Euroopan komission Suomen-edustusto

EU:n strategisten kumppanuuksien merkitys on korostunut entisestään Venäjän Ukrainaan kohdistaman brutaalin hyökkäyksen jälkeen. Taisteluita ei käydä vain Ukrainan aroilla vaan myös YK:n yleiskokouksen äänestyksissä ja kansainvälisissä raaka-aineketjuissa. Juuri tätä oikeuden puolella olevaa poliittista sitoutumista, kestävän kaupan edistämistä ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia EU pyrkii nyt lujittamaan poliittisesti ja Global Gateway -investoinneilla Karibialle ja Latinalaiseen Amerikkaan. Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat, ns. CELAC-maat, ovat erittäin heterogeeninen 33 maan ryhmä, johon kuuluu sekä pieniä saarivaltioita että jättiläisiä. Puolessa näistä maista virallisena kielenä on englanti, mutta sen puhujien määrä on pieni verrattuna alueen valtakieliin. Samalla tavoin näissä maissa tunteella seuratut urheilumuodot ovat kriketti tai jalkapallo riippuen siitä, missä ollaan. Kun otetaan huomioon, kuinka eurooppalainen alue yhä on, on hämmästyttävää, miten vähän olemme EU:na viime aikoina antaneet sille painoarvoa.

Eurooppalaiset tuottavat joka vuosi yhdyskuntajätettä eli kotitalouksista ja yrityksistä peräisin olevaa jätettä keskimäärin 530 kiloa henkeä kohti. Vaikka yhdyskuntajätettä kierrätetään yhä enemmän ja sijoitetaan yhä harvemmin kaatopaikalle, se on edelleen yksi monimutkaisimmista käsiteltävistä jätevirroista. Komissio on julkaissut raportin, jossa se nimeää ne EU-maat, joilla on riski jäädä vuoteen 2025 ulottuvista tavoitteista, jotka koskevat yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä, samoin kuin vuoden 2035 tavoitteesta, joka koskee jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Suomella on riskinä, että se jää yhdyskuntajätettä koskevasta tavoitteestaan. Vuonna 2020 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa 41,6 prosenttia, kun EU:n tavoite vuodelle 2025 on yli 55 prosenttia. Suomi ei myöskään välttämättä saavuta muovisen pakkausjätteen kierrätystavoitetta. Vuonna 2020 sen kierrätysaste oli 39,4 prosenttia, ja tavoite vuodelle 2025 on 50 prosenttia.

Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotuksen toimielinten välisen eettisen elimen perustamisesta. Eettisen elimen perustamisen myötä otetaan ensi kertaa käyttöön yhteiset toimielinten jäsenten eettistä käyttäytymistä koskevat normit. Samalla käyttöön otetaan virallinen mekanismi, jonka avulla toimielinten kesken voidaan koordinoida eettisiä vaatimuksia ja vaihtaa niitä koskevia näkemyksiä. Uudet normit koskevat esimerkiksi lahjojen ja matkojen vastaanottamista, sidonnaisuuksien ja omaisuuden ilmoittamista sekä tietojen julkisuutta. Eettisellä elimellä on määrä olla kolme päätehtävää. Se laatii eettistä käyttäytymistä koskevia yhteisiä vähimmäisnormeja, osallistuu näkemysten vaihtoon kunkin toimielimen sisäisistä säännöistä suhteessa laadittuihin normeihin sekä edistää kaikkien EU:n toimielinten jäsenten yhteistä eettistä kulttuuria ja auttaa sekä toimielimissä että niiden ulkopuolella toimivia ymmärtämään normikehystä.

EU:n ulkoasiainedustaja ja Euroopan komissio ovat antaneet yhteisen tiedonannon uudesta toimintasuunnitelmasta EU:n suhteille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen (LAC) kanssa. ”Olemme keskeisiä liittolaisia pyrkimyksissä vahvistaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja puolustaa yhdessä demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. On myös yhteisen etumme mukaista vahvistaa poliittista kumppanuuttamme ja poliittista sitoutumistamme, torjua ilmastonmuutosta sekä edistää osallistavaa ja ihmiskeskeistä digitalisaatiota. Global Gateway -strategia edistää myös investointeja ja tiiviimpää yhteistyötä”, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) huippukokous pidetään Brysselissä 17.–18. heinäkuuta. ”EU–CELAC-huippukokous tarjoaa erinomaisen tilaisuuden rakentaa luottamusta ja edistää keskinäisiä suhteita”, totesi EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrell.

