorten ajatuksia työelämästä, rauhasta ja turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta tai mielenterveydestä. Alustalle voi jättää viestin kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä sekä norjan, turkin, serbian, makedonian ja islannin kielellä. Siellä pääsee myös kuuntelemaan eri kielillä ja eri äänillä tallennettuja viestejä. Kieltä voi vaihtaa sivun vasemmasta yläreunasta.

Komissio palkitsi Tampereen parhaasta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmasta (19/05/2022)

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma on yksi tapa, jolla Euroopan komissio tukee kaupunkeja niiden liikennejärjestelmien kehittämisessä fiksummiksi. Komissio palkitsee vuosittain yhden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman, ja tänä vuonna palkinnon sai Tampere, joka laati suunnitelmansa viime vuoden puolella. ”Viime vuosi oli Tampereella kestävän kehittämisen huippuvuosi, ja se on huomattu kansainvälisestikin. Ratikkaliikenne käynnistyi, lähijunaliikenne alkoi Tesomalla, Hämeenkadun remontti valmistui ja pyöräliikenteeseen tehtiin merkittäviä panostuksia. Tunnustus on hieno kiitos kaupungille ja kaikille kestävää kaupunkia rakentaville yhteistyötahoille. Tampereen työstä on syytä olla ylpeä. Tekemistä on vielä paljon, mutta välillä on hyvä myös pysähtyä iloitsemaan jo saavutetusta”, kertoo Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueesta vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti.

Hae tukea nuorille tarkoitetun tapahtuman järjestämiseen Suomessa Euroopan nuorisovuoden aikana (19/05/2022)

Oletteko ryhmä 13–29-vuotiaita nuoria ja haluatteko järjestää Suomessa nuorille suunnatun tapahtuman Euroopan nuorisovuoden 2022 aikana? Voitte hakea Opetushallitukselta EU-tapahtumatukea, joka voi kattaa tapahtumakulut osittain tai kokonaan. Tuen määrä on 400–1 000 euroa. Se on suunnattu erityisesti ruohonjuuritasolle ja paikallisille tapahtumille, hankkeille ja kampanjoille. Kyse voi olla esimerkiksi yhteistyössä paikallisen järjestön kanssa järjestetystä tapahtumasta, liikuntatempauksesta, nuorten ja päättäjien tapaamisesta paikallistasolla, eri taustoista tulevien nuorten kohtaamistapahtumasta, some-kampanjasta eurooppalaisten arvojen edistämiseksi, solidaarisuustapahtumasta Ukrainan pakolaisten auttamiseksi tai nuorten opintomatkasta Suomessa. Tukea voivat hakea 13–29-vuotiaat, ja hakemuksen on tultava vähintään neljä nuoren muodostamalta ryhmältä. Päätökset tuen myöntämisestä tehdään viidessä erässä. Eriä varten on omat hakuajankohtansa, joista viimeinen päättyy 15. marraskuuta.

”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” – myös puhelinpalvelu nyt ukrainaksi ja venäjäksi (19/05/2022)

Tavallisesti komission Europe Direct -palvelu vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä maksuttomaan Europe Direct -palveluun kirjallisesti ja puhelimitse. Myös jäsenmaissa sijaitsevat Europe Direct -tiedotuspisteet tarjoavat tietoa EU:sta.

Testaa uutta interaktiivista verkkotyökalua ja vertaile itseäsi muihin Suomen nuoriin tai etsi lisätietoa nuoresta sukupolvesta (19/05/2022)

Oletko 16–29-vuotias ja haluatko vertailla itseäsi muihin suomalaisiin nuoriin tilastotietojen valossa? Kokeile Eurostatin uutta interaktiivista verkkotyökalua ”Young Europeans” (”Nuoret eurooppalaiset”). Sen avulla voit luoda avatarin ja vastata tietovisan kaltaisiin kysymyksiin neljällä eri osa-alueella: elämä ja hyvinvointi, terveys, työelämä ja koulutus sekä digitaalinen maailma. Työkalu on tarkoitettu myös muun muassa vanhemmille, opettajille ja päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita nuorten näkemyksistä. Voit etsiä lisätietoa nuorista valitsemalla ikäryhmän, joka kiinnostaa sinua eniten (16–19-, 20–24- tai 25–29-vuotiaat).

Hae viestintäsuunnittelijaksi EU-tietokeskukseen monipuolisiin tehtäviin! (19/05/2022)

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista viestintäsuunnittelijaa. Työtehtäviin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen toiminnan koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Käytännössä tehtäviin sisältyy muun muassa kansalaistapahtumien järjestämistä, kouluvierailuja, erilaista viestintää, osallistumista EU-aiheiseen keskusteluun ja raportointia Euroopan komissiolle. Hakijalta toivotaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, erittäin hyvää perusymmärrystä EU:n toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Työsuhteen suunniteltu kesto on 1.8.2022 – 31.12.2025. Haku on auki 10. kesäkuuta klo 15.00 saakka.

Työpaikat EU:n toimielimissä (19/05/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen: Eurooppa-päivä osoitti monen suomalaisen kokevan EU:n läheisemmäksi kuin koskaan aiemmin (12/05/2022)

Suomalaisten kiinnostus EU:ta kohtaan on kasvanut. Helsingin keskuskirjasto Oodissa oli kuhinaa 9. toukokuuta Euroopan juhlapäivänä. Vierailijoilla oli koko päivän ajan mahdollisuus seurata mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, joihin osallistui kärkipoliitikkoja, muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, kolme entistä pääministeriä ja useita Euroopan parlamentin jäseniä. Oodissa pääsi myös tutustumaan EU:n kumppaniorganisaatioiden edustajiin ja nauttimaan ajatuksia herättävistä keskusteluista EU-kakun ja kahvin kera. Tämänvuotisilla juhlallisuuksilla oli entistäkin suurempi merkitys, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut suomalaiset kokemaan EU:n läheisemmäksi kuin koskaan ennen. Käytännössä tuki EU:lle näkyi esimerkiksi siinä, että edustustomme jakamien EU:n lippujen kysyntä oli suurta jo ennen Eurooppa-päivää. Vaikka kuntatyöntekijöiden lakko pakottikin supistamaan päivän ohjelmaa, Oodissa kävi tapahtuman aikana lähes 6 000 vierailijaa, ja ohjelmaa verkossa seuraavien määrä ylitti odotukset.

Uusi EU:n strategia lasten suojelemiseksi verkkoympäristössä (12/05/2022)

Älypuhelimien käyttö on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja niitä aletaan käyttää paljon nuorempana kuin aiemmin. Suojellakseen lapsia verkkoympäristössä komissio on hyväksynyt uuden Parempi internet lapsille -strategian. Strategian tarkoituksena on parantaa digipalveluita luomalla turvallinen, ikätasoon soveltuva digiympäristö ja varmistaa jokaisen lapsen suojeleminen ja kunnioittaminen verkossa. Lisäksi tavoitteena on, että lapset voivat saada tarpeelliset taidot ja valmiudet, tehdä turvallisia valintoja ja ilmaista itseään verkkoympäristössä turvallisesti ja vastuullisesti. Strategia on hyväksytty yhdessä uuden EU-säädösehdotuksen kanssa, joka koskee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaa.

