Euroopan komission Suomen-edustusto

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien on ollut selvää, ettei EU arvoyhteisönä voi käydä kauppaa sellaisen maan kanssa, joka brutaalisti hyökkää lähinaapurimme kimppuun. Siksi irtikytkentämme Venäjän fossiilienergiasta on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Investoinnit omaan uusiutuvaan tuotantoomme sekä tuottavat ilmastohyötyjä että parantavat kilpailukykyämme, mutta ne ovat tämän päivän geopolitiikassa myös strateginen investointi turvallisuuteemme. Kaikki itse tuottamamme energia on investointia omaksi hyödyksemme ja pois Venäjän kassasta. Vuosi sitten komissio esitti kiireellisesti RePowerEU-suunnitelman, joka tukee vihreää siirtymää ja sisältää lukuisia energiasektorin tehostamistoimia. Vuosi ehdotuksen jälkeen on selvää, että EU on vastannut huutoonsa: kuluttajat vähensivät energiankäyttöään melkein 20 prosenttia, ja tuontienergiamme tulee nyt monelta eri toimittajalta. Kaasun hinnat ovat Manner-Euroopassa nyt alempia kuin Venäjän hyökkäyksen alkaessa, ja talveksi täytämme taas varastomme.

Komissio on antanut EU-maille vuoden 2023 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissaan ohjeita sellaisen talouden rakentamiseksi, joka turvaa kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin vaurauden haastavassa geopoliittisessa ympäristössä. Samalla komissio on esittänyt maakohtaisia suosituksia, joissa ohjataan vastaamaan keskeisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, joita maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa käsitellään vain osittain tai ei lainkaan. Suositukset auttavat myös vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman toteuttamisessa. Suomelle ehdotetut maakohtaiset suositukset koskevat muun muassa energian hinnannousun vuoksi myönnetyistä tuista luopumista, varovaista finanssipolitiikkaa, sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, elpymis- ja palautumissuunnitelman ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa sekä REPowerEU-suunnitelman pikaista viimeistelyä. Myös työvoiman saatavuusongelmaan tulisi puuttua ja fossiilienergiasta luopumista nopeuttaa.

Komissio on ehdottanut EU:n tulliliittoa koskevia laajamittaisia uudistuksia. Uudistuksilla lievennetään EU:n tullitoimintaan nykyisin kohdistuvia paineita, joita ovat esimerkiksi verkkokaupan valtava kasvu ja geopoliittisten realiteettien muuttuminen. Uudistetussa EU:n tulliliitossa yritykset, jotka haluavat tuoda tavaroita EU:hun, voivat kirjata kaikki tuotteitaan ja toimitusketjujaan koskevat tiedot yhteen verkkoympäristöön eli uuteen EU:n tullidatakeskukseen. Lisäksi verkkoalustoista tulee keskeisiä toimijoita sen varmistamisessa, että verkossa EU:hun myytävät tavarat täyttävät kaikki tullivelvoitteet. Koska verkkoalustat ovat varsinaisia tuojia, EU:n kuluttajat voivat muun muassa vakuuttua siitä, että kaikki tullit on maksettu. Uudistuksella myös lopetetaan alle 150 euron arvoisten tavaroiden tullittomuus, jota käytetään jatkuvasti hyväksi petostapauksissa. EU:hun saapuvien pakettien arvo on jopa 65 prosentissa tapauksista ilmoitettu liian alhaiseksi tuontitullien välttämiseksi.

Euroopan talous osoittaa edelleen häiriönsietokykyä haastavassa globaalissa tilanteessa. Energian hintojen lasku, tarjontarajoitteiden väheneminen ja vahvat työmarkkinat ovat tukeneet maltillista kasvua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on hälventänyt pelkoa taantumasta. Odotettua parempi alkuvuosi nostaa EU:n talouden vuoden 2023 kasvunäkymät 1,0 prosenttiin (talven väliennusteessa 0,8 %) ja vuoden 2024 kasvunäkymät 1,7 prosenttiin (talvella 1,6 %). Euroaluetta koskevat tarkistukset ylöspäin ovat samaa suuruusluokkaa. Euroalueen BKT:n kasvun odotetaan nyt olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Suomessa BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna vain 0,2 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin kiihtyvän Suomessa ensi vuonna 1,4 prosenttiin. Hintapaineiden jatkuessa euroalueen inflaatioennustettakin on tarkistettu talveen verrattuna ylöspäin, 5,8 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2024. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan hieman hitaampi, 4,8 prosenttia vuonna 2023 ja 2,1 prosenttia vuonna 2024.