Komissio on esittänyt EU:n talousarvion vuodeksi 2024. Sen loppusumma on 189,3 miljardia euroa. Talousarviota täydennetään arviolta 113 miljardin euron maksumäärärahoilla. Nämä varat käytetään avustuksiin NextGenerationEU-välineestä, joka on EU:n pandemian jälkeinen elpymisväline. Näiden kahden välineen tarjoamalla rahoituksella tuetaan jatkossakin Euroopassa käynnissä olevaa talouden elpymistä, autetaan luomaan työpaikkoja ja vahvistetaan EU:n strategista riippumattomuutta. EU on viime vuosina kohdannut poikkeuksellisia haasteita. Vuoden 2024 talousarvioesitys tarjoaa kuitenkin edelleen keskeisen rahoituksen EU:n poliittisille painopisteille suunnitellun mukaisesti. Vihreät ja digitaaliset menot asetetaan jatkossakin etusijalle.

Komissio on lisännyt Euroopan terveysunioniin uuden asiakokonaisuuden eli uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan mielenterveyteen. Tämä on ensimmäinen ja tärkeä askel pyrittäessä nostamaan mielenterveys yhtä tärkeäksi kuin fyysinenkin terveys ja lähestymään mielenterveyskysymyksiä uudella, monialaisella tavalla. Komissio auttaa 20 kärkihankkeen ja eri rahoitusvälineistä myönnettävän 1,23 miljardin euron EU-rahoituksen avulla jäsenmaita asettamaan etusijalle ihmiset ja heidän mielenterveytensä. EU:n mielenterveystoimissa on otettu ohjenuoraksi seuraavat kolme periaatetta: 1) käytettävissä on riittäviä ja tehokkaita ennaltaehkäisytoimia, 2) tarjolla on laadukkaita ja kohtuuhintaisia mielenterveyspalveluja ja -hoitoa ja 3) toipuja pääsee integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan.

Komissio on ehdottanut asetusta, jolla on tarkoitus parantaa tukea tai suojelua tarvitsevien henkilöiden oikeuksia EU-maiden rajojen yli liikuttaessa. Ehdotus koskee aikuisia, jotka eivät henkilökohtaisten ominaisuuksiensa heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi pysty suojelemaan omia etujaan Tämä voi johtua esimerkiksi ikään liittyvästä sairaudesta, kuten Alzheimerin taudista, tai muusta terveystilanteesta. Ehdotetulla asetuksella otetaan käyttöön yksinkertaistetut EU:ssa sovellettavat säännöt, joilla muun muassa vahvistetaan, mikä tuomioistuin on toimivaltainen, mitä lakia sovelletaan, millä edellytyksillä ulkomainen toimenpide tai ulkomainen edustusvaltuutus olisi pantava täytäntöön ja miten viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä. Lisäksi siinä ehdotetaan muun muassa otettavaksi käyttöön eurooppalainen edustustodistus, jotta edustajien on helpompi todistaa valtuutensa toisessa EU-maassa.

Hiilinieluilla, ennen kaikkea metsillä, on ratkaiseva rooli hiilidioksidin sitomisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Nämä elintärkeät ekosysteemit ovat hälyttävästi heikentymässä, mikä vaarantaa jopa EU:n ilmastotavoitteet. Tervetuloa mukaan englanninkieliseen keskustelutilaisuuteen, jossa pohditaan, miten EU:n heikentyvät hiilinielut voidaan pelastaa. Keskustelunaiheena ovat myös EU:n LULUCF-tavoitteet. Keskustelemassa ovat muun muassa hiilenpoistoja käsittelevän yksikön päällikkö Christian Holzleitner Euroopan komissiosta, Euroopan parlamentin jäsenet Ville Niinistö (Greens, vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sampo Pihlainen. Keskustelu käydään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 12. kesäkuuta klo 12.30–14.30. Tapahtuman järjestäjinä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greens/EVA-ryhmä ja EPP-ryhmä.