Eurobarometri Euroopan nuorison teemavuodesta: Osallistuminen kiinnostaa nuoria eurooppalaisia entistä enemmän (12/05/2022)

Nyt kun Euroopan nuorison teemavuosi on täydessä vauhdissa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi – jossa nuorilla oli keskeinen osa – on päättymässä, on hyvä tarkastella nuoren sukupolven mielialaa. Uusi Eurobarometri-selvitys osoittaa nuorten osallistumisen lisääntyvän: nykyisin valtaosa (58 %) nuorista osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja on ollut mukana yhdessä tai useammassa nuorisojärjestössä viimeisten 12 kuukauden aikana. Tässä on kasvua 17 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen Eurobarometriin vuodelta 2019. Nuorten mukaan mielenterveys ja fyysinen terveys ja hyvinvointi (34 %), ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen (34%) samoin kuin koulutus ja oppijoiden vapaa liikkuvuus (33 %) ovat Euroopan nuorison teemavuoden keskeisiä osa-alueita. Eurobarometrin tulokset vahvistavat myös, että Erasmus+ -ohjelman, joka viettää 35. juhlavuottaan vuonna 2022, tuntee yli puolet nuorista vastaajista, vaikkakin ohjelma tunnetaan joissakin EU-maissa paremmin kuin toisissa.

Eurobarometri: Eurooppalaiset kannattavat EU:n reaktioita Ukrainan sotaan (12/05/2022)

Suuri osa EU:n kansalaisista kannattaa toimia, joita EU on toteuttanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että sodan alkamisen jälkeen EU on osoittanut solidaarisuutta (79 prosenttia) ja toiminut yhtenäisesti (63 prosenttia) ja nopeasti (58 prosenttia). Suomalaisista 85 prosenttia katsoo EU:n osoittaneen solidaarisuutta, 77 prosenttia katsoo EU:n toimineen yhtenäisesti ja 68 prosenttia nopeasti. Kyselyn mukaan kansalaiset kannattavat laajalti myös EU:n energiapoliittisia toimia, joiden tavoitteena on, ettei EU olisi enää riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista. Tämä kävi ilmi kaikissa 27 EU-maassa 13.–20. huhtikuuta 2022 toteutetussa Flash-eurobarometrikyselyssä. Haastateltavia EU:n kansalaisia oli 26 066, ja tutkimus toteutettiin verkossa. Suomalaisvastaajia oli 1 003.

Komissio myönsi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen 12 historialliselle kohteelle eri puolilla Eurooppaa – tunnuksen sai myös Seminaarinmäen kampus (12/05/2022)

Komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kahdelletoista kohteelle, joilla on ollut merkittävä rooli Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Kulttuuriperintötunnuksen sai myös Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus. Se edustaa Suomen koulutusjärjestelmää ja laadukasta opettajankoulutusta, joilla edistetään kaikkien ihmisten tasa-arvoa. Paikalla sijaitsi alun perin vuonna 1863 perustettu ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari, joka 1900-luvulla muuttui monitieteiseksi Jyväskylän yliopistoksi. Kulttuuriperintökohteilla edistetään symbolisia eurooppalaisia arvoja ja tehdään tunnetuksi kohteiden merkitystä Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Lisäksi kulttuuriperintökohteet tarjoavat arvokasta koulutustoimintaa, erityisesti nuorille.

Tässä taisteltiin 1914–1918! Valokuvanäyttely Eurooppasalissa 6.–20.5. (12/05/2022)

Eurooppasalissa (Malminkatu 16, 00100 Helsinki) on esillä 6. toukokuuta alkaen valokuvanäyttely Here they fought! 1914–1918. Valokuvaaja Alessio Franconi johdattaa katsojan kuvareportaasillaan “Tässä taisteltiin!” ensimmäisen maailmansodan entisille taistelukentille, Italiasta aina Ukrainaan saakka ymmärtämään paremmin koko maanosaa järkyttänyttä konfliktia. Näyttely muistuttaa rauhan tärkeydestä sekä Euroopan unionin roolista uusien tragedioiden estämisessä. Näyttely järjestetään yhteistyössä parlamentin Suomen-toimiston ja Italian kulttuuri-instituutin kanssa, ja se on esillä 20. toukokuuta saakka. Vapaa pääsy Eurooppasalin aukioloaikoina. Lisätietoa Facebook-tapahtumasta. Tervetuloa!

18.5. (12/05/2022)

REPowerEU-webinaari. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Euroopan komissio julkisti maaliskuussa suunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Business Finland järjestää 18. toukokuuta klo 14.00–15.30 aiheeseen liittyvän webinaarin, jossa keskustelua alustaa REPowerEU-suunnitelman valmistelusta Euroopan komission pääsihteeristössä vastannut Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -osaston päällikkö Vesa Terävä. Hän kertoo tulevista toimista ja niiden vaikutuksista Euroopan energiatulevaisuuteen. Tilaisuudessa käytävään paneelikeskusteluun osallistuvat Teknologiateollisuus ry:n Kestävä kehitys -yksikön johtaja Helena Soimakallio, Raahen kaupungin kehittämisen toimialajohtaja Pasi Pitkänen ja Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää. Webinaari järjestetään Teamsillä, ja siihen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Komissaari Mariya Gabriel: Aloite eurooppalaisesta opiskelijakortista – paljon muutakin kuin vain kortti (12/05/2022)

”Miten voimme tehdä Erasmus+ -kokemuksesta vieläkin paremman kaikille, jotka haluavat opiskella, osallistua harjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen tai henkilöstövaihtoon ulkomailla opiskelu-, nuoriso- ja urheilualoilla?” Tämä on yksi kysymyksistä, jonka koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel esittää 9.5. Turun Sanomissa esimerkkinä siitä, miten eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite syntyi. ”Olemme luoneet välineen, jolla taataan opiskelijatietojen turvallinen vaihto ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus liikkua saumattomasti korkeakoulujen välillä. Kortilla voi kuitenkin tehdä paljon muutakin; opiskelijat voivat esimerkiksi osallistua verkkokursseille ja käyttää verkkopalveluja, joita tarjotaan muissa korkeakouluissa kuin heidän omassa oppilaitoksessaan”, Gabriel kirjoittaa. Kaikkien eurooppalaisten opiskelijoiden olisi määrä hyötyä kortin tarjoamista eduista vuoteen 2025 mennessä.

”Antisemitismi on uhka kaikille meille” – Paneelikeskustelussa puitiin EU:n ja Suomen toimia antisemitismin torjumiseksi (12/05/2022)

EU julkisti lokakuussa 2021 antisemitismin torjuntaan ja juutalaisuuden vaalimiseen keskittyvän strategian. Euroopan komissiossa antisemitismin torjuntatyötä koordinoiva Katharina von Schnurbein saapui huhtikuun alussa Helsinkiin keskustelemaan strategiasta sekä EU:n ja Suomen työstä antisemitismin torjumiseksi. Vierailunsa aikana hän tapasi virkamiehiä, poliitikkoja sekä juutalaisyhteisöjen edustajia ja keskusteli heidän kanssaan juutalaisyhteisön tilasta ja antisemitismistä Suomessa. Eurooppasalissa järjestetyssä paneelikeskustelussa pitämässään alustuspuheessa von Schnurbein sanoi antisemitismin olevan ikään kuin yhteiskunnan kanarialintu hiilikaivoksessa. ”Historiallisesti joka kerta kun juutalaiset ovat tunteneet olonsa turvattomaksi Euroopassa on se ollut huono merkki koko Euroopalle. Antisemitismi ei sitä kautta ole uhka ainoastaan juutalaisille vaan meille kaikille. Eurooppa voi menestyä vain silloin, kun kaikki vähemmistömme voivat menestyä”, von Schnurbein painotti.