Maailma kylässä -festivaalia vietetään tänä vuonna Helsingin Suvilahdessa 27.–28. toukokuuta. Festivaalin teemana on tällä kertaa muutosvoima, ja luvassa on inspiroivia puheenvuoroja muutoksentekijöiltä, avartavia dokumentteja sekä musiikkia ja elämyksiä. Lauantaina 27. toukokuuta klo 12.45–13.15 puheohjelmassa on keskustelu “Yritysvastuu – miten Brysselin säännöt muovaavat maailmaa?”. Aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) ja Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér. Keskustelutilaisuuden järjestää Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, ja sitä voi seurata joko paikan päällä tai verkossa. Festivaalille on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Portugalilaisen Fernando Pessoan teos ”The Book of Disquiet” on kokoelma ajatuksia, havaintoja ja pohdintoja elämästä, olemassaolosta ja ihmisen tilasta. Kirjan tapahtumien taustana on Lissabonin elinvoimainen kaupunki. Teos tuo runoproosan avulla esiin nykypäivän yksilön taistelut ja toiveet ja melankolisen kauneuden hajanaisessa maailmassa. Kirjallisen matkan Lissabonin halki tarjoaa professori Jerónimo Pizarro, joka virittää teoksen pohdinnoista pyöreän pöydän keskustelun. Kirjallisuustapahtuman järjestää Portugalin Suomen-suurlähetystö 30. toukokuuta klo 11.00–12.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tapahtuma on englanninkielinen ja avoin kaikille.

Liettuan Suomen-suurlähetystö järjestää 1. kesäkuuta klo 15.00–17.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) keskustelutilaisuuden historiallisesta muistiperinnöstä ja sen vaikutuksesta Baltian maiden ja Suomen identiteetin muodostumiseen. Keskustelussa ovat mukana kirjailija Sofi Oksanen sekä professori Violeta Davoliūtė Vilnan yliopistosta, FT Ulla Savolainen Helsingin yliopistosta ja kirjailija, tuottaja Rytis Zemkauskas. Yhdessä heidän kanssaan etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko Eurooppa oppinut 1900-luvun historiasta? Onko olemassa vaara, että aiemmat virheet toistuvat 2000-luvulla? Ovatko Eurooppa ja muu maailma valmiita kuulemaan meitä nyt, kun olemme jälleen nähneet Venäjän imperialististen tavoitteiden nousevan sen Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan muodossa. Tilaisuuden avaavat Liettuan Suomen-suurlähettiläs Giedrius Kazakevičius ja komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Keskustelu käydään englanniksi. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 26. toukokuuta.

Innovaatiorahasto on yksi suurimmista ilmastotoimien rahoitusohjelmista maailmassa. Sen tarkoitus on tukea innovaatioita vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla ja tuoda markkinoille teollisia ratkaisuja, joiden avulla Eurooppa voi irtautua hiilestä. Innovaatiorahastoa rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän kautta saaduilla tuloilla. Komissio on käynnistänyt uuden rahoitushaun, jossa myönnetään yhteensä 100 miljoonan euron edestä avustuksia pienimuotoisille hankkeille. Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiivisten teollisuudenalojen vähähiilistämiseen, energian varastointiin taikka hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen tai varastointiin. Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto (CINEA) ja komission ilmastotoimien pääosasto (DG CLIMA) järjestävät 4.–5. toukokuuta englanninkielisen webinaarin, jossa annetaan opastusta rahoituksen hakuun. Ilmoittaudu webinaariin 30. kesäkuuta mennessä!