Ursula von der Leyenin johtaman nykyisen komission loppuvuodesta 2019 julkaisema Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) on vauhdittanut EU:n vihreää siirtymää ja auttanut irtautumaan Venäjältä tuodusta fossiilienergiasta. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, sillä ilmasto- ja luontokatokriisi etenevät ja olemme toistaiseksi vielä kaukana hiilineutraalista kiertotaloudesta. Tervetuloa Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) 16. kesäkuuta klo 9.30–11.00 kuuntelemaan keskustelua vihreän siirtymän jatkon rakennuspalikoista. Keskustelun alustaa komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, ja juontajana toimii edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. Keskustelemassa ovat EK:n Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen, SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen, MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg sekä Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Keskustelua on mahdollista seurata myös edustuston Facebook-sivulla.

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuosittain Vuoden pakolaisnaisen ja Vuoden pakolaismiehen. Vuodesta 2023 lähtien palkinto myönnetään yhdelle pakolaistaustaiselle henkilölle sukupuolesta riippumatta. Vuoden pakolainen -palkinnon tarkoituksena on tukea pakolaisia heidän omien tavoitteidensa ja unelmiensa toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä saada heidän äänensä kuuluviin maahanmuuttokeskustelussa. Tervetuloa Vuoden pakolainen -julkistustilaisuuteen 20. kesäkuuta klo 14.00–15.00 Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki). Ilmoittauduthan mukaan ilmoittautumislomakkeella 12. kesäkuuta mennessä.

Innovaatiorahasto on yksi suurimmista ilmastotoimien rahoitusohjelmista maailmassa. Sen tarkoitus on tukea innovaatioita vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla ja tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voi irtautua hiilestä. Innovaatiorahastoa rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kautta saaduilla tuloilla. Komissio on käynnistänyt uuden rahoitushaun, jossa myönnetään yhteensä 100 miljoonan euron edestä avustuksia pienimuotoisille hankkeille. Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisten teollisuudenalojen vähähiilistämiseen, energian varastointiin taikka hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen tai varastointiin. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) ja komission ilmastotoimien pääosasto (DG CLIMA) järjestävät 4.–5. toukokuuta englanninkielisen webinaarin, jossa annetaan opastusta rahoituksen hakuun. Ilmoittaudu webinaariin 30. kesäkuuta mennessä!

Suomen ja Euroopan tulevaisuus puhuttaa jälleen tämän vuoden Eurooppa-foorumissa 30.8.–1.9. Turussa. Eurooppa-foorumin vuoden teemana on Muuttuva Eurooppa. Foorumin tapahtumapaikkana toimivat Turun Taideakatemian ja konservatorion tilat osoitteessa Linnankatu 54–60, Turku. Konservatorion Sigyn-salissa kuullaan 31. elokuuta klo 9.00 komissaari Jutta Urpilaisen pääpuheenvuoro. Iltapäivällä klo 13.00–13.45 samassa salissa käydään keskustelu otsikolla ”EU: yhtenäisyyttä etsimässä”. Keskustelussa pohditaan muun muassa EU:n viimeaikaisten kriisien pohjalta, ovatko EU:n toimet lisänneet sen yhtenäisyyttä. Lisäksi mietitään, mitkä ovat EU:n vahvuudet ja tulevat haasteet ja mitä seuraavan komission työohjelman pitäisi sisältää. Paneelissa ovat mukana komissaari Jutta Urpilainen ja professori Alexander Stubb. Tämän Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämän ohjelman juontaa toimittaja Baba Lybeck. Tervetuloa!

Kuluvaa EU-vaalikautta on jäljellä noin vuosi. Miten vihreä siirtymä etenee käytännössä? Mitä vaalikaudelta 2024–2029 on odotettavissa? Aiheesta keskustelevat 1. syyskuuta klo 11.00–11.45 Turun konservatorion Sigyn-salissa (Linnankatu 60, Turku) Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.), Elsi Katainen (Renew, kesk.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. Keskustelun juontaa toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, ja sen järjestävät Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja Euroopan komission Suomen-edustusto. Iltapäivällä klo 14.00–14.45 Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto järjestää konservatorion Crichton-salissa paneelikeskustelun otsikolla ''Suomi Euroopassa – Jarrumies, tuomari vai lääkäri?'' Panelisteina ovat komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Pauli Kariniemi ja hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Paneelin moderoi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