Suomalais-ukrainalaiset piktogrammit helpottamaan kommunikointia (12/05/2022)

Monet ukrainalaiset ovat paenneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja hakeneet turvaa jostakin sellaisesta EU-maasta, jonka kieltä he eivät osaa. Euroopan unionin julkaisutoimisto on sen vuoksi koonnut käytännönläheisen piktogrammivihkosen, joka on saatavilla kaikilla EU-kielillä ja ukrainaksi. Vihkonen voi auttaa voittamaan ensimmäiset kieliongelmat. Sitä voivat käyttää esimerkiksi lapset ja opettajat, joilla on aluksi vaikeuksia ymmärtää toisiaan, koska heillä ei ole yhteistä kieltä. Piktogrammien avulla voi oppia kääntämään ukrainaksi tai suomeksi – tai muille EU-kielille – erilaisia ilmauksia, jotka liittyvät muun muassa koulunkäyntiin, vaatteisiin, toiveisiin tai muihin käytännönläheisiin kysymyksiin.

Suomenruotsalainen podcast ”Näst sista ordet” – vieraana edustuston kääntäjä Minna Holmberg (12/05/2022)

Oletko kiinnostunut kielistä, ja haluatko tietää enemmän EU:n kielellisestä monimuotoisuudesta? Tiedätkö, mitä EU-kieltä äidinkielenään puhuvia on vähiten? Tiesitkö, että tuo kieli on EU:n virallisista kielistä ainoa seemiläinen kieli – ja maailman ainoa seemiläinen kieli, jota kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin? Entä miten kielestä tulee EU:n virallinen kieli, ja kuinka monta niitä on? Tämän ja paljon muuta saat tietää kuuntelemalla Ylen suomenruotsalaisen podcastin ”Näst sista ordet” uusimman jakson, jossa komission edustuston kääntäjä Minna Holmberg oli vieraana Eurooppa-päivän aattona 8. toukokuuta. Voit myös testata, tunnistatko viisi eurooppalaista kieltä kuulemistasi kielinäytteistä!

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri välitti Suomen-vierailullaan rauhan sanomaa (12/05/2022)

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri EUYO (European Union Youth Orchestra) vieraili huhtikuun alussa Suomessa neljä päivää kestäneellä vierailulla ”Nuori Eurooppa saapuu Suomeen”. Mukana oli 95 nuorta muusikkoa 27 EU-maasta. "Edellisestä Suomen-vierailustamme on kulunut jo 18 vuotta. Nyt enemmän kuin koskaan tunnemme, että työmme viesti – rauha, harmonia ja nuorten yhteistyön positiivinen arvo – ovat elintärkeitä, enkä voi kuvitella Suomea parempaa paikkaa Euroopassa tämän osoittamiseksi. Näen Suomen maana, joka ymmärtää näitä arvoja ja toimii esimerkkinä niille. Koska Ukrainassa koetaan tällä hetkellä kauhistuttavia kärsimyksiä, kaikki tietävät, että taiteen ja kulttuurin on noustava tukemaan rauhan voimaa. Nuorten yhteistyöstä syntyvä rauhan ääni on suurin mahdollinen vaikuttaja paremmalle tulevaisuudelle”, kertoi EUYO:n pääsihteeri Marshall Marcus. Orkesterissa esiintyi myös suomalainen kontrabasisti Venla Lahti, jolle EUYO:n Suomen-vierailu oli henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma.

Työpaikat EU:n toimielimissä (12/05/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (12/05/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (12/05/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Eurooppa-päivänä esillä erityisesti Euroopan rauha ja yhtenäisyys (05/05/2022)

Ensi maanantaina 9. toukokuuta vietämme Eurooppa-päivää, joka on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Tänä vuonna päivän teemat ovat entistäkin merkityksellisempiä, sillä Venäjä on hyökkäyksellään Ukrainaan tuonut sodan Eurooppaan ja ravisuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmää. Tämän vuoden Eurooppa-päivän päätapahtuma Suomessa järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja verkossa. Tarjolla on ajankohtaisia keskusteluita Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta ja näistä lisää voit lukea alempana olevasta artikkelista. Eurooppa-päivä muistuttaa siitä, että EU on rauhanprojekti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi Euroopan parlamentin täysistunnossa tällä viikolla pitämässään puheessaan, että Euroopan unionin tulevaisuus kirjoitetaan myös Ukrainassa. EU tuomitsee jyrkästi Putinin hyökkäyksen Ukrainaan. EU antaa vahvaa poliittista tukea ja taloudellista ja humanitaarista apua Ukrainalle sekä kohdistaa raskaita pakotteita Venäjään ja muihin sotaa tukeviin tahoihin. Tarkempia tietoja EU:n tuesta Ukrainalle löytyy alta.

Eurooppalainen terveysdata-avaruus ihmisten ja tieteen hyväksi (05/05/2022)

Euroopan komissio käynnisti eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevan hankkeen, joka on yksi vahvan Euroopan terveysunionin kulmakivistä. Tämän myötä ihmiset saavat mahdollisuuden hallita ja käyttää terveystietojaan kotimaassaan ja koko EU:ssa. Tämä edistää digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden todellisia sisämarkkinoita. Lisäksi EDHS tarjoaa johdonmukaisen, luotettavan ja tehokkaan kehyksen terveysdatan käytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten ja varmistaa samalla, että EU:n tiukkoja tietosuojanormeja noudatetaan täysimääräisesti.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi hyväksyi lopulliset ehdotukset (05/05/2022)

Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunto kokoontui viimeistä kertaa 29.–30.4. Täysistunto pääsi kokouksessaan yksimielisyyteen lopullisesta ehdotusluonnoksesta, joka kattaa 325 ehdotusta 49 tavoitteen toteuttamiseksi. Konferenssi esittää vuoden työrupeamansa johtopäätökset Euroopan tulevaisuuden varalle Eurooppa-päivänä 9.5. Tämän jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio selvittävät, miten ehdotukset voitaisiin toteuttaa, kukin oman toimivaltansa puitteissa ja perussopimusten mukaisesti.