”Meidän yhteinen moraalinen velvollisuutemme hlbtiq-henkilöitä kohtaan on rakentaa sellainen tasa-arvounioni, jossa kaikki EU- ja muut kansalaiset voivat elää elämäänsä turvassa ja vapaasti”, kirjoittaa EU:n tasa-arvokomissaari Helena Dalli Hufvudstadsbladetissa kansainvälisen homofobian, bifobian ja transfobian vastaisen päivän aattona 16. toukokuuta. ”EU:n kulmakivenä ovat kaikkia ihmisryhmiä koskevat perusoikeudet, joiden toteutumista EU ja monet sen jäsenvaltiot ovat käytännön tasolla vieneet eteenpäin. Lainsäädännön kehitys, oikeuskäytäntö ja poliittiset aloitteet ovat kaikki konkreettisesti parantaneet ihmisten elinoloja ja rakentaneet tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Tästä kehityksestä huolimatta homoja, lesboja, biseksuaaleja, ei-binäärejä, intersukupuolisia ja queer-ihmisiä edelleen syrjitään, häiritään, vainotaan, vangitaan ja jopa murhataan vain sen takia, että he ovat oma itsensä.” Komissio hyväksyi hiljattain hlbtiq-henkilöiden tasa-arvostrategian, ja Dalli toteaa kirjoituksessaan sen olleen tärkeä ensiaskel oikeaan suuntaan.

Edustustomme viestintäpäällikkö Kati Laitinen ja talouspoliittinen neuvonantaja Marjut Leskinen kirjoittavat Euroopan kuluttajakeskuksen uutiskirjeessä 9. toukokuuta vietetystä Eurooppa-päivästä. Eurooppa-päivänä juhlistettiin Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden lisäksi myös 30-vuotiaita sisämarkkinoita. ”Tämä noin 450 miljoonan kuluttajan ja 23 miljoonan yrityksen kotimarkkina oli totisesti ansainnut paikkansa juhlapöydässä. Sisämarkkinat ovat epäilemättä yksi EU:n suurimmista saavutuksista ja EU:n talouden moottori. Sisämarkkinat helpottavat ihmisten ja yritysten jokapäiväistä elämää ja ovat lisänneet työllisyyttä ja kasvua kaikkialla EU:ssa. Sisämarkkinat tuovat oikeuksia ja mahdollisuuksia, joita pidämme nykyään jo itsestään selvinä. Yhteinen sääntely poistaa kaupan esteitä ja laskee kustannuksia, turvaa kuluttajien oikeuksia, lisää kaupankäynnin turvallisuutta ja mahdollistaa opiskelun, työnteon ja liiketoiminnan toisissa EU-maissa.”

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Juha Jokelan hymyilevät kasvot sekä tutkijalle tyypilliset viileän analyyttiset puheenvuorot ovat tulleet tutuiksi tv:n katsojille samoin kuin hänen äänensä Ylen ykkösaamun kuuntelijoille. Eurooppalainen Suomi ry:n hallitus valitsi Jokelan vuoden 2023 eurooppalaiseksi, ”sillä hän on jo vuosien ajan edistänyt keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä Eurooppaan ja kansainvälisiin kysymyksiin liittyvissä poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja inhimillisissä kysymyksissä”. Kiitospuheessaan Jokela toivoi poliittisilta toimijoilta lisää keskustelua isoista EU-kysymyksistä, kuten kiristyneestä globaalista kilpailusta, EU:n laajentumisesta ja perussopimuksien uudistamisesta. Jokelan mielestä kansalaiset tarvitsevat kriisien aikana entistä enemmän näkökulmia, solideja argumentteja sekä oikeaa tietoa. ”Saamassani tunnustuksessa on hienoa, että olen saanut olla yksi niistä henkilöistä, jotka ovat tähän keskusteluun osallistuneet.”

Vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi valittiin tänä vuonna kolme henkilöä, jotka edistävät toiminnallaan eurooppalaisia arvoja ja ottavat aktiivisesti osaa eurooppalaiseen kansalaiskeskusteluun: Emil Kastehelmi, John Helin ja Eerik Matero. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa nuoret perustivat tilannekartan. Erikoistoimittaja ja sotahistorioitsija Emil Kastehelmi sekä Helsingin Sanomien faktantarkistaja, VTK John Helin tutustuivat jo armeijassa. He oppivat tilannekartan kannalta hyödyllisiä taitoja tiedustelu-upseerikoulutuksessa. Tradenomi Eerik Materolla on puolestaan ilmiömäinen kyky hahmottaa avaruudellista tilaa ja paikantaa tapahtumia. Tilannekartan data perustuu avoimeen lähdetiedusteluun, jossa kaikkien taidoista on hyötyä. ”Olimme seuranneet useita sotia eri lähteistä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja itse olen tutkinut niitä myös sotahistorioitsijana”, Kastehelmi kertoo. Kolmikko osasi laittaa herätyskellot soimaan sodan syttymisyönä, koska he olivat seuranneet tilanteen kehittymistä koko talven. Kastehelmi työskenteli europarlamentaarikko Alviina Alametsän kotimaan avustajana, joten myös siksi hänen oli oltava hereillä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Matkustamisen helppous. Mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai töihin toiseen maahan. Yhteinen markkina-alue 23 miljoonalle yritykselle ja 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. Laadukas ja laaja tuotevalikoima ja korkea kuluttajansuoja. Kolmessa vuosikymmenessä sisämarkkinoista on tullut joukko arkisia asioita, joita pidetään usein itsestäänselvyyksinä. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, Euroopan alueiden komitean jäsen Sari Rautio ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori keskustelivat EU:n sisämarkkinoiden hyödyistä osana Eurooppa-päivän ohjelmaa. Nuorille sisämarkkinoiden ilmeisin hyöty ovat erilaiset liikkuvuusohjelmat, kuten Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot ja ilman työ- tai opiskelupaikkaa oleville 18–29-vuotiaille suunnattu ALMA-aloite. Rautio toivoi jokaisen suomalaisen nuoren lähtevän työharjoitteluun toiseen maahan ja kertoi olleensa itse Pariisissa töissä 16-vuotiaana. ”Se vaikutti minuun ihmisenä valtavasti. Näki, että elämä on ihan samanlaista ja me olemme samanlaisia, vaikka ihmiset puhuvat eri kieltä.”

Luomuasiat ovat olleet mukana Tiina O’Toolen urapolulla jo pitkään. Tällä hetkellä hän työskentelee kansallisena asiantuntijana komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla, ja sitä ennen hän työskenteli muun muassa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa, jossa hän oli pystyttämässä luomurehujen valvontajärjestelmää Suomeen. Kiinnostus erityisesti eläintuotantoa kohtaan vei O’Toolen alun perin Asikkalaan opiskelemaan maatalouden perustutkintoa. Sieltä tie vei maatalousharjoitteluun Walesiin ja jatkui Skotlantiin Aberdeenin yliopistoon, josta hän valmistui kotieläinravitsemustieteen maisteriksi. O’Toolen nykyisessä työpaikassa komission luomuyksikössä työskentelee noin 25 kansainvälistä asiantuntijaa, ja O’Toole on heistä ainoa suomalainen. O’Toole on työssään mukana kehittämässä EU:n luomulainsäädäntöä sekä valvomassa, että EU-maissa tehtävä luomuvalvonta on luomulainsäädännön mukaista. Myös EU:n ulkopuolisten maiden eli niin kutsuttujen kolmansien maiden luomuvalvonnan valvonta kuuluu luomuyksikön tehtäviin. O’Toolekin on päässyt tarkastusmatkoille – viimeksi Peruun, jossa hän vieraili kaakaopapuviljelmällä. ”Kolmansissa maissa valvotaan hyvinkin tarkasti luomutuotantoa”, O’Toole kertoo.