Millaista plussaa sinä olet saanut Erasmus+ -ohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista? Entä miten itse kehittäisit näitä EU-ohjelmia? Tervetuloa 7. marraskuuta 2023 klo 9.00–17.00 mukaan Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuuteen, jossa pääset vaikuttamaan Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen tulevaisuuteen. Osana ohjelmien väliarviointia Opetushallitus haluaa kuulla mielipiteesi ja järjestää tätä varten työpajoja eri sektoreille: 1) varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus, 2) ammatillinen koulutus, 3) korkeakoulutus, 4) aikuiskoulutus, 5) nuorisoasiat, 6) liikunta ja urheilu sekä 7) Euroopan solidaarisuusjoukot. Tilaisuus järjestetään Tampere-talossa (Yliopistonkatu 55, Tampere), ja se on pääosin suomenkielinen. Tarkempi ohjelma julkaistaan elokuussa, jolloin myös ilmoittautuminen aukeaa.

Eurooppa-päivänä Helsingin keskustakirjasto Oodissa kuultiin Puheenvuoroja eurooppalaisuudesta -keskustelutilaisuudessa kolme näkökulmaa eurooppalaisuuteen. Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma on tutkinut sekä Euroopan että Suomen ulkopolitiikan historiaa ja integraatiopolitiikkaa. ”Eurooppa antaa hyvät mahdollisuudet tutkia isoja kysymyksiä sodasta ja rauhasta eli kestävän rauhan järjestyksen mahdollisuuksista”, Aunesluoma totesi. Asiantuntijatehtävissä suomalaisessa jalkapalloilussa toimiva Halsti katsoi jalkapallon kuuluvan juuri Eurooppaan. ”Kaikki haluavat tulla tänne pelaamaan jalkapalloa. Pitää olla ylpeä siitä, että olemme pystyneet luomaan yhteisön, johon halutaan tulla. Moni on uran jälkeen halunnut myös jäädä Eurooppaan asumaan, koska täällä on turvallista ja paremmat mahdollisuudet”, Halsti sanoi. Toimittaja Helena Petäistö kuvaili EU:n syntyä rauhanprojektina ja kiteytti: ”Ei Eurooppa mikään rakkausavioliitto ole – se on järkiavioliitto. Ja vaikka tässä nyt kuinka riidellään, pitäisi muistaa, että järkiavioliitot yleensä kestävät kauimmin.”

Kestävä kehitys perustuu kiinteästi EU:n perussopimuksiin, ja se on jo pitkään ollut EU:n politiikan keskiössä. YK:n yleiskokouksen syyskuussa 2015 hyväksymä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat antaneet uutta pontta maailmanlaajuisille pyrkimyksille kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Eurostat on julkaissut seitsemännen säännöllisen raportin, jossa seurataan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa EU:ssa. Julkaisussa esitetty analyysi perustuu kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin EU:n indikaattoreihin, jotka on kehitetty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Seurantakertomuksessa esitetään tilastollisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä suuntauksia EU:ssa viimeisten viiden vuoden ajalta (lyhyt aikaväli) ja, jos saatavilla on riittävästi tietoa, viimeisten 15 vuoden ajalta (pitkä aikaväli). Tässä vuoden 2023 seurantaraportissa analysoidaan myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja koronapandemian vaikutuksia vuonna 2022 ja vuoden 2023 alussa.

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouspyynnöllä sopimuskumppania kuljetuspalvelujen toteuttamiseen. Helsingissä vierailee kuukausittain EU- tai muita virkamiehiä, joiden kuljetuspalvelut Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää. Palvelut järjestetään pääosin edustuston omalla kalustolla ja henkilöstöllä, mutta esimerkiksi päällekkäisten vierailuiden tai henkilöstön ollessa muissa tehtävissä edustusto hankkii nämä palvelut ulkopuolisilta toimijoilta. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan keskisuuriin hankintoihin (alle 140 000 euroa). Tarjouskilpailusta kiinnostuneita alan toimijoita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa Euroopan unionin toimielinten tarjouspyynnöt -järjestelmässä viimeistään 26. kesäkuuta 2023.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.