9.5. (05/05/2022)

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Tervetuloa viettämään päivää kanssamme Helsingin keskustakirjasto Oodiin! Maijansalissa on luvassa laaja kattaus ajankohtaisia keskusteluja Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta klo 8.45–16.50. Keskusteluissa ovat mukana muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, ministerit Pekka Haavisto ja Sirpa Paatero sekä Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri ja Alviina Alametsä. Tervetuloa myös kakkukahville klo 14.00 alkaen! Kakkua on tarjolla 2 000 ensimmäiselle. Eurooppa-päivää vietetään myös ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Tässä taisteltiin 1914–1918! Valokuvanäyttely Eurooppasalissa 6.–20.5. (05/05/2022)

Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää juhlistetaan myös Eurooppasalissa (Malminkatu 16, 00100 Helsinki), jossa on esillä 6.5. alkaen valokuvanäyttely Here they fought! 1914–1918. Valokuvaaja Alessio Franconi johdattaa katsojan kuvareportaasillaan “Tässä taisteltiin!” ensimmäisen maailmansodan entisille taistelukentille, Italiasta aina Ukrainaan saakka ymmärtämään paremmin koko maanosaa järkyttänyttä konfliktia. Näyttely muistuttaa rauhan tärkeydestä sekä Euroopan unionin roolista uusien tragedioiden estämisessä. Näyttelyn avajaiset pidetään 6.5. kello 16.30, jolloin näyttelyä on esittelemässä valokuvaaja Franconi sekä keskustelemassa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Jesse Jääskeläinen. Näyttely järjestetään yhteistyössä parlamentin Suomen-toimiston ja Italian kulttuuri-instituutin kanssa. Näyttely on esillä 20.5. saakka. Vapaa pääsy Eurooppasalin aukioloaikoina. Lisätietoa Facebook-tapahtumasta. Tervetuloa!

Hyvää Euroopan nuorison teemavuotta! (05/05/2022)

Tiesitkö jo, että vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi? Vuosi nostaa esiin nuorison merkityksen vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman tulevaisuuden luomisessa sekä rauhan ja eurooppalaisten arvojen edistämisessä. Vuoden aikana nuoret saavat lukuisia mahdollisuuksia oppia, jakaa näkemyksiä, osallistua toimintaan ja vaikuttaa Suomessa sekä eri puolilla Eurooppaa. Teemavuotta tehdään yhdessä eri puolilla Eurooppaa. Suomessa vuosi lanseerataan Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta, jolloin Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään nuorten paneelikeskustelu teemalla Nuoret, arvot ja EU – Mitä eurooppalaisuus meille merkitsee? Tapahtuma striimataan kanavalle www.eurooppapaiva.fi. Vuoden aikana on luvassa paljon erilaista toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Tutustu mahdollisuuksiin!

Työpaikat EU:n toimielimissä (05/05/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Komissio suojaa toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia aiheettomilta kanteilta (28/04/2022)

Euroopan komissio esittää toimia parantaakseen toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelua aiheettomilta kanteilta eli strategisilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta (ns. SLAPP-kanteet). Ehdotetulla direktiivillä tuomioistuimille ja SLAPP-kanteiden kohteena oleville tarjotaan välineet, joilla torjua ilmeisen perusteettomia ja aiheettomia kanteita. Ehdotettuja suojatoimia sovelletaan siviilioikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Suojatoimet on laadittu siten, että oikeussuojan saatavuus ja oikeus yksityisyyteen ovat tasapainossa sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden suojelun kanssa. Ehdotuksessa vahvistetaan myös useita menettelytakeita ja oikeussuojakeinoja, kuten vahingonkorvaukset ja aiheettomien kanteiden nostamisesta annettavat varoittavat rangaistukset.

Laillinen muuttoliike: Osaajien houkutteleminen EU:hun (28/04/2022)

Komissio pyrkii luomaan kestävää politiikkaa lailliseen maahanmuuttoon. Sen ehdottamilla uusilla säännöillä yksinkertaistetaan hakuprosessia, joka liittyy EU:n alueella asumiseen ja työskentelyyn. Komissio ehdottaa yhdistelmälupadirektiivin ja EU:ssa pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin tarkistamista, jotta laillisia maahantuloväyliä koskeva säännöstö olisi toimivampi. Lisäksi komissio ehdottaa, että perustetaan ensimmäinen EU:n laajuinen alusta, EU:n osaamisreservi, jotta EU pystyisi paremmin houkuttelemaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, jotka etsivät työmahdollisuuksia. Ukrainasta tulevien pääsyä työmarkkinoille on pikaisesti helpotettava, ja komissio ehdottaa tähän liittyvää pilottihanketta, joka on tarkoitus saada käyntiin kesäksi 2022.

Liputa Eurooppa-päivänä EU-lipulla! (28/04/2022)

Haluatko juhlia Eurooppa-päivää 9. toukokuuta liputtamalla EU-lipulla? Voit tulla hakemaan lipun itsellesi, organisaatiollesi tai vaikka taloyhtiöllesi Eurooppasalin aulasta (Malminkatu 16, Helsinki) 25.4.–6.5. klo 10–16. Lippuja on eri kokoisiin ulkotankoihin: 125 x 187 cm (koko 008), 150 x 225 cm (koko 009), 165 x 248 cm (koko 010), 180 x 270 cm (koko 011) ja 200 x 300 cm (koko 012). Lippuja on rajoitettu määrä. Lisätietoja sähköpostitse: comm-rep-hel-library@ec.europa.eu.

9.5. (28/04/2022)

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Tervetuloa viettämään päivää kanssamme Helsingin keskustakirjasto Oodiin! Maijansalissa on luvassa laaja kattaus ajankohtaisia keskusteluja Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta klo 8.45–16.50. Keskusteluissa ovat mukana muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, ministerit Pekka Haavisto ja Sirpa Paatero sekä Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri. Tervetuloa myös kakkukahville klo 14.00 alkaen! Kakkua on tarjolla 2 000 ensimmäiselle. Eurooppa-päivää vietetään myös ympäri Suomea ja Eurooppaa.

12.5. (28/04/2022)

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 avaustilaisuus: Uudistuva ja osaava Suomi. Tilaisuuden puhujina ovat muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä ja aluekehitysjohtaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä. Euroopan komissiosta mukana on johtaja Slawomir Tokarski alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolta, ja lisäksi kuullaan komissaari Elisa Ferreiran videotervehdys Suomelle. Kaikille avoin ilmoittautuminen tilaisuuteen on käynnissä. Avaustilaisuus järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä sekä verkossa 12. toukokuuta klo 8.30–18.00, ja sen jälkeen on mahdollisuus osallistua myös iltatilaisuuteen. Ilmoittaudu mukaan 4. toukokuuta mennessä! Striimiä voi seurata ilman ennakkoilmoittautumista.

Hyvää Euroopan nuorison teemavuotta! (28/04/2022)

Tiesitkö jo, että vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi? Vuosi nostaa esiin nuorison merkityksen vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman tulevaisuuden luomisessa sekä rauhan ja eurooppalaisten arvojen edistämisessä. Vuoden aikana nuoret saavat lukuisia mahdollisuuksia oppia, jakaa näkemyksiä, osallistua toimintaan ja vaikuttaa Suomessa sekä eri puolilla Eurooppaa. Teemavuotta tehdään yhdessä eri puolilla Eurooppaa. Suomessa vuosi lanseerataan Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta, jolloin Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetään nuorten paneelikeskustelu teemalla Nuoret, arvot ja EU – Mitä eurooppalaisuus meille merkitsee? Tapahtuma striimataan kanavalle www.eurooppapaiva.fi. Vuoden aikana on luvassa paljon erilaista toimintaa, johon on helppo tulla mukaan. Tutustu mahdollisuuksiin!