Oletko kiinnostunut kansainvälisistä työtehtävistä ja haluatko luoda uran EU-virkamiehenä? Komission Suomen-edustuston viestintäpäällikkö Kati Laitinen kertoo vakinaisista EU-viroista TE-liven ”Tie EU-uralle” -sarjan osassa 3 ”Vakinaisten virkamiesten valintaprosessi”. Osassa 4 ”Yleiskilpailu ja infoa asumisesta sekä elämisestä” TE-livessä ollaan puolestaan paikan päällä Brysselissä haastattelemassa virkamiehiä ja kuulemassa, millaista on asettua uuteen kotimaahan. Sarjassa käydään läpi työllistymismahdollisuuksia EU:n toimielimissä. Myös sarjan aiempien osien tallenteet ovat katsottavissa TE-liven verkkosivuilla.

Aktivistimummo Anu Harkki on toiminut vuodesta 2020 EU:n ilmastosopimuslähettiläänä, jonka tehtävänä on jakaa tietoa sekä rohkaista lähiyhteisöjä ilmastotekoihin. Tämä sai Harkin perustamaan Aktivistimummot-liikkeen yhdessä 11 muun naisen kanssa. Liikkeeseen kuuluu nyt 6 575 ilmastonmuutoksesta huolestunutta kansalaista, jotka haluavat toimia ilmaston hyväksi ja verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa. ”Liikkeessämme on mukana myös neljä- ja viisikymmentävuotiaita, joilla on samat aatteet ja jotka haluavat tukea meitä”, Harkki kertoo. Biotekniikan tohtoriksi väitellyt Anu Harkki teki työuransa johtaen tutkimustiimejä, joiden tavoitteena oli tehdä globaalista ruokajärjestelmästä kestävämpi ja kilpailukykyisempi. Harkin huoli ilmastosta ja lastenlasten tulevaisuudesta vei hänet ilmastoaktivismin pariin. Vuonna 2015 hän kävi Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren johtaman Climate Reality -järjestön ilmastopuhujakoulutuksen. ”Ymmärsin, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan katastrofaaliset seuraukset. Se auttoi minua tekemään päätöksen, että haluan tehdä asialle jotain, kun siirryn eläkkeelle.”

Joillakin EU:n alueilla työikäinen väestö vähenee, kun nuoret muuttavat muualle. Tämä vaikuttaa kielteisesti alueiden kehitykseen. Ongelman ratkaisemiseksi komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto (DG REGIO) haluaa selvittää, miksi nuoret lähtevät kotiseudultaan ja mikä voisi saada heidät jäämään. Selvityksen tavoitteena on kehittää politiikkasuosituksia, joiden avulla muun muassa paikalliset päätöksentekijät, korkeakoulut ja yritykset voisivat houkutella alueidensa nuoria, erityisesti 15–29-vuotiaita, jäämään asuinseudulleen. Jos haluat tehdä asuinseudustasi paremman paikan ja saada aikaa muutoksia, kerro mielipiteesi täyttämällä lyhyt kyselylomake. Jaa kysely myös ystävillesi! Kyselylomake on saatavilla EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä. Vastausaikaa on syyskuun loppuun saakka.

EU:n neuvosto on laatinut uutta maksutonta oppimateriaalia, joka on tarkoitettu käytettäväksi alakouluissa. Materiaali perustuu nuoren tulikärpäsen Yookin seikkailuihin ja opettaa niiden kautta 7–9-vuotiaille lapsille perustietoa EU:sta. Lisäksi se sisältää hauskoja tehtäviä, joiden avulla oppilaat voivat tutustua erilaisiin käsitteisiin, kuten rauhaan, kompromissiin ja konfliktinratkaisuun, sekä saada lisätietoa EU:n neuvostosta ja Eurooppa-neuvostosta. Materiaalipaketti koostuu seuraavista toisiaan täydentävistä osista: 1) tarina ”Yooki ja Metsän unioni”, joka kertoo EU:n perustamisesta kuvituksen ja vertausten avulla, 2) harjoitusvihko ”Opi Yookin kanssa”, joka kertoo tarinassa käytettyjen vertauskuvien avulla taustalla olevasta historiasta ja tapahtumista ja sisältää pelejä, joiden avulla lapset oppivat hauskalla tavalla, 3) EU:n kartta harjoitusvihkoon sisältyviä harjoituksia varten ja 4) digitaalinen opettajan opas, jonka avulla opettajat voivat seurata asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamista.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.