The Europolitist -podcast: Ilmastonmuutos moninkertaistaa humanitaarisen avun tarpeen (28/04/2022)

Ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat jo nyt ja erityisen kriittisesti siellä, missä humanitaarista apua tarvitaan kaikkein eniten. Näillä, usein valmiiksi konflikteista ja köyhyydestä kärsivillä alueilla hätää pahentavat sään ääri-ilmiöt, kuten lumimyrskyt ja poikkeuksellinen kuivuus. Podcastin asiantuntijavieraina ovat Petra Pereyra, joka työskentelee viestintäyksikön päällikkönä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastolla Euroopan komissiossa sekä Pekka Reinikainen, joka on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen vaikuttamistyön ja viestinnän asiantuntija. Lisäksi jaksossa kuullaan CARE-avustusjärjestön maajohtajan Jolien Veldwijkin sekä OXFAMin ohjelma-asiantuntijan Salwa Almehdin inserttihaastattelut humanitaarisen avun kenttätyön parista Syyriasta.

EU:n ilmastosopimuslähettiläät: Kohti hiilineutraaliutta avoimella viestinnällä ja kestävillä liikenneratkaisuilla (28/04/2022)

EU:n ilmastosopimusaloitteen lähettiläinä toimii kaikkiaan 838 ihmistä ympäri maailmaa. Suomessa lähettiläitä on kaikkiaan 12, ja heillä on omat tulokulmansa hiilineutraalin Euroopan ja maailman edistämiseksi. Esittelimme tammikuussa lähettiläistä Anu Harkin ja Niko Niemen. Nyt ajatuksistaan ja lähettilään työstään kertovat Anna Häger ja Mirja Vehkaperä. Häger keskittyy lähettiläänä ihmisten osallistamisen ja vaikuttavan viestinnän edistämiseen. Vehkaperälle puolestaan erityisesti kestävä liikkuminen on lähellä sydäntä. ”Monet kokevat keskustelun kestävästä ja vähäpäästöisestä liikenteestä kielteisenä, sillä he näkevät siinä yrityksen painostaa ihmisiä välttämään liikkumista. Itse painotan aina, ettei liikkumista tule rajoittaa: sen sijaan täytyy miettiä tapoja liikkua vähäpäästöisemmin busseilla tai junilla, tai käyttämällä autojen polttoaineena sähköä tai muita ympäristöystävällisempiä polttoaineita”, Vehkaperä kertoo.

Työpaikat EU:n toimielimissä (28/04/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (27/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (28/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Stand Up for Ukraine -kampanja: 9,1 miljardia euroa kerättiin pakolaisten tukemiseen (21/04/2022)

Maailmanlaajuisella ”Stand Up for Ukraine” –varainkeruutapahtumalla ja kampanjalla kerättiin 9,1 miljardia euroa Venäjän hyökkäystä pakenevien ihmisten tukemiseksi Ukrainassa ja sen ulkopuolella. Tähän sisältyy 1 miljardi euroa Euroopan komissiolta. Tämän lisäksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on ilmoittanut 1 miljardin euron lainasta, jolla katetaan hyökkäyksen vuoksi pakenemaan joutuneiden ihmisten tarpeita. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo: ”Eri maiden, yritysten ja yksityisten ihmisten solidaarisuus kaikkialla maailmassa tuo hieman valoa pimeyteen... Jatkamme humanitaarisen avun antamista, ja kun pommit ovat lakanneet putoamasta, autamme Ukrainan kansaa maan jälleenrakennuksessa. Emme jätä Ukrainaa yksin.”

Teollis- ja tekijänoikeudet: komissio vahvistaa eurooppalaisten käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden suojaa EU:ssa ja sen ulkopuolella (21/04/2022)

Komissio on ehdottanut järjestelyä, jolla suojattaisiin tietyn maantieteellisen alueen ainutlaatuisiin ja autenttisiin valmistustapoihin perustuvien käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden teollis- ja tekijänoikeudet. Esimerkkejä tuotteista ovat Muranon lasi, Donegalin tweed ja Limogesin posliini. Vastaavalla järjestelyllä suojataan nykyisin maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja viinien maantieteellisiä merkintöjä. Uudella asetusehdotuksella annetaan myös käsiteollisuus- ja teollisuustuotteiden valmistajille mahdollisuus suojata tuotteensa ja niihin liittyvä perinteinen osaaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella. EU:n suojattua merkintää koskeva asetus helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia tunnistaa tuotteiden laatu ja tehdä valistuneempia valintoja.

Liputa Eurooppa-päivänä EU-lipulla! (21/04/2022)

Haluatko juhlia Eurooppa-päivää 9.5. liputtamalla EU-lipulla? Voit tulla hakemaan lipun itsellesi, organisaatiollesi tai vaikka taloyhtiöllesi Eurooppasalin aulasta (Malminkatu 16, Helsinki) 25.4.-6.5. klo 10-16. Lippuja on eri kokoisiin ulkotankoihin: 125 x 187 cm (koko 008), 150 x 225 cm (koko 009), 165 x 248 cm (koko 010), 180 x 270 cm (koko 011) ja 200 x 300 cm (koko 012). Lippuja on rajoitettu määrä. Lisätietoja sähköpostitse: comm-rep-hel-library@ec.europa.eu.

22.-24.4. (21/04/2022)

Lux Film Days. Euroopan parlamentin ja European Film Academyn LUX-yleisöpalkinnon 2022 kolme ehdokaselokuvaa Pako, Great Freedom ja Quo Vadis, Aida esitetään ilmaisnäytöksinä Helsingin keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa 22.-24. huhtikuuta ja verkossa 25.4.-1.5. Voit elokuvat katsottuasi myös äänestää suosikkiasi ja osallistua voittajaelokuvan valintaan! LUX-yleisöpalkinnolla edistetään kulttuurista monimuotoisuutta, rakennetaan siltoja ja annetaan konkreettista tukea elokuvalle ja taiteille. LUX-ehdokaselokuvat esitetään toukokuussa ilmaisnäytöksinä myös Jyväskylässä ja Oulussa. Elokuvat ovat katsottavissa suomeksi ja ruotsiksi tekstitettyinä. Voit noutaa ilmaisen lippusi Kino Reginan kassalta sekä Kino Reginan verkkokaupasta kinoregina.fi.

9.5. (21/04/2022)

Eurooppa-päivä. Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä. Tervetuloa viettämään päivää kanssamme Helsingin keskustakirjasto Oodiin! Luvassa on laaja kattaus ajankohtaisia keskusteluita Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta sekä ohjelmaa myös perheen pienimmille. Ohjelma käynnistyy klo 8.30 ja viimeinen ohjelmanumero alkaa klo 20.15. Keskusteluita on mahdollista seurata myös verkkolähetyksen kautta. Eurooppa-päivää vietetään ympäri Suomea ja Eurooppaa, ja siitä on tullut EU:n yhtenäisyyttä kuvaava symboli yhdessä euron, tähtilipun ja Euroopan hymnin kanssa.

Pitkän uran EU:ssa tehnyt Antti Karhunen: ”EU ja sen kumppanimaat ovat vahvempia yhdessä” (21/04/2022)

Antti Karhunen toimii Euroopan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosastolla ”Kestävä rahoitus, investoinnit ja työllisyys” -linjan johtajana. Haastattelimme häntä hänen urastaan, nykyisistä työtehtävistään sekä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista. Yli 25 vuotta kestäneellä EU-urallaan Karhunen on ehtinyt olla monessa mukana ja kuvaileekin nykytehtäväänsä ”kaupungin kiinnostavimmaksi hommaksi”. Karhunen kertoo muun muassa Euroopan komission Global Gateway –strategiasta. Strategialla edistetään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali-, energia- ja kuljetusaloilla sekä vahvistetaan terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Strategiaan liittyvä investointipaketti toteutetaan Team Europe -aloitteina, joissa EU, sen jäsenmaat ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tukevat yhdessä valikoituja konkreettisia muutoshankkeita eri prioriteettialoilla.

”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” – neuvontapalvelu nyt myös ukrainaksi ja venäjäksi (21/04/2022)

Tavallisesti komissio vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Neuvontapalvelu on osa komission Europe Direct -palvelua. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä Europe Direct -pisteisiin, ja kysymyksiä voi esittää kaikilla EU:n virallisilla kielillä kirjallisesti ja suullisesti. Ukrainaksi ja venäjäksi kysymykset voi esittää ja vastaukset saada aluksi kirjallisesti, mutta huhtikuun puolivälistä alkaen myös puheluihin vastataan ukrainan ja venäjän kielellä.

Työpaikat EU:n toimielimissä (21/04/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (21/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (21/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Stand Up for Ukraine -kampanja: Euroopan komissio, Kanadan hallitus ja Global Citizen toimivat yhteistyössä Ukrainasta paenneiden tukemiseksi (07/04/2022)

Euroopan komissio ja Kanadan hallitus ovat käynnistäneet yhteistyössä kansainvälisen Global Citizen -järjestön kanssa maailmanlaajuisen varainkeruukampanjan tukeakseen ukrainalaisia, jotka pakenevat Venäjän hyökkäystä. Stand Up for Ukraine -kampanjalla kannustetaan hallituksia, instituutioita, taiteilijoita, yrityksiä ja yksityishenkilöitä suuntaamaan varoja humanitaarisiin toimiin Ukrainassa ja sen naapurimaissa. Kampanja huipentuu Varsovassa 9. huhtikuuta klo 16–17 Suomen aikaa järjestettävään varainkeruutapahtumaan, jota isännöivät Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Mukana on myös Puolan presidentti Andrzej Duda. Varainkeruutilaisuutta edeltää Global Citizen -järjestön 8.–9. huhtikuuta organisoima sosiaalisen median tapahtuma, johon on jo ilmoittautunut mukaan monia artisteja, näyttelijöitä, urheilijoita ja muita tunnettuja nimiä.

DiscoverEU: Vuoden 2022 ensimmäinen hakukierros käynnistyy – matkustusmahdollisuus tarjolla yhä useammille nuorille (07/04/2022)

DiscoverEU on komission hanke, jolla tarjotaan 18-vuotiaille tilaisuuksia tutustua Eurooppaan matkaillen, pääasiassa junalla. Vuoden 2022 ensimmäinen hakukierros on nyt käynnistymässä. Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvissa maissa asuvat nuoret voivat 7.4. klo 13.00 (Suomen aikaa) alkaen hakea maksutonta matkakorttia. Hakuaika päättyy 21.4. klo 13.00. Hakijat, jotka ovat syntyneet 1.7.2003 ja 30.6.2004 välisenä aikana ja pärjäävät hyvin valintaa varten järjestettävässä tietovisassa, voivat saada mahdollisuuden matkustaa Euroopassa enintään 30 päivän ajan 1.7.2022 ja 30.6.2023 välisenä aikana. Varsinaisten matkustuspäivien määrässä voi olla rajoituksia. Vuoden jälkipuoliskolla 18 vuotta täyttävät nuoret voivat hakea matkakorttia lokakuun kierroksella. Tänä vuonna DiscoverEU on ensimmäistä kertaa osa Erasmus+ -ohjelmaa. Muutoksen myötä ja Euroopan nuorisovuoden 2022 poikkeuksellisen rahoituksen ansiosta jaossa on kaikkiaan 70 000 matkakorttia.

Vihreän kehityksen ohjelma: Komissio uudistaa teollisuuden päästöjä koskevia EU-sääntöjä (07/04/2022)

Komissio on esittänyt ehdotuksia, joilla päivitetään teollisuuden päästöjä koskevaa direktiiviä. Direktiivi on keskeinen ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta. Päivitetyillä säännöillä pyritään ohjaamaan teollisuusinvestointeja, joita tarvitaan, kun Eurooppa muutetaan saasteettomaksi, kilpailukykyiseksi ja ilmastoneutraaliksi taloudeksi vuoteen 2050 mennessä. Tarkoituksena on vauhdittaa innovointia, palkita edelläkävijöitä ja edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä EU:n markkinoilla. Direktiivin päivitys auttaa osaltaan luomaan pitkän aikavälin investointivarmuutta. Teollisuudelle on tätä varten määrä asettaa ensimmäiset uudet velvoitteet vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Eurobarometri: EU merkitsee suomalaisille ennen muuta positiivisia käytännön asioita (07/04/2022)

Alkuvuodesta, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset katsoivat, että EU merkitsee ennen muuta positiivisia käytännön asioita: vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa. EU on myös rauhan ja demokratian kunnioittamisen unioni. Suomalaisten mielestä suurimmaksi ongelmaksi EU:ssa nousee ympäristö ja ilmastonmuutos. Toisena listalla on jäsenmaiden julkisen talouden tila ja kolmantena EU:n vaikutusvalta maailmassa. Eläkkeet, verotus sekä työttömyys ovat selvästi pienempiä haasteita.

Komissiolta yli miljardi euroa innovatiivisille hankkeille EU:n ilmastosiirtymää varten – Nesteelle 88 miljoonaa euroa (07/04/2022)

Komissio on myöntänyt EU:n innovaatiorahaston kautta yhteensä 1,1 miljardia euroa seitsemälle suurhankkeelle. Hankkeet rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmästä saaduilla tuloilla. Tavoitteena on vähentää päästöjä yli 76 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla ensimmäisten kymmenen hankevuoden aikana. Nesteen Porvoon jalostamoon sijoittuvalla kestävää vetyä ja hiilen talteenottoa koskevalla hankkeella (Sustainable Hydrogen and Recovery of Carbon project, SHARC) vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä siirtymällä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan vedyn tuotannosta uusiutuvan vedyn tuotantoon (elektrolyysin käyttöönoton avulla) sekä vedyn tuotantoon hiilidioksidin talteenottoteknologiaa soveltamalla. Ensimmäisten kymmenen toimintavuoden aikana SHARC-hankkeella vältetään yli neljän miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt.

12.4. (07/04/2022)

CERV-hakuklinikka – vinkkejä ja ohjeistusta lasten oikeuksia koskevaan EU-rahoitushakuun. Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot (CERV) on rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on suojella ja edistää EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia. Oikeusministeriössä toimiva ohjelman kansallinen yhteyspiste järjestää hakuklinikan, joka tarjoaa tietoa lasten oikeuksia koskevasta EU-rahoitushausta ja hakuprosessista. Osallistujien kysymyksiin vastaavat EU-hankerahoituksen ja lasten oikeuksien asiantuntijat. Rahoitusta voivat hakea kansalliset ja paikalliset viranomaiset, kansalaisjärjestöt sekä akateemiset tutkimuslaitokset, jotka toimivat lasten oikeuksien sektorilla. Rahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka liittyvät EU:n lasten oikeuksia koskevan strategian suositusten toimeenpanoon. Haku päättyy 18. toukokuuta. Hakuklinikka järjestetään Teamsin kautta 12. huhtikuuta klo 12.30–14.00. Ilmoittaudu mukaan verkkolomakkeella 11. huhtikuuta klo 12.00 mennessä.

”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” – neuvontapalvelu nyt myös ukrainaksi ja venäjäksi (07/04/2022)

Tavallisesti komissio vastaa EU-asioita koskeviin tiedusteluihin EU:n 24 virallisella kielellä, mutta nyt vastauksen voi saada myös ukrainan ja venäjän kielellä kysymyksiin, jotka liittyvät EU:n tukeen Ukrainalle. EU:n neuvontapalvelusta ”EU:n solidaarinen tuki Ukrainalle” voi kysyä esimerkiksi lisätietoja EU:n Ukrainalle antamasta avusta, Venäjään kohdistuvista pakotteista, Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen vuoksi pakenevien henkilöiden tilapäisestä suojelusta tai siihen liittyvistä oikeuksista. Neuvontapalvelu on osa komission Europe Direct -palvelua. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä Europe Direct -pisteisiin, ja kysymyksiä voi esittää kaikilla EU:n virallisilla kielillä kirjallisesti ja suullisesti. Ukrainaksi ja venäjäksi kysymykset voi esittää ja vastaukset saada aluksi kirjallisesti, mutta huhtikuun puolivälistä alkaen myös puheluihin vastataan ukrainan ja venäjän kielellä.

Puheenaiheena kiertotaloutta koskeva ehdotuspaketti ja kuluttajien fiksut valinnat (07/04/2022)

Komission Suomen-edustuston ja Sitran 31. maaliskuuta järjestämä kiertotaloutta koskeva paneelikeskustelu ajoittui ajankohtaiseen hetkeen, sillä komissio julkaisi 30. maaliskuuta kiertotaloutta koskevan ehdotuspaketin. Uusien säännösten myötä kuluttajat saavat jatkossa muun muassa enemmän tietoa tuotteen energiankäytöstä sekä tuotteiden kierrättämismahdollisuuksista. Pakettiin sisältyvä ns. digitaalinen tuotepassi kertoisi esimerkiksi kiertotalouden toimijoille tietoja tuotteen valmistuksesta, materiaaleista ja komponenteista, jotka saattaisivat rajoittaa tuotteen kierrätettävyyttä. Paneelikeskusteluun osallistunut Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar painotti, että myös tuotetiedolla on merkitystä: ”Sitrassa olemme huomanneet, että kuluttajat haluavat tehdä kestäviä tekoja, mutta heillä ei ole tietoa, miten se tehdään: mikä on esimerkiksi jonkin tuotteen ympäristö- ja ilmastovaikutus. Paketti on siis todella tärkeä, jotta kuluttajat saavat tietoa fiksujen valintojen pohjaksi.”

Suomen kokemus kouluruokailun järjestämisestä kiinnostaa maailmalla (07/04/2022)

Kouluruokailun edistäminen mahdollistaa suomalaisen tietotaidon hyödyntämisen maailmalla. Suomi toimii hiljattain perustetun globaalin kouluruokakoalition johdossa yhdessä Ranskan kanssa. Koalitiota oli muodostamassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka on Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläs. Myös komissio liittyy komissaari Jutta Urpilaisen johdolla koalitioon. ”Sen tavoitteena on, että jokainen koululainen saisi ravitsevan ja terveellisen lounaan vuoteen 2030 mennessä. Yhden euron investoinnin kouluruokailuun arvioidaan tuottavan yhdeksän euron hyödyn tulevaisuudessa”, kirjoittavat Urpilainen ja Skinnari Maaseudun tulevaisuudessa 1. huhtikuuta. ”Mielestämme on erityisen tärkeää korostaa kouluruokailua kokonaisvaltaisena sosiaalisena innovaationa, jonka positiiviset heijastevaikutukset säteilevät koko yhteiskuntaan. Kouluruokailu on kiinteä osa Suomen tarinaa, kansakunnan vahvistumisen ja vaurastumisen perustaa. Se on myös keskeinen työkalu kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kansainvälisesti.”

Työpaikat EU:n toimielimissä (07/04/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (07/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (07/04/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.

Edustuston vt. päällikkö Maria Kokkonen: EU:n nuoriso-orkesteri rauhan puolesta (31/03/2022)

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri EUYO vierailee tällä viikolla Helsingissä ja Tampereella. Näinä historiallisina aikoina ihmiset kaikkialla Euroopassa ja Suomessa ovat kokoontuneet kaduille ilmaisemaan tukensa rauhalle, myös laulaen. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri musiikkeineen yhtyy rauhanilmaisuun edistäen yhtenäisyyttä, harmoniaa ja ystävyyttä ilman rajoja – mitä se on tehnyt jo vuosikymmeniä eurooppalaisten arvojen lähettiläänä. Lauantaina 2. huhtikuuta on yhteisöpäivä, jolloin muusikot esiintyvät eri puolilla Helsinkiä pop-up-kamarimusiikkitapahtumissa. Näin kaikki meistä voivat nauttia kulttuurista matalalla kynnyksellä! Vierailu huipentuu 3. huhtikuuta Musiikkitalossa järjestettävään konserttiin, joka on osa Peace in Europe -konserttisarjaa. Sarjan kaikki tapahtumat on omistettu rauhalle Euroopassa ja väkivallan uhreille. Tapahtumista voit lukea lisää tapahtumaosiosta.

Vihreän kehityksen ohjelma: Kestävistä tuotteista normi ja Euroopalle resurssiriippumattomuus (31/03/2022)

Komissio on esittänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvän ehdotuspaketin, jonka tavoitteena on muun muassa tehdä kestävistä tuotteista EU:ssa normi ja edistää kiertotalouden liiketoimintamalleja. Komissio ehdottaa uusia sääntöjä, joilla lähes kaikista EU:n markkinoilla olevista tavaroista tehdään ympäristöystävällisempiä, vahvemmin kiertotalouteen perustuvia ja energiatehokkaampia. Pakettiin sisältyy myös ehdotus, jolla pyritään muun muassa edistämään rakennustuotteiden sisämarkkinoita. Lisäksi komissio on esittänyt uuden strategian, jonka tavoitteena on tehdä tekstiileistä aiempaa kestävämpiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Tavoitteena on myös puuttua pikamuotiin, tekstiilijätteeseen ja myymättä jääneiden tekstiilien hävittämiseen. Ehdotuksilla esitetään, miten EU:ssa voidaan siirtyä todelliseen kiertotalouteen, joka on irrotettu energia- ja resurssiriippuvuudesta.

Kiertotalous: Komissio ehdottaa uusia kuluttajien oikeuksia ja viherpesun kieltämistä (31/03/2022)

Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää uutta ehdotuspakettia komissio on ehdottanut EU:n kuluttajansuojasääntöjen päivittämistä. Tarkoituksena on antaa kuluttajille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa vihreään siirtymään. Päivitettyjen sääntöjen ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ympäristöystävällisiä valintoja ostaessaan tuotteita. Lisäksi säännöillä vahvistetaan kuluttajansuojaa epäluotettavia tai vääriä ympäristöväitteitä vastaan kieltämällä ns. viherpesu ja käytännöt, jotka johtavat kuluttajia harhaan muun muassa tuotteen kestävyyden suhteen.

Tampereelle kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun palkinto (31/03/2022)

Tampere on voittanut Euroopan komission vuotuisen kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelupalkinnon, joka jaettiin 10. kerran. Tampereen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma kiinnitti valintalautakunnan huomion monialaisella lähestymistavallaan, jonka ansiosta ihmiset voivat tehdä terveellisiä, turvallisia ja ympäristöystävällisiä kaupunkiliikkumisen valintoja. Tampereen esittämä suunnitelma sisälsi arviointeja liikkuvuuskampanjoiden vaikutuksista paikalliseen väestöön, ja lisäksi siinä keskityttiin muun muassa vähähiiliseen liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, älykkäisiin liikenneratkaisuihin ja saavutettavuuteen. Kilpailun kolmen finalistin joukossa olivat lisäksi Madrid Espanjassa ja Etelä-Mitrovica Kosovossa. Euroopan komissio palkitsi samalla myös EU:n kaupunkien liikenneturvallisuuspalkinnolla Kreikan Rethymnon ja Euroopan liikkujan viikon palkinnoilla Saksan Kasselin ja Portugalin Valongon.

2.–4.4. (31/03/2022)

Euroopan unionin nuoriso-orkesterin (EUYO) Suomen-vierailu. EUYO harjoittelee ja esiintyy niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilaisuuksissa samoin kuin innovatiivisissa yhteistyöprojekteissa nuorten helsinkiläisten ja tamperelaisten muusikoiden kanssa. Orkesterissa soittaa 95 nuorta muusikkoa. Soittajia on kaikista 27 EU-maasta. Ohjelmassa on avoimia harjoituksia ja tapahtumia sekä keskustelua nuorten kulttuurin tulevaisuudesta Euroopassa osana Euroopan nuorison teemavuotta 2022. EUYO esiintyy muun muassa 2. huhtikuuta klo 16.30–17.30 yhdessä Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen opiskelijoiden sekä nuorten Tempo Oulu -orkesterin kanssa Taavi Oramon johdolla Helsingin Musiikkitalon Sonore-salissa. Vierailu huipentuu Musiikkitalossa 3. huhtikuuta klo 19.00–21.00 järjestettävään konserttiin. Jälkimmäinen konsertti on maksullinen. Konserttilipulla pääsee osallistumaan maksutta EUYO:n Late Night Session -klubi-iltaan klo 21.30 alkaen Musiikkitalon Black Boxissa.

Kremlin petolliset informaatioaseet: 7 tosiasiaa RT:n ja Sputnikin toiminnasta (31/03/2022)

EU on ottanut käyttöön pakotteita vääristeltyä tietoa levittäviä Kremlin informaatioaseita eli Sputnikia ja RT:tä (Russia Today) vastaan. Niiden lähetystoiminta on keskeytetty EU:n alueella, kunnes Venäjä lopettaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen sekä EU:hun ja sen jäsenmaihin kohdistuvan disinformaation levittämisen ja tietojen vääristelyn. RT ja Sputnik saattavat vaikuttaa tavanomaisilta kansainvälisiltä tiedotusvälineiltä, mutta sitä ne eivät ole. Niillä on vain yksi tavoite: edistää ja tukea Kremlin politiikkaa ulkomailla. RT ja Sputnik sekä niiden sosiaalisen median sivuhaarat haluavat kiihdyttää hajaannusta, heikentää demokratioita, hämärtää tosiasioita Venäjän tekemistä kansainvälisen oikeuden loukkauksista sekä sepittää tekaistua tukea Putinin sodalle.

Osallistu EU:n uuteen luomupalkintokilpailuun – useita tunnustuspalkintoja jaossa (31/03/2022)

EU:n luomupalkinnot jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2022. Niillä annetaan tunnustusta parhaille ja innovatiivisimmille luomualan toimijoille, jotka auttavat vähentämään maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä saavuttamaan EU:n biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioiden tavoitteet. Kilpailussa on seitsemän luokkaa, jotka ovat paras luomuviljelijä (nainen ja mies), paras luomualue, paras luomukaupunki, paras bioalue, paras luomualan pk-yritys, paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä ja paras luomuravintola. EU:n luomupalkintokilpailun järjestävät yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea, EU:n viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogeca ja eurooppalaisten luomualan järjestöjen liitto IFOAM Organics Europe. Komissio kutsuu tunnustuspalkintojen voittajat palkintotilaisuuteen, joka järjestetään Brysselissä 23. syyskuuta 2022 EU:n luomupäivänä. Kilpailuun voi osallistua sähköisellä kilpailulomakkeella 8. kesäkuuta saakka.

Faktabaari: Tarvikkeita sometantereelle (31/03/2022)

Sosiaalinen media on juuri nyt täynnä venäjän- ja ukrainankielisiä videoita, joista moni ei ymmärrä sanaakaan. Juuri siksi niillä saattaa helposti tulla levittäneeksi valheellisia väitteitä. Faktabaari EDU on koonnut blogiteksteihinsä vinkkejä ja työkaluja vieraskielisten videoiden tarkastamiseen. Ensimmäisessä osassa tutustutaan hakukoneen ja käänteisen kuvahaun käyttämiseen ja toisessa osassa videon tekstittämiseen suomeksi. Faktabaari aloitti Suomessa faktantarkistuksen vuonna 2014 EU-vaalien yhteydessä. Faktabaarin EDU-medialukutaitohankkeen tavoitteena on antaa sekä opettajille että oppilaille työkaluja sellaiseen media- ja uutisseurantaan, joka edistää kriittistä ajattelua ja osallistumista.

EU:n tuki ukrainalaisille – ajankohtaista tietoa yhdelle sivustolle koottuna (31/03/2022)

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset eri puolilla Eurooppaa tukevat Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun mekanismi, jonka avulla Ukrainasta pakeneville ihmisille tarjotaan paitsi suojattu asema myös pääsy kouluihin, sairaanhoitoon ja työhön. EU on myös valmis lisäämään apua ja tukea sekä Ukrainasta lähteneille että Ukrainassa oleskeleville ihmisille, jotka hakevat suojelua. Komissio on avannut sivuston, jonne on koottu tietoa EU:hun saapumisesta sekä siitä, kuinka EU:ssa olevat voivat auttaa erilaisten järjestöjen kautta. Sivustolla on myös kansallisten maahanmuuttoviranomaisten yhteystiedot. Sivusto on saatavilla kaikilla EU-kielillä samoin kuin ukrainaksi ja venäjäksi.

Työpaikat EU:n toimielimissä (31/03/2022)

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.

Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta (31/03/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.

Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa (31/03/2022)

EